Kohtuulliset asumismenot

Toimeentulotuessa voidaan huomioida vain kohtuulliset asumiskulut, mikäli tuen tarvitsija kieltäytyy muuttamasta halvempaan asuntoon:

Kuntakohtaiset kohtuulliset asumismenot vuodelle 2018:

http://www.kela.fi/documents/10180/0/Asumismenot+toimeentulotuki+2018.pdf/b2316c14-c74c-4c00-a5af-d496edc72086

Viime vuoden 2017:

http://www.kela.fi/documents/10180/2628102/Kela_fi_Totun+rajat22122016.pdf/d4c3ba5f-3502-48c5-b7bb-299e952e9245

 

Jotta asumiskuluja voidaan kohtuullistaa, niin se halvempi asunto pitäisi myös olla saatavilla.

 

 

 

Mainokset

Marjanpoiminnalla isot kuukausiansiot

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005532438.html

Helpolla rahalla suomeen houkuteltuja marjanpoimijoita käytettiin hyväksi…

Edellisestä uutisesta tuli mieleen ettei pitkään aikaa ole lehdissä kirjoitettu laiskoista työttömistä, jotka eivät viitsi ottaa vastaan marjanpoiminnalla helposti saatavia isoja kuukausiansioita.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000528414.html

Ajatelkaa viisi tonnia kuukaudessa, jos vain viitsii vähän nousta kotisohvalta ja mennä metsään poimimaan marjoja. Tämän kaltaisia uutisia oli vuosittain lähes jokaisessa lehdessä ja aina muistettiin kertoa useisiin tonneihin nousevista kuukausiansioista, joihin joku turbokerääjä oli päässyt – tai lyhytaikaisen tuloksen perusteella oli laskettu samalla tehokkuusolettamalla kuukausitulos.

Joka vuosi työttömiä vaadittiin menemään metsään poimimaan marjoja ja ryhdyttiin esittämään väitteitä työllistämisjärjestelmässä olevasta viasta, jos työttömien ei kannata lähteä marjoja poimimaan.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200907279989863_uu.shtml

Pikku hiljaa väitteet mahdollisista kuukausipalkoista tuli hieman realistisemmalle tasolle, sillä lähes jokainen suomalainen tietää, kuinka kauan marjametsässä saa pyöriä, että saa sangon täyteen marjoja. Kun oikein hyvälle marja-apajalle törmää, niin sangon voi saada täyteen tunnissa, mutta ei näille marja-apajille noin vain kävellä, vaan ne etsitään ajan kanssa ja usein tieto siirtyy sukupolvelta toiselle

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001802063.html

Vuonna 2016 jo kerrottiin, että tunnissa 5 litraa marjoja keräävän tuntipalkaksi tulee 4,5 euroa. Mikäli jaksaa kerätä marjoja 8 tuntia päivässä ja marjoja löytyy koko ajan yhtä hyvin, niin voi päästä jopa 788 euron kuukausiansioihin.

https://www.seinajoensanomat.fi/artikkeli/425102-palkka-45-eh-yritykset-ihmettelevat-hsssa-miksi-marja-alan-tyohon-ei-saada

Pitäisi pikku hiljaa ryhtyä sisäistämään, että kaikki väitteet ettei työttömiä saa töihin edes ”isolla kuukausipalkalla” perustuu lähes aina oletettuun työtulokseen tai lyhyen tarjolla olevan työajan perusteella lähdetään laskemaan teoreettisia kuukausipalkkoja, joden perusteella sitten lähdetään julkisuuteen hoilaamaan työttömien liian isoista tuista, jotka ei riittävästi kannusta työn vastaanottamiseen.

