Tulkintaa työttömien kohdalla

Ajatellaan tilanne, että joku tarjoaisi ilmaiseksi tuotetta. Tuote on lojunut varastossa pitkään, koska kukaan ei ole huolinut tuotetta. Itse asiassa tuote on niin surkea, että tuotteen tarjoaja on valmis maksamaan siitä, että viet tuotteen pois. Ihan rehellisesti, olisitko myöhemmin valmis maksamaan saadaksesi saman tuotteen, vaikka edelleen saat saman tuotteen ilmaiseksi ja tuotteen ottamisesta annetaan riihikuivaa rahaa.

Jos tuotteen tilalle ajatellaan työtön ja tuotteen tarjoajan tilalle työllistämispalvelut, niin voidaan havaita, että käytetään samaa pähkähullua markkinointi-ideaa. Luulisi idiootinkin tajuavan, että työttömän on erittäin vaikeaa tai lähes mahdotonta tuon kaltaisessa markkinatilanteessa myydä omaa työpanostaan työnantajalle. No, verotettavillahan noita veroeuroja riittää, joten työttömien pähkähulluille palveluille todetaan löytyvän tarvetta ja palvelun tarjoajat toteavat palvelun kustannustehokkaaksi.

Kun työntekijä vaihtaa työpaikkaa ja muuttaa uudelle paikkakunnalle, niin työnantaja voi auttaa asunnon järjestämisessä, muuttokustannuksissa tai tarvittaessa myöntää palkkaennakkoa.

Kun työtön saa työpaikan toisesta kaupungista, niin työnantaja toteaa, että yhteiskuntahan sitten maksaa muutot, vuokrat, vuokratakuut, ensimmäisen kuukauden elämisen ja edellisten lisäksi yhteiskunta maksaa ainakin seuraavan puolen vuoden ajan osan työntekijän palkasta. Unohdetaan täysin, että tuet perustuvat osittain tai kokonaan viranhaltijan harkintaan. Mikäli rahaton työtön ei pysty muuttamaan, niin työstä kieltäytymisestä seuraa sanktio, koska jälkikäteen todetaan, että teoriassa tukien saamiseen olisi ollut mahdollisuus.

Kukaan ei ole niin typerä, että väittäisi ettei poliisia tai oikeuslaitosta tarvittaisi, koska kirjoitettu laki on riittävä.

Jostakin kumman syystä työttömän ja toimeentulotukea hakevan kohdalla kirjoitettu laki on todiste, että näin köyhän kohdalla toimitaan. Miksi kukaan rikkoisi lakia?

Ei liene epäilystäkään, että varas on varas ja tuomio tulee, vaikka hän palauttasi osan tai koko varastetun omaisuuden takaisin heti kiinni jäätyään.

Eräältä keskustelupalstalta löysin yrittäjän kirjoituksen, jossa hän ylpeili olevansa hyvä jätkä, koska hän antaa hyvälle työntekijälle palkattoman työpestin jälkeen suoraan käteen kohtuullisen paljon rahaa kirjekuoressa. Mielestäni palkattomia työntekijöitä hyödyntävät varastavat työntekijän työpanoksen tai palkan, koska työttömällä ei ole mahdollisuutta valita palkkatyötä. Tuskin tämä yrittäjä antaa työntekijälle koko työajan palkkaa ja missään nimessä tämä yrittäjä ei rahakirjeellään korjaa menetettyä eläkekertymää tai työhistoriaa (virallisen käsityksen mukaan henkilö harjoittelee työntekoa ja katsoo sivusta toisten työntekoa, joten palkaton työntekijä ei saa edes työtodistusta).

Mikäli jotain henkilöä painostetaan tekemään jotain, jossa hänen ihmisoikeuksiaa loukataan tai häntä muulla tavoin nöyrytetään, niin jokainen tietää ettei tällaista toimintaa pidä hyväksyä.  Mikäli henkilölle asetetaan ehdot teet näin tai kärsit, niin ei ole epäilystäkään, että kyseessä on uhkailu.

Jostain syystä työttömän kohdalla tämän kaltaista toimintaa kutsutaan ”kannustukseksi” ja toimintaa rahoitetaan erittäin runsaskätisesti verovaroin (kun otetaan huomioon säästötarpeet, jotka ovat kohdistuneet lapsiin ja eläkeläisiin).

Kun ihminen tietää tehneensä väärin, niin luonnollisesti hän haluaa vähätellä oman tekonsa merkitystä.

