Tietämättömät tekevät…

Miksi ihmeessä sellaiset ihmiset tekevät tutkimuksia työttömyydestä, jotka pohjaavat koko tutkimuksen asenteelle, että vika löytyy yksinomaan työttömästä itsestään? Kun lähdetään tutkimaan asiaan näin virheelliseltä käsityspohjalta, niin ei voida puhua todellisesta tutkimuksesta ja mukamas -tutkimuksen tuloksena vain vahvistetaan tutkijan omia ennakkoluuloja.

Miksi ihmeessä ”syrjäytymisen estämistä” pohtii seminaarissa sellaiset henkilöt, jotka eivät huomioi ainoatakaan todellista syytä työttömyyteen tai itse syrjäytymiseen? Miksi ihmeessä työtön tulkitaan  aktiiviseksi vain silloin, kun työtön osallistuu työllistymisen kannalta hyödyttömiin palveluihin tai suostuu tekemään palkatonta työtä?  Liian alhaista sosiaaliturvaa pidetään syrjäytymisen mahdollistajana, vaikka se on palkkatyöpaikkojen puuttumisen ja työttömyystuen saamisen ehtona olevan pasiivisuusvelvoitteen jälkeen yksi merkittävimmistä syistä syrjäytymiseen.

Miksi ihmeessä sallitaan kansanedustajien tehdä päätöksiä, joilla loukataan ihmisoikeuksia? Saku Timonen kirjoitti jälleen kerran hyvin selkeästi päättäjien touhuista ja teki pitkän tulevaisuuden päätelmän ettei ole yhdenkään kansalaisen etu, että yhteiskunnassa tehdään palkatonta työtä: http://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2017/06/23/kavipa-taas-helposti/

Vuosien varrella on tullut opittua, että lähes kaikki työttömien kannalta posiitiviset ilmaisut ovat pelkkiä kiertoilmaisuja jostakin päinvastaisesta. Työttömiin kohdistuva viha eli ”auttaminen” on saavuttanut suomessa käsittämättömät mittasuhteet, joten jokin aika sitten yritin youtubesta etsiä luentoja, jotka hieman selventäisi viranhaltijoiden ajatuksenkulkua ja löytyihän sellainen: Luento pahuudesta: https://www.youtube.com/watch?v=OsFEV35tWsg . Lyhyesti sanottuna ihmisen pahuus voidaan kiteyttää kahteen seikkaan: Ensimmäinen pahuuden mahdollistaja on ihmisen luontainen tarve alistaa toista ihmistä, joka astuu kuvioihin kun ihmiselle annetaan liikaan valtaa ilman riittävää valvontaa, määriteltyjä rajoja tai koulutusta. Toinen ihmisen pahuuden mahdollistava seikka on kuvitelma, että joku muu kantaa vastuun minun tekemisistä. Molemmat mahdollisuudet pahan tekemiseen toteutuu työvoimavirkailijoiden ja sosiaalityöntekijöiden kohdalla – edellinen ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki viranhaltijat hyödyntäisivät tilaisuuden tehdä pahoja tekoja.

Seuraavassa on hyvin tyypillinen kirjoitus työttömyyteen liittyen, jossa ei hyväksytä työttömyyden syyksi palkkatyöpaikkojen puuttumista tai palkkatyöpaikkoja syövää palkatonta työtä, vaan työttömyyden syyksi hyväksytään vain työttömästä itsestään johtuvat syyt.

http://www.iltalehti.fi/tyoelama/201706162200126052_tb.shtml ja jutun alkuperäinen kirjoitus: https://www.ttl.fi/tyopiste/tutkijoiden-viesti-nama-keinot-ehkaisevat-syrjaytymista-tyoiassa/

Edellisessä 1. kohdassa mainitaan, että kannustinloukkuja tulee purkaa, mutta korjaava toimi ei kuitenkaan saisi vaarantaa toimeentuloa.

Kannustusloukujen purkamisesta puhuttaessa tarkoitetaan lähinnä liian isoja tukia verrattuna työstä maksettavaan palkkaan, jonka voisi tukien pienuuden vuoksi korjata pelkästään kelvollista palkkaa maksamalla – korjaava toimi olisi siis kohtuullinen palkkataso elinkustannuksiin suhteutettuna – eikä työnantajan palkanmaksuhalukkuuteen suhteutettuna.

