Kallis pelotevaikutus

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005800879.html

Mitä tulee tuohon otsakkeessa mainittuun työttömän ”vapaa-ajan menettämisen pelkoon”, niin siinä on sellainen mielenkiintoinen ongelma kuin raha:

– työssäkäyvällä olisi rahaa, mutta ei aikaa. Useimmat työssäkäyvät ovat todenneet, että lomakuukausina kuluu enemmän rahaa kuin muina kuukausina, koska ”vapaa-ajan viettäminen” maksaa, vaikka viettäisi koko loman kotona.

… ja työttömällä olisi aikaa, mutta ei rahaa.

Ja toisekseen työttömyyskorvausten saamisen ehtona on työpaikan – tai täsmällisemmin  sanottuna työllisyyspalvelujen (välitön) vastaanottamisevelvoite eli vapaa-ajan viettämisen näkökulmasta melkoinen passiivisuusvelvoite esim. opiskelu on luvanvaraista ja vähäinekin palkaton puuhastelu voi viedä tuet.

Jokaisen palkansaajan, joka kadehtii työttömän ”vapaa-aikaa”, pitäisi irtisanoutua omasta palkannostovelvollisuudestaan ja siirtyä viettämään sitä kadehtimaansa vapaa-aikaa. Myös yrittäjät voisivat laittaa pillit pussiin ja luovuttaa sen oman yritystoiminnan valtaama markkinarako jollekin toiselle yrittäjälle. Tekosyyksi ei kannata selitellä ettei pystyisi olla toimettomana, sillä palkkaa kaipaamattomalle ja todella ahkeralle työntekijälle niitä palkattomia töitä löytyy sen verran ettei enää tarvitse viettää vapaa-aikaa.

Uutisessa kerrotaan, että työllisyyspalveluun määrääminen aktivoi joidenkin työttömien työnhakua työllisyspalvelun alkamista edeltävällä ajalla (näinhän ei tapahtuisi, jos työllisyyspalvelu olisi vapaaehtoinen). Miksi kukaan lähtisi työllisyyspalveluun ”autettavaksi”, kuuntelemaan teoriaopetusta, opettelemaan ennestään hallussa olevia työnhakutaitoja ja tekemään kuukausia palkatonta työtä, jos olisi mahdollisuus päästä palkkatyöhön? Kyseessä lienee kuitenkin työttömän epätoivoinen yritys välttää turhaksi tai haitalliseksi mieltämä työllisyyspalvelu.

Vihdoinkin myönnetään suurelle lukijakunnalle, että työllisyyspalveluilla ei ole työllistävää vaikutusta. Ilmeisesti se ”ei suuri positiivinen” vaikutus saadaan kun työllisyyspalvelun jälkeen parille työttömälle myönnetään palkkatuki ”johonkin työpaikkaan” ja muutama työtön siirtyy toiseen työllistämispalveluun. Tästä on vielä pitkä matka siihen, että myönnettäisiin työllistämispalveluilla olevan voimakas negatiivinen vaikutus työllistymiseen. Valitettava tosiasia lienee, että yhä useammin työllistämisavun kohteeksi joutunut työtön jää pyörimään eri työllistämispalveluissa, joista on vaikeampi ponnistaa takaisin työelämään eli normaaliin palkkatyöhön.

Pitäisi kirjoittaa rehellisesti, että yhteiskunta maksaa ”näin monta” miljardia, jotta saataisiin peloteltua työttömät vastaanottamaan työpaikkoja, joita ei ole olemassa.

Kuinka paljon työttömien pelottelu/kannustaminen/kyykyttäminen maksaa veronmaksajille?

https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808202201147683_pi.shtml

Yllä olevan uutisen perusteella  noin 3,4 miljardia menee työttömien elättämiseen (työttömyyskorvaukset, asumistuki ja toimeentulotuki) ja loput 6 miljardista eli 2,6 miljardia meneekin sitten siihen työttömien pelottelemiseen.

11 miljardin laskuun työttömyydestä kuulunee myös osa palkattoman työnteon aiheuttamista kustannuksista. 7,6 miljardia maksetaan siitä ilosta etteivät työttömät saa työstään palkkaa tai pääse viettämään vapaa-aikaa työttömyyskorvauksia nostellen.

