PALTAN mukaan 490 euroa kuukaudessa on liikaa…

Tarkastusten tyly saldo: ulkomaisilla siivoojilla ei aina työlupia, palkka alle minimin, ei vuorolisiä…

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005573822.html

Kun joku tekee työnsä, niin työnantajat eivät enää voi hyväksikäyttää alipalkattuja ulkomaalaisia.

http://www.iltalehti.fi/talous/201802222200763810_ta.shtml

Palvelualojen työnantajien yhdistys tuli julkisuuteen vaatimaan ”työttömyyden kovaan ytimeen puuttumista” eli tarkemmin sanottuna työmarkkinatukea saavien työttömien liian isoihin tukiin. Kuinka pienellä palkalla työttömän pitäisi tehdä töitä, jos työmarkkinatuen myöntäminen tekee työpaikan vastaanottamisesta työttömälle taloudellisesti kannattamatonta? Miten työmarkkinatuki voi edes muodostua työllistymisen esteeksi eli isommaksi tuloksi kuin Palvelualojen työnantajien ”työstä tarjoama rahallinen korvaus”?

Kelan maksaman työttömyyskorvauksen tason löytää tuolta: http://www.kela.fi/tyomarkkinatuen-maara-ja-maksaminen eli 32,40 euroa 5 päivältä viikossa ja veroa maksetaan 20 %ia. Kuukausittain saatava tuki on keskimäärin 557,28 euroa/kuukausi (32,40 euroa/päivä * 21,5 päivää/kuukausi * 0,80 vero). Mikäli työtön saa muita tukia, niin asumiskulujen jälkeen jää muihin elinkustannuksiin noin 490 euroa kuukaudessa.

Pitäisikö ryhtyä miettimään muita selityksiä  sille ettei palvelualojen työnantajat saa työvoimaa ”normaalilla kuukausipalkalla!

https://www.palta.fi/palta/ :”Jäsentemme yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2014 on arviolta 39 miljardia euroa.”

Usein puhutaan siitä ettei työttömille ole taloudellisesti kannattavaa ottaa vastaan Palvelualojen työnantajien tarjoamaan työpaikkaa, vaikka pitäisi puhua täsmällisemmin siitä, että työttömällä ei ole varaa ottaa vastaan alipalkattuja töitä, jos työtä tehden pitää kuitenkin elää sosiaaliturvalla ja raapia ne työssäkäyntikulut 490 euron kuukausituloista.

https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/8683ec21-e062-4626-b18a-30fa3a31c7ae

300 ammattiin johtanutta tutkintoa, mutta koko ajan kova pula työvoimasta, joten eikö edes ne itse koulutetut kelpaa – vai onko taloudellisesti kannattavampaa kouluttaa sivoustutkinnon suorittavia työharjoittelijoita?

Mainokset

Yrityksillä ei ole varaa maksaa palkkoja

https://yle.fi/uutiset/3-10081269

Kuten yläpuolelta voidaan lukea, niin yrityksillä ei ole varaa maksaa työntekijöiden palkkoja, joten tarvitaan kiireesti kokoomuksen ajaamaa työehtosopimusten yleissitouvuuden poistamista:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016061421729967_uu.shtml

Kumma ettei kukaan tule ajatelleeksi, että työttömyydessä voisi olla muitakin näkökulmia kuin työntekijöiden liian isot palkat tai ne työttömästä löytyvät puutteet ja viat. Miksi kukaan ei suostu huomaamaan, että kyse on lähinnä palkanmaksuhaluttomuudesta ja ahneudesta? Työttömyyttä on jo vuosikymmenien ajan yritetty korjata palkattoman työnteon lisäämisellä, mutta taloustilanteen parantuessakin ”jostakin ihmeen syystä” työttömyys vain lisääntyy. Eikö olisi jo korkea aika tiedostaa, että palkattoman työn lisäämisellä vain pahennetaan työttömyyttä, koska se lisää työnantajien palkanmaksuhaluttomuutta.

Ammattitutkija ja professori, jonka mielestä työttömyydessä ei ole kyse juuri muusta kuin työttömien työhaluista: http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2018/02/tyottomyysaste-aktivimallin-toimivuuden.html

Kun tällaiset ammattitutkijat kouluttaa tulevia tutkijoita, niin ei ole ihme, että ei viitsitä edes ottaa asioista selvää vaan lähdetään suoltamaan roskatiedettä oman napanöyhdän seasta löytyvillä perustiedoilla.

