Miksi pakkotyö jatkuu….

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201707032200243136_u0.shtml

Tarkoitukseksi voidaan väittää ihan mitä tahansa, mutta typeristä väitteistä huolimatta tosiasiat eivät muuksi muutu. Kun työntekijäksi ei voi saada palkatonta työntekijää, niin työ on teetettävä palkatun työntekijän työpanoksella, joten on turha ”lässytellä” ettei palkattomalla työllä korvata palkallista työtä. Menee ihan typeryydellä leikkimiseksi, jos lähdetään silmät kirkkaana väittämään, että palkattomilla hoidetut työtehtävät olisi jätetty tekemättä ellei olisi palkattomia työntekijöitä tekemään näitä hommia ja samalla avoimesti myönnettäisiin työttömän harjoittelevan työtehtäviä, joihin ei koskaan voisi työllistyä palkattuna työntekijänä.

Miksi ihmeessä työttömän tai koulutetunkin henkilön pitäisi todistella palkattomalla työnteolla pätevyytensä, kun vuosisatojen ajan tämä on saatu testattua palkkaamalla henkilö töihin? Palkka on kuitenkin työntekijän paras motivaattori, ja palkattoman työjakson jälkeen ansaittu uusi palkaton työjakso ei kannusta työtöntä antamaan loputtomasti usean kuukauden palkattomia  työnäyteitä. Useat opiskelijat ovat olleet kesälomien ajan palkkatöissä ja jokainen varmasti tietää oman kokemuksen perusteella, että useampien alojen työhönperehdyttäminen tapahtuu parissa päivässä ja puutteet täydennetään tarpeen vaatiessa pätevämmältä työntekijältä neuvoja kysymällä – tai pomolle/omistajalle soittamalla.

Jos yrittäjillä ei ole riittävää ammatitaitoa tai riskinottokykyä työntekijän palkkaamiseen, niin ei ole mitään järkevää syytä tukea tällaisia yrityksiä verovaroin. Nykyaikana on menty aivan liian pitkälle, kun yrittäjien riskiä siirretään veronmaksajien maksettavaksi ja virheellisen rekrytoinnin riskejä yritetään siirtää työntekijöille. Kun sallitaan yrityksen palkanmaksun korvaaminen  verovaroista maksettavilla sosiaalituilla, mahdollistetaan työntekijän palkkaukseen liittyvien kustannuksien siirtäminen yrityksen tuloksi, jolloin väistämättä vääristetään yritysten välistä kilpailua. Ainoa järkevä tilanne tukea yrityksen kannattavuutta sosiaalisilla tuilla olisi silloin, kun työtön yrittää perustaa itsensä työllistävän yrityksen, mutta jostakin syystä tämänkaltaiset todella työllistävät yhdenmiehen yritykset koetaan aiheuttavan täsmälleen sellaisia ongelmia kuin nykyinen palkattomien työntekijöiden hyödyntämien aiheuttaa. – Tämän tästä saa lukea kauppaketjujen konkursseista, koska ostajat katoavat palkattomien työntekijöiden myötä ja varallisuus siirtyy palkattomia työntekijöitä hyödyntävien yritysten omistajille, jotka eivät osta tarvettaan enempää ja heidän tuloverotus tapahtuu pääasiassa palkkaverotusta huomattavasti matalammalla osinkoverotusprosentilla.

Miksi työnantajalle kuuluvaa työnohjausta pitäisi tukea verovaroilla? Miksi haukutaan työnhakijoita huonosta valmiudesta tehdä töitä? Mikäli päätetään palkata työntekijäksi lukion käynyt ja jätetään alan ammattitutkinnon suorittanut valitsematta, niin luonnollisesti työntekijän perehdyttäminen lähtee ihan perusasioista ja tämä vie enemmän aikaa kuin ammattitutkinnon suorittaneen perehdyttämiseen kuluisi.

Mikäli työntekijä ei tuota riittävää työpanosta palkkansa vastineeksi, niin silloin työnjohdossa täytyy olla vikaa, tai on palkattu epäpätevä henkilö, tai on palkattu työntekijä ilman todellista tarvetta. Huonoja työntekijöitä löytyy, mutta huonoille työntekijöille pitää antaa varoituksia ja ellei työnantaja saa palkan vastineeksi työajalla tehtyä työskentelyä tai riittävää työpanosta, niin työntekijälle pitäisi antaa potkut. Näiden huonojen työntekijöiden palkkaamisen ja pitämisen perusteella ei pitäisi vaatia asiaan täysin syyttömiltä työttömiltä palkattoman työn tekemistä.

