Tilastotietoa – palkattoman työn lisäämisestä

Seuraavasta linkistä voi hakea tilastotietoa:

http://raportit.kela.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=NIT231AL&YKIELI=S

Seuraava taulukko löytyy seuraavasta linkistä: http://raportit.kela.fi/linkki/28986665

Yllä olevasta taulukosta nähdään, että viimeisen seitsemän vuoden aikana työmarkkinatukea saaneiden..

… työkokeiluun osallistuvien määrä on kasvanut 13 kertaiseksi.

… kuntouttavaan työtoimintaan määrättyjen työttömien lukumäärä on viisinkertaistunut.

… työmarkkinatuen aktiivitoimenpiteisiin osallistuneiden määrä on kolminkertaistunut.

… työvoimakoulutukseen osallistuvien määrä lähes kaksinkertaistunut.

… työmarkkinatukea saavien työttömien määrä on kaksinkertaistunut, vaikka yhä useampi työtön on työmarkkinatuen ulkopuolella.

Edellisestä taulukosta ei löydy tietoa työttömyyden laskusta, mutta tietenkin ansiosidonnaista päivärahaa saavien tiedot ovat tämän taulukon ulkopuolella ja heidän määränsä on voinut laskea myös työllistymisen kautta eikä vain työmarkkinatuelle putoamisen kautta.

Kelan tiedotussodan jatkoa

http://www.kela.fi/lehdistotiedotteet/-/asset_publisher/S3Q9lK5MESlT/content/perustoimeentulotukea-sai-toukokuussa-154-000-kotitaloutta?_101_INSTANCE_S3Q9lK5MESlT_redirect=%2Flehdistotiedotteet

Kelan kesäkuun lehdistötiedotteen mukaan tammi – toukokuussa myönnettiin toimeentulotukea 286 miljoonaa. Aikaisemmin tiedotettiin kuukausittain myönnetyt toimeentulotuet – tammikuussa 37 miljoonaa, helmikuussa 53 miljoonaa, maaliskuussa 62 miljoonaa, huhtikuussa 66.6 miljoonaa, joka oli ensimmäinen kuukausi, jolloin kela maksoi kaikkien toimeentulotukea saavien tuet.

http://www.kela.fi/documents/10180/3571044/toturaportti0806.pdf/06f4fd6b-50de-4302-b6ea-ac5c2adb0ae9

http://www.kela.fi/tilasto-perustoimeentulotuesta

Seuraavassa taulukossa on toukokuussa 2017 myönnetyt toimeentulotuet 66,7 miljoonaa, joten toimeentulotukimenojen ”räjähdysmäinen kasvuvauhti” oli lähes pysähtynyt. Kun kesäkuun lehdistötiedotteessa ilmoitettiin koko alkuvuoden aikana maksetut toimeentulotuet, niin ei rikottu tavalliselle palkansaajalle alkuvuoden aikana muodostunutta mielikuvaa, että toimeentulotukimenot kasvaa joka kuukausi kansantaloudellisesti kestämätöntä vauhtia.

Yllä olevassa tilastossa voi olla jo opiskelijoita, koska opintoetuudet eivät riitä koko lukuvuoden miniminormiin. Kesäkuussa toimeentulotukimenoihin tuli reipasta kasvua, joka voi osittain selittyä opiskelijoiden kesäloman aikaisella tuen tarpeella. Kun sadat tuhannet työttömät tekevät töitä palkatta, niin opiskelijoiden saatavilla on huomattavasti vähemmän kesätyöpaikkoja kuin oli ennen työttömien pakkotyövelvollisuutta, joten osa opiskelijoista jää yrityksestä huolimatta ilman opiskelijan taloutta korjaavaa kesätyöpaikkaa.

Kesäkuun toimeentulotuki 2017:

Puolen vuoden aikana on maksettu 363 miljoonaa euroa toimeentulotukea vain sen vuoksi, että päättäjät ovat päättäneet ettei työnantajan tarvitse maksaa palkkaa työntekijälleen, koska työssä olevat voivat täydentää elämiseen liian pientä palkkaa sosiaalisilla tuilla ja työttömäksi jääneet voivat vallan hyvin tehdä töitä sosiaaliturvaa nostaen.