Luultavasti kauniimmille naisille on tulevaisuudessa tarjoilla isot kuukausipalkat:

https://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/seksi/kuulutko_seksin_pikajoukkoihin_vai_pitkajanteisiin_nain_kauan_yhdynta

Ajatelkaa, jos 5,4 min työajalla ja 2 euron kertakorvauksella lähdetään laskemaan kuukausipalkkaa, niin päästää jo 3822 euron teoreettisiin kuukausiansioihin – ((21,5 työpäivää kuukaudessa * 8 tuntia päivässä * 60 minuuttia tunnissa) / 5,4 minuuttia per asiakas) * 2 euroa – eikä tarvitse tehdä töitä kuin viisi päivää viikossa ja kahdeksan tuntia päivässä, mutta tietenkin asiakkaiden löytäminen ja siirtyminen asiakkaiden luo tapahtuu palkattomalla ajalla, koska palkka perustuu toteutuneeseen työsuoritukseen (kuten yleensä tapahtuu myyntityössä ja siivoustyössä). Näihin ansioihin siis pääsisi kun valitsisi keskikerto suoritukseen kykeneviä ja helposti parempiin ansioihin pääsee valikoimalla nopeammin hommasta suoriutuvia henkilöitä asiakkaiksi.

Oman työn mitätöintiä

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005530753.html

Vesa Puttonen nostaa kuukausipalkkaa yhteiskunnan kukkarosta ja vastineeksi yhteiskunnan pitäisi saada koulutettua työvoimaa. Lähtemättä edes miettimään, onko Puttonen oikeassa vai väärässä, niin tuolla pallilla ei julkisuudessa pitäisi lähteä tuollaisia kommentteja esittämään. Kun Puttonen nostaa joka kuukausi yhteiskunnan kukkarosta huomattavan summan, niin yhteiskunnan pitäisi saada vastineeksi edes niin koulutettua työvoimaa, että Puttonen itse seisoo tukevasti työnsä tuloksen takana.

Käsittääkseni opiskelujen jälkeen kannattaa keskittyä hakemaan koulutusta vastaavia työtehtäviä, koska hyvin usein muihin töihin meneminen johtaa lopulta koko koulutuksen valumiseen viemäriin. Yhteiskunnan kannalta ei ole järkevää maksaa kouluttamisesta kouluttamisen vuoksi ja pistää koulutetut tekemään, mitä tahansa töitä. Puttosen oman navan kannalta tietenkin on järkevää, että hänen ”nollakouluttamansa” työttömät menevät mihin tahansa töihin, jotta he maksavat yhteiskunnalle takaisin koulutuksesta aiheutuneita kustannuksia ja Puttosen palkka juoksee, vaikka hän itse julkisuudessa mitätöi oman työnsä tuloksen vastikkeettoman palkan nostamiseksi.

Kun Puttonen oli nuori, niin työpaikkoihin pääsi helpommin käveltiin (no, ei ehkä ihan sillä Puttonen on syntynyt vasta 1966) ja säännöllinen kuukausipalkka alkoi juoksemaan. Se seikka ettei Puttonen ole pystynyt edes sisäistämään nykyistä työllisyystilannetta kertonee kaiken tarpeellisen hänen pätevyydestään kauppakorkeakoulun professorina.  Puhtaasta röyhkeydestä puolestaan kertoo se seikka, että hän kehtaa läimästä nykyajan koulutettuja historiallisen tilanteen perusteella. Joitakin vuosikymmeniä sitten kouluttautuneen ei tarvinnut kerjätä yhteiskunnan almuja, koska koulutuksen perusteella pääsi palkkatyöhön.

Kuinka paljon suomessa on tohtorikoulutetuille sopivia työpaikkoja täyttämättä sen vuoksi etteivät koulutetut halua muuttaa työn perässä?

Mielestäni Vesa Puttosen olisi korkea aika itse lopettaa yhteiskunnan rahallisen tuen vastaanottaminen ja luovuttaa virkansa sellaiselle henkilölle, joka seisoo oman työnsä tuloksen takana. Eikö Puttosen itsensä olisi jo korkea aika ryhtyä noudattamaan omaa näkemystään ja ryhtyä itse maksamaan yhteiskunnalle aiheuttamiaan kuluja takaisin?