 

Ylläolevista väitteistä huolimatta harva palkattomien työkokeilujen ja palkkatukityöpaikkojen kierteeseen jäänyt työtön pääsee rehelliseen palkkatyöhön. Hämmästyttävintä on ettei vuosien aikana kertyneistä tuloksista kuitenkaan löydy totuutta, vaikka yhä useammat kertovat tämän ihan avoimesti:

https://yle.fi/uutiset/3-9704644?origin=rss

Edellisessä kerrotaan ihan avoimesti, että työkokeilun jälkeen voi työllistyä palkkatuella. Edellinen lienee ”SE” tilastoihin merkittävä onnistunut työllistyminen, vaikka koko palkallinen työjakso kestää vain saman ajan kuin veronmaksajien kukkarosta maksetaan palkkatukea. Luultavasti useat työnantajat olisivat valmiita palkkaamaan työttömän työnhakijan heti palkkatuen kera, mutta ilmeisesti työvoimavirkailijoiden kirjoittamattomat ”työkkärilait” sallivat palkkatuen myöntämisen vasta palkattoman työjakson jälkeen, jolloin saavutetaan työttömän nöyryyttämisen lisäksi näennäinen työllistymiseksi tulkittava tulos.

Palkaton pakkotyö etenee

http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005216103.html

Pakkotyön teettäminen etenee hivuttamalla eteenpäin ja nyt aloitetaan kokeilu, jossa työttömät kokeilee palkatonta työtä myös yrityksissä – osallistumatta työllisyyskursille, jonka usean kuukauden työharjoittelujaksoa yritykset ovat aiemmin voineet hyödyntää korvaamaan palkattavia työntekijöitä.

Seuraavassa on lista äänestyksestä – yhdenkään ihmisoikeuksia kunnioittavan ei pitäisi koskaan äänestää ”jaa”-ääniä antaneita, myös poissa olevien tilalle kannattaisi etsiä uusi äänestettävä, koska työttömien alistamisesta saatu nautinto maksetaan kasvavana verotuspaineena.

 

Jokin aika sitten luin, että olisi ilmennyt jonkinlaista tarvetta mahdollistaa myös ei syntyperäisten suomalaisten valitseminen Suomen presidentiksi. Ainoa minulle mieleen tuleva mahdollinen maahanmuuttaja on Ben Zyskowiz, joten toivottavasti poissaololle löytyi mikätahansa muu syy kuin tulevaisuuden presidenttipeliin sopivan julkisuusimagon muokkaus.

Sota ihmisoikeudettomia vastaan jatkuu…

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/kelan-p%C3%A4%C3%A4johtaja-aaltonen-asumistuen-ja-lapsilis%C3%A4n-voisi-porrastaa-1.196447

Miksi ihmeessä lapsilisää maksettaisiin suurempana kun se miinustetaan lapsen toimeentulotuen perusosasta? Pitäisi korottaa lapsen perusosaa toimeentulotuessa, jolloin köyhän lapsen elinkuluihin siirtyisi enemmän rahaa. Luultavasti Elli Aaltonen tietää tämän, mutta tulkitsee vain työssäkäyvät ja riittävän suurta palkkaa nostavat ”tukien arvoisiksi” ihmisiksi eli vain ne ihmiset, joille lapsilisä muodostaa lisätulon.

Millä perusteella nuori ei tarvitse rahaa elinkuluihinsa? Millä perusteilla nuori ei olisi yhdenvertaisesti oikeutettu lain mukaisiin tukiin? Millä oikeudella Kelassa pohditaan hälytysrajojen asettamista useiden tukien varassa pitkään oleville? Kun tuet on myönnettävä lakien perusteella, niin mitä hyötyä noista hälytysrajoista olisi? Mikäli hälytysrajojen tarkoituksena on kohdistaa aktiivisempaa ”Elli Aaltosen kannustusta” pitkään tukia saavia kohtaan, niin täytyy kysyä, millä oikeutuksella Elli Aaltonen  sellaista toteuttaisi?

Kun Elli Aaltonen tietää ihmisarvottoman kohtelun olevan toisille ihmisille vain hyväksi, niin ei voi muuta kuin todeta, että Elli Aaltoselle olisi hyväksi kylpeä tervatynnyrissä, kieriä höyhenissä ja muuttaa Siperia korpimetsään elämään 63 vuoden aikana saavuttamansa sivistyksen ja luonnon lakien mukaan.

Kun Kelan päätarkoituksena on myöntää tukia eri elämäntilanteissa oleville ihmisille, niin ihmettyttää kovasti, miten Kelan pääjohtajana voi olla henkilö, jolle näiden tukien myöntäminen näyttää olevan ylivoimainen ongelma?

Eikö tämän kaltaiset toistuvat avautumiset pitäisi johtaa laillisuuspuolella miettimään, mitä ihmettä tämä viranhaltija puuhailee… voidaanko Kelan epäonnistumisia katsoa läpi sormien vielä tälläisten kommenttien jälkeen. Miksi veronmaksajien maksettavaksi tulee toimeentulotukipäätösten viivästymisestä aiheutuneet korvaukset – eikö olisi asiallista periä maksetut korvaukset Kelan pääjohtajilta Elli Aaltoselta ja siirtoa valmistelleelta entiseltä pääjohtajalta Liisa Hyssälältä? Miten voidaan antaa näille ihmisille oikeus vaatia työttömäksi jääviltä vastuun kantoa ja pakkotyön tekemistä  työttömyyskorvausten vastineeksi, mutta heiltä itseltään ei edellytetä vastuun kantamista työttömyyskorvausta paljon suuremman palkan vastineeksi?