Miksi haitataan terveellä pohjalla toimivien yritysten toimintaa ja uusien yritysten markkinoille tuloa paikkaamalla huonosti toimivien yritysten tulosta verovaroilla?

Mistä saisi tietoa, kuinka paljon tuohon täytyy pistää lisää veronmaksajien rahaa, jotta kaikki työttömyydestä aiheutuvat suorat kustannukset saadaan maksettua?

Kuten seuraavasta linkistä ja kuvakaappauksesta nähdään, niin yksistään toukokuussa maksettiin työttömyysturvaetuuksia 393 miljoonaa euroa, joten yhden kuukauden aikana maksetaan enemmän työttömyysturvaetuuksia kuin puolen vuoden aikana on myönnetty toimeentulotukea. Eli työttömyysturvaetuuksia maksetaan noin viisi kertaa enemmän kuukaudessa kuin myönnetään toimeentulotukea. Edelleen jää selvittämättä, kuinka paljon (moninkertaisesti) veroeuroja kuluu työttömyyspalveluiden hankintaan!

http://www.kela.fi/documents/10180/1630866/Suomen_tyottomyysturvaetuuksien_kk-tilasto.pdf/5f8838a3-7e9e-4c57-902e-33b0959c56b5

Näin luodaan työntekijäpula

Seuraavassa kuvataan yhden suurimman työtekijäpulaa huutavan yrittäjäryhmän toimintaa työnantajana, työnantaja saa työpanoksen ja sukulaiset maksavat työntekijän elinkustannukset, jonka jälkeen työntekijä ansaitseekin potkut ilman lupailtua palkkaa:

https://yle.fi/uutiset/3-9718709

Yllä oleva tapaus kertoo työnantajien markkinoista, jossa työntekijää saa kohdella epäoikeudenmukaisesti, mutta tästä huolimatta uusia työntekijöitä on tulossa. Eiköhän tämänkin työnantajan maineen levitessä ilmene työnhakijapulaa, jolloin kansanedustajat jälleen kerran pelastavat ”rehellisen yrittäjän” pulasta ja laativat uusia työttömien ihmisoikeuksia kiristäviä päätöksiä, jolloin palkkatyöpaikan toivossa näillekin työnantajille edelleenkin riittää työnhakijoita.

Jutussa olisi vain pitänyt mainita yritys ja kurssien järjestäjät, että asiallista toimintaa suosivat voisivat boikotoida näitä tahoja.

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3716397-tyon-perassa-muuttaminen-luottamuskysymys

Paljon on puhuttu ja kirjoitettu siitä, että työttömiä ei saada muuttamaan työpaikkojen perässä, mutta todelliset riskit tuntien asiassa ei pitäisi olla mitään ihmeteltävää. Nykyinen työmarkkinatilanne on johtanut siihen, että työn perässä toiselle puolelle suomea muuttanut työntekijä voidaan irtisanoa hyvinkin nopeasti ja hänen tilalleen voidaan ottaa uusi työntekijä. Nykyään työntekijältä vaaditaan sellaista sitoutumista työpaikkaa, että hän on valmis raapimaan elinkustannukset ”jostain muualta” kuin palkasta, mutta samaan aikaan työnantajalta ei vaadita edes sitoutumista valitsemaansa työntekijään edes sen verran, että työnantaja joutuisi maksamaan työn vastaanottamisesta aiheutuneet kustannukset.

Nykyisessä työmarkkinatilanteessa se kannustava keppi pitäisi suunnata yksinomaan työnantajaan…

Siivooja-Maria

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005296303.html

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005299354.html

Henkilö ilmoitti saavansa asumistukea 103 euroa, lapsilisää 143 euroa, elatusapua 225 ja perustoimeentulotukea 858 euroa, joten

perusosat – 878 euroa – vuokra x + lapsilisä 143 euroa + elatusapu 225 euroa + asumistuki 103 euroa = 858 euroa,

josta vuokran määräksi saadaan 451 euroa, mikäli henkilö ei saanut tukea muihin menoihin tai harkinnanvaraista tukea.

