Kelaan voi luottaa…

… mutta ei mitenkään positiivisella tavalla.

 

Kannattaa pyrkiä säästämään tilille ainakin seuraavan kuukauden vuokranmaksuun tarvittavat rahat, koska koskaan ei voi tietää saako seuraavalle kuukaudelle lainkaan tukea, kuinka paljon tukea myönnetään tai milloin päätös tehdään ja milloin tuki maksetaan. Kelan myöntämä toimeentulotuki on hyvin epävarmaa, vaikka lainsäädännön kannalta näin ei saisi olla.

Kuten edellisestä EDILEXin sivuilta otetusta kuvakaappauksesta voidaan lukea, niin vuokralainen voidaan häätää, vaikka toimeentulotukihakemus on hylätty. On myös erittäin luultavaa, että toimeentulotuen maksatuksen viivästyminen ei oikeuta poikkeamaan vuokrasopimuksessa mainitusta vuokranmaksun eräpäivästä. Luultavasti jokainen vuokralainen tietää, että vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus, jos vuokrat jätetään toistuvasti maksamatta vuokrasopimuksen mukaisena eräpäivänä (rautalangasta vääntäen ei tarvita useiden kuukausien maksamattomia vuokria vaan vuokrasopimuksen purkamisen perusteeksi riittää toistuva eräpäivien ylittäminen).

Kun työmarkkinatukea saava hakee ja saa toimeentulotukea, niin työmarkkinatuki otetaan tulona huomioon. Kuten olen aiemmin kirjoittanut, niin työttömän työnhaku voi poistua takautuvasti: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2016/02/23/tyoton-tyonhakija/  Mikäli työnhaku poistuu takautuvasti, niin Kela perii jo maksetut tuet takaisin, mutta takaisin perittävän työmarkkinatuen tilalle ei saa takautuvasti toimeentulotukea. Seuraavassa löytyy parin vuoden takaista tietoa tukien takaisinperinnästä, joka saattaa vieläkin olla käytössä: https://www.asianajajaliitto.fi/viestinta/oikeudellisia_uutisia/kotimaiset_tietolahteet/2015/kela_etuuksien_takaisinperinta_yhtenaistyy_vahavaraisilla_asiakkailla.8819.news

Kelalla ei siis tehdä toimeentulotukea saavien kanssa tukien takaisinmaksusopimuksia, koska se vaarantaa asiakkaan toimeentulon, mutta nurinkurisesti he voivat periä jo myönnetyt tuet takaisin kohtuullistamatta tukien takaisinperintää. (Huomionarvoista myös lienee, että jostain syystä toimeentulotuen peruosan alentaminen kuukaudesta toiseen 40 %:lla ei kuitenkaan vaaranna toimeentuloa). Jostakin luin, että käytännössä toimeentulotukea saavan osalta takaisinperittävät tuet siirretään suoraan(?) ulosottoon. Luultavasti tuossa tilanteessa tuen saaja haluaisi välttää ulosoton ja luottotietojen menettämisen, koska niiden menettäminen vaikeuttaa elämää useiden vuosien ajan ja haittaa työllistymistä.

Mikäli työtön asuu osakeasunnossa tai asumisoikeusasunnossa ja hän saa työmarkkinatuen lisäksi toimeentulotukea, niin yllättävä työnhaun takautuva poistuminen ja tukien takaisinperintä voi johtaa ulosottoon. Ulosotto puolestaan johtaa häätöön, koska asunnon osakkeet tai osuudet ovat ulosmittauskelpoisia.  Häätö puolestaan voi johtaa vuosienkin asunnottomuuteen, koska luottotiedot menettäneen on vaikea saada asuntoa.

Vaikka asuisi vuokralla, niin takaisinperittävät tuet on maksettava takaisin tai ne menevät ulosottoon, jolloin myös luottotiedot menevät. Asunnosta ei kuitenkaan häädetä ellei vuokrat jää maksamatta.

Kun tällainen jo maksetun työmarkkinatuen takaisinperinnän mahdollisuus on olemassa, niin miksi ihmeessä ei jättäytyisi ”työmarkkinatuki ja toimeentulotuki”-yhdistelmältä  pelkälle toimeentulotuelle? Toimeentulotuen peruosa tietenkin alenee 487 eurosta 292 euroon kuukaudessa, mutta tällä välttää vielä pahemman tilanteen muodostumisen.

