Lisää työtönvastaista ”tutkimusta”

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710302200495486_u0.shtml

Yksi asia edellisessä on täysin oikein: Väärään perheeseen syntynyt ei työllisty koulutuksestaan huolimatta.

Tutkijoiden päätelmät sen sijaan pohjautuvat vahvasti asenteisiin,

1. Tutkijoiden mukaan työttömillä tai heidän lapsillaan ei ole työelämään hakeutumista edistäviä arvoja. Tutkijat eivät kuitenkaan näe ristiriitaa siinä, että työttömäksi jäävät kuitenkin ovat nähneet vaivaa opiskella itselleen ammatin tai jopa useita ammatteja, jotta työpaikan saaminen olisi todennäköisempää.

2. Tutkijoiden mukaan työttömien asenteissa on vikaa. Mitähän vikaa työttömien asenteessa on ja mikä olisi työttömälle tutkijoiden mielestä oikea asenne? Tuskin tarkoittavat sitä työllistymisen kannalta haitallisinta asennetta, jossa työttömät suostuvat työpaikan toiveessa tekemään palkatonta työtä, tai sitä hyväuskoista asennetta, että työllisyyskoulutuksen kautta työllistymismahdollisuudet paranisivat, … (työvoimavirkailijat myöntävät työllistämistukia siten, että työllistämiskurssien työllistävä vaikutus saadaan näennäisesti korkeaksi https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/07/26/tyollistamispalveluista-tyottomaksi-tai-tyollistamispalveluun/ ja työllisyyskurssin jälkeen edelleen työttömänä töitä hakeva kuuluukin työllisyyskurssin suorittamisen jälkeen niiden harvojen huonoiten kurssin läpäisseiden joukkoon, jotka eivät työllistyneet).

3. Tutkijoiden mielestä työttömien motivaatiot eivät ole kohdallaan. Eiköhän jokaisen työelämään pyrkivän ensisijainen motivaatio ole palkka, jolla voi elättää itsensä  ja vasta sen jälkeen tulee mahdollisuuksien mukaan muita motivaatioita, mutta suurin osa työntekijöistä lähtee ”ei niin mieluisaan työhön” vain sen vuoksi, että saa sen säännöllisen palkan.

4. Tutkijoiden mielestä työttömien tottumusten siirtyminen sukupolvelta toiselle estää työttömien työllistymisen. Tällä voidaan tarkoittaa vain sitä, että köyhän perheen lapsi kykenee selviämään pienemmillä tuloilla kuin parempituloisten vanhempien lapset, koska köyhien lapset ovat sopeutuneet jäämään ilman ”ylimääräisellä rahalla” saatavia palveluita tai tavaroita.

Jälleen kerran älyllisesti ja moraalisesti ala-arvoinen tutkimus, jossa ei huomioitu edes vuosisatojen ajan tunnustettua nepotismia. Suomessa köyhän perheen lapsella voi olla arvot, asenteet, motivaatiot ja tottumukset kohdallaan, mutta kuitenkin hän jää työnhakijavalinnassa toiseksi, kun suhteilla täysin kouluttamaton ja ehkä keskimääräistä tyhmempikin nuori palkataan kesälomansijaiseksi. Myöhemmin edellinen epäoikeudenmukainen vanhempien suhteiden myötä saatu etu vain vahvistaa itseään, koska näiden suhteiden avulla hankitun työkokemuksen avulla työllistytään  helpommin kuin ilman kunnollista työkokemusta. Vaikka henkilön koulutus olisi haettavan työpaikan suhteen aivan väärälle alalle, niin usein työkokemusta arvostetaan jopa enemmän kuin alan koulutusta yhdistettynä työkokemuksen täydelliseen puuttumiseen. Tietenkin aina löytyy poikkeuksia suuntaan ja toiseen.