 

TAMPERELAINEN – lehti

Tamperelaisessa oli taas työttömän kannalta tosi surullista luettavaa.

https://www.tamperelainen.fi/blogi/599100-aktiivimalli-on-hyva

”Taloudelliset kannustimet toimivat, kun työtöntä virkistetään työnhakuun”, näinhän sitä suomessa tulkitaan aktiivimallista kun kyseessä on ihmisoikeudeton työtön, vaikka yleensä taloudelliset kannustimet tarkoittavat lisärahaa eikä epäonnistumisesta seuraavaa työttömyyskorvauksen alentamista. Muistetaanhan tuossa myös mainita, että valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäen mukaan aktiivimallissa on kyse reilusta tavasta lyhentää työttömyyttä ja väärinkäsitykset mallista vievät huomion pääosioista. Kyse ei kuitenkaan ole väärinkäsityksistä vaan kieroutuneesta tulkinnasta, sillä ilman työttömiin kohdistuvaa fanaattista vihaa aktiivimallia ei voi pitää reiluna eikä edes kannustavana.

Aktiivimallista löytyy tietoa Saku Timosen blogista: http://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/tag/aktiivimalli/ ja https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Aktiivimalli , mutta mikäli haluaa ihan itse lukea virallisempaa tekstiä: https://finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170124

https://www.tamperelainen.fi/blogi/598809-kuinka-kauan-maksetaan

A-P. Pietilä ex-päätoimittaja ja tietokirjailija kysyy, kuinka kauan työttömiä elätetään, sillä suomi otti 50 miljardia euroa työttömien elättämiseen. Tällainen kirjoitus asettaa henkilön koko elämäntyön kyseenalaiseksi, sillä hän itse kuuluu yhteiskunnan elätettävien joukkoon, jonka lisäksi on melkoisen törkeää väittää, että valtiolla riitti rahaa kaikkeen muuhun turhuuteen, mutta työttömien elättämiseen jouduttiin ottamaan velkaa. Pitäisikö A-P. Pietilän kuitenkin kysyä, kuinka kauan eläkeläisiä elätetään ja onko oikein maksaa toiselle eläkeläiselle enemmän kuin toiselle?  Jos A-P. Pietilä ehdottelee takarajoja ja sivistysvaltion alasajoa, niin pitäisi tiedostaa se oman oksan paikka, koska yhteiskunta voi edelleen hyväksikäyttää työttömiä, mutta eläkeläiset ovat yhteiskunnalle pelkkä menoerä.

Mikäli herra viitsisi tarkistaa kirjoittamiensa asioiden taustaa, niin hän ymmärtäisi (ellei haluaisi ymmärtää asioita väärin), että työttömät eivät työllisty, koska heidän työpanoksen voi ottaa palkatta ja yhteiskunnan maksaman korvauksen kera. Tätä työllistymisen estettä ei poistetta työttömän asenteella, koulutuksella, osaamisella tai millään ammattinimikkeellä.

Olisi muuten erikoista, jos sosiaalityöntekijät maksaisivat työttömän työttömyyden perusteella jonkun ulkopuolisen ihmisen asunnon kuluja.  Mikäli henkilö tarkoittaa omistusasunnon kuluja, niin silloin huomioidaan vain asumiskulut, jotka ovat aina vähemmän kuin olisi vastaavan asunnon vuokra (yhteiskunta siis säästää). Sosiaalityöntekijät voivat myöntää harkinnanvaraista tukea ja yleensä annetaan muutaman kuukausi aikaa muuttaa omaisuutta rahaksi.  Kuitenkin lyhyesti sanottuna ihmisen pitää olla persaukinen ennen kuin toimeentulotukea myönnetään.

https://www.tamperelainen.fi/blogi/596625-johtajat-lipeavat-ruodusta

Ala-arvoista hyökätä kansalaisaloitteen tekijän kimppuun, joten se yliopistomaailmaan kuuluvan emerituksen voisi jättää käyttämättä ja ottaa käyttöön ammattinimike ex-päätoimittaja.