Tuollainen edellä kuvatun mahdollisuuden järjestäminen kun on vain työttömän auttamista.

http://www.apu.fi/artikkeli/kelan-etuuskasittelijat-vihatut-auttajat

Jonkun pitäisi käydä tarkistamassa, mihin ihmeeseen toimeentulotukihakemusten käsittelijöillä menee tuo 26 minuuttia.

Eihän negatiivista palautetta pidä ottaa henkilökohtaisesti, mutta tulee hiukan liikaa väisteltyä vastuuta, jos pitää alkaa syyttämään palautteen antajan sosiaalisia suhteita ja jätetään täysin huomioimatta, mistä syystä se negatiivinen palaute annetaan.

Kuvahaun tulos haulle smile devil

Menee ”auttajalta” hiukka vittuilun puolelle, sillä kyllähän jokainen ymmärtää ettei niitä sosiaalisia suhteita juurikaan ylläpidetä edes  9 tai 16 euron päivittäisellä tuella, koska sillä ei selviä edes päivän välttämättömistä elinkuluista.

Päivitys 18.11.2017

Tarkkaavaiset huomasivat tässä jutussa etuuskäsittelijän ”auttamisen”, mutta kokemattomat eivät sitä ehkä havainneet, joten kirjoitetaanpa ”auttaminen” hieman selkeämmässä muodossa. Kun päätöksen tekemisen sijaan lähetetään lisäselvityspyyntö, jossa liitteiden toimittamisen takarajaksi ilmoitetaan 6.11.2017, niin mitään tukea alkuukaudelle ei saa. Päätös tehtiin vasta 8.11.2017 ja tämän lisäksi etuuskäsittelijä vähän ”auttoi” pistämällä tuen maksuun vasta perjantaina 10. päivä (jostakin syystä toimeentulotuki näkyy tilillä vasta iltapäivällä), mutta etuuskäsittelijä olisi voinut ”auttaa” myös hiukan enemmän ja laittaa tuen maksuun vasta kolmantena arkipäivänä eli maanataina 13.11.2017.

Edellisen kuukauden 292 euron tuen piti riittää 10.11.2017 asti eli päivälle jäi vain 7,12 euroa. Edellisessähän ei ole mitään ongelmaa, jos osaa varautua seuraavan kuukauden tuen viivästymiseen, mutta kun tuo on lähinnä eräänlaista venäläistä rulettia, jolloin ei koskaan tiedä milloin tuo osuu kohdalle.

… niin ja oikeastaan tilanne olisi ennalta varautumatta pahempi. Minähän olen tietenkin kituuttanut sen verran, että minulla on seuraavan kuukauden vuokraan tarvittavat rahat, jos ei olisi ollut, niin ”kädestä suuhun”-menetelmällä eläen minulle olisi myönnetty tukea 41 päivän elinkuluihin alle 0,50 euroa per päivä.

Tästä säästämisestä tietenkin muodostuu etuuskäsittelijälle uusi mahdollisuus ”auttaa”, jos hän katsoo tilille säästyneet rahat toimeentulotukea myönnettäessä varallisuudeksi eli myöntää säästöjen verran vähemmän toimeentulotukea. Mikäli saa tällaista ”apua”, niin toimeentulotukipäätöksestä kannattaa tehdä valitus hallinto-oikeuteen, jossa voivat ottaa huomioon Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen:

Minä olen pyrkinyt välttämään tämän etuuskäsittelijän ”auttamisyrityksen” lähettämällä yhtäjaksoisen tiliotteen vuoden alusta saakka, jolloin etuuskäsittelijä ei voi väittää ettei tiennyt tilillä olleiden varojen olevan peräisin aiemmin saaduista toimeentulotuen alennetuista peruosista säästyneitä varoja. Minulta pyydetään aina tiliotetta tietystä päivämäärästä alkaen, toki näin on asiallista toimia, mutta mikäli näin toimisin, niin todennäköisesti sen seurauksena tekisin jälleen uuden elossa kituuttamisen ennätyksen.