Kuinka välttää karensseja

Paras keino välttää karenssit on muistaa, että työvoimavirkailijat eivät ole auttamassa työtöntä työllistymisessä palkkatyöhön. Työvoimavirkailijoiden ainoaksi tavoitteeksi on jäänyt työttömän ”kannustaminen”, joka toteutetaan rakentamalla työttömälle aktivoiva miinakenttä ja valvomalla ettei työttömälle luvatonta aktiivisuutta esiinny.

Mikäli työtön haluaa työllistyä, niin ne kuviot on tehtävä ihan omana aktiivisuutena, omalla ajalla ja työvoimavirkailijoille asiasta kertomatta.

 

Seuraavassa jutussa henkilö oli suotunut miinan asettamiseen, joka sitten työkiireiden vuoksi räjähti näpeille ja samalla vei henkilön pariksi kuukaudeksi työttömyyskorvausten ulkopuolelle:

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706232200226644_u0.shtml

Edellinen olisi vältetty, jos henkilö olisi kieltäytynyt laittamasta cv:tä nettiin, koska tästä kieltäytymisestä ei voi seurata karenssia. Kieltäytymisestä huolimatta henkilö olisi kuitenkin halutessaan voinut laittaa sen cv:n nettiin. Hän teki virheen kun sitoutui laittamaan cv:n nettiin, koska tämän jälkeen suostumus sitoo työtöntä ja mitään järjellistä tai älyllistä joustavuutta asiassa ei sen jälkeen enää ole olemassa.

Kaikki mihin sitoutuu on toteutettava, vaikka saisi palkkatyöpaikan, sillä määrättävällä karenssilla voi olla vaikutusta seuraavan työttömyysjakson alkaessa.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706292200236975_u0.shtml

Paperimiehen kohdalla toteutui tyypillinen karenssi, jonka perusteet saatiin yksinkertaisesti kirjaamalla järjestelmään tieto työsopimuksen irtisanomisesta. Karenssi kumoutuu, mikäli paperimies pystyy hyväksyttävästi todistamaan kirjatun tiedon vääräksi. Työnantajan kirjallinen ilmoitus voisi riittää, mutta ei välttämättä. Työtön on aina syyllinen ellei voi muuta todistaa, työttömän syyllisyysolettama on erittäin vahva, koska se ei perustu kirjoitettuun lakiin vaan yleisesti hyväksyttyyn käytäntöön.  (Ikikarenssiin 2006)

Nykyään pidän lomat kohdalla ”lomapäivät” laskettiin työttömyyskorvauksettomaksi ajaksi. (Minunkin kohdalla lomakorvauspäivät on laskettu karenssiajan alle -en tiedä, onko kyse ihan vakiituneesta käytännöstä vai pärstäkertoimeen  perustuvasta harkinnasta laittaa työnhaku alkamaan vasta lomakorvauspäiviä vastaavan ajan kuluttua)

Piinalta ainakin hetkeksi säästynyt olisi välttänyt karenssin rustaammalla jonkinlaisen työhakemuksen, johon olisi voinut laittaa aloittavansa/aloittaneensa työt toisessa yrityksessä. Tässä oli ilmeisesti sellainen tilanne ettei työnhakijaksi ilmoittautumisen jälkeen toteutunut ensimmäinen aikavaraus/työttömän kyykkyhyppäys käskystä, jolloin koko aiempi työnhakuaika poistui ja kaikki työttömyyskorvaukset perittiin takaisin. Edellisen mahdollisuutta voi minimoida änkeämällä aikavaraukselle mahdollisimman nopeasti työnhakijaksi ilmoittautumisen jälkeen, jolloin mahdollinen sanktio alkaa juuri sillä päivämäärällä kuin kieltäytyminen tulkitaan tapahtuneen, joten jo maksettuja työttömyyskorvauksia ei peritä pois. (TE-keskuksen selvityspyyntö)

Hellun tapaus on hyvin tyypillinen, käden vamma ja käyttökielto, mutta valitettavasti Hellu ei ole sairauspäivärahalla vaan työttömyyskorvauksella. Tilanteesta muodostuu mahdollisuus auttaa työtön työttömyyskorvauksien ulkopuolelle ja työvoimavirkailija ei voi jättää hyödyntämättä kirjoittamattomien työkkärilakien mukaisia velvotteitaan. Oliskohan tämä karenssin voitu välttää menemällä työpaikalle ja/tai ilmoittamalla työnjohdolle, että heti ensimmäisenä työpäivänä minä lähden hakemaan työpaikkalääkäriltä sairaslomaa, jolloin henkilöä ei ehkä olisi valittu työpaikkaan ja silloin lääkärintodistuksella olisi ollut enemmän merkitystä? Tässä karenssissa taisi olla oleellista, että henkilö itse päätti ettei työnantaja ota töihin tai kieltäytyi vastaanottamasta työtä, jolloin lääkärintodistuksella ei kumota työttömän kieltäytymistä. Mikäli työnantaja olisi perustellut työnhakijan valitsematta jättämistä työkyvyttömyydellä, niin silloin lääkärintodistus olisi saattanut riittää karenssin kumoamiseen.

