Työttömien parjauskamppanja

Uusin arvostelija, jonka mielestä työttömille maksetaan liikaa tukia: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005418524.html

Kun henkilön tietoja katsoo Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Aarnio-Wihuri

Tässä sitä nähdään, kuinka ahkera itse omalla työllään omaisuutensa hankkinut 1940 syntynyt mies on ansainnut asemansa. Tämäkin henkilö on alle 80 vuotias, mutta on ihan itse omilla ansioillaan päässyt yli 100 vuotta toimineen perheyrityksen johtoon.

Kyllähän sitä nykyisen työllisyyspolitiikan palkattoman työvoimatarjonnan vuoksi työttömäksi jääviä voikin arvostella, he kun eivät ole niin ahkeria, että olisivat vuosikymmeniä ennen syntymäänsä ihan itse ryhtyneet ansaitsemaan omaisuuttaan ilman yhdenkään ihmisen apua.

Ei Antti Aarnio-Wihuri palkannut arvostelemiaan työnhakijoita töihin, mutta piti kuitenkin tulla julkisuuteen arvostelemaan työttömien liian isoja tukia. Mikähän oli henkilön tarjoaman palkan suuruus, kun hän törmää toistuvasti liian isojen työttömyyskorvausten laiskistamiin työnhakijoihin. Vai onko työntekijöiden saamattomuuden suurin syy kyseiselle ikäpolvelle tyypillisissä työnjohtotaidoissa?

Työtön saa työmarkkinatukea verojen pidättämisen jälkeen vain alle 19 euroa päivälle. Aika erikoista, että yksikään ihminen kehtaa suomen hintatasolla lähteä arvostelemaan tätä liian suureksi tueksi ”muille ihmisille”.

Jos mukaan otetaan asumistuki ja toimeentulotuki, niin asumiskulujen jälkeen täysimääräinen tuki on alle 488 euroa, joka tarkoittaa noin 16 euroa jokaiselle päivälle. Tämä tuki maksetaan työttömälle, joka osallistuu kiltisti kaikkiin työvoimavirkailijoiden määräämiin työllistämistpalveluihin, jolla lähinnä varmistetaan ettei työtön vietä vapaa-aikaa. Edellinen ”palvelu” tarkoittaa lähinnä työttömän työkelpoisuuden hajottamista ja työnhaun hankaloittamista, koska työllistämispalveluun osallistuminen tulkitaan tärkeämmäksi velvollisuudeksi kuin työttömän pyrkimys työelämään.

Mikäli työtön kieltäytyy pakkotyöstä tai kauppatavarana olemisesta, niin toimeentulotuen perusosa tippuu 292 euroon kuukaudessa, jolloin jokaiselle päivälle maksetaan tukea alle 10 euroa.

Asumiseen myönnettävä tukihan myönnetään ehdollisena eli tuki myönnetään  sen perusteella, kuinka hyvin asuntoja vuokraavat ”pääsevät tienaamaan” ja omassa talossa asuville tukea myönnetään kovin nihkeästi. Usein tämä asumiseen myönnettävä tuki lasketaan ”tuloksi”, vaikka työttömällä ei ole oikeastaan määräysvaltaa, kuinka hän itse käyttäisi tämän asumiseen myönnettävän tuen (järkevintähän olisi maksaa samalla summalla omaa kotia kuin asua vuokralla – työttömällä asumistuki kattaa asumismenot parhaiten vuokralla asuen.

Mitä ihmisen päässä liikkuu järjen tilalla, kun alle 19, 16 tai 10 euron tuki päivittäisiin menoihin tulkitaan ”liian isoksi tueksi” ja kyseenalaitamatta uskotaan, että tämän tuen vuoksi työttömälle ei kelpaa normaali kuukausipalkka?

Kyllähän joillekin maksetaan ansiosidonnaista yli 8000 euroa kuukaudessa, mutta yleensä kaikki kykytystoimet kohdistetaan lähinnä työmarkkinatukea saaviin.