 

Työttömyyden kehitys

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005574422.html

Seuraavassa on pari asiaan liittyvää termiä, jotka selvittävät, että työllisyysaste kertoo vain sen, että tutkimusviikolla vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan ansiotyötä tehnyt henkilö lasketaan työllisyysasteeseen, jonka lisäksi työllisyysasteeseen lasketaan tilapäisesti työmarkkinoilta pois olevia ja yrittäjän perheenjäseniä.

Työllisyysaste

Työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. Koko väestön työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.

Työllinen

Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen. Myös tutkimusviikolla työstä tilapäisesti pois ollut palkansaaja lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Yrittäjä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskentelevä lasketaan työlliseksi riippumatta poissaolon pituudesta tai syystä.

Työllisyysaste ei siis kerro oikeastaan mitään työttömyydestä, vaikka luvun avulla voidaan päätellä useamman henkilön tekevät silpputöitä, mikäli samaan aikaan työllisyysaste nousee ja vastaavasti työttömyys ei vähene vaan työttömyyden perusteella maksettavat korvauspäivät pysyvät samoissa määrissä. Edellisen lisäksi pitää huomioida, että yhä useampi työtön autetaan työttömyyskorvausten ulkopuolelle, joka näkyy tulottomien talouksien määrän kasvuna esim. vuoden 2017 aikana 10 000:sta taloudesta 38 000 talouteen, jonka lisäksi osan työttömyyskorvausten ulkopuolelle autetuista elää ilman mitään tukia omien säästöjen varassa tai puolison/vanhempien tulojen varassa.

Hieman luotettavempaa tietoa työttömyyden muuttumisesta saa seuraamalla korvattuja työttömyyspäiviä:

http://www.kela.fi/documents/10180/1630866/Suomen_tyottomyysturvaetuuksien_kk-tilasto.pdf/5f8838a3-7e9e-4c57-902e-33b0959c56b5

Tammikuun 2018 tietoja pitäisi verrata vuoden 2017 tammikuun tietoihin, koska yleensä työmarkkinatuen maksatuksen perusteella työttömien määrä vähenee alkuvuodesta ja loppuvuodesta kasvaa (https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2018/01/25/propagandaa/). Mikäli vuonna 2017 maksetut työttömyyskorvauspäivät jakaa 12 kuukaudelle (98193117/12), niin saadaan keskimäärin 8182760 korvattua työttömyyspäivää kuukaudessa, jolloin tammikuun 2018 korvauspäivien 8 272 000 vertaaminen edellisen vuoden vastaavaan aikaan herättää kummastusta, sillä pitäisihän määrän olla pienempi, mikäli korvauspäivien maksamisessa olisi tapahtunut -4,6 %:n muutos(?).

Kuten taulukosta havaitaan, niin vuoden 2017 aikana korvattiin  6551665  päivää vähemmän työttömyyspäiviä kuin vuonna 2016  (104744782- 98193117), joka tarkoittaa työttömien määrän vähenemistä  25 199 laskennallisesti koko vuoden työttömänä olleen verran (6551665 korvauspäivää/260 korvauspäivää vuodessa). Kun huomioidaan vuoden 2017 marraskuuhun mennessä lisääntyneet tulottomat kotitaloudet, niin voitaneen päätellä etteivät työttömyyskorvauksilta poistuneet työttömät siirtyneet työelämään vaan todennäköisemmin työttömyyskorvausten ulkopuolle.

Aikaisemmin kirjoittamani teksti yllä olevaan taulukkoon liittyen:

Huomionarvoista on, että luku 38 704 perustuu Kelan toimeentulotukitilastoihin ja edellisien vuosien toimeentulotukien myöntämiseen liittynyt tulottomuus on kuvattu vaalealla oranssilla eli vuoden 2016 vastaava luku oli alle 10 000. Selkeämmin sanottuna luku 38 704 olisi pitänyt merkitä kuvaajaan vaalean oranssilla palkilla ja jatkettuun käppyrän lukuun 38 704 pitäisi vielä lisätä ne henkilöt, joilla ei ole asumistukirekisterin mukaan tuloja, joka siis olisi tummempi oranssi palkki. – Aikaisempina vuosina ilmeisesti laskettiin molemmat yhteen ottamatta huomioon, että osa täysin tulottomista kuuluu molempiin ryhmiin, joten heidät on saatettu laskea kahteen kertaan. Todellisten tulottomien määrä on kuitenkin isompi kuin luku 38 704, koska pitäisi huomioida myös pelkkää asumistukea saavat ja kokonaan tukien ulkopuolella olevat henkilöt, jotka elävät säästöillään.

