Työttömille ostettujen palveluiden kustannusten arviointia…

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/markku-jaisi-elakkeelle-vuoden-kuluttua-mutta-te-toimisto-ehdotti-uutta-kallista-koulutusta-minusta-tuntuu-hirvealta-koulutus-pitaisi-tarjota-nuoremmalle/6538228#gs.6ckh09o

Edellisestä linkistä löytyy tieto, että tärkeintä järjestettävässä työllisyyskoulutuksessa on työttömän velvollisuus osallistua, jonka rinnalla työllisyyskurssin hyödyllisyys ja työllistävä vaikutus on  täysin merkityksetön seikka.

 

Työttömien pakkoaktivoinneista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksista voi vain arvioida…

http://raportit.kela.fi/linkki/20712314

Vuoden 2016 aikana maksettiin työttömyyskorvauksia 104 744 782 päivältä, vaikka korvattavien työttömyyspäivien määrän kasvu on vuosittain hidastunut, niin määrä ei ole kuitenkaan kääntynyt laskuun.

http://raportit.kela.fi/linkki/79835595

Työttömien aktivointiaste on vaihdellut noin 30 ja 37 %:n välillä.

 

Kun edellisistä kolmesta linkistä löytyviä tietoja yhdistetään, niin saadaan karkea arvio työttömille ostettavien palveluiden hinnasta:

vuoden 2016 aikana maksetut työttömyyskorvauspäivät 104 744 782 * 0,30 osuus työttömistä aktiivitoimenpiteissä * 150 euroa/päivä

…tarkoittaa vuodessa vähintään 4 713 515 190 euron lisämenoa veronmaksajille, koska a) kaikki työttömien palvelut veloitetaan jokaiselta päivältä, b) myös työpanoksen vastaanottajalle maksetaan koulutuskorvaus, c) työttömien määrä lisääntyy koko ajan, d) työttömien velvollisuutta osallistua aktivointiin lisätään koko ajan, joten 30 %:ia lienee liian pieni osuus – ja edellisen lisäksi työttömille edelleen maksetaan työttömyyskorvauksen suuruinen tuki ehkä 9 eurolla korotettuna, jonka lisäksi yhteiskunta maksaa myös työministeriön alaisen toiminnan kustannukset.

Vuodessa ostetaan 4,7 miljardilla ”lisäpalveluita” työttömille, joissa lähinnä otetaan työttömän työpanos ilmaiseksi.

… ja todellinen summa lienee paljon suurempi.

Kun edellisen summan jakaa luvulla 500 000, joka lienee lähellä todellista työttömien määrää, niin saadaan vuodelle 9427 euroa. Mikäli edellinen summa yhdistetään työttömille maksettaviin tukiin, niin voidaan vain päätyä tulokseen – tekemätöntä työtä löytyy ja rahaa palkanmaksuun löytyisi – mutta jostakin syystä päättäjät eivät voi hyväksyä sitä, että työttömille maksettaisiin työnteosta palkkaa ja työttömyydestä loisiminen lopetettaisiin.

Kelan työajan käyttö

Omalla kohdalla Kelan toimeentulotukipäätökset on (yhtä ainoata kahden kuukauden päätöstä lukuunottamatta) tehty vain kuukaudeksi kerrallaan. Lisäksi jokainen päätös on tullut postitse vasta viikon kuluttua päätöksen tekemisestä.  Edellinen on ehkä paikallaan, koska voinhan jo huomenna olla tuloksellisesti kuollut(?). Melkoisella varmuudella tuen tarpeeni tulee kuitenkin jatkumaan, koska työllistymiseni palkkatyöhön on erittäin epätodennäköistä, sillä palkkatyöpaikkoja on liian vähän ja edellisen lisäksi työttömät on lähinnä ulkoistettu palkkatyömarkkinoilta.

Eiköhän Kelan työntekijöiltä kulu enemmän työaikaa, kun ryhdytään ”kannustusmielessä” tekemään vain kuukauden toimeentulotukipäätöksiä, vaikka perusosan alentaminen on mahdollista kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Ja luulisi tuon päätöksen postittamisen viikon viipeeseenkin kuluvan ylimääräistä työaikaa – ellei jo järjestelmään ole kirjattu tuota viikon ”kannustavaa-viivettä”. Niille, joilla ei ole nettiyhteyttä tuo epätietoisuus on täysin kohtuutonta, koska ennen päätöksen saamista he eivät voi olla varmoja tuen saamisesta, jolloin mahdollisesti pitkä ja vaivalloinen asiointimatka voi osoittautua täysin hukkareissuksi ellei vaihtoehtoisesti viivästytä laskujen maksua päätöksen saapumiseen asti, joka puolestaan aiheuttaa omat ongelmansa.