Kyykytystä kohdalla allekirjoitetussa suunnitelmassa taisi olla mainittuna työkokeilu tai työvoimapoliittiset toimenpiteet, jolloin työtön on sitoutunut toimintaan ja kieltäytymisestä seuraa karenssi. Tässä tapauksessa työttömän mikään aktiivisuus ei olisi riittävä, koska työvoimavirkailija käyttää aina ylintä valtaa työttömään nähden. Ennen vanhaan tämän karenssin olisi voinut välttää vaatimalla poistamaan suunnitelmasta kaikki ylimääräiset vaihtoehdot ja kirjaamalla vain toteutettava suunnitelma riittävällä tarkkuudella. Nykyään saattaa olla ettei työttömän allekirjoituksella ilmaistua vapaaehtoista suostumusta enää tarvita, vaan työvoimavirkailija käskee ja tottelematta jättäminen johtaa työttömyyskorvausten menettämiseen.

Hyvin pian pitkäaikaistyötön sai karenssin, koska ei pysty todistettavasti esittämään hakeneensa työpaikkaa. Kuten lehdissä on kirjoitettu, niin osalla postin viivästyminen tai postin katoaminen on ollut riittävä peruste karenssin kumoamiseen, mutta useimpien kohdalla karenssi pysyy. Ehkä tämän henkilön kannattaisi ottaa yhteyttä yritykseen, jonne on hakemuksen lähettänyt ja pyytää sieltä vahvistus työpaikan hakemisesta. Varmin keino on lähettää työhakemus sähköpostilla tai ottamalla kuvakaappaus netissä täytetystä hakemuksesta (kannattaa säilyttää ainakin vuoden ajan), mutta luultavasti tällainen tilanne ratkeaa vain työnantajan lähettämällä vastauksella. ( työttömän väärä aktiivisuus ).

Mies 35 kertoi aikomuksesta rikkoa työttömän työttömyyskorvausten nostamisen ehtona olevaa pasiivisuusvelvoitetta. Tämän kaltaiset tilanteet välttää kun ei puhu omista asioistaan mitään ylimääräistä – kannattaa pidättäytyä perusoletuksessa, että pöydän toisella puolella istuu elämäsi pahin kiusaaja, jolle on annettu älytön mielivalta päättää sinun elämästäsi, joten suu supussa ja mahdollisimman vähän sanomista työvoimavirkailijan hutkittavaksi.

Kauhea tilanne kohdalla saattaa olla kyse siitä, että työttömyyskorvaukset maksetaan takautuvasti, jolloin ne lasketaan käytettävissä olevaksi tuloksi maksupäivämäärän jälkeiselle ajalle, mutta työttömyyskorvauksia ei voi jaksottaa useammalle kuukaudelle, jolloin ainakin seuraavalle kuukaudelle se toimeentulotuen alennettu peruosa ja asumiskustannukset pitäisi saada. Näistä lain vastaisista päätöksistä pitää vain jaksaa tehdä oikaisuvaatimus ja aikoinaan valitus hallinto-oikeuteen. Kyseessä on kuitenkin työttömän tuplarangaistus, siinä mielessä, että karenssin lisäksi toimeentulotuen peruosaa alennetaan, mutta ainakaan hallinto-oikeus ei tulkitse tätä päällekkäiseksi seuraamukseksi samasta rikoksesta.

Siis aivan järjettömän sairasta hommaa, mutta valitettavasti näin homma toimii käytännön tasolla.

Suostukaa vain siihen toimintaan, mistä ei voi kieltäytyä ilman karenssia. Suunnitelmaa voidaan päivittää tarpeen mukaan (toisin työvoimavirkailijat eivät välttämättä suhtaudu tähän suopeasti, sillä se loukkaa heidän määräämisoikeuttaan), mutta yleensä suunnitelmassa on mainittava se seikka, johon tarvitsee työvoimavirkailijan puoltamisen tai yhteiskunnan myöntämän tuen.

Mahdollisuus palkkatukipaikkaan on mainittava suunnitelmassa, mutta ei kannata suostua/kirjata vain palkkatukimahdollisuutta, vaan kannattaa kirjata suunnitelmaan – milloin, minne, mihin tehtäviin.. jne – eli ne rajaehdot/odotukset, joiden katsot parantavan omaa työllistymistäsi.

Mahdollisuus työllisyyskurssiin on myös mainittava suunnitelmassa, mutta kannattaa kirjata suunnitelmaan omaa työllistämistä parantavat työllistämiskurssit ettei joudu jollekin räkäpupunpussauskurssille.

Idiotismin palvojat

https://www.aamulehti.fi/kotimaa/lahes-puolet-vanhuuselakeikaisten-toimeentulotukihakemuksista-hylataan-tampereella-suuri-osa-tuensaajista-on-nuoria-200196324/

Jostain syystä löytyy joukko ihmisiä, jotka huutelevat tämän tästä, että toimeentulotuki on lyhytaikainen turva tai tarkoitettu myönnettäväksi vain lyhytaikaiseen tarpeeseen. Laki määrittelee oikeuden tukee taloudellisen tilanteen perusteella, mutta ei mitenkään rajoita tämän oikeuden kestoa. Kiitos nykyisen työllisyyspoliitikan ja työttömyyskorvausten pienuuden toimeentulotuesta on tullut pitkäaikainen tuki.