Seuraavassa vuoden 2016 ja 2017 tiedot:

http://raportit.kela.fi/linkki/89615344

http://raportit.kela.fi/linkki/67057506

 

Kuinka moni työllistyi?

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005572650.html

Helsingin sanomissa oli mahtava ylistys siitä, kuinka Tampereella työttömien yksilöllisempi kuunteleminen ja  paljastunut työttömien syvä ahdistus on auttanut vähentämään työttömyyttä. (tarkoituksellinen kärjistäminen)

Kun tässä pitäisi olla kyse palvelusta, jonka tavoitteena tulisi olla edistää työttömän työllistymistä palkkatyöhön, niin ihmetyttää, kuinka työttömien syvän ahdistumisen paljastuminen edistäisi todellista työttömyyden vähenemistä? Tällaisen uutisen yhteydessä pitäisi kertoa, kuinka moni ”autettu” työtön työllistyi palkkatyöhön, koska näiden työllistämispalveluiden kautta tapahtuva työttömien väheneminen toteutetaan yleisemmin tilastollisilla keinoilla. Työllistämispalveluiden seurauksena ihminen ei yleensä työllisty palkkatyöhön vaan hän ainoastaan poistuu työttömäksi laskettavien joukosta, kun hän saa muutaman kuukauden työpestin palkkatuen turvin tai hän pyöriin eri työllistämispalveluissa tai joutuu kokonaan työttömyyskorvausten ulkopuolelle.

Miksi työvoimavirkailijat tulevat julkisuuteen kertomaan iloisia uutisia siitä, että työttömille aiheutettu syvä ahdistus paljastui! Eikö tämä ole paremminkin kiusaajan riemua kuin sellaisen henkilön riemua, joka olisi tullut julkisuuteen kertomaan, kuinka hän on auttanut työttömiä työllistymään palkkatyöhön? Miten työttömän syvän ahdistuksen paljastuminen edistäisi työllistymistä palkkatyöhön – eivät he kuulu siihen työnhakijoiden ryhmään, jonka työnantajat ovat ensimmäisenä palkkaamassa.

Suomessa ihmisen arvo määräytyy usein työpaikan perusteella, joten työpaikan puuttuminen yksistään johtaa melkoiseen arvottomuuden tunteeseen. Kun edelliseen lisätään työllistämispalvelut, joissa työttömyyden pitkittyessä annettu ”apu”  muuttuu yhä kovemmaksi henkiseksi väkivallaksi, niin ei ole mitenkään yllätyksellistä, että lopulta jossakin vaiheessa työttömän itsetunto romuuntuu. Taloudellisesta pakosta työttömän elinympäristö kutistuu olemattomiin, jolloin työvoimavirkailijan/sosiaalityöntekijän ”todellista suuremmalla suulla” -julistetut mitätöinnit saavat aivan liian suuren merkityksen työttömän elämässä, jonka seurauksen ihmisen  koko elämän usko, positiivinen asenne ja luottamus toisiin ihmisiin muuttuu vastaamaan näiden häntä ”auttaneiden ihmisten” edustamaa kuvaa ihmisyydestä (joka on helvetin ruma ja täynnä sairasta mielivallan käyttöä).

Kuten seuraavasta kuvakaappauksesta voi lukea, niin työvoimavirkailijoiden mukaan työttömät voidaan jaotella kolmeen ryhmään, jossa ensimmäinen ”porukka voisi mennä suoraan töihin ja kaipaa vain pientä apua tai potkua takapuoleensa”.  Kun ihmisen mielestä työpaikkoja riittää eikä työttömyyden syynä ole työpaikkojen puute, niin täytyy esittää kysymys, miksi henkilö valitsi omaksi työtehtäväkseen nimenomaan työttömien ”auttamisen” tilanteessa, jossa hän olisi voinut valita elämäntyökseen minkä tahansa muun työn(?).