Jostain syytä kuvitellaan palkatonta työvoimaa hyödyntäneen yrittäjän edistävän työttömän työllistymistä. On täysin selvää, että palkatonta työvoimaa hyödyntävä yrittäjä vähättelee työntekijän työsuoritusta ja selittelee pitkään työrupeaman jälkeen ettei kyseiselle työntekijälle olisi kannattanut maksaa palkkaa.

Jokainen tietää, että ihmiset tekevät inhimillisiä virheitä, joista yleensä joku joutuu kärsimään. Jokainen tietää, että jotkin ihmiset vain saavat tyydytystä aiheuttaessaan toiselle ihmiselle harmeja.

Silti työttömän kohdalla katsotaan työttömän aina ansainneen kaikki sanktiot tai taloudelliset menetykset omalla toiminnallaan. Jos joku olisi tehnyt virheen, niin tottahan toki se virheen tehnyt viranhaltija ilmoittautuisi ja myöntäisi tehneensä virheen.

Suomessa lukutaito on lähes jokaisella, vaikka lukemisen ymmärtäminen taitaa olla suomessa suhteellisen heikkoa.

Seuraava teksti: ”Toimeentulotuen perusosa kattaa seuraavat menot: * ruoka, *vaatteiden ja jalkineiden osto,  * parturi- ja kampaamomaksut, * henkilökohtainen puhtaus, * kodin pesuaineet * ilman lääkärin määräystä apteekista hankitut lääkkeet ja pienet hoitotarvikemenot, * paikallisliikenteen maksut, * lehtitilaukset, * puhelimen käyttö, * internetin käyttökulut, * harratus ja virkistystoiminta.” kertoo selkeästi, että perusosalla (simputukseen alistuvalla yksinelävällä 485,50 euroa/kk) maksetaan kaikki mainitut menot. Yleensä tuo teksti luetaan siten, että veronmaksajat maksavat köyhälle kaiken mainitun ja sen lisäksi annetaan perusosan verran rahaa tuhlattavaksi kaikkeen kivaan.

Tottahan toki kaikki laskevat omat menonsa vähennyslaskuna, jolloin 2600 euron kuukausipalkasta maksetun 500 euron vuokran jälkeen jää 2100 euroa. Kun tuosta 2100 eurosta maksetaan 50 euron sähkölasku, niin jäljelle jää 2050 euroa… jne.

Mutta jostain syystä toimeentulotukea saavan kohdalla jokaisen menon jälkeen jää edelleen 291,3 euroa käytettäväksi: ”On se kumma kun ei 291,30 eurolla ei muka saa ostettua terveellistä ruokaa kuukaudeksi”. ”Kyllä ihmisen täytyy olla avuton, jos ei saa 291,30 eurolla ostettua vaatteita”. ”Kyllä 291,30 euroa pitäisi riittää omien harrastusten maksamiseen ja olemaan muutenkin aktiivinen eikä jämähtää neljän seinän sisälle”… jne.

Yleensä kun tietää etukäteen saavansa vieraita, niin tulee hankkineeksi tarjottavaa kahvipöytään ja vieraat ottavat tarjoilun kiitollisena vastaan.

Työttömän kohdalla tarjottava lohkaiseen suhteellisen ison osan käytettävissä olevista varoista, mutta antaahan vierailu hyvän tekosyyn pieneen herkutteluun. Työttömän on kuitenkin turha odottaa kiitollisuutta tarjoilusta, sillä vieras jupisee ettei heillä vaan ole varaa tämmöisiä joka päivä syödä, vaikka he käyvät palkkatyössä. Kun vieraan naamavärkki on, mitä on, niin ei se kallis ja harvoin saatava herkku maistu edes köyhälle.

Luultavasti jokainen auttaa ystäviä/tuttuja ja toivoo saavansa tarvittaessa vastapalvelusta.

Työttömän kohdalla avun pyytäjä kokee tekevänsä palveluksen työttömälle, koska hän antaa työttömälle mahdollisuuden tehdä töitä ja tavata vähän ihmisiä. Työttömän on turha odottaa vastapalvelusta, koska hän on itse asiassa palveluksen velkaa autetulle. Lisäksi, miksi työtöntä pitäisi auttaa, kun hänellä on varmasti työttömänä ollessaan aikaa tehdä kaikki hommansa ihan itse.

Tarkoitus oli repiä hirtehishuumoria, mutta ei nyt oikein onnistunut…

Mainokset

Vastaa (Sähköpostiosoite ei ole välttämätön)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s