Toimeentulotukea saavalla työttömällä työmarkkinatuki ja asumistuki eivät riitä elinkuluihin. Tarvitaan siis kolme eri päätöstä ja niihin liittyvä työmäärä palkattuine henkilöstöineen. Eikö olisi järkevämpää myöntää yksi tuki, jolloin yhteiskunnalle ei aiheudu päällekkäistä työtä useiden eri tukien myöntämisessä?

Mielestäni on puhdasta idiotismia ryhtyä erittelemään työmarkkinatukea jotenkin etuoikeutetummaksi tai ansaitummaksi tuloksi kuin toimeentulotuki. Molemmat maksetaan verovaroista ja molemmat ovat sosiaalisia tukia, joten täytyy ihmetellä, mitä kiksejä ihminen saa raivoamalla, että työttömän on haettava tuet eri luukuilta ja tietyssä järjestyksessä.

Tietenkin työmarkkinatuki-asumistuki-toimeentulotuki tai asumistuki-toimeentulotuki tai vain toimeentulotuki aiheuttavat hieman eri kustannukset kunnan maksettavaksi, koska kunnan maksettavaksi tuleva pitkäaikaistyöttömän työmarkkinatuen sakkomaksu voidaan välttää määräämällä työtön pakkotyöhön tai päivähoitoon. Jos työtön ei työllisty, kieltäytyy pakkotyöstä tai päivähoidosta niin lienee kunnan eduksi, että pitkäaikaistyötön saa tuet asumistuki-toimeentulotuki -yhdistelmällä kuin kolmen tuen yhdistelmällä  tai pelkällä toimeentulotuella.

Työmarkkinatuen sakkomaksu voi olla enimmillään 70 %:ia työttömälle maksettavasta työmarkkinatuesta (http://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2016/03/08/kela-osa-aikatyo-ja-sakkomaksu/ ), joten pitkäaikaistyöttömän auttaminen työmarkkinatuen ulkopuolelle ja toimeentulotuen varaan tuottaa kunnalle säästöä, mikäli työtön ei ole kykenevä tai ei suostu tekemään palkatonta työtä, koska kunta maksaa Kelan myöntämästä perustoimeentulotuesta vain 50 %:ia.

Tietoa, josta pitäisi kirjoittaa enemmän

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005264147.html

Erittäin kiva lukea vaihteeksi asioista tietävän kynästä lähtöisin olevaa täysin selvää asiaa.

Yleensä tämän tästä saa lukea tekstejä, joissa työttömät syyllistetään aivan käsittömistä asioista ja taustalta löytyy vaatimus saada työntekijän työpanos palkatta tai elämään riittämättömällä palkalla. Koskaan ei olisi pitänyt joustaa työnantajan työntekijälleen maksamasta palkasta, koska ihmisen ahneus auttaa joustamaan moraalista ja tässä tapauksessa tarjonta on vain lisännyt kysyntää. Nykyistä lisääntyvää palkattoman työvoiman kysyntään yritetään tavoitella yhä törkeimmillä väitteillä ja vaaditaan köyhien elämän ajamista tilanteeseen, jossa elossa pysyäkseen työttömän täytyisi taistella palkattomasta työpaikasta verenmaku suussa.

Kun törmää työnhakijoille annettuihin neuvoihin tai työhönottajien näkemyksiin, niin usein niissä korostetaan ulkonäkötekijöitä (hakija ja hakemus) ja neuvot pätevyyden esiin tuomisesta loistavat lähes aina poissaolollaan. On täysin selvää, että työntekijä pitäisi valita työtehtävien vaatimusten perusteella.  Rekrytointi on tuomittu epäonnistumaan, jos lähdetään valitsemaan työntekijää pähkähulluilla perusteilla esim. tehdään oleteus, että painoindeksiltään alle 20 oleva työnhakija on kaikin puolin pätevämpi ja ahkerampi kuin painoindeksiltään yli 25 – tai – kirjoitusvirheettömällä hakemuksella työpaikkaa hakeva hitsari on pätevämpi kuin ammatillisesti pätevän hitsaaja, jonka hakemus kuhisee kirjoitusvirheitä ja hakemuksen muotoilu kertoo onnistuneesta kyvystä rikkoa työllistämiskoulutuksen myötä ”paskantärkeäksi” nostettua työnhaun etikettiä.

Lisäksi ”epäonnistunut rekrytointi oikeuttaa hyödyntämään palkattomia työntekijöitä” -perusteessa löytyy toinenkin epäloogisuusongelma, sillä palkattujen työntekijöiden perusteella ei voi tehdä mitään päätelmiä valinnan ulkopuolelle jäävistä työttömistä. Tietenkin voidaan tehdä päätelmä, että paras työnhakija on ”tietenkin” tullut valituksi, mutta tämän kaltainen päätelmä ei läpäise minkään tason älyllistä tarkastelua.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705212200153251_u0.shtml

Yllä olevassa jutussa tulee viitaus yleisesti hyväksyttyyn epäkohtaan. Palkataan suhteilla epäpäteviä ihmisiä ja käytännössä vastuu rajoittuu palkan vastaanottamiseen. (En ota tässä kantaa jutussa mainittuihin pomoihin, sillä en ole seurannut heidän työskentelyn tuloksia – vaan otan kantaa yleiseen epäkohtaan, jossa pätevämpi hakija voidaan sivuttaa toisen hakijan saavuttaman aseman tai suhteiden perusteella).