Todellisia kannustusloukkuja syntyy kun tuet myönnetään portaittaisella mallilla ja maksuja peritään esim. lasten päivähoidosta samaisella porrasmallilla, jolloin tietyissä tulojen rajakohdissa samaan aikaan tuet tippuvat ja maksut nousevat merkittävästi.  Näissä kannustinloukku -kohdissa pakollisten menojen jälkeen voi jäädä käytettäväksi vähemmän rahaa, vaikka saa enemmän palkkaa. Edellisen ongelman voisi poistaa siirtymällä helmitauluajan -porrasmallista suoraviivaiseen laskutapaan eli siirtymällä laskutuksessa ja tukien myöntämistavassa tietokoneajalle – korjaava toimi olisi laskutuksen ja tukien myöntämistavan korjaaminen.

Olemassa olevaa kannustinloukku -ongelmaa ei edes haluta korjata, koska olemassa olevaa epäkohtaa voidaan käyttää tekosyynä kaikkien työttömien kepittämiseen. Kannustinloukku -ongelmaa tutkitaan ja lähdetään korjaamaan näkemyspohjalta, että nykyisellä tukitasolla työttömät eivät ole taloudellisesti riittävän pakotettuja  ottamaan vastaan töitä elämiseen riittämättömällä palkalla.

Suomessa toimeentulotuen perusosat: http://www.kela.fi/toimeentulotuki-perusosan-maara

Ylläolevasta taulukosta löytyy tieto talouden jokaiselle jäsenelle määritellystä miniminormista, johon tulotasoon kaikki ovat oikeutettuja ja tämän alittava osan voi kaikki saada toimeentulotukena.  Tämä kullekin henkilölle määritelty miniminormi pitää riittää kaikkiin menoihin hyväksyttyjen asumismenojen jälkeen, joitakin poikkeuksia löytyy esim. terveydenhoitomenot jne. Tähän peruosaan ei tule lisätulona työttömyyskorvauksia, lapsilisiä, elatustukia ja palkastakin voidaan jättää jokaisesta tienatusta 100 eurosta vain 20 euroa tulona huomioimatta eli 20 euroa jäisi enemmän käteen jokaisesta tienatusta 100 eurosta (kuitenkin korkeintaan 180 euroon asti), mutta myös koko palkka voidaan miinustaa myönnettävästä toimeentulotuesta. (voidaan, mutta ei ole pakko)

Esimerkki. Jos yksinhuoltajalla on kaksi alle 10 vuotiasta lasta, niin yhteenlasketuksi miniminormiksi muodostuu yksinhuoltajan perusosa 536,16 (jota voidaan alentaa 20 – 40 %:ia ellei suostu tekemään palkatonta työtä sen eri nimikemuodoissa) + 1. lapsi 307,37 euroa + 2. lapsi 258,58 euroa (lapsien perusosasta vähennetään lapsilisät, elatusapu ja lasten omat säästöt), jolloin kolmen hengen talouden saamat tuet/tulot kuukauden elinkustannuksiin on maksimissaan 1102,11 euroa, mutta voi olla myös 834,03 euroa. Suurimmat kannustinloukut on nimenomaan lapsiperheillä, jossa molemmat vanhemmat ovat työttöminä tai kyse on yksinhuoltajasta, mutta heidänkin kohdallaan kyse on aina useamman henkilön tuista ja kuten voidaan esimerkkilaskelmasta havaita, niin jo kohtuullinen kuukausipalkka toisi paremman tulotason. (Perheen kuukauden ruokamenot voi käydä arvioimassa tuolla: https://www.foodie.fi/products , mutta pitää huomioida ettei perusosa ole tarkoitettu yksistään ruokaan vaan tuolla perusosalla pitää myös maksaa työnhaku, hankkia vaatteet, kengät, huonekalut, kodinkoneet, liikkuminen, pesuaineet, hygeniatarvikkeet, hiusten leikkaus, lasten lelut ja harrastukset…jne. – Huom. pikkukaupoissa ruoka maksaa enemmän.)