Kun Hölmöläiset lähtee kadehtimaan työttömien työttömyyskorvauksia (3,4 miljardia), niin ollaan valmiita maksamaan yli kaksi kertaa suurempi summa (7,6 miljardia) … tuloksesta johon terve ihminen ei käyttäisi euroakaan!

 

 

Mainokset

Köyhät keskitysleireihin

https://www.hs.fi/elama/art-2000005476535.html

Suomen tukijärjestelmä on sellainen, että saadakseen seinät ympärilleen ja katon pään päälle köyhän pitää asua vuokralla.

Hyväosainen pystyy järjestämään itselleen ”kohtuuhintaisen” eli todella edullisen vuokra-asunnon – esim.  https://yle.fi/uutiset/3-8966396

– edellisen lisäksi tulee hyvävelikerholaiset, jotka pystyvät hyviä suhteita ylläpitäen hyötymään toinen toisistaan ja järjestämään itselleen sekä tuttavilleen edulliset vuokra-asunnot. Valitettavasti saavutetun taloudellisen hyödyn  myötä heillä hämärtyy tieto todellisesta vuokratasosta, jonka seurauksena kateus jäytää sielua kun ei suostuta näkemään, että köyhät joutuvat asumaan ylihinnoitelluissa ja huonokuntoisissa räkälöissä.

Mikäli ihminen ehtii hankkimaan omaisuutta ennen köyhtymistään esim. oman kodin, niin omakotitalon asumismenoihin ei  myönnetä asumistukea samoin kuin vuokra-asuntoon, vaikka asumismenot olisivat pienemmät kuin vuokralla asuen. Mikäli asuu velkaisessa osakeasunnossa, niin vain yhtiövastike ja osa? asuntolainojen koroista hyväksytään asumismenoiksi, vaikka kokonaisasumismenot olisivat asuntolainan lyhennyksetkin huomioiden vähemmän kuin vuokralla asuen. Kaiken kaikkiaan suomen tukijärjestelmä on sellainen, että ihmisen ajautuessa syystä tai toisesta köyhyyteen, on hänen myytävä itse hankkima omaisuus ja edellisten sukupolvien hankkima omaisuus (usein pilkkahinnalla) ennen kuin hän voi saada yhteiskunnan tukea.

Asumistuki on siten typerä tukimuoto, että köyhälle ei jää oikeutta minimoida asumismenojaan. Kun pyritään varmistamaan ettei köyhä tuen saaja saa liikaa taloudellista hyötyä, niin tuki myönnetään ehdollisena, jolloin yhteiskunta maksaa tästä kateudesta enemmän ja taloudellinen hyöty valuu entistä vuolaampana vuokranantajille. Köyhyys lisääntyy kun yhä useammin sosiaaliturvalla pitää täydentää elinkustannuksiin näden liian matalaa palkkaa ja olemassa olevia työpaikkoja hävitetään sosiaaliturvan vastineeksi tetettävällä pakkotyöllä, jolloin tarjonnan ja kysynnän perusteella nousee pienien asuntojen vuokrat kohtuuttomiksi. Kun köyhä asuu vuokralla, niin köyhä maksaa kaikki asumiskulut kuten asunnon omistajan lainojen lyhennykset ja asunnon vuokraamisesta saadut tulot, mutta tässä yhteydessä asumistuki voidaan myöntää isompaan vuokramenoon, koska köyhä toimii välikätenä ja omaisuutta hankkii vuokranantaja.

Järkevintä olisi siirtyä yhteen ainoaan tukimuotoon, jolloin ei tarvita useiden tukien myöntämiseen tarvittavaa työmäärää. Kukaan ei putoaisi eri tukimuotojen väliin. Ihmiselle jäisi oikeus minimoida omat kulunsa ja realistinen mahdollisuus päästä eroon yhteiskunnan myöntämän tuen tarpeesta.

Meriläisen kirjoituksen alapuolelle olen laittanut kuvakaappauksen lukijan kommentista, jossa ehdotetaan köyhien pakkosiirtoa keskitysleireihin, vaikka kommentoija onnistuneesti hyödyntää kansanedustajien antamaa esimerkkiä ja käyttää keskitysleiristä toista termiä. Aina näissä natsisaksan menetelmien uudelleen käyttöönottojen yhteyksissä tulee ajatelleeksi, että olisivatkohan natsit selvinneet ihmisoikeusrikoksistaan liput liehuen, jos olisivat ymmärtäneet käyttää täsmälleen samalle toiminalle toisia termejä?