Pitäisi tiedostaa, että yhteiskunnan kannalta olisi kustannus- ja toimintatehokkaampaa palkata pätevin hakija, sillä epäpätevän aiheuttamat lisäkustannukset maksetaan veronmaksajien kukkarosta ja epäpätevämpi ei pysty saavuttamaan niitä tuloksia, joita pätevämpi työntekijä voisi saavuttaa.

Pitäisi lopettaa puhuminen vastikkeettomista työttömyyskorvauksista, jotka ovat korvauksia työttömyydestä, ja nostaa puheenaiheeksi verotukseen enemmän vaikuttavat seikat eli vastikkeettomat palkat ja muodollinen virkavastuu.

Miksi ihmeessä työttömien pitäisi korvata palkatonta työtä tekemällä epäpätevien työn tulosta? Jos työ- ja elinkeinoministeriössä olisi pätevää henkilökuntaa, niin nykyiset työllistämispalvelut pyrkisivät edistämään palkkatyöhön työllistymistä ja työttömyyden syyksi hyväksyttäisiin myös työpaikkojen puuttuminen. Jos korostettaisiin virkavastuuta, niin nykyiset työllistymisen kannalta hyödyttömät työllistämispalvelut olisi jo vuosia sitten lopetettu kustannustehottomina, jolloin työttömyydestä loisiminen ei olisi koskaan saavuttanut nykyisiä mittasuhteita, jossa kansantalous ja työllisyys ”paranee” samaan tahtia kuin työttömien kyykytyspalveluja tarjoavien yritysten liikevaihto kasvaa. Eikö pätevä henkilökunta ymmärtäisi, että on järjetöntä vähentää palkansaajien määrää, korvata työntekijälle kuuluva palkka veronmaksajien kukkarosta maksettavalla sosiaaliturvalla ja edistää verosuunnittelua harrastavan yrittäjän omaisuuden kerryttämistä, koska se oma palkka maksetaan verovaroista. Lopulta siitä omasta palkasta pidätetään sen oman toiminnan seurauksena yhä enemmän veroa, koska yhä useampi tekee palkatonta työtä ja yhteiskunnan kustannukset katetaan yhä pienemmän veronmaksajajoukon veroilla. Tietenkin on mahdollista, että työ- ja elinkeinoministeriöstä löytyy pätevää henkilökuntaa ja oikeaa tietoa, mutta sitten täytyy ihmetellä, miksi päättäjät eivät tee päätöksiä koko yhteiskunnan etua ajatellen?

Tietämättömät tekevät…

Miksi ihmeessä sellaiset ihmiset tekevät tutkimuksia työttömyydestä, jotka pohjaavat koko tutkimuksen asenteelle, että vika löytyy yksinomaan työttömästä itsestään? Kun lähdetään tutkimaan asiaan näin virheelliseltä käsityspohjalta, niin ei voida puhua todellisesta tutkimuksesta ja mukamas -tutkimuksen tuloksena vain vahvistetaan tutkijan omia ennakkoluuloja.

Miksi ihmeessä ”syrjäytymisen estämistä” pohtii seminaarissa sellaiset henkilöt, jotka eivät huomioi ainoatakaan todellista syytä työttömyyteen tai itse syrjäytymiseen? Miksi ihmeessä työtön tulkitaan  aktiiviseksi vain silloin, kun työtön osallistuu työllistymisen kannalta hyödyttömiin palveluihin tai suostuu tekemään palkatonta työtä?  Liian alhaista sosiaaliturvaa pidetään syrjäytymisen mahdollistajana, vaikka se on palkkatyöpaikkojen puuttumisen ja työttömyystuen saamisen ehtona olevan pasiivisuusvelvoitteen jälkeen yksi merkittävimmistä syistä syrjäytymiseen.

Miksi ihmeessä sallitaan kansanedustajien tehdä päätöksiä, joilla loukataan ihmisoikeuksia? Saku Timonen kirjoitti jälleen kerran hyvin selkeästi päättäjien touhuista ja teki pitkän tulevaisuuden päätelmän ettei ole yhdenkään kansalaisen etu, että yhteiskunnassa tehdään palkatonta työtä: http://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2017/06/23/kavipa-taas-helposti/