2. Päivähoitopaikka lapsille.

Tätähän korjattiin(?) rajoittamalla työttömien lasten oikeutta päivähoitopaikkaan. Yleensä lasten kokopäiväinen päivähoito ei järjesty yhtä nopeasti kuin työpaikka pitäisi ottaa vastaan, joten eiköhän tälläkin työllistymisen parannuksella ole muutamia sanktioita järjestynyt ja nimenomaan aktiivisille työnhakijoille.

3. Kansansairauksien ehkäisyyn kannattaa panostaa…

Ihan hyvä idea, mutta mitähän tekemistä tällä on työttömyyden kanssa? Mihin tutkimustuloksiin tässä viitataan?  Olisiko kyse tutkimuksesta, jossa 100 % :n tuloksella työllistymättömiltä työttömiltä on löydetty aiemmin toteamattomia mielen sairauksia(?) ellei löytynyt jotakin aiemmin todettua sairautta: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2016/01/13/tyottomat-eivat-olekkaan-alkoholisteja-vaan-mielisairaita/ ja https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2016/01/23/kuinka-musta-muuttuu-valkoiseksi/ .

Yleensä virallisen näkemyksen perusteella kaikki työttömyyden mahdolliset syyt löytyy yksistään työttömästä ja syiden poistamiseen tarjotaan lähes jokaisessa ehdotuksessa palkatonta pakkotyötä tai pakottamista työllistymisen kannalta hyödyttömään palveluun,  mutta varsinaisesta terveydenhoidosta ei liene tässä ehdotuksessa kyse: http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005243441.html

Aikoinaan kaikki sairaat pääsivät hoitojonoihin ja hoitoon pääsyä joutui odottelemaan hoidon kannalta liian kauan,  jolloin ratkaisuksi keksittiin yhdistää priorisointi ja hoitotakuu, joka polkaistiin käyttöön purkamalla jonot ylitöitä tekemällä ja sen jälkeen aikoja on jaettu vain tietylle ajanjaksolle kerrallaan (esim. https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2016/08/09/terveydenhuollon-aikavaraus/). Hoitotakuulla varmistettiin nopeampi hoitoon pääsy, mutta vain hyvätuloisten kohdalla ja huonotuloiset saavat hoitoa, mikäli onnistuvat ylittämään monta estettä ja pääsevät hyödyntämään hyvätuloisilta käyttämättä jäävää hoitokapasiteettia.

4. Työvoimaviranomaisten on tunnistettava työttömien työkykyongelmat ja ohjattava heidät tarvittavien palveluiden piiriin.

Tässä työvoimaviranomaisille annetaisiin työllistämispalveluden toteuttamisen kannalta täysin tarpeetonta valtaa. Itse asiassa työvoimavirkailijoille annettu liika valta on johtanut  tähän nykyiseen tilanteeseen, jossa työttömät on leimattu perusteettomilla väitteillä epäkelvoiksi ihmisiksi ja työnvälityksen ainoaksi tavoitteeksi on muodostunut työttömien kyykyttäminen: Työttömyydestä loisitaan ja palkaton pakkotyö mielletään palveluksi.

Tyhjentävästi tietoa siitä, kuinka työttömyyden varjolla kupataan verovaroja löytyy Saku Timosen blogista: http://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2017/05/30/mita-nyt-taas

https://yle.fi/uutiset/3-9661073?origin=rss

5. Sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava yhtä helposti saatavilla työttömien ja työllisten.

Lakihan on jo aiemmin turvannut kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun, mutta edistystähän tämäkin on kun tiedostetaan (ainakin jollakin tasolla) teorian ja epävirallisesti hyväksytyn käytännön ero.

6. … yhtäläiset koulutus- ja kehitysmahdollisuudet…

Kannatan asiaa ehdottomasti, mutta luultavasti tuolla tarkoitetaan työttömien pakottamista työttömille suunnattuihin ”kuinka herään aamulla innosta puhkuen palkattomaan työntekoon” -tyyppisiin koulutuksiin ja yhtäläisellä oikeudella viitataan lähinnä yhtäläiseen elinajan käyttämiseen koulutuksen kohteena olemiseen (eli taustalta löytynee jälleen kerran ideologia, että työttömällä ei ole oikeutta omaan elinaikaansa).

Mainokset

Vastaa (Sähköpostiosoite ei ole välttämätön)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s