Kun on omalla kohdalla kantapään kautta oppinut monia lain mahdollistamia ”auttamiskeinoja”, niin näihin tiedossa oleviin auttamiskeinoihin osaa varautua. Toisaalta on erittäin ikävää, että nämä niin sanotut ”auttajat” pyrkivät hyödyntämään näitä keinoja ja vielä ikävämpää on, että lakioppineet avustavat tämän kaltaisessa ”auttamisessa”.

Mainokset

Tarkoitushakuinen juttu

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005451665.html

Luultavasti juttuun kirjoitettavan kommentin sanoma menee parhaiten perille, jos sen saa ensimmäisten kommenttien joukkoon, koska harvat viitsivät lukea satoja kommentteja.

Lähetin kaksi kertaa kommenttiketjuun seuraavan viestin:

 

Onhan taas erikoisesti tehty päätelmiä. Työmarkkinatuesta saa noin 19 euroa päivälle, jos on kustannuksia jakava puoliso, joka maksaa asumiskustannukset. Yksin asuvalla työttömällä osa työmarkkinatuesta menee asumiskuluihin, jolloin päivälle jää asumiskustannuksien jälkeen 16 euroa (487 e/kk). Edellisen summan saa kun osallistuu veronmaksajien maksamaan palveluun eli palkattoman työn tekemiseen tai työttömän päivähoitoon (+/-9 euroa/työpäivä?). Palkattoman työntekemisen ongelmat tiedostava ja siitä kieltäytyvä saa noin 9 euroa päivälle (292 e/kk).

Kun edellisiin tukiin saa lisärahaa 200 euroa kuukaudessa tai enemmän, niin ei pidä tulkita tuota kolmen tai viiden tonnin kuukausipalkkaa saavan rahan-arvolla vaan päivän elinkuluista 16 – 10 eurolla elävän tulojen nousuna.

Lisäksi tulee ihmisoikeudet, ei tarvitse olla sylkykuppina, terveydenhuolto, … ja eläkekertymä.

Ketä palvelee tuollaiset vihajutut työttömiä kohtaan?”

 

Itse en ensimmäistä lähettämääni kommenttia löytänyt, joten lähetin kommentin myöhemmin uudelleen. Löysin toisen kerran lähettämäni kommentin  .

Ikävää, että tuollaisia ”työttömien tuet ovat liian suuria, jotka eivät alentamatta kannusta työttömiä hakeutumaan työtekoon” -juttuja kirjoitetaan ja jätetään kertomatta, että se ”vain 209 euron lisätulo” voi olla työttömälle jopa 40 – 70 %:ia suurempi summa päivittäisiin elinkustannuksiin, joka 9 – 16 euron rahassa tuo merkittävän helpotuksen päivittäiseen elämään. Edellisen lisäksi vain työtön ymmärtää, miten paljon elämästä poistuu henkistä painolastia ja epävarmuutta, kun työelämään siirtymällä jälleen nousee ihmisarvoiseksi ja pääsee nauttimaan säännöllisen palkkatulon turvasta.

Vielä palkkaa nauttivien pitäisi muistaa, että tuolla ”työmarkkinatukea saavalle 1000 euroa kuukaudessa lisää” on palkat poljettu niin alas, että seuraavissa yt-neuvotteluissa työnantaja valitsee irtisanooko normaalia palkkaa saavan työntekijän vain ”1000 euroa kuukaudessa työmarkkinatuen lisäksi”  saavan työntekijän.

Kela toteuttaa nopealla tahdilla…

…suunnitelmia.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005450290.html

Ihan oikea muutos, sillä vanhempien tulojen ei pitäisi vaikuttaa lapsien opiskeluun.

Aiemmin Kela siirsi opiskelijat asumislisältä yleisen asumistuen piiriin, joka on yksinasuvan kohdalla eduksi, mutta köyhän kimppa-asujan kohdalla epäedullinen muutos. Kaikkineen muutos nostaa yhteiskunnan asumistukimenoja, koska yhdessä asuminen muuttuu taloudellisesti kannattomattomaksi. Muutoksen jälkeen samassa huoneistossa asuvat lasketaan yhteistaloudeksi, jolloin toisen tulot vaikuttavat toisen tukiin, vaikka toinen ei antaisi euroakaan omistaan toisen elinkustannuksiin (edes seurustelusuhteessa). Muutoksen yhteydessä olisi pitänyt muuttaa myös yhteistaloustulkintaa sellaiseksi, jossa kukin opiskelija tulkittaisiin kimppa-asunnossa omaksi taloudekseen.