Vuosien varrella on tullut opittua, että lähes kaikki työttömien kannalta posiitiviset ilmaisut ovat pelkkiä kiertoilmaisuja jostakin päinvastaisesta. Työttömiin kohdistuva viha eli ”auttaminen” on saavuttanut suomessa käsittämättömät mittasuhteet, joten jokin aika sitten yritin youtubesta etsiä luentoja, jotka hieman selventäisi viranhaltijoiden ajatuksenkulkua ja löytyihän sellainen: Luento pahuudesta: https://www.youtube.com/watch?v=OsFEV35tWsg . Lyhyesti sanottuna ihmisen pahuus voidaan kiteyttää kahteen seikkaan: Ensimmäinen pahuuden mahdollistaja on ihmisen luontainen tarve alistaa toista ihmistä, joka astuu kuvioihin kun ihmiselle annetaan liikaan valtaa ilman riittävää valvontaa, määriteltyjä rajoja tai koulutusta. Toinen ihmisen pahuuden mahdollistava seikka on kuvitelma, että joku muu kantaa vastuun minun tekemisistä. Molemmat mahdollisuudet pahan tekemiseen toteutuu työvoimavirkailijoiden ja sosiaalityöntekijöiden kohdalla – edellinen ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki viranhaltijat hyödyntäisivät tilaisuuden tehdä pahoja tekoja.

Seuraavassa on hyvin tyypillinen kirjoitus työttömyyteen liittyen, jossa ei hyväksytä työttömyyden syyksi palkkatyöpaikkojen puuttumista tai palkkatyöpaikkoja syövää palkatonta työtä, vaan työttömyyden syyksi hyväksytään vain työttömästä itsestään johtuvat syyt.

http://www.iltalehti.fi/tyoelama/201706162200126052_tb.shtml ja jutun alkuperäinen kirjoitus: https://www.ttl.fi/tyopiste/tutkijoiden-viesti-nama-keinot-ehkaisevat-syrjaytymista-tyoiassa/

Edellisessä 1. kohdassa mainitaan, että kannustinloukkuja tulee purkaa, mutta korjaava toimi ei kuitenkaan saisi vaarantaa toimeentuloa.

Kannustusloukujen purkamisesta puhuttaessa tarkoitetaan lähinnä liian isoja tukia verrattuna työstä maksettavaan palkkaan, jonka voisi tukien pienuuden vuoksi korjata pelkästään kelvollista palkkaa maksamalla – korjaava toimi olisi siis kohtuullinen palkkataso elinkustannuksiin suhteutettuna – eikä työnantajan palkanmaksuhalukkuuteen suhteutettuna.

Todellisia kannustusloukkuja syntyy kun tuet myönnetään portaittaisella mallilla ja maksuja peritään esim. lasten päivähoidosta samaisella porrasmallilla, jolloin tietyissä tulojen rajakohdissa samaan aikaan tuet tippuvat ja maksut nousevat merkittävästi.  Näissä kannustinloukku -kohdissa pakollisten menojen jälkeen voi jäädä käytettäväksi vähemmän rahaa, vaikka saa enemmän palkkaa. Edellisen ongelman voisi poistaa siirtymällä helmitauluajan -porrasmallista suoraviivaiseen laskutapaan eli siirtymällä laskutuksessa ja tukien myöntämistavassa tietokoneajalle – korjaava toimi olisi laskutuksen ja tukien myöntämistavan korjaaminen.

Olemassa olevaa kannustinloukku -ongelmaa ei edes haluta korjata, koska olemassa olevaa epäkohtaa voidaan käyttää tekosyynä kaikkien työttömien kepittämiseen. Kannustinloukku -ongelmaa tutkitaan ja lähdetään korjaamaan näkemyspohjalta, että nykyisellä tukitasolla työttömät eivät ole taloudellisesti riittävän pakotettuja  ottamaan vastaan töitä elämiseen riittämättömällä palkalla.

Suomessa toimeentulotuen perusosat: http://www.kela.fi/toimeentulotuki-perusosan-maara

Ylläolevasta taulukosta löytyy tieto talouden jokaiselle jäsenelle määritellystä miniminormista, johon tulotasoon kaikki ovat oikeutettuja ja tämän alittava osan voi kaikki saada toimeentulotukena.  Tämä kullekin henkilölle määritelty miniminormi pitää riittää kaikkiin menoihin hyväksyttyjen asumismenojen jälkeen, joitakin poikkeuksia löytyy esim. terveydenhoitomenot jne. Tähän peruosaan ei tule lisätulona työttömyyskorvauksia, lapsilisiä, elatustukia ja palkastakin voidaan jättää jokaisesta tienatusta 100 eurosta vain 20 euroa tulona huomioimatta eli 20 euroa jäisi enemmän käteen jokaisesta tienatusta 100 eurosta (kuitenkin korkeintaan 180 euroon asti), mutta myös koko palkka voidaan miinustaa myönnettävästä toimeentulotuesta. (voidaan, mutta ei ole pakko)