Vaikka kansanedustajat ryhtyisivät toteuttamaan kommentoijan ehdotusta, niin yhteiskunta ei säästäisi, koska keskitysleirien täyttyessä lisääntyisi mahdollisuus korottaa ”majoitusmaksuja”. Aivan sama taloudellinen hyötymisperiaate kuin on nykyään suomen työllistämispalveluissa, veronmaksajien rahaa uppoaa ja yhä useampi työtön siirtyy vain työllistämispalvelusta toiselle: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/07/26/tyollistamispalveluista-tyottomaksi-tai-tyollistamispalveluun/

 

Kukaan ei kerro, että olet oikeutettu tukiin

http://www.ess.fi/Mielipide/art2418529

Virheellisillä tiedoilla jälleen lietsotaan, että kotona olemalla saa enemmän sosiaalitukia kuin palkattuna.

Henkilön kohdalla laskelma saattoi mennä pakkaselle, koska häneltä perittiin 3000 euroa takaisin, mutta tästä ei pitäisi kuitenkaan vetää johtopäätöksiä, että kotona olemalla saa enemmän sosiaaliturvaa kuin palkkatyössä olemalla. Henkilö oli mielenterveyseläkeläinen ja ilmeisesti tulorajojen ylittyessä häneltä perittiin jo maksettuja eläkkeitä tai muita tukia takaisin.

Jokainen on oikeutettu myös töissä ollessaan vähintään samaan toimeentulotuen miniminormiin kuin opiskelija, yrittäjä tai työtön. Lisäksi laki salliin toimeentulotukea myönnettäessä jättää  jokaisesta ansaitusta 100 eurosta huomioimatta tulona 20 euroa, mutta kuitenkin enintään 150 euroon asti, joten on tuen myöntäjän harkinnassa jääkö palkkatöitä tehdessä hieman enemmän rahaa elinkuluihin vai ei.

Eli aina palkkatöissä käyvä on oikeutettu vähintään samaan sosiaaliturvaan kuin ”vain kotona olevat” ja tuen myöntäjän harkinnan mukaan jokainen ansaittu 100 euroa voi tuoda 20 euroa enemmän tuloa kuin olisi pelkkä sosiaaliturva. Toimeentulotuen peruosaa voidaan alentaa 40 %:lla ellei tuen tarpeessa oleva lopeta yritystä tai opiskelua ja siirry ”työllistämispalveluiden” hyväksikäytettäväksi, mutta tätä alentamista ei pitäisi tehdä palkkatyössä käyvän perusosaan ( – olen kuitenkin kuullut huhuja, että löytyisi myös tapauksia, joissa toimeentulotuen perusosan alentamisella olisi pyritty siirtämään osa-aikatyöstä pientä palkkaa saanut kokopäiväisesti ”työllistämispalveluiden” hyväksikäytettäväksi).

Niissä tapauksissa, joissa jotakin maksettua tukea peritään takaisin ja takautuvasti ei myönnetä kyseisille kuukausille toimeentulotukea, voi henkilön taloudellinen tilanne mennä alle toimeentulotuen miniminormin. Täytyy vain huomioida ettei tässä ole kyse siitä, että sosiaalitukea maksettaisiin kotona olevalle enemmän kuin palkkatyössä olevalle, vaan tässä on kyse aivan eri asiasta eli lain mahdollistamasta epäkohdasta. Laki kuitenkin mahdollistaa tuen takaisinperinnä kohtuullistamisen ja toimeentulotukea voidaan harkinnan mukaan myöntää myös takautuvasti, mutta laki ei velvoita tuen myöntäjää toimimaan kohtuullisesti siten ettei näissä poikkeustapauksissakaan alitettaisi toimeentulotuen miniminormia.

Ei pitäisi myöskään tehdä päätelmiä, että kotona olemalla saa enemmän kuin palkkatyössä, jos henkilö huomio vain palkan sekä osan tuista ja jättää hakematta kaikki ne sosiaaliset tuet, joihin hän olisi oikeutettu myös palkkatyössä käydessä – siis ne täsmälleen samaiset tuet, jotka hän kuitenkin laskee ”kotona olevan” tuloiksi.