Tämäkin tutkimus jälleen kerran vahvistaa, että vain työttömissä ja työttömien lapsissa on ”jotain vikaa” ja jätetään täysin huomioimatta, että järjestelmässäkin voisi olla vikaa. Miksi työnantajat maksaisivat palkkaa, kun nykyään työttömän työpanoksen saa ilmaiseksi erilaisten työllistämispalveluiden välityksellä, mutta ilmeisesti tutkijoiden mielestä tämäkin on työttömien työllistymisen kannalta täysin merkityksetön seikka.

Esimerkiksi nostetaan, että työttömät eivät koe työttömyyttään tarpeeksi leimaavana tai uhkaksi elämänlaadulle.

Jos tehdään tästä ihan idioottitason päätelmä, kumpi työnhakija työllistyy helpommina a vai b?

a. asiallisesti käyttäytyvä, ryhdikäs ja reippaasti kulkeva, suoraan silmiin katsova, reippaalla otteella kättelevä, selkeällä äänellä puhuva, määrätietoisesti vastaava ja omat taitonsa tunnistavana työnhakija.

b. häpeillen ja pelokkaasti paikalle tuleva työnhakija, joka kulkee kumarassa seinänvieriä nuollen, ei katso silmiin vaan omiin kengänkärkiinsä, kättelyyn tarttuminen viivästyy ja ote on arka, puhuu hiljaa kuiskaten ja puheesta on vaikeaa saada selvää, kysymyksiin saa lyhyitä tai epämääräisiä vastauksia, henkilö vähättelee itseään tai ei pysty kertomaan omista taidoistaan juurikaan mitään.

Yhtään työpaikkaa ei saada sillä perusteella, että ihminen häpeilisi tai aliarvioisi itseään tai sukujuuriaan. Itse asiassa työttömyys on niin leimaavaa, että työtöntä ei palkata, vaikka hän osoittaisi olevansa työpaikkansa arvoinen: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/08/16/erinomainen-esimerkki/  kuka tahansa muu kuin työtön valitaan ensin työntekijäksi, vaikka kyseessä olisi työttömän palkattoman työskentelyn myötä perustettava uusi työtehtävä.

Yhteiskunnan pitäisi lopettaa oikeaan perheeseen syntyneiden suosiminen, koska mitä tehdään kirjaviisaudella, jos älykkyys ei riitä edes idiootin tasolle tai ihmisen pahuus kumoaa älykkyyden.

Nyt keskitytään työnhakijavalinnassa toiseksi jääneiden työpaikanhakijoiden mielipuoliseen ja lähes raivohulluun kepittämiseen, vaikka olisi ehdottomasti järkevämpää keskittyä pätevimmän työnhakijan valitsemiseen ja lopettamaan palkattomalla työnteolla aiheutettu palkkatyöpaikojen hävittäminen. Jos halutaan mielipuolista ja raivohullua kepittämistä, niin eikö keppiä pitäisi antaa niille henkilöille, jotka valitsevat suhteiden perusteella työntekijöitä julkisiin työtehtäviin ja niihin epäpäteviin työpaikananastajiin, jotka suhteiden avulla ohittavat pätevät työpaikanhakijat?

Mainokset

Työttömien parjauskamppanja

Uusin arvostelija, jonka mielestä työttömille maksetaan liikaa tukia: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005418524.html

Kun henkilön tietoja katsoo Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Aarnio-Wihuri

Tässä sitä nähdään, kuinka ahkera itse omalla työllään omaisuutensa hankkinut 1940 syntynyt mies on ansainnut asemansa. Tämäkin henkilö on alle 80 vuotias, mutta on ihan itse omilla ansioillaan päässyt yli 100 vuotta toimineen perheyrityksen johtoon.

Kyllähän sitä nykyisen työllisyyspolitiikan ja erityisesti palkattoman työvoimatarjonnan vuoksi työttömäksi jääneitä voikin arvostella, he kun eivät ole niin ahkeria, että olisivat vuosikymmeniä ennen syntymäänsä ihan itse ryhtyneet ansaitsemaan omaisuuttaan ilman yhdenkään ihmisen apua.

