Kuinka mielipidemuokkaus toteutetaan?

Seuraavasta linkistä löytyy selkeä luento, kuinka ihmisten käsityksiä voidaan vääristää: Propaganda and Manipulation: How mass media engineers and distorts our perceptions

Seuraavasta linkistä löytyy juttu Elli Aaltosesta, joka toimii hyvänä esimerkkinä:

http://www.suomenmaa.fi/uutiset/onko-elli-aaltonen-nykyajan-robin-hood–kelan-paajohtaja-kysyy-voisiko-hyvatuloisten-lapsilisista-ja-elakkeista-tayttaa-koyhien-pussia-6.3.218437.e2eeb1c035

 

Elli Aaltonen haluaisi olla Suomen hyvinvoinnin unilukkari, joka antaa vaikutelman, että hän pyrkii edistämään koko suomen hyvinvointia, vaikka samassa lauseessa selviää ettei se ole olisi mahdollista vaan se jää kauniiksi toiveeksi. (Toki tässä vaiheessa lukemista asia voisi olla vain kirjoittajan sanavalinta, mutta eteenpäin lukiessa asia tulee selkeämmäksi)

Unilukkariksi kutsuttiin leikillisesti suntiota tai muuta kirkonpalvelijaa, joka pitkällä kepillä herätteli nukahtaneita jumalanpalvelukseen osallistujia. Tämä tehtävä oli kirkonpalvelijalla siihen aikaan kun seurakuntalaisten kirkossa käyminen ja siellä jumalansanan kuuleminen oli velvollisuus. Vertaa työttömien velvollisuuteen osallistua palkattoman työn tekemiseen, johon heitä kannustetaan aina vaan kovemmalla keppillä.

Osa väestöstä ei pidä nykyistä hyvinvointia köyhien osalta riittävänä, mutta toisaalta sama hyvinvointi on parempituloisten mielestä liian hyvä, jolloin on turvallista antaa vahvan johtajan vaikutelma muodossa, että olisi uskallettava arvioida hyvinvointiamme uudelleen. Köyhät tulkitsevat tuon tarkoittavan tukien nostamista ja parempiosaiset tulkitsevat, että nyt saatiin pääjohtaja, joka uskaltaa laskea liian korkeita tukia, jotka eivät tarpeeksi hyvin kannusta työtöntä työpaikan vastaanottamiseen.

Toiset köyhät tulevat toimeen saamallaan tuella ja toisille samalla tuella eläminen tuottaa suuria ongelmia, joten näkemys olisiko … etuuksien tasa-arvosta siirryttävä kohdennettuun tasa-arvoon; ne, jotka eniten tarvitsevat, saisivat enemmän voi vaikuttaa parannukselta suurimmalle osalle köyhiä, vaikka tuo tarkoittaisi pärstäkerroinperusteista myöntämistapaa, jolloin se suurin tarve voisi olla myös koko suomen elintasoa ylläpitävällä parempiosaisella väestön osalla. Koko kansalle tietenkin sopii erittäin hyvin, että tukea annetaan tarpeen mukaan eikä yhtään ylimääräistä.

Annetaan tukea niille, jotka tarvisevat – kuka tätä voisi vastustaa?

Lopetetaan etuuksien tasa-arvoinen myöntäminen – kukaan ei kannustaisi näin ilmaistua vaihtoehtoa, vaikka tämä idea on erittäin taitavasti sisällytetty ”kohdennettuun tasa-arvoon”

Lauseen alussa mainitaan julkisen talouden kestävyyden nimissä, joka kertoo ettei suomen taloudella ole varaa jatkaa nykyisten tukien myöntämislinjalla, mutta jätetään kielteisesti tulkittava mahdollisuus pienentää nykyisiä tukia sanomatta ja korvataan se mahdollisuudella jakaa nykyiset tukirahat niille todellisille tuen tarvitsijoille.

Aikoinaan lapsilisä päätettiin myöntää kaikille lapsille vanhempien varallisuudesta riippumatta, joka on ihan oikeudenmukainen järjestelmä, koska olisi epäoikeudenmukaista evätä toisen lapsen tuki vain vanhempien varallisuuden tai tulojen perusteella. Kun suomeen on muodostettu päällekkäin laskettavien tukien järjestelmä, niin lapsilisät eivät enää toimi alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti köyhien lapsiperheiden taloudellisena tukena. Köyhemmillä perheillä lapsilisät miinustetaan tulona minimitoimeentulosta, jolloin lapsilisän maksaminen ei paranna köyhän taloudellista tilannetta mitenkään vaan sen merkitys tavallaan nollautuu. Myönnetyn tuen hyötyvaikutus kohdentuu lähinnä väestönosaan, jolla on varaa katsoa rahan kuuluvan lapselle itselleen eikä lapsen elinkuluihin, jolloin parempiosaiseen perheeseen syntyvä lapsi saa käytettäväkseen hänelle myönnetyn lapsilisän, kun taas köyhässä perheessä minimitoimeentulotuen sisään siirretty lapsilisä kuluu lapsen ruokaan ja vaatteisiin, jolloin tuki vain lisää lasten eriarvoisuutta.