Esimerkki. Jos yksinhuoltajalla on kaksi alle 10 vuotiasta lasta, niin yhteenlasketuksi miniminormiksi muodostuu yksinhuoltajan perusosa 536,16 (jota voidaan alentaa 20 – 40 %:ia ellei suostu tekemään palkatonta työtä sen eri nimikemuodoissa) + 1. lapsi 307,37 euroa + 2. lapsi 258,58 euroa (lapsien perusosasta vähennetään lapsilisät, elatusapu ja lasten omat säästöt), jolloin kolmen hengen talouden saamat tuet/tulot kuukauden elinkustannuksiin on maksimissaan 1102,11 euroa, mutta voi olla myös 834,03 euroa. Suurimmat kannustinloukut on nimenomaan lapsiperheillä, jossa molemmat vanhemmat ovat työttöminä tai kyse on yksinhuoltajasta, mutta heidänkin kohdallaan kyse on aina useamman henkilön tuista ja kuten voidaan esimerkkilaskelmasta havaita, niin jo kohtuullinen kuukausipalkka toisi paremman tulotason. (Perheen kuukauden ruokamenot voi käydä arvioimassa tuolla: https://www.foodie.fi/products , mutta pitää huomioida ettei perusosa ole tarkoitettu yksistään ruokaan vaan tuolla perusosalla pitää myös maksaa työnhaku, hankkia vaatteet, kengät, huonekalut, kodinkoneet, liikkuminen, pesuaineet, hygeniatarvikkeet, hiusten leikkaus, lasten lelut ja harrastukset…jne. – Huom. pikkukaupoissa ruoka maksaa enemmän.)

2. Päivähoitopaikka lapsille.

Tätähän korjattiin(?) rajoittamalla työttömien lasten oikeutta päivähoitopaikkaan. Yleensä lasten kokopäiväinen päivähoito ei järjesty yhtä nopeasti kuin työpaikka pitäisi ottaa vastaan, joten eiköhän tälläkin työllistymisen parannuksella ole muutamia sanktioita järjestynyt ja nimenomaan aktiivisille työnhakijoille.

3. Kansansairauksien ehkäisyyn kannattaa panostaa…

Ihan hyvä idea, mutta mitähän tekemistä tällä on työttömyyden kanssa? Mihin tutkimustuloksiin tässä viitataan?  Olisiko kyse tutkimuksesta, jossa 100 % :n tuloksella työllistymättömiltä työttömiltä on löydetty aiemmin toteamattomia mielen sairauksia(?) ellei löytynyt jotakin aiemmin todettua sairautta: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2016/01/13/tyottomat-eivat-olekkaan-alkoholisteja-vaan-mielisairaita/ ja https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2016/01/23/kuinka-musta-muuttuu-valkoiseksi/ .

Yleensä virallisen näkemyksen perusteella kaikki työttömyyden mahdolliset syyt löytyy yksistään työttömästä ja syiden poistamiseen tarjotaan lähes jokaisessa ehdotuksessa palkatonta pakkotyötä tai pakottamista työllistymisen kannalta hyödyttömään palveluun,  mutta varsinaisesta terveydenhoidosta ei liene tässä ehdotuksessa kyse: http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005243441.html

Aikoinaan kaikki sairaat pääsivät hoitojonoihin ja hoitoon pääsyä joutui odottelemaan hoidon kannalta liian kauan,  jolloin ratkaisuksi keksittiin yhdistää priorisointi ja hoitotakuu, joka polkaistiin käyttöön purkamalla jonot ylitöitä tekemällä ja sen jälkeen aikoja on jaettu vain tietylle ajanjaksolle kerrallaan (esim. https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2016/08/09/terveydenhuollon-aikavaraus/). Hoitotakuulla varmistettiin nopeampi hoitoon pääsy, mutta vain hyvätuloisten kohdalla ja huonotuloiset saavat hoitoa, mikäli onnistuvat ylittämään monta estettä ja pääsevät hyödyntämään hyvätuloisilta käyttämättä jäävää hoitokapasiteettia.

4. Työvoimaviranomaisten on tunnistettava työttömien työkykyongelmat ja ohjattava heidät tarvittavien palveluiden piiriin.

Tässä työvoimaviranomaisille annetaisiin työllistämispalveluden toteuttamisen kannalta täysin tarpeetonta valtaa. Itse asiassa työvoimavirkailijoille annettu liika valta on johtanut  tähän nykyiseen tilanteeseen, jossa työttömät on leimattu perusteettomilla väitteillä epäkelvoiksi ihmisiksi ja työnvälityksen ainoaksi tavoitteeksi on muodostunut työttömien kyykyttäminen: Työttömyydestä loisitaan ja palkaton pakkotyö mielletään palveluksi.

Tyhjentävästi tietoa siitä, kuinka työttömyyden varjolla kupataan verovaroja löytyy Saku Timosen blogista: http://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2017/05/30/mita-nyt-taas

https://yle.fi/uutiset/3-9661073?origin=rss

5. Sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava yhtä helposti saatavilla työttömien ja työllisten.

Lakihan on jo aiemmin turvannut kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun, mutta edistystähän tämäkin on kun tiedostetaan (ainakin jollakin tasolla) teorian ja epävirallisesti hyväksytyn käytännön ero.

6. … yhtäläiset koulutus- ja kehitysmahdollisuudet…

Kannatan asiaa ehdottomasti, mutta luultavasti tuolla tarkoitetaan työttömien pakottamista työttömille suunnattuihin ”kuinka herään aamulla innosta puhkuen palkattomaan työntekoon” -tyyppisiin koulutuksiin ja yhtäläisellä oikeudella viitataan lähinnä yhtäläiseen elinajan käyttämiseen koulutuksen kohteena olemiseen (eli taustalta löytynee jälleen kerran ideologia, että työttömällä ei ole oikeutta omaan elinaikaansa).