Laillisuusvalvojien pitäisi ehdottomasti tutkia, kuinka Kela tekee toimeentulotukipäätöksiä, koska mitenkään ei voi olla järkevää viivästyttää seuraavan kuukauden päätösten tekemistä kuukauden viimeisille päivämäärille saakka, vaan päätöksiä pitäisi tehdä kuukauden jokaisena päivänä.

Seuraavan jutun mukaan yhteiskunta on maksanut miljoonia euroja Kelan ylitöistä:

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/kelajoutui-luopumaan-yhden-luukun-ideasta/?shared=1745955-a2131b85-500

Yllä olevassa tekstissä löytyy tieto, että yksin asuvan perusosa olisi 487,89 euroa, mutta jätetään jälleen kerran kertomatta, että tuota peruosaa voidaan alentaa 20 %:ia tai 40 %:ia. Ilman työttömiiin kohdistuvaa vihapropagandaa kerrottaisiin, että työttömän peruosa on  292 euroa kuukaudessa, jota voidaan korottaa työttömän pärstäkertoimen ja aktiivisuuden perusteella 487,89 euroon kuukaudessa. Edellinen on siis käytännön toteutus suomen lakiin kirjatusta oikeudesta yhdenvertaiseen kohteluun, koska viranhaltijoille annetaan (mieli)valta poiketa laista vain oman harkinnan perusteella.

Jos poistettaisiin työttömien velvollisuus tehdä pakkotyötä eri nimikkeiden alaisena, niin tuen tarve vähenisi, koska palkattomilla työntekijöillä täytettäviin työpaikkoihin pitäisi palkata työntekijöitä. Mikäli poistettaisiin edes pakkotyöhön kiristäminen perusosan alentamisella, niin hyvin todenäköisesti yhteiskunta säästäisi, koska yksilötasolla tehokas taloudellinen pakko tuottaa vähemmän säästöä kuin kiristämisen kustannuksiin kuluu yhteiskunnan varoja.

Alapuolella on Kelan oikaisuvaatimuksen ohjeet, jonka lopussa kerrotaan, että viikolla 32 keskimääräinen käsittelyaika oli 101 kalenteripäivää. Kun työaikaa riittää tarpeettomaan ”kannustamiseen”, niin onko kohtuullista, että toimeentulotukea hakenut ja oikaisuvaatimuksen tehnyt joutuu odottelemaan yli neljännesvuoden (kumileimasin)päätöstä, jotta voi tehdä valituksen hallinto-oikeuteen? Olen aiemmin kirjoittanut Kelan ilmoittamien käsittelyaikojen ylittyneen omalla kohdalla tuplaten.

http://www.kela.fi/toimeentulotuki-nain-haet-muutosta?inheritRedirect=true

 

Kun yhteiskunta näin avoimesti hyväksyy köyhän elämän kurjistamisen, niin onko lopulta yksittäisen kansalaisen vika, jos hän lähtee mukaan…

Todennäköisesti seuraava tapaus ei liity yksinomaan yhteiskunnan köyhempiin ihmisiin, sillä luultavasti siinä tapauksessa asiaa ei olisi lähdetty edes tutkimaan, mutta eikö nykyinen asenneilmapiiri kannusta kohtelemaan työttömiä/tyhmiä/köyhiä juuri jutussa kerrotulla tavalla:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/227733-esitutkinta-apteekkari-myi-potilaille-jopa-laakejatetta-haluttiin-ottaa-rahat-pois

Työttömien elinajan valvomiseen ja kurjuuden varmistamiseen käytetään älyttömästi valvontakapasiteettia ja yhteiskunnan rahaa, koska halutaan varmistaa ettei työttömien elämä ole vain pelkkää vapaa-ajan viettämistä, mutta eikö työttömiin kohdistunut viha ole saanut jo sairaat mittasuhteet, kun samaan aikaan todella tärkeät valvontakohteet laiminlyödään – jopa useiden vuosien ajan?