Palkkatiedot alle 2600 euroa tienaavista löytyy netistä: http://m.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001918490.html?nomobile=2 . Alapuolelta voi etsiä sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän palkkaa:

Tosi vaatimattomia palkkoja raskaista töistä ja kuitenkin pitäisi saada palkkoja pienemmäksi, koska ”työttömiä ei saada töihin liian isojen tukien takia”. Työmarkkinatuki on 32,4 euroa päivässä, viideltä päivältä viikossa ja veroa pidätetään 20 %:ia, joten kuukaudessa maksetaan 557,28 euroa. Toimeentulotukea voidaan myöntää persaukiselle sen verrat, että katetaan asumiskulut ja perusosa, jotka yksin asuvalla henkilöllä on  noin 800 – 1000 euroa kuukaudessa, kun vuokra on noin 500 euroa ja asumistuki tietenkin sisältyy tuohon summaan). Eli, jos vain viitsisi katsoa asiaa propagandan taakse, niin pystyisi päättelemään, että tuet kannustavat erittäin hyvin palkkatyöpaikkojen vastaanottamiseen. Edellisen lisäksi mielipuolinen parjaaminen kannustaa työttömiä tekemään töitä jopa palkatta ja loput työttömät pakotetaan, mutta edes se ei riitä fanaattisille työttömien vihaajille.

Edellisestä tietenkin löytyy poikkeuksia, koska ansiosidonnaista saavan ja ulosotossa olevan työttömän kohdalla ei ole taloudellisesti kannattavaa vastaanottaa työtä kovin pienellä palkalla.

https://www.tamperelainen.fi/blogi/594197-kenella-on-oikeus-suomeen

Tähän loppuun sopii hyvin Sakun blogin kommenttiosiosta löytynyt linkki: https://www.suomenmaa.fi/uutiset/essee-natsipropaganda-perustui-vaihtoehtoisiin-faktoihin-6.3.212875.f495d851fc

Yllä olevien kaltaisten kirjoitusten vuoksi työttömät on leimattu ja syrjäytetty palkkatyömarkkinoilta, joten voi vain todeta, että toimittajat syyttävät työttömiä siitä, mitä ovat itse saaneet aikaan.

 

Kokoomus jälleen…

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.220532

Kun isoa palkkaa saanut jää työttömäksi, niin ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla se työttömyysaika todellakin on ylellistä sapattivapaan viettämistä, mutta jostakin ”puuttuu jotain olennaista”, jos ihminen ei kykene tai halua ymmärtää esim. pientä ansiosidonnaista tai työmarkkinatukea saavan työttömän taloudellista tilannetta, jota ei todellakaan voi kutsua sapattivapaan viettämiseksi.

”Malli ei ole täydellinen, mutta on varsin kohtuullista odottaa yksilön itsensä ottavan vastuuta omasta toimeentulostaan. Paljon vaikeampaa on perustella, miksi jonkun toisen olisi otettava se vastuulleen.”  – melkoinen kommentti Kokoomuksen kansanedustaja Susanna Koskelta, joka on opiskellut hallintotieteiden maisteriksi. Hieman vaativaa lienee myös ymmärtää aktiivisuuden ja onnistumisen ero.

Ihmisen pitäisi kantaa vastuu omista päätöksistä ja teoista, mutta on väärin vaatia ihmistä kantamaan vastuu muiden ihmisten tekemistä päätöksistä ja teoista. Kumman pitäisi kantaa vastuu siitä, että kansanedustajat ovat päätöksillään ulkoistaneet työttömät palkkatyömarkkinoilta ja mahdollistaneet työttömän työpanoksen hyödyntämisen ilman heille maksettavaa palkkaa, kansanedustajan vai työttömän? Ihminen voi kantaa vastuun omasta toimeentulostaan vain pääsemällä palkkatyöhön.