Ennen ansiosidonnaista saavan kannatti osallistua hyödyttömiin ja turhia kustannuksia yhteiskunnalle aiheuttaviin työllistämispalveluihin, koska osallistumispäivien osalta 500 päivän laskuri pysyi paikallaan. Edellinen lienee yksi syy, miksi työllistymisen kannalta hyödyttömien työllistämiskurssien järjestämistä ei heti alkuunsa lopetettu vaan hyödyllisyyttä ryhdyttiin valheellisesti vahvistamaan veronmaksajien kukkarosta myönnettävien tukien avulla: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/07/26/tyollistamispalveluista-tyottomaksi-tai-tyollistamispalveluun/

Mainokset

Kansanedustaja keksi hyvän tekosyyn

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/230458-kansanedustaja-huolestui-hurjista-vuokrarasteista-vaatii-korjausta-toimeentulotuen

Onko todella tutkittu, miten ihmisten vuokrarästit syntyvät? Olisiko mahdollista, että kansanedustaja Leena Meri vain olettaa, että vuokransa maksamatta jättänyt on saanut lain mukaiset tuet?

Suomessa pienin sosiaaliturva on 292 euroa kuukaudessa, joten tuosta 292 eurosta on maksettava kohtuullisten asumiskustannusten ylittävä osa ja jäljelle jäävän osan on riitettävä kuukauden kaikkiin muihin elinkustannuksiin. Mikäli tuohon tulee lisäksi sähkölaskuja, vakuutusmaksuja, lääkärissä käyntikuluja ja/tai lääkekuluja, niin laskut on maksettava tuolla 292 euron perusosalla, koska Kela myöntää tuet myöhemmin toimitettaviin laskuihin pitkällä viipeellä. Eikä tilanne ole juurikaan parempi, jos työtön saa pakkotyössä käymällä tai kauppatavarana olemalla toimeentulotuen täyden perusosan, joka on yksin asuvalla 487,89 euroa kuukaudessa kohtuullisten asumiskulujen lisäksi (sisältäen työttömyyskorvauksen ja asumistuen).

Edellinen tilanne ei ole edes pahin, koska Suomessa ihminen voi tippua kaikkien tukimuotojen ulkopuolelle, jolloin rahaa ei ole käytettävissä elämiseen tai vuokranmaksuun.

Mikäli tilanne todellakin on sellainen, että toimeentulotuen hakija on saanut tuet ja käyttänyt asumismenoihin tarkoitetun osuuden muihin menoihin, niin miksi perusuomalaisten kansanedustaja Leena Meri ei ehdota ettei tuon kaltaisessa tilanteessa myönnettäisi uudelleen samaan menoon täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea? Miksi kansanedustaja ei ehdota, että vuokrat maksettaisiin suoraan vuokranantajalle vain niissä tapauksissa, joissa henkilöllä on hänelle maksetusta tuista huolimatta ongelmia maksaa laskunsa?

Mikäli toimeentulotukea hakeva saa uudelleen tukea asumiskustannuksiin, niin silloin sosiaalityöntekijä on käyttänyt viran suomaa harkintavaltaa myöntää lisätukea – ja millään järjellä tuota ei pitäisi tulkita oikeudeksi vaarantaa kaikkien muiden toimeentulotukea tarvitsevien asumista. Mikäli Kela maksaisi tuen suoraan vuokranantajalle, niin yhä useampi toimeentulotukea tarvitseva häädettäisiin vuokranmaksujen viivästymisen perusteella. Lisäksi tuolla ehdotuksella kansanedustaja Leena Meri vaatii toimeentulotuen tarpeen paljastamista, joka rikkoo lain määrittelemää salassapitovelvollisuutta.

Kuinka suuri osuus kuntien vuokrien maksuun myöntämästä ehkäisevästä ja täydentävästä tuesta on myönnetty henkilöille sen vuoksi, että Kelan toimeentulotuen maksatus on viivästynyt tai toimeentulotukilaskelmaan ei ole hyväksytty kaikkia lain mukaisia menoja?