Erinomainen esimerkki

https://yle.fi/uutiset/3-9770059?origin=rss

Päivi on laillistettu sairaanhoitaja Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa, mutta valitettavasti hän joutuu työvoimatoimiston rattaisiin. Työtönhän ei suomessa työntekijäksi kelpaa, vaikka olisi millainen pätevyys ja kokemus. Sairaanhoitaja on ilmeisen pätevä ja oppimiskykyinen kun on voinut siirtyä Ruotsiin ja Tanskaan toimimaan sairaanhoitajana, joissa luultavasti hoidon taso on korkeampi kuin Suomessa.

Elokuussa 2016 Lappeenrannassa päätettiin kokeilla Keskussairaalan päivystyksessä aula-avustajaa, jossa Päivi todisti olevansa työpaikan perustamisen arvoinen työntekijä.

Virka laitettiin julkiseen hakuun, mutta Päivi ei ollut ensimmäinen valinta eikä edes toinen… työnantaja kertoi, että Päivi oli kolmas valinta (olisi ollut työnantajalle melkoinen häpeä myöntää, että Päivi oli vasta neljäs tai jopa vasta 161 valinta). Luultavasti monikaan ei ole sairaanhoitaja pätevyydellä valmis ryhtymään aula-avustajaksi.

Päivi on tekstin mukaan optimistinen ja positiivinen, mutta 6 vuoden auttaminen riitti nakertamaan työttömän niin hajalle, että hän uskoo ettei hänen sairaanhoitajan pätevyytensä paluumuuttajana ollut riittävän korkea… enimmäisen vuoden aikana(?), toisen vuoden aikana(?), kolmannen vuoden aikana(?)… Eikö suomalaiset sairaanhoitajat jää lainkaan äitiyslomalle tai hoitovapaalle?

Päivi oli niin lyöty, että hän yllättyi kun juuri hänet valittiin työtehtävään. Tähän kuka tahansa täyspäinen sanoisi, että Päivin olisi pitänyt olla ehdottomasti ensimmäinen valinta, koska hän oli ainoa, jolla oli kokemusta tehtävistä ja hänellä oli sairaanhoitajan pätevyys kolmessa maassa, joten aula-avustajaksi häneltä löytyi uskomattoman hyvä ammattitaito ja kielitaitoakin löytyi.

Mielestäni osoittaa vain työhönottajien ääliömäisyyttä, kun kolmessa maassa laillistettu sairaanhoitaja ei saanut alan töitä heti palattuaan suomeen ja työttömyysaika venyi kuuteen vuoteen.

Tuossa lopussa sitten onkin työkkäritätien ehdoton vaatimus – kaikki paska on otettava vastaan… ja sitten muutaman vuoden aivopesun jälkeen olet jopa kiitollinen.

 

Suhteilla töihin ja nepotismi

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005326045.html

Kun työpaikat vähenevät, niin yhä useampi työpaikka täytetään suhteilla…

…ja ne omilla ansioilla hankitut työpaikat häviävät.

Viisaan ja tyhmän eron havaitsee viimeistään siinä vaiheessa, kun viisas tunnustaa saaneensa työuransa alkuun suhteilla tai onnekkaiden sattumusten seurauksena ja tyhmä väittää saaneensa kaikki työpaikat pelkästään omilla ansioilla. Viisas tietää edellisen työpaikan vaikuttavan aina seuraavan työpaikan saantiin, mutta tyhmä väittää ettei ensimmäiset suhteilla saadut työpaikat vaikuta tulevaan työuraan millään tavoin.

Kun epäpätevä henkilö työskentelee yrityksessä, niin sillä on vaikutusta vain yrityksen tulokseen ja luonnollisesti yrityksen muiden työntekijöiden pitäisi omalla työtuloksellaan paikata epäpätevän työntekijän aiheuttaman taloudellisen loven. Näitä epäpäteviä tapaa usein sukupolvelta toiselle siirtyneiden yritysten johdosta, joissa noin 20 vuotias paukuttaa poskea yli 60 – 100 vuoden kokemuksesta ja yrityksen laskevan taloustilanteen syyksi nimetään työntekijät/heidän työpanokseen nähden liian isot palkat.