Ei Antti Aarnio-Wihuri palkannut arvostelemiaan työnhakijoita töihin, mutta piti kuitenkin tulla julkisuuteen arvostelemaan työttömien liian isoja tukia. Mikähän oli henkilön tarjoaman palkan suuruus, kun hän törmää toistuvasti liian isojen työttömyyskorvausten laiskistamiin työnhakijoihin? Vai onko työntekijöiden saamattomuuden suurin syy kyseiselle ikäpolvelle tyypillisissä työnjohtotaidoissa?

Työtön saa työmarkkinatukea verojen pidättämisen jälkeen vain alle 19 euroa päivälle. Aika erikoista, että yksikään ihminen kehtaa suomen hintatasolla lähteä arvostelemaan tätä liian suureksi tueksi ”muille ihmisille”.

Jos mukaan otetaan asumistuki ja toimeentulotuki, niin asumiskulujen jälkeen täysimääräinen tuki on alle 488 euroa kuukaudessa, joka tarkoittaa noin 16 euroa jokaiselle päivälle. Tämä tuki maksetaan työttömälle, joka osallistuu kiltisti kaikkiin työvoimavirkailijoiden määräämiin työllistämispalveluihin, jolla lähinnä varmistetaan ettei työtön vietä vapaa-aikaa. Edellinen ”palvelu” tarkoittaa lähinnä työttömän työkelpoisuuden romuttamista ja työnhaun hankaloittamista, koska työllistämispalveluun osallistuminen tulkitaan tärkeämmäksi velvollisuudeksi kuin työttömän pyrkimys työelämään.

Mikäli työtön kieltäytyy pakkotyöstä tai kauppatavarana olemisesta, niin toimeentulotuen perusosa tippuu 292 euroon kuukaudessa, jolloin jokaiselle päivälle maksetaan tukea alle 10 euroa.

Asumiseen myönnettävä tukihan myönnetään ehdollisena eli tuki myönnetään  sen perusteella, kuinka hyvin asuntoja vuokraavat ”pääsevät tienaamaan” ja omassa talossa asuville tukea myönnetään kovin nihkeästi. Usein tämä asumiseen myönnettävä tuki lasketaan ”tuloksi”, vaikka työttömällä ei ole oikeastaan määräysvaltaa, kuinka hän itse käyttäisi tämän asumiseen myönnettävän tuen (järkevintähän olisi maksaa samalla summalla omaa kotia kuin asua vuokralla) – työttömällä asumistuki kattaa asumismenot parhaiten kun hän asuu vuokralla.

Mitä ihmisen päässä liikkuu järjen tilalla, kun alle 19, 16 tai 10 euron tuki päivittäisiin menoihin tulkitaan ”liian isoksi tueksi” ja kyseenalaistamatta uskotaan, että tämän tuen vuoksi työttömälle ei kelpaa normaali kuukausipalkka?

Kyllähän joillekin maksetaan ansiosidonnaista yli 8000 euroa kuukaudessa, mutta yleensä kaikki kykytystoimet kohdistetaan lähinnä työmarkkinatukea saaviin.

Ennen ansiosidonnaista saavan kannatti osallistua hyödyttömiin ja turhia kustannuksia yhteiskunnalle aiheuttaviin työllistämispalveluihin, koska osallistumispäivien osalta 500 päivän laskuri pysyi paikallaan. Edellinen lienee yksi syy, miksi työllistymisen kannalta hyödyttömien työllistämiskurssien järjestämistä ei heti alkuunsa lopetettu, vaan niiden hyödyllisyyttä ryhdyttiin valheellisesti vahvistamaan veronmaksajien kukkarosta myönnettävien tukien avulla: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/07/26/tyollistamispalveluista-tyottomaksi-tai-tyollistamispalveluun/