Edellisen lisäksi sosiaalityöntekijät ovat saattaneet myöntää tarveharkintaista tukea helpommin:

 

 

Liian rikas köyhä

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/553451-kela-tekee-koyhista-rikkaita-kikkailemalla-espoolaisnainen-kirjoittaa

Yllä olevassa tapauksessa henkilön toimeentulotuen perusosan laskelma ylittää toimeentulotuen miniminormin ilman lisälaskuja(?) 170 eurolla kuukaudessa. Toimeentulotuen miniminormi on yksin asuvalle eläkeläiselle 487 euroa, joten 170 euron laskennallinen ylitys on merkittävä.

Toimeentulotukea myönnettäessä lasketaan kylmästi, että kuukauden eläminen maksaa asumiskustannusten jälkeen enintään 487 euroa kuukaudessa ja loput jää säästöön. Näin seuraavan kuukauden ylijäävä varallisuus onkin jo 340 euroa ja kolmannen 510 euroa… joka pitäisi olla käytettävissä seuraavien kuukausien laskujen maksamiseen.

Jaksottamisesta liittyvien päätöksien tietoja löytyy tuolta: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/tag/jaksottaminen/

Jos eläkkeen jaksottamisesta ei löydy päätöksiä, niin mielestäni asiasta pitäisi tehdä valituksia, koska on kohtuutonta jaksottaa eläkettä useita kuukausia eteenpäin ja samaan aikaan palkkatuloa ei voida jaksottaa seuraavalle kuukaudelle kuin kuukauden lopussa maksettuna.

Toki useat köyhät joutuvat joka kuukausi elämään tuolla perusosalla ja vuodesta toiseen, jolloin 170 euron ylimääräinen lisätulo tuntuisi melkoiselta onnenpotkulta.

Pakkotyöstä kieltäytyvät työttömät saavat elinkustannuksiin vain 292 euroa kuukaudessa.

Pitäisiköhän kansanedustajille kertoa…

Suomessa todellinen työttömien määrä lienee noin 500 000 ja työttömyyttä hoidellaan pelkästää kikkailuilla: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/08/22/tyottomien-todellinen-maara/

Tietoa työttömille ostettavien ”työllistämispalveluiden” todellisista kustannuksista on vaikea löytää: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/08/18/palveluiden-kustannusten-arviointia/ . Näyttäisi kuitenkin erittäin vahvasti siltä, että pelkästään työttömien kyykyttämiseen käytetyillä varoilla voisi työllistää suurimman osan työttömistä ihan rehelliseen palkkatyöhön. Edellisen lisäksi työllisyyspalveluiden palkattomien työntekijöiden määrän romahtessa ilmaistyöntekijöillä täytettyihin työpaikkoihin olisi palkattava työntekijöitä.

Työllistämispalveluiden vaikutus työttömän työllistymiseen typistyy yhteiskunnan varoilla tuettuihin työsuhteisiin: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/07/26/tyollistamispalveluista-tyottomaksi-tai-tyollistamispalveluun/

Eikä tuo työttömien laillistettu pakkotyöhön pakottaminen ole edes yhteiskunnan kannalta kannattavaa: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/05/19/suomen-kansantalouden-tuotannon-taittuminen/

Pienellä viipeellähän tuo alapuolella oleva päätös vaikutti yläpuolella näkyvään kansantalouden tuotanto -käyrän noususuunnan taittumiseen. Työttömien oikeutta saada työnteostaan palkkaa on rajoitettu kuluneiden vuosien aikana jo useilla päätöksillä. Liekö edellinen pääsyynä ettei kansantalouden tuotanto pääse nousemaan(?)!

Edellinen ei ole kansantaloudellisesti järkevää, mutta täytyyhän tuosta verovarojen tuhlauksesta olla jotain hyötyä. Ministeri Orpo jälleen kerran tuo esiin uusia visoitaan: http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005337315.html

Kun edelleen ollaan valmiita käyttämään verovaroja työttömien kyykyttämiseen, niin luultavasti ministerit ja kansanedustajat eivät saa tarpeeksi tietoa köyhien perheiden kärsimyksestä, joten nyt pitäisi ryhtyä lähettämään köyhien kärsimyksien lisäämistä kannattaville kansanedustajille kattavasti kärsimys -tietoa.