Molemmat edellä mainitut muutokset edistävät lähinnä parempituloisiin perheisiin syntyneiden opiskelijoiden taloustilannetta.

Kelan nykyistä pääjohtajaa Elli Aaltosta ajoi Kelan tehtäviin liian auliisti maksettavat tuet, joten muutos herättää oikeudenmukaisuudestaan huolimatta huolta siitä, että muutoksilla ei yksinomaan pyritä parantamaan parempiosaisten tilannetta vaan muutoksilla pyritään lisäämään tukimenoja, jolloin saadaan kovemmat paineet pienentää tai jopa poistaa yhteiskunnan tukimuotoja.

Lisää työtönvastaista ”tutkimusta”

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710302200495486_u0.shtml

Yksi asia edellisessä on täysin oikein: Väärään perheeseen syntynyt ei työllisty koulutuksestaan huolimatta.

Tutkijoiden päätelmät sen sijaan pohjautuvat vahvasti asenteisiin,

1. Tutkijoiden mukaan työttömillä tai heidän lapsillaan ei ole työelämään hakeutumista edistäviä arvoja. Tutkijat eivät kuitenkaan näe ristiriitaa siinä, että työttömäksi jäävät kuitenkin ovat nähneet vaivaa opiskella itselleen ammatin tai jopa useita ammatteja, jotta työpaikan saaminen olisi todennäköisempää.

2. Tutkijoiden mukaan työttömien asenteissa on vikaa. Mitähän vikaa työttömien asenteessa on ja mikä olisi työttömälle tutkijoiden mielestä oikea asenne? Tuskin tarkoittavat sitä työllistymisen kannalta haitallisinta asennetta, jossa työttömät suostuvat työpaikan toiveessa tekemään palkatonta työtä, tai sitä hyväuskoista asennetta, että työllisyyskoulutuksen kautta työllistymismahdollisuudet paranisivat, … (työvoimavirkailijat myöntävät työllistämistukia siten, että työllistämiskurssien työllistävä vaikutus saadaan näennäisesti korkeaksi https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/07/26/tyollistamispalveluista-tyottomaksi-tai-tyollistamispalveluun/ ja työllisyyskurssin jälkeen edelleen työttömänä töitä hakeva kuuluukin työllisyyskurssin suorittamisen jälkeen niiden harvojen huonoiten kurssin läpäisseiden joukkoon, jotka eivät työllistyneet).

3. Tutkijoiden mielestä työttömien motivaatiot eivät ole kohdallaan. Eiköhän jokaisen työelämään pyrkivän ensisijainen motivaatio ole palkka, jolla voi elättää itsensä  ja vasta sen jälkeen tulee mahdollisuuksien mukaan muita motivaatioita, mutta suurin osa työntekijöistä lähtee ”ei niin mieluisaan työhön” vain sen vuoksi, että saa sen säännöllisen palkan.

4. Tutkijoiden mielestä työttömien tottumusten siirtyminen sukupolvelta toiselle estää työttömien työllistymisen. Tällä voidaan tarkoittaa vain sitä, että köyhän perheen lapsi kykenee selviämään pienemmillä tuloilla kuin parempituloisten vanhempien lapset, koska köyhien lapset ovat sopeutuneet jäämään ilman ”ylimääräisellä rahalla” saatavia palveluita tai tavaroita.

Jälleen kerran älyllisesti ja moraalisesti ala-arvoinen tutkimus, jossa ei huomioitu edes vuosisatojen ajan tunnustettua nepotismia. Suomessa köyhän perheen lapsella voi olla arvot, asenteet, motivaatiot ja tottumukset kohdallaan, mutta kuitenkin hän jää työnhakijavalinnassa toiseksi, kun suhteilla täysin kouluttamaton ja ehkä keskimääräistä tyhmempikin nuori palkataan kesälomansijaiseksi. Myöhemmin edellinen epäoikeudenmukainen vanhempien suhteiden myötä saatu etu vain vahvistaa itseään, koska näiden suhteiden avulla hankitun työkokemuksen avulla työllistytään  helpommin kuin ilman kunnollista työkokemusta. Vaikka henkilön koulutus olisi haettavan työpaikan suhteen aivan väärälle alalle, niin usein työkokemusta arvostetaan jopa enemmän kuin alan koulutusta yhdistettynä työkokemuksen täydelliseen puuttumiseen. Tietenkin aina löytyy poikkeuksia suuntaan ja toiseen.