Kuten punaisella rajatusta kohdasta voidaan lukea, niin tällä onnistuneella työttömän yksilöllisellä kuuntelemisella voidaan helpommin tehdä päätös, millaisia palveluita yksityisiltä yrittäjiltä ostetaan. Ostetaan siis palveluita, joihin työtön taloudellisilla sanktioilla uhkailemalla velvoitetaan osallistumaan. Mielestäni tässä hieman annetaan vaikutelmaa siitä, että työtön voisi itse päättää omasta elämästään, mutta kuitenkin tehdään erittäin selväksi, että työvoimavirkailijat tekevät päätökset ja niin sanotulla ”kuuntelemisella” ja byrokratian tehostumisella vain saadaan työttömästä lähinnä ”parempi ote”.

Yksi mahdollisuus olisi työttömän työllistyminen palkkatuen avulla, mutta kuten alapuolella olevasta taulukosta käy selväksi, niin palkkatuen myöntämistä ei ole merkittävästi lisätty Tampereella:

http://raportit.kela.fi/linkki/9794339

Seuraavassa taulukossa on Tampereen alueen työttömyystukien määräaikojen täyttymiset, josta voisi tehdä hätäisiä päätelmiä ettei työttömyys ole merkittävissä määrin vähentynyt –  yhä harvempi työtön tippuu ansiosidonnaiselta päivärahalta, yhä useampi työtön on saanut enimmäisajan Kelan maksamaa päivärahaa  ja lähes yhtä moni työtön saavuttaa 500 päivän työmarkkinatukirajan kuin aiemminkin:

http://raportit.kela.fi/linkki/46320042

 

Lisäksi pitää huomioida mahdollisuus tulkita sama tilanne eri näkökulmista:

Työtön voi kertoa ettei hän änkeä kauppaan pahimpana ruuhka-aikana vaan hän pyrkii käymään kaupassa hiljaisempina aikoina, jotta ei turhaan pitkittäisi työssäkäyvien ruokakaupassa-asiointia pitentämällä kassajonoja juuri ruuhka-aikaan.

Kun saman asian ilmaisee viranhaltija, jonka mielestä työttömät ovat mielenterveysongelmaisia, niin tulkinta samasta asiasta voikin muuttua muotoon, jossa työtön välttelee muita ihmisiä ahdistuksen, paniikkihäiriön ja voimakkaan sosiaalisen tilanteen pelon vuoksi.

Mielestäni on kuitenkin varsin luonnollista, mikäli työtön todellakin alkaa välttelemään sosiaalisia tilanteita… ensin taloudellisista syistä ja myöhemmin kuvioihin tulee myös lukemattomia muita syitä…

Huutamalla vastapuolen riveistä

Paras keino muuttaa toisten mielipiteitä on liittyä vastapuolen näkemyksiin ja ryhtyä huutamaan heidän äänellään heidän mielipiteitään – liioitellusti esitettynä. Onko seuraavassa toiminnassa kyse pyrkimyksestä ajaa työttömien etuja vai siitä, että pyritään saamaan työttömien puolestapuhujat tai työttömiin vielä myöntätunnolla suhtautuvat ihmiset muuttamaan kantaansa työtönvihamieliseksi:

Työstäkieltäytyjien liitto: https://tk-liitto.tumblr.com/

Mielestäni ylläolevat väitteet sopivat paremminkin työttömien vihaajien näkemyksiin työttömistä – kuin työttömien omiin tavoitteisiin ja pyrkimyksiin.

Tässä yhteydessä myönnän, että en hyväksy nykyistä työttömien kyykyttämistä, koska työttömien saatavilla ei ole palkkatyöpaikkoja. Tämä ryhmä kuitenkin lähtee julkisuuteen esittämään näkemyksiään työhaluttomina ”työttöminä”, jotka vain vaativat vastikkeetonta rahaa ja vastustavat palkkatyötä pahasti yliammuttuilla perusteluilla. Oman näkemykseni nukaan useimmat työttömät puolestaan lähtisivät samassa tilanteessa huutamaan erilaisten kyykkyhyppelyiden sekä palkattoman työnteon vastaisia mielipiteitä ja vaatimaan niiden sijaan nimenomaan PALKKATYÖTÄ!

Ja, yllättäin työstäkieltäytyjien liiton viestintuoja ei ole itse työtön: https://yle.fi/uutiset/3-10072790

Ryhmä siis edustaa 20 henkilön näkemystä, joiden nettisivusto vaikuttaa lähinnä huonolta vitsiltä, mutta Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen on välittämästi kiihotettu kaikkia TYÖTTÖMIÄ vastaan:

Mitä Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen on antanut yhteiskunnalle palkkansa vastineeksi?