Kaikki köyhät mukaan tiedotuskamppanjaan, jossa kansanedustajille lähetetään kirjoituksia kunkin päivän kärsimyksistä, vaikka siitä kuinka lasta on kiusattu koulussa halpojen vaatteiden vuoksi tai kuinka lapsi on joutunut menemään nälissään nukkumaan…  ja tietenkin pitää myös kertoa aikuisten kärsimyksistä.

Seuraavasta linkistä löytää sopivat kansanedustajat ja muistakaa myös ne kansanedustajat, jotka eivät äänestäneet ”ei”:n puolesta: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/07/05/palkaton-pakkotyo-etenee/

Työttömien todellinen määrä

https://yle.fi/uutiset/3-9790165?origin=rss

Edellisen uutisen mukaan työttömiä oli heinäkuussa 207 000. Uutinen on sikäli erikoinen, että heinäkuussa Kelan päivärahaa saavia työttömiä oli 227 138 ja edellisen lisäksi työttömät saavat myös ansiosidonnaista päivärahaa, joten yhteenlaskun tulokseksi ei pitäisi tulla pienempää määrää kuin on pelkästään Kelan korvauksia saavia työttömiä:

http://raportit.kela.fi/linkki/66182867

 

Seuraavasta taulukosta näkyy (http://raportit.kela.fi/linkki/82377423) , että vuoden 2016 lopussa työttömistä sai ansioturvaa yli 41 % ja loput alle 59 % sai Kelan maksamia  työttömyyskorvauksia:

Edellisestä taulukosta myös nähdään, että vuoden 2016 lopussa työttömiä oli 413 851, joten vuoden alussa työttömien määrä olisi vähentynyt 206 851 työttömällä?

Todellisuudessa heinäkuussa 2017 työttömiä oli luultavasti jonkin verran yli  452 265 (Kelan työttömyyskorvauksia 227 138 +(ansiosidonnaisella noin 227 138 * 0,41) + jutussa mainitut piilotyöttömät 132 000) .

Työttömiä katoaa jonnekin ja vain rahaa seuraamalla voidaan tehdä suuntaa antavia päätelmiä työttömien todellisesta määrästä.

 

Tilastotietoa:

http://www.kela.fi/tilastotietokanta-kelasto_sisallysluettelo#Ty%C3%B6tt%C3%B6m%C3%A4t

http://raportit.kela.fi/linkki/6429318

Edellisestä taulukosta nähdään, että työttömyys osui vuoden 2016 aikana 720 726 ihmisen kohdalle  (Kelan työttömyyskorvausta sai 369 651 henkilöä ja ansiosidonnaista työttömyyskorvausta sai 351 075 henkilöä) ja tietenkin kyseisen vuoden aikana ansiosidonnaiselta kelan työmarkkinatuelle pudonnut työtön kuuluu molempiin ryhmiin, joten työttömien todelliseksi määräksi ei kuitenkaan voida tulkita yli 700 000 henkilöä huomioimatta tietoa ansiosidonnaiselta päivärahalta pudonneiden työttömien määrää . Edellisen taulukon perusteella vuoden 2016 aikana maksettiin työttömyyskorvauksia 104 744 782 päivältä, joka jaettuna koko vuoden korvauspäivillä (253) tuottaa tulokseksi 414 011 koko vuoden työttömänä ollutta, joten todellisia työttömiä oli enemmän kun huomioidaan omavastuupäivät, karenssikuukaudet ja piilotyöttömät.

 

Kuntoutuksen hyödyn arvioiti vuodelta 2015: http://www.kela.fi/documents/10180/1346663/Kuntoutuksen+hy%C3%B6dyn+arviointi_raportti+2015.pdf/9ddf8a33-2048-492d-9fbb-3e4235cb8b07