(Mikäli mainittu 51 euron hammaslääkärilasku olisi huomioitu 858 euron tuessa, niin vuokra olisi 400 euroa, mutta toisaalta jutussa myös mainittiin, että asumismeno vie puolet 900 eurosta.)

Töissä:

Palkka + 1512 euroa
vero -262 euroa (ilmoitti, että 1512 eurosta jää verojen ja 350 euron työmatkakulujen jälkeen 900 euroa veroprosentti 17,3 %)
lapsilisä +143 euroa
elatusapu +225 euroa
vuokra – 451 euroa
asumistuki 103 euroa

Oikeus toimeentulotukeen (palkka 1250 + lapsilisä 143 + elatusapu 225 euroa – vuokra 451 euroa- perusosat 878 euroa – tuloista huomioimatta 150 euroa – työmatkakulut 350 euroa = ) toimeentulotuki 211 euroa. Mikäli veroa pidätetäisiin kuitenkin vähemmän tai vuokra olisi pienempi tai matkakulut alhaisemmat, niin saman verran vähemmän saisi toimeentulotukea ja päinvastoin.

Yhteensä töissä ollessa käteen jäisi (palkka 1512 – vero 262 + lapsilisä 143 + elatusapu 225 + asumistuki 103 + toimeentulotuki 211) 1932 euroa kuukaudessa, josta maksetaan kaikki menot.

Tukia nostaen:

Perustoimeentulotuki + 878 euroa yh ja lapsi (joka sisältää lapsilisän 143 euroa ja elatusavun 225 euroa).
vuokra +451 euroa (joka sisältää asumistuen 103 euroa)

Tuet yhteensä 1329 euroa kuukaudessa, josta maksetaan kaikki menot.  Huom. kyseessä on kahden ihmisen tuet ei yhdelle ihmiselle maksettavista tuista.

 

Vaikka 1932 eurosta vähennetään 350 euroa työmatkakuluja, niin silti 1582 euron  ja 1329 euron välisestä erotuksesta jää työssäkäynnin eduksi 253 euroa. Henkilö ei ilmeisesti hakenut toimeentulotukea, joten väitetyllä 17,3 %:n ennakonpidätysprosentilla hän menetti joka kuukausi noin 211 euron toimeentulotuen, jos vuokra olisi ollut 451 euroa ja 350 euron matkakulut olisi hyväksytty menoksi.

Näyttäisi ettei siivooja Maria oikein osaa hakea hänelle kuuluvia tukia, joten hänen asioiden hoitamisen perusteella ei pitäisi tehdä päätelmiä palkkatyön ja tukien suhteesta tai kannustavuudesta työntekoon. Toki, Marian asumistuki voi olla 103 euroa, mutta silloin hänelle on laskettu 1512 euroa suuremmat keskimääräiset kuukausiansiot, joten sen perusteella ei voi tehdä päätelmiä työn kannattavuudesta 1512 euron palkalla. Asumistuki on lisärahaa palkan lisäksi, mutta toimeentulotuessa asumistuki miinustetaan asumismenoista. Toimeentulotukea saadessa asumistuen määrällä ei ole mitään merkitystä, mutta kunta maksaa 50 %:a myönnetystä perustoimeentulotuesta, joten kunnan talouden eduksi olisi aina hakea valtion myöntämä asumistuki.

Koskaan töissä käyvä ei voi saada vähemmän tukia kuin työtön:

Toimeentulotukilaskelmaa tehtäessä työssäkäyvällä jokaisesta ansaitusta 100 eurosta voidaan jättää huomioimatta 20 euroa kuitenkin enintään 150 euroa, mutta työssä käyvälle on kuitenkin vähintään myönnettävä sama miniminormi kuin työttömälle, joten mitenkään töissä oleva ei voi saada vähemmän rahaa käytettäväksi kuin työtön, koska todelliset työmatkakulut huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menoksi.