Tämäkin tutkimus jälleen kerran vahvistaa, että vain työttömissä ja työttömien lapsissa on ”jotain vikaa” ja jätetään täysin huomioimatta, että järjestelmässäkin voisi olla vikaa. Miksi työnantajat maksaisivat palkkaa, kun nykyään työttömän työpanoksen saa ilmaiseksi erilaisten työllistämispalveluiden välityksellä, mutta ilmeisesti tutkijoiden mielestä tämäkin on työttömien työllistymisen kannalta täysin merkityksetön seikka.

Esimerkiksi nostetaan, että työttömät eivät koe työttömyyttään tarpeeksi leimaavana tai uhkaksi elämänlaadulle.

Jos tehdään tästä ihan idioottitason päätelmä, kumpi työnhakija työllistyy helpommina a vai b?

a. asiallisesti käyttäytyvä, ryhdikäs ja reippaasti kulkeva, suoraan silmiin katsova, reippaalla otteella kättelevä, selkeällä äänellä puhuva, määrätietoisesti vastaava ja omat taitonsa tunnistavana työnhakija.

b. häpeillen ja pelokkaasti paikalle tuleva työnhakija, joka kulkee kumarassa seinänvieriä nuollen, ei katso silmiin vaan omiin kengänkärkiinsä, kättelyyn tarttuminen viivästyy ja ote on arka, puhuu hiljaa kuiskaten ja puheesta on vaikeaa saada selvää, kysymyksiin saa lyhyitä tai epämääräisiä vastauksia, henkilö vähättelee itseään tai ei pysty kertomaan omista taidoistaan juurikaan mitään.

Yhtään työpaikkaa ei saada sillä perusteella, että ihminen häpeilisi tai aliarvioisi itseään tai sukujuuriaan. Itse asiassa työttömyys on niin leimaavaa, että työtöntä ei palkata, vaikka hän osoittaisi olevansa työpaikkansa arvoinen: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/08/16/erinomainen-esimerkki/  kuka tahansa muu kuin työtön valitaan ensin työntekijäksi, vaikka kyseessä olisi työttömän palkattoman työskentelyn myötä perustettava uusi työtehtävä.

Yhteiskunnan pitäisi lopettaa oikeaan perheeseen syntyneiden suosiminen, koska mitä tehdään kirjaviisaudella, jos älykkyys ei riitä edes idiootin tasolle tai ihmisen pahuus kumoaa älykkyyden.

Nyt keskitytään työnhakijavalinnassa toiseksi jääneiden työpaikanhakijoiden mielipuoliseen ja lähes raivohulluun kepittämiseen, vaikka olisi ehdottomasti järkevämpää keskittyä pätevimmän työnhakijan valitsemiseen ja lopettamaan palkattomalla työnteolla aiheutettu palkkatyöpaikojen hävittäminen. Jos halutaan mielipuolista ja raivohullua kepittämistä, niin eikö keppiä pitäisi antaa niille henkilöille, jotka valitsevat suhteiden perusteella työntekijöitä julkisiin työtehtäviin ja niihin epäpäteviin työpaikananastajiin, jotka suhteiden avulla ohittavat pätevät työpaikanhakijat?

Työttömien parjauskamppanja

Uusin arvostelija, jonka mielestä työttömille maksetaan liikaa tukia: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005418524.html

Kun henkilön tietoja katsoo Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Aarnio-Wihuri

Tässä sitä nähdään, kuinka ahkera itse omalla työllään omaisuutensa hankkinut 1940 syntynyt mies on ansainnut asemansa. Tämäkin henkilö on alle 80 vuotias, mutta on ihan itse omilla ansioillaan päässyt yli 100 vuotta toimineen perheyrityksen johtoon.