Kun yhteiskunnan varoilla palkataan epäpätevä henkilö, niin väistämättä se johtaa verovarojen tuhlaukseen ja pahimmillaan virka-asemassa käytettyyn mielivaltaan. Edellisen seurauksena syntyvä vastuunpakoilu ja syyllisten etsiminen ajaa lopulta pätevät työntekijät hakeutumaan muihin työpaikkoihin. Edellinen on selitys sille, miksi joistakin yhteiskunnan ylläpitämistä virastoista saa todella asiantuntevia neuvoja/palvelua ja joissakin paikoissa yhteydenotto tulkitaan lähinnä harmien etsimiseksi.

Luonnollisesti edelleen löytyy ihmisiä, jotka ovat saavuttaneet työuransa enemmän tai vähemmän omilla ansioilla (yleisemmin tällaisen henkilön löytää suorittavalta tasolta ja harvemmin esimiestasolta), mutta heitä ei löydy niiden tyhmien ihmisten joukosta, joiden mielestä työpaikkojen puute on työttömien oma vika ja työttömien pitää tehdä töitä sosiaaliturvan vastikkeeksi, koska työttömät ovat haluttomia nostamaan työnteostaan palkkaa ja haluavat mielummin nostaa työnteostaan palkkaa isompaa sosiaaliturvaa.

Suhteilla työuransa luoneet voisivat olla kiitollisia saamastaan edusta ja tiedostaa ettei suhteilla saavutetussa asemassa ole oikeutettua räkiä sisäpiirin ulkopuolelle jääneiden ihmisten päälle.

—-

Jos minulla olisi suhteita, joiden avulla pääsisin palkkatöihin, niin varmasti olisin jo hyödyntänyt tämän keinon. Työttömänä olo ei ole mukavaa, koska se tarkoittaa rahattomuutta, elämistä jatkuvassa epävarmuudessa, yleistä halveksuntaa ja huonoa kohtelua kaikissa mahdollisissa tilanteissa…

…lyhyesti kiteytettynä suomessa työttömäksi jääminen tarkoittaa lähinnä ihmisoikeuksien menettämistä, joten jokainen täysipäinen pyrkii itsepintaisesti työelämään TE-toimiston työllistymistä ehkäisevästä avusta huolimatta.

Uskoisin kuitenkin, että mikäli olisin saavuttanut suhteilla tai onnekkaiden sattumien tuloksena työpaikan, niin olisin pyrkinyt tekemään työni mahdollisimman hyvin…

… ja luultavasti silloin työltä ja omalta elämältä ei olisi jäänyt aikaa ”riekkua kuin liljakukko”.

Lisärahaa työpaikkojen hävittämiseen

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/227135-ei-tule-kuulonkaan-etta-keventaisin-vain-suurituloisten-verotusta-orpo-kannusti

Veronmaksajien kukkarosta löytyy aina lisärahaa kun kyse on palkkatyöpaikkojen hävittämiseen tähtäävästä toiminnasta. Kuka ihme tekee tulevaisuudessa töitä kun nuorille opetetaan jo varhaisessa vaiheessa, että he ovat palkkatyöhön kelpaamattomia?

Jo antiikin ajalla kirjoitettiin teksti, jossa päiviteltiin nykynuorison olevan huonompaa kuin edellinen sukupolvi. Teksti tuodaan aina silloin tällöin esille, koska se on sisällöltään ajaton, jokainen sukupolvi kuvittelee olevansa parempi kuin seuraava kurittomasti kasvatettu sukupolvi, koska heiltä on vaadittu enemmän ja he ovat tehneet enemmän kuin kukaan muu sukupolvi – ennen tai jälkeen heitä…

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000804740.html

Ei suomi nouse sillä, että yhä useampi ottaa – nyt ja tulevaisuudessa – tulonsa työttömien kyykyttämisestä, mutta samalla linjalla jatketaan…

Yrittäjät hyödyntävät härskisti palkatonta työvoimaa, koska päättäjät ovat laillistaneet työttömien työpanoksen ottamisen ilman palkkaa. Moraalitonta toimintaa selittäväksi ja omaatuntoa rauhoittavaksi tekosyyksi hyödynnetään väitettä ettei koulutettujen työnhakijoiden ammattitaito ole riittävää, vaikka esim. 30-34 vuotiaista 41 %:lla on korkeakoulutus.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laaksonen ei kykenevä tai halukas tekemään päätelmiä, että yli 400 000 työttömän kiertäminen palkattomina työntekijöinä vaikuttaa useiden työpaikkojen poistumiseen palkkatyömarkkinoilta ja yhä lisääntyvä palkattomien työntekijöiden tarjonta lisää työnantajien palkanmaksuhaluttomuutta, joten Sanni asettaa tutkijapaneelin, joka yrittää ratkaista, miten yritykset saisivat osaavaa työvoimaa:

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005323224.html

Ryhdytään etsimään syitä, miksi osaavaa työvoimaa ei löydy yrityksille, jotka katsovat ettei alan ammattikoulutuksen saanut voi saavuttaa heidän osaamisvaatimuksiaan. Pitäisi vain luopua päätelmästä, että vain ylioppilas tai tiettyyn yhteiskuntaluokkaan syntynyt on riittävän älykäs ja oppimiskykyinen työntekijäksi, mutta Opetusministeri Sanni Grahn-Laaksosen mielestä osaajapulasta kärsiville aloille pitäisi kouluttaa työntekijöitä erityisesti muunto- ja täydennyskouluttamalla.

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201708122200322567_pi.shtml

Ihan tyypillistä toimintaa, että jätetään aivot narikkaan ja lähdetään miettimään täysin merkityksetöntä ongelmaa, miksi ikäluokasta valmistuu vain 41 %:ia, vaikka ikäluokasta 60 %:ia aloittaa korkeakoulutuksen.  – Luultavasti yhä useampi tietää, että valmistuminen ilman suhteita ja välikesien työkokemusta, johtaa palkattomien työpaikkojen kierteeseen, joten valmistumatta jättäytymisellä varmistaa mahdollisuutensa tulla valituksi edes matalapalkkaisiin töihin.

Miksi opetusministeri ei edes kyseenalaista väitettä, jossa väitetään ettei yritykset saa riittävän osaavaa työvoimaa?

Miksi opetusministeri ei kyseenalaista odotusta, jossa työhön perehdyttämiseen riittävä peruskoulutus katsotaan riittämättömäksi ja yritetään siirtää yrityksen omalle vastuulle kuuluva täsmäkoulutus yhteiskunnan maksettavaksi?

Kun ikäluokasta lähes puolet saa korkeakoulutuksen, niin suomen nuoriso on paremminkin ylikoulutettua kuin alikoulutettua, joten varmasti osaavaa työvoimaa löytyy palkattavaksi ja yrityksessä täsmäkoulutettavaksi työtehtäviin.

Ensimmäinen järkevä päätelmä olisi lopettaa kaikki palkattoman työn muodot, jolloin työttömillä täytettäviin työtehtäviin olisi palkattava työntekijöitä eikä tarvitsisi tekosyillä peitellä palkattomien työntekijöiden hyväksikäyttöä.

Kuten tiedetään, niin hyvin usein palkattoman työpestin jälkeen edellinen palkaton työntekijä opastaa seuraavan palkattoman työntekijän työtehtäviin, mutta työnantajien väitteiden mukaan tämä seuraavaa palkatonta työntekijää perehdyttävä työntekijä ei ole riittävän pätevä palkattavaksi. Todellinen syy ”osaajapulaan” on kuitenkin erittäin yksinkertainen, miksi maksaa palkkaa, kun samat työtehtävät voi hoitaa palkattomia työntekijöitä kierrättämällä.

Toinen järkevä päätelmä olisi todeta ettei yhteiskunnalta voida vaatia kunkin yrityksen tarpeita täyttävää täsmäkoulutusta, koska tällainen työhönperehdyttäminen on täysin järjetöntä ja monesta  syystä erittäin kustannustehotonta.

Yhteiskunnan ei ole järkevää maksaa parinkymmenen ihmisen ammatillisesta täsmäkouluttamisesta, jonka jälkeen työpaikkaan palkataan todennäköisemmin koulutusta saamaton henkilö, joka pätevöityy työtä tekemällä…

Kolmas päätelmä olisi todeta, että yhteiskunnan pitäisi poistaa nuorten opiskelupaikkojen pakkohaku, koska edellinen johtaa väistämättä tilanteeseen, jossa osa opiskelupaikoista täytetään vain välivuosien ajaksi ja näistä opiskelijapaikoista ei valmistu kukaan.

Neljäs päätelmä olisi todeta, että miksi koulutetaan pelkästään kouluttautumisen vuoksi, jos annettu koulutus ei kuitenkaan tyydytä työnantajien tarpeita.