Julkisuudessa on kirjoitettu suuremmista maksettavista eläkkeistä ja pohdittu, pitäisikö eläkkeisiin saada maksukatto, koska julkinen talous ei kestä nykyistä eläkerasitusta. Varmasti löytyy kannatusta pienempien eläkkeiden korottamiseen ja pakottavassa taloustilanteessa korottaminen hyväksytään tehtäväksi elinkustannuksiin nähden tarpeettoman suurien eläkkeiden kustannuksella. Edellisellä pyritään vahvistamaan vaikutelmaa, että köyhälle myönnettävä lisäraha on otettava parempiosaisen ansaitsemasta osuudesta pois.

On hyvin epätodennäköistä, että lapsilisät poistettaisiin vain osalta lapsia, koska se loukkaisisi yhdenvertaista kohtelua. Kaikilta lapsilisiä ei helposti lähdetä poistamaan, koska valtaosalle palkansaajista lapsilisät kuitenkin muodostavat tarpeellisen lisätuen. Ansaittuja eläkkeitä tuskin ryhdytään ottamaan pois. – Joten edellisten epäoikeudenmukaisiksi koettujen tilanteiden ”ilmaan heittäminen” toimii lähinnä ”sokerina”, jolla kitkerä lääke saadaan paremmin nieltäväksi, koska …herkkiä kysymyksiä… …ettei hänellä vielä ole vastauksia… antaa turvallisen tunteen ettei vielä – mutta tulevaisuudessa tämä tilanne on mahdollinen ellei köyhien tukia saada pienennettyä.

Väillä on kappale, jossa etuuksien saantiin liittyvän pakon ja velvoitteen tilalle pitäisi… …saada osallisuus ja mahdollisuus, jossa ainoastaan nimetään negatiivisilta vaikuttavat sanat positiivisimmilla sanoilla. Eihän etuuden saamisen ehtona voida pakottaa ja laki kieltää pakkotyön teettämisen, ja ikävältä kuuluva velvollisuus voidaankin tulkita mahdollisuutena, joka sisältää mahdollisuuden päästä etuuksien piiristä pois. Miten kukaan voisi vastustaa tuollaista muutosta.

Suomen koko valtion budjetti on 55 miljardia euroa, josta 15 miljardia jaetaan Kelan kautta (tukien saajille). Tuollaisilla luvuilla ja valtavalla osuudella koko suomen valtion budjetista ei voi muuta kuin kannattaa Elli Aaltosen itselleen ottamaa mahdollisuutta uudistaa Kelaa. On ihan järkevää antaa itsestä positiivinen vaikutelma ja esittää muodollinen tunnustus Kelan aikaisemmasta toiminnasta, vaikka työtehtäviin ajaakin tarve korjata liian vastuutonta tukien myöntämistä.

…Kelalle ei riitä pelkkä lainsäädännön täytäntöönpano – pääjohtajan rohkean vision mukaan Kelan ei tule pysyä lainsäädännön määrittelemissä rajoissa

…on uskallettava… vahvistetaan asiaa toistamalla sanaa ”uskaltaa”, joka vahvistaa vaikutelmaa, että tarvitaan rohkeutta (käydä avoimeen sotaan köyhiä työttömiä vastaan)

…puhua oikeudenmukaisuudesta, koko yhteiskunnan vastuusta ja Kelan vaikuttavuudesta hyvinvoinnin järjestämisessä… sisältänee ajatuksen ettei ole oikeudenmukaista etteivät kaikki työkykyiset käy työssä, jokaisen yhteiskunnan jäsenen pitäisi ottaa vastuu itsestään ja hankkia oma elantonsa työnteollaan ja myönnetään, että Kelan myöntämät tuet mahdollistavat ansaitsemattoman hyvinvoinnin – (edellinen on tietenkin täyttä asiaa, mutta pitää huomioida ettei työttömyys ole vapaaehtoista, vastuun kantamisella ei saada työpaikkaa ja tukia on haettava elossapysymisen ja yhteiskuntarauhan vuoksi)