Täytyy myöntää, että Kokoomuksen kansanedustaja Susanna Koski on onnistunut pääsemään vastuullisiin tehtäviin… kyllähän tuollaisella tuloksella voikin räkiä niiden päälle, jotka eivät ole onnistuneet yhtä hyvin kuin hän.

https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1337.aspx

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013091017469579_uu.shtml?ref=hakemisto

”Maisteri ja turkisyrittäjä

Koski valmistui Vaasan yliopistosta hallintotieteiden maisteriksi vuonna 2009 pääaineenaan Eurooppa-hallinto. Kosken pro gradu -tutkielman aihe oli ”From Transition to Europeanization: Reforming Administration in the Baltic States” ja se käsitteli Baltian maiden julkishallinnon uudistamista Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.

Politiikan ulkopuolella Koski työskentelee metalliteollisuuden yrityksessä Uwira Oy:ssä prosessien kehittäjänä. Sitä ennen hän työskenteli lähes kaksi vuotta Marimekossa myyjänä.

Kaupparekisterin mukaan Koskella on myös oma yritys, jonka toimialaksi on määritelty erikoisasusteiden ja turkistuotteiden vähittäismyynti ja vuokraus sekä kaikki laillinen liiketoiminta.”

”Huomiota on herättänyt myös Facebook-kuva, jossa Koski poseeraa äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen paidassa. Koski on kiistänyt, että kyseessä olisi minkäänlainen kannanotto. ”

Hallintotiede, mihin valmistuneet ovat sijoittuneet: https://toissa.fi/sijoittuminen-tyoelamaan/show/hallintotiede

Lisäys klo 18.30

https://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kolumnit/eduskunnasta-tyottomyyden-pirunnyrkki-purettava/

Kun ihminen tuntee järjetöntä vihaa työttömiä kohtaa, niin se punainen lanka tuppaa hukkumaan. Tässäkin Kansanedustaja Eero Suutari ratsastaa tarpeella nostaa työllisyysastetta, mutta liputtaa fanaattisena työttömien kyykyttämisen puolesta, joka on suurin este työllistymiselle palkkatyöhön. Miksi työnantaja palkkaisi työttömän, kun työttömän työpanoksen voi ottaa eri työllisyyspalveluiden välityksellä palkatta ja valtion maksaman korvauksen kera. Ei pitäisi olla liian vaikeaa tehdä päätelmä, että se työllisyysaste nousee vain palkkatyötä lisäämällä, joten Kokoomuksen kansanedustaja Eero Suutarin kaltaiset vihakirjoitukset työttömien laiskuudesta ja ihmisarvottomuudesta ei edistä työllisyysastetta vaan päinvastoin.

Henkilö paasaa kliseillä ” ihmisillä ei ole riittävästi kannustimia ottaa työtä vastaan” ja ”järjestelmässämme on rakenteellisia työllistymistä estäviä ongelmia”, joilla Suutari vain todistaa oman tyhmyytensä. Työttömien kannustimet ottaa vastaan palkkatyötä on helvetilliset, mutta ei pitäisi olla kovinkaan vaikeaa tehdä päätelmä ettei työpaikat synnyt työttömiä kepittämällä, jos niitä työpaikkoja ei alunperinkään ole olemassa. Olisi ollut mielenkiintoista lukea, mitkä Eero Suutarin mielestä ovat ne rakenteelliset työllistämistä estävät ongelmat, sillä melkoisella todennäköisyydellä nekin liittyvät lähinnä työttömiin eikä niihin todellisiin työttömyyttä estäviin ongelmiin.