 

Tässä yhteydessä täytyy kuitenkin myöntää, että tuo 20 euroa voisi olla isompi ja ehdottomasti tuota 150 euron maksimisummaa pitäisi nostaa.

Päivitys 25.7.2017

Saku Timonen torpedoi Iltasanomien väitteen ilman olettamuksia ja paremmin kuin minä: http://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2017/07/23/viilataan-sitten-pilkkua/

Korjattu 180 euron enimmäismäärä 150 eurolla.

http://www.kela.fi/toimeentulotuki-tulot-jotka-vaikuttavat

 

Työtön ei kelpaa

http://www.ksml.fi/kotimaa/Varap%C3%A4%C3%A4toimittaja-Pasanen-Ty%C3%B6tt%C3%B6mi%C3%A4-on-mutta-ty%C3%B6ntekij%C3%B6ist%C3%A4-on-silti-pulaa/1014174?pwbi=17be0fee7b27ff3941236fcdd053bc0a

Tässähän ”tämä” työministeriön ja työvoimavirkailijoiden työn tulos on sitten luettavissa.

Työtä olisi tarjolla, mutta moni yritys kärsiin työvoimapulasta.

Työttömät eivät kelpaa, koska ikä, terveys tai muu sopimattomuus vapaina oleviin työtehtäviin ovat esteinä työllistymiseen.

Mitä sitä turhia hienostelemaan ”muusta sopimattomuudesta” – sanotaan vaan ihan suoraan: Miksi kukaan palkkaisi työttömän kun työministeriö on vuosikymmenien ajan levittänyt propagandaa, että työttömyyden syynä ei ole työpaikkojen puute vaan työttömien henkilökohtaiset ominaisuudet 1. päihdeongelmat, 2. mielenterveydelliset häiriöt, 3. elämänhallinta ongelmat, 4. laiskuus, 5. koulutuksen puute, …

Kuvahaun tulos haulle angry smileyKuvahaun tulos haulle angry smiley

Jokaiseen työpaikkaan löytyy koulutettuja työnhakijoita, jotka ovat valmiita muuttamaan työn perässä, mutta työllistymisen estää ainoastaan työnantajien kohtuuttomat vaatimukset.

Yrityksen sortuessa huutamaan työvoimapulaa samaan aikaan kun satojatuhansia koulutettuja etsii palkkatöitä, pitäisi herättää epäluottamuksen yrityksen johdon kykyihin ja sitä kautta pitäisi herättää huolta yrityksen toiminnan epävarmuudesta. Aikaisemmista virheistä voisi sen verran ottaa opiksi ettei ihan yhtä luottavaisesti suhtaudu yrityksen kasvunäkymiin, jos oman yrityksen toiminta on kovin tiiviisti sidoksissa työvoimapulaa huutavan yrityksen toimintaan.

Työnhaun aloitus muuttuu omatoimiseksi

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/tyonhaun-aloitus-muuttuu-kolmivaiheiseksi-oma-aktiivisuus-korostuu-palveluiden-digitalisoituessa/765179/

 

Uudistuksen myötä työttömien on itse kirjattava järjestelmään tarvittavat tiedot. Kolmivaiheisen sähköisen työnhaun toisen vaiheen voi tehdä heti tai kahden seuraavan arkipäivän aikana ja kolmannen vaiheen työllistymissuunnitelma on tehtävä seitsemän vuorokauden aikana.

Uudistuksen myötä ei tarvita enää työvoimavirkailijan työpanosta ja näin työvoimavirkailijoiden työaika vapautuu muuhun toimintaan. Työtön puolestaan joutuu itse kantamaan vastuun omista näppäilyistä, vaikka luultavasti työttömällä ei ole käytettävissään riittävästi tietoa kunkin valinnan merkityksestä ja osa tietojenantomahdollisuuksista saattaa jäädä huomaamatta.