… ihmisen omaa osallisuutta ja vastuuta tulee vahvistaa eri keinoin… toistetaan ihmisen omaa vastuuta elämästään (vahvistetaan vaikutelmaa ettei toisen tarvitse kantaa vastuuta toisesta ihmisestä, koska vastuu kuuluu vain ihmiselle itselleen)

…16 miljardia… (saatiin nopeasti miljardin lisämenot 15 miljardiin) kysytään lisääkö Kelan kautta jaetut tuet ”oikeasti” kansalaisten hyvinvointia (huomaa erottelu tukia tarvitseviin ihmisiin ja muihin kansalaisiin)

Äkkiseltään voi sanoa, että raha lisää aina kansalaisten hyvinvointia. Onhan se hyvinvointia, kun ihmisten ei tarvitse nähdä suoranaisesti nälkää tai saa säällisen asunnon. Vaikuttaa sarkastiselta huomautukselta, jossa tukien saajatkin myönnetään hampaat irvessä kansalaisiksi, joiden ei tarvitse (edes itselleen kuuluvaa vastuuta kantamatta) nähdä nälkää tai joutua asunnottomaksi.

Tässä jälleen esiintyy erottelu (tukea tarvitseviin) ihmisiin ja Suomen hyvinvointiin, jossa Suomen hyvinvoinnilla tarkoitettaneen aikaisempaan tapaan suomen kansalaisia. Elli Aaltonen vahvistaa mielikuvaa, että tukea tarvitsevat ihmiset ovat yhteiskunnan ulkopuolisia, joiden pitäisi ansaita oma asemansa suomen kansalaisina – heille pitää asettaa tavoitteeksi saavuttaa merkityksellinen asema yhteiskunnassa.

Tässä keskitytään lähinnä nuoriin, mutta vastaavaa mielikuvaa on aiemmin hyvin onnistuneesti luotu aikuisista  työttömistä. Vahvistetaan toistolla työttömyyteen liittyviä väitteitä, joita monet muutkin henkilöt ovat Elli Aaltosen lisäksi esittäneet: Työttömät eivät ole opiskelleet ammattia. Töihin ei haluta mennä kun tukia nostamalla elää vallan hyvin. Ei viitsitä osallistua jatkokoulutukseen/työllistämispalveluihin työllistymisen saavuttamiseksi. Työttömillä ei ole minkäänlaista työkokemusta. Työttömät ovat mielisairaita. Armeija on keskeytetty, kun ei kyetä toimimaan muiden ihmisten kanssa ja pitää saada tehdä ihan mitä huvittaa piittaamatta säännöistä.

Järjestelmä mahdollistaa, rahaa antamalla, ihmisen elämisen syrjäytyneenä ilman yhteiskunnalle merkityksellistä asemaa – nykyinen pakottaminen palkattoman työn tekemiseen ei ole riittävän tehokasta vaan on aktivoitava lisää.

Aivan kuin köyhät olisivat aivan eri rotuisia ihmisiä, jotka ovat liian tyhmiä kehittyäkseen tai kehittämään itseään. Yhteiskunnan siis pitäisi voida hyötyä heistä ja heidän jälkeläisistään palkattomina työntekijöinä, jotta heidän elämällä/elättämisellään olisi merkitystä.

…. järkyttävä tavoite!

Minun mielestäni yhteiskunnan pitää myöntää kaikille ihmisille riittävä sosiaaliturva, jos yhteiskunnalla on varaa syrjäyttää omalla toiminnallaan koulutetut ja työkykyiset ihmiset työmarkkinoiden ulkopuolelle. Ei ole kenenkään etu, että yhteiskunnan virkoihin valitaan suhteilla työntekijöitä, joille työtehtävistä suoriutuminen edellyttää ylivoimaisia ponnisteluita ja aiheuttaa unettomia öitä. Ymmärrettävästi edellinen johtaa tarpeeseen saada joku pätevä tekemään työt, mutta palkkaa nostavan pitää suoriutua omista työtehtävistä ilman palkattomien työntekijöiden apua.

Työttömyyttä on lähdetty hoitamaan tavoilla, joilla vain lisätään hyödyttömien työllistämispalveluiden ostamista sekä aiheutetaan ihmisten eriarvoistumista palkkaa saaviin ja palkattomiin työntekijöihin, joten väistämättä on päädyttävä johtopäätökseen, että muutamia epäpäteviä on palkattu aivan liian vaativiin tehtäviin.

Kun tekemätöntä työtä löytyy, niin niitä tekemään tulevalle pitää maksaa palkkaa.