Hallituksen parannukset:

  1. Mahdollisuudet opiskella – tämä mahdollisuus on ollut aiemminkin. Ongelmana on ettei työttömällä ole oikeutta päätää omista opiskeluistaan, vaan se harkitaan tapauskohtaisesti, ja työtön ei myöskään voi päättää, mitä opiskelee. Työttömällä tietenkin on aina ollut mahdollisuus siirtyä päätoimiseksi opiskelijaksi.
  2. Yrittäjyyttä on mahdollista kokeilla neljän kuukauden ajan – kukaan ei tässä ajassa saa yritystä kannattavaksi, joten tämä parantaa vain hyvätuloisen mahdollisuutta kaapata työttömän keksimän yritysidean, koska yrityksen saaminen kannattavaksi vaatii alkupääomaa, jota työttömiltä harvemmin löytyy.
  3. Työtön voi ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että se alentaa työttömyysetuutta – mutta yksi tunti viikossa tekee työttömästä tilastoitavan työllisen ja sama määritelmä haittaa palkkatukien saamista, joka työttömien mielipuolisen parjaamisen seurauksena on työttömän ainoa mahdollisuus saada palkkatyöpaikka.
  4. Niin, ja ne muutamasta työtunnista seuraavat viisi omavastuupäivää… ne pitäisi poistaa kokonaan, sillä omavastuupäivien lisääminen kahdella ja sen jälkeen niiden vähentäminen kahdelle päivällä on vain idioottimaista steppailua.

Ja se todellinen totuus: ”On sekä yksilön että yhteiskunnan etu, että kaikki työikäiset ja -kuntoiset pidetään aidosti mukana työvoimassa. Välttämättömät uudistukset jäävät valitettavan usein syyllistämisen ja uhriutumisen jalkoihin, ja kokonaiskuvan hahmottuminen kärsii.” Suutarin mukaan ” työikäiset ja – kuntoiset on pidettävä työvoimassa” eikä työelämässä, joka olisi oikeampi termi, mikäli pyrittäisiin työllistämään työttömät palkkatyöhön, jotta he voisivat ansaita oman elantonsa. Kun ihminen ei enää ymmärrä yhteiskuntaa kokonaisuutena, niin hänen oma kokonaiskuvansa rajoituu hyvin suppeaksi, jolloin muiden ihmisten oikeuksien perääminen muuttuu syyllistämiseksi ja asioista kertominen uhriutumiseksi. Kun yksilön oma ja hänen oman lähipiirinsä etu nousee tärkeimmäksi asiaksi maailmassa, niin silloin koko yhteiskunnan kannalta typerät ja työllisyysastetta alentavat uudistukset muuttuvat välttämättömiksi.

” Palaute ja tulokset ovat kuitenkin olleet myönteisiä: työttömät ovat olleet tyytyväisiä, kun heihin on otettu yhteyttä ja tarjottu palveluita. TE-toimistojen työ on tuottanut hyviä tuloksia, mikä näkyy jo työllisyysluvuissa. ” Hmmm… näinköhän.

Täytyy myöntää, että Suutari osaa kirjoittaa maltillisesti, vaikka sanoma on selvä: 1. Syy työttömyyteen löytyy vain työttömistä, 2. työttömillä ei ole oikeutta ”oleskeluun” ilman osallistumista pakkotyöhön tai toimimasta kaupankäytitavarana, kun yhteiskunnalle myydään työllistymisen kannalta hyödyttömiä palveluja ja 3. työttömillä ei ole ihmisoikeuksia.

Jos joku vähättelee itseään vähäisen koulutuksen perusteella, niin kokoomus on erinomainen esimerkki siitä, kuinka korkeammin koulutetulta voi puuttua se ihmisen tärkein älyllinen toiminto eli elämisenviisaus. Vaikka ihmisellä on hyvä muisti ja hän oppii uutta tietoa, niin se ei tee millään muotoa ihmisestä älykästä.