Kyllähän sitä nykyisen työllisyyspolitiikan ja erityisesti palkattoman työvoimatarjonnan vuoksi työttömäksi jääneitä voikin arvostella, he kun eivät ole niin ahkeria, että olisivat vuosikymmeniä ennen syntymäänsä ihan itse ryhtyneet ansaitsemaan omaisuuttaan ilman yhdenkään ihmisen apua.

Ei Antti Aarnio-Wihuri palkannut arvostelemiaan työnhakijoita töihin, mutta piti kuitenkin tulla julkisuuteen arvostelemaan työttömien liian isoja tukia. Mikähän oli henkilön tarjoaman palkan suuruus, kun hän törmää toistuvasti liian isojen työttömyyskorvausten laiskistamiin työnhakijoihin? Vai onko työntekijöiden saamattomuuden suurin syy kyseiselle ikäpolvelle tyypillisissä työnjohtotaidoissa?

Työtön saa työmarkkinatukea verojen pidättämisen jälkeen vain alle 19 euroa päivälle. Aika erikoista, että yksikään ihminen kehtaa suomen hintatasolla lähteä arvostelemaan tätä liian suureksi tueksi ”muille ihmisille”.

Jos mukaan otetaan asumistuki ja toimeentulotuki, niin asumiskulujen jälkeen täysimääräinen tuki on alle 488 euroa kuukaudessa, joka tarkoittaa noin 16 euroa jokaiselle päivälle. Tämä tuki maksetaan työttömälle, joka osallistuu kiltisti kaikkiin työvoimavirkailijoiden määräämiin työllistämispalveluihin, jolla lähinnä varmistetaan ettei työtön vietä vapaa-aikaa. Edellinen ”palvelu” tarkoittaa lähinnä työttömän työkelpoisuuden romuttamista ja työnhaun hankaloittamista, koska työllistämispalveluun osallistuminen tulkitaan tärkeämmäksi velvollisuudeksi kuin työttömän pyrkimys työelämään.

Mikäli työtön kieltäytyy pakkotyöstä tai kauppatavarana olemisesta, niin toimeentulotuen perusosa tippuu 292 euroon kuukaudessa, jolloin jokaiselle päivälle maksetaan tukea alle 10 euroa.

Asumiseen myönnettävä tukihan myönnetään ehdollisena eli tuki myönnetään  sen perusteella, kuinka hyvin asuntoja vuokraavat ”pääsevät tienaamaan” ja omassa talossa asuville tukea myönnetään kovin nihkeästi. Usein tämä asumiseen myönnettävä tuki lasketaan ”tuloksi”, vaikka työttömällä ei ole oikeastaan määräysvaltaa, kuinka hän itse käyttäisi tämän asumiseen myönnettävän tuen (järkevintähän olisi maksaa samalla summalla omaa kotia kuin asua vuokralla) – työttömällä asumistuki kattaa asumismenot parhaiten kun hän asuu vuokralla.

Mitä ihmisen päässä liikkuu järjen tilalla, kun alle 19, 16 tai 10 euron tuki päivittäisiin menoihin tulkitaan ”liian isoksi tueksi” ja kyseenalaistamatta uskotaan, että tämän tuen vuoksi työttömälle ei kelpaa normaali kuukausipalkka?

Kyllähän joillekin maksetaan ansiosidonnaista yli 8000 euroa kuukaudessa, mutta yleensä kaikki kykytystoimet kohdistetaan lähinnä työmarkkinatukea saaviin.

Ennen ansiosidonnaista saavan kannatti osallistua hyödyttömiin ja turhia kustannuksia yhteiskunnalle aiheuttaviin työllistämispalveluihin, koska osallistumispäivien osalta 500 päivän laskuri pysyi paikallaan. Edellinen lienee yksi syy, miksi työllistymisen kannalta hyödyttömien työllistämiskurssien järjestämistä ei heti alkuunsa lopetettu, vaan niiden hyödyllisyyttä ryhdyttiin valheellisesti vahvistamaan veronmaksajien kukkarosta myönnettävien tukien avulla: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/07/26/tyollistamispalveluista-tyottomaksi-tai-tyollistamispalveluun/