Mainokset

3 thoughts on “Kuinka mielipidemuokkaus toteutetaan?

  1. Vaikka en bloggaajan kaikkien näkemysten kanssa ole yhtämieltä, niin osin epäkohdat on hyvin tosia.

    Faktat voivat silti hukkua suurelta yleisöltä, jos näkyvyyttä hakee liian kärjistäen.

    Suuri osa ihmisistä ei ymmärrä mistä oikeastaan olisi kysymys. Sekä taputellaan kohu viivästyksistä, kun edes laskentaohjeita ei julkaistu.. miten ne viivepäivät lasketaankaan..

    Osut oikeaan Kelan törttöilyssä, sekä palkaton tukityö on vitsi. Uskottavuutta lisää, jos postaisit että jonkin keikkatyön palkallisesti teet.. palaute oli ihan rakentavana.

    • Yritän kirjoittaa selkeästi – valitettavasti se taitaa jäädä yritykseksi. Kun vastapuoli pelaa likaista peliä, niin ehkä vastapuolen näkemyksen omaksunut pitää työttömien kohtaamaa todellista tilannetta ”kärjistettynä”. Tai voitko selventää, minkälaisia asioita pidät kärjistettynä?

      Kun suomi on muuttunut orjayhteiskunnaksi, jossa jopa sotaveteraaneja vedetään väärien tietojen avulla haukkumaan työttömiä/nuoria, niin eipä tuossa enää ole edes varaa kärjistää: http://www.iltalehti.fi/uutiset/201704262200112337_uu.shtml Mikäli henkilölle olisi annettu oikeat tiedot, niin tuskin henkilö olisi tuollaista kommenttia edes esittänyt ja jos olisikin esittänyt, niin kommenttia ei olisi pitänyt julkaista, koska tuo lisää nuorison negatiivisia asenteita vanhuksia kohtaan.

      Mielestäni tuollaisen jutun kirjoittaminen osoittaa halveksuntaa sotaveteraaneja kohtaan, sillä aikoinaan apua ei ehkä haettu sosiaalitoimistosta, mutta apua saatiin tarvittaessa naapurilta. On jotenkin vaikeaa kuvitella, että ihminen eläisi yli 90 vuotiaaksi eikä olisi koskaan elämässään tarvinnut toisten apua. Ellen väärin muista, niin sodan jälkeen rakennettiin rintamamiestaloja naapuriavun turvin. Nykysuomessa apua ei saa naapureilta vaan apua on haettava sosiaalitoimesta, koska elantoa ei voi saada palkkatyöpaikasta ja nykyään kaikki ei asu omakotitalossa, jossa olisi maata omille viljelyksille.

      Edesmennyt 1941 syntynyt äitini kertoi, että naapurit tulivat aina hänen isältään hakemaan rahaa, kun väistämättä elämässä tulee tilanteita, että rahaa tarvitaan ja omasta kukkarosta sitä ei löydy. Vaarini oli tietenkin sotaveteraani. Vaari ei pitänyt mitään sosiaalitoimistoa vaan auttoi naapureita heidän rahapulassaan – käsittääkseni turhia utelematta. Toinen osoitus sen aikaisesta sovusta oli kun kiertävät romaanit saivat asettautua vaarin pihapiiriin leiriytymään ja kun tieto levisi, niin pihapiirissä oli useamminkin leiriytyjiä. Tämänkaltaisesta ihmisyydestä meidän pitäisi ottaa oppia.

  2. Jälleen kerran iltalehti suorittaa äitienpäivien kunniaksi työttömien julkista solvaamista:

    http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705122200135984_u0.shtml

    90 vuotias arvostelee oman nuoruutensa elinaikojen perusteella nykyajan työttömiä:

    ”- Siitä olen huolissani, että nuoret eivät enää halua tehdä töitä. Omiltani olen vaatinut, että kouluja pitää käydä ja esivaltaa kunnioittaa. Sellaiset asiat pitää opettaa kotona. Jos mitään ei vaadita ja kaikki raha tulee yhteiskunnalta olemisesta, ei siitä mitään hyvää seuraa, Terttu Anunti miettii.”
    ”- Tuntuu, että nuoret pelkäisivät työntekoa. Kortistosta saa rahaa liian helposti tekemättä mitään.”
    ”Aina on jotakin työtä tarjolla, jos ei ole liian vaativa, mutta ihmiset ajattelevat nykyisin aivan eri tavalla, Terttu Anunti miettii.”

    Suomen propaganda on uponnut erittäin hyvin Lottaan.

Vastaa (Sähköpostiosoite ei ole välttämätön)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s