Kannattaa huomioida, että lehtitietojen mukaan toisen vaiheen tekemiseen on annettu kaksi arkipäivää ja kolmannen vaiheen tekemiseen on annettu seitsemän vuorokautta (myös lauantai ja sunnuntai lasketaan). Epäselväksi jää lasketaanko määräajat työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisesta vai edellisen vaiheen kirjaamisesta lähtien.

Kannattaa muistaa ettei kannata hyväksyä mitään, jonka merkitystä ei ymmärrä (esim. työvoimapoliittiset toimenpiteet kattaa mm. kuntouttavan työtoiminnan). Kannattaa kirjata suunnitelmaan mahdollisimman vähän, koska se ei kuitenkaan estä toteuttamasta omaa työnhakua, mutta kaikki kirjattu sitoo työtöntä tietokoneen raksuttamalla määräajalla, vaikka mol:n sivut eivät toimisi tai nettiyhteys ei olisi syystä tai toisesta työttömän käytettävissä.

Työtön ei tiedä edes kokemaansa

https://yle.fi/uutiset/3-9709763

 

Uudenmaan alueella on jutun tekohetkellä 3500 työkokeilijaa ja kuukausittain noin 1200 aloittaa työkokeilun. Tyhmempi voisi väittää, että näin suuri palkattomien työntekijöiden tarjonta vaikeuttaa työllistymistä palkkatyöhön, mutta tällaista älykyyttä ei löydy työttömien palveluita järjestävien viranhaltijoiden pääkopasta.

Suppeallakin talouselämän ymmärryksellä pystyy tekemään päätelmän, että palkatonta työvoimaa hyödyntävä yritys saa kilpailuetua, joka ei voi olla vääristämättä yritysten välistä kilpailua, mutta työttömien palveluita järjestävät kiistävät tällaisen mahdollisuuden.

Työttömille tarjottujen palveluiden hyödyttömyys löytyy tilastoista, mutta jokin ”järkeä suurempi voima” saa vain lisäämään näiden hyödyttömien palveluiden ostamista ehtymättömillä verovaroilla. Lapsilta, sairailta, eläkeläisiltä, opiskelijoilta ja työttömien tuistakin otetaan pois, mutta työttömien kyykyttämispalveluiden ylläpitämiseen löytyy aina veronmaksajien rahaa, miksi kukaan ei kyseenalaista tällaista yhteiskunnan varojen käyttöä?

Edellisellä ei edes saavuteta nykyistä pohjanoteerausta, vaan työttömien omat kokemuksetkin pitää kiistää: Kuinkahan moni suomen työtön on joutunut tilanteeseen, jossa nenän alle työnnetään paperi allekirjoitettavaksi ja allekirjoittamatta jättämisen kerrotaan johtavan työttömyyskorvauksen menettämiseen. Edellisestä huolimatta Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston johtaja Jarmo Ukkonen pitää mahdottomana, että työtön ei saisi ”kirjoittamattomien työkkärilakien mukaisessa käskyjenjakotilanteessa” jostain utopiaulottuvuudesta oikeaa tietoa työttömän oikeuksista, laista, lain tarkoituksesta ja kaikelta pahuudelta suojelevaa voimakenttää, joka auttaa selvitymään asiakirjan tarkistamisesta lakimiehen tarkuudella ja pomminpurkajan hermoilla, vaikka kaksi tai useampi henkilö on painostamassa ja varmistamassa ettei työttömälle jää aikaa kyseenalaistaa koko tapahtumaa.

Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen myymälätoiminnan johtaja Kirsi Siitonen tietää, että kritiikki johtuu ainoastaan hyväksikäytettävän voimavaroista. Henkilö luultavasti tarkoitti, että alistetut/nöyryytetyt valittavat ja muut ovat kiitollisia kohtelustaan, mutta tämäkin vain kuvaa nykyisen tilanteen vakavuutta.

Ajatelkaa, kuinka kauan ihminen on saanut alistaa toisia ihmisiä ja missä määrin, kun ihmiselle itselleen on muodostunut käsitys, että hän voi kumota toisen ihmisen oman kokemuksen ja mielipiteen aivan kuin tällä toisella ihmisellä ei olisi kykyä tai oikeutta omaan näkemykseensä.