Viranhaltijan asiaton käytös

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708022200301574_u0.shtml

Tapauksesta löytyy lisätietoja aikaisemmin julkaistuista jutuista: http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/liminkalaismies-joutui-asunnottomaksi-sosiaalitoimi-kehotti-telttailemaan-naapurin-pihalla-nyt-han-nukkuu-kunnantalon-edessa/766671/ ja http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708022200301563_u0.shtml

Viranhaltijan asiaton käytös mahdollistetaan seuraavalla kaavalla:

1. Ensin kielletään asiattoman käyttäytymisen mahdollisuus,

2. sen jälkeen esitetään vittumaisen ymmärtävällä äänellä ja painotuksella pahoittelut, jos asiakas on tuntenut tulleensa kohdelluksi epäasianmukaisesti (ei pahoitella tapahtunutta vaan vittuillaan asiakkaan herkkänahkaisuudesta, vaikka asiakas olisi kertonut vain asiattomasta kohtelusta eikä olisi kertonut omista tunteistaan yhtään mitään),

3. kun on kielletty ettei asiatonta käytöstä ole tapahtunut ja pitäisi kertoa, mitä sitten on tapahtunut, niin silloin muistuukin ettei salassapitomääräysten vuoksi voi kommentoida yksittäistä tapausta,

4. asiaa väännettässä joudutaan sanomaan, että JOS tällaista on tapahtunut eli JOS työntekijä myöntää asiattoman käytöksensä, niin asiasta keskustellaan,

5. korostetaan ettei tiedossa ole tällaisista tapahtuneen, vaikka työnjohtaja joutuu kommentoimaan asiaa nimenomaan saamansa tiedon perusteella. Edellinen typeryys mahdollistetaan,  koska ainoastaan viranhaltijan esittämä näkemys todetaan tapahtuneeksi

ja sitten

6. lopuksi kerrotaan kuinka kyseisen kaltaisessa tilanteessa toimitaan, vaikka näin ei ole toimittu.

Itse jutussa kirjoitetussa toiminnassa on tapahtunut paljon virhetulkintoja. Asumistukea ei voi saada ilman vuokrasopimusta, joten asumistuen saamisen asettaminen vuokra-asunnon ehdoksi on älytön. Ilmeisesti tarvittaisiin sosiaalitoimen tai kelan maksusitoumusta, jotta vuokrasopimus voitaisiin tehdä, mutta sosiaalityöntekijä heittäytyy ”haluttomaksi”. Toimeentulotuki on myönnettävä hakijalle taloudellisen tilanteen perusteella, joten ei voida evätä toimeentulotukea ensisijaisten etuuksien saamattomuuden perusteella, varsinkin kun ei ole olemassa vuokrasopimusta asunnosta, joka asumistukipäätös on asetettu toimeentulotuen saamisen ehdoksi. Lopulta asiaton toiminta kruunataan toteamuksella ettei asuntoa anneta, koska rahaton ihminen ei ole maksanut väliaikaisasunnon vuokriaan.

Näin sosiaalitoimessa todellisuudessa autetaan ihmistä  – täysin järjetöntä toimintaa. Kohtuuton tilanne, jonka lisäksi palkkaa nostavat viranhaltijat nauttivat (mieli)vallastaan ilman velvollisuuksia ja vastuuta.

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/kunta-limingan-kunnantalon-pihalla-yopyvan-miehen-tapauksesta-kuulostaa-merkilliselta/766730/

Päättäjille vain 750 euroa kuukaudessa ja kaikki muut edut pois

Kun päättäjille maksettaisiin ainoastaan 750 euron palkkio kuukaudessa ilman mitään lisäosia, niin alkaisi päätöksiin löytyä muitakin ratkaisuvaihtoehtoja kuin työttömän tukien pienentäminen. Voisi tulla mieleen sellainenkin kumma vaihtoehto, että työnantajan pitää maksaa työntekijälleen sellaista palkkaa, jolla suomessa voi hankkia kohtuullisen elintason.

Päättäjillä on kovat paineet pienentää toimeentulotukea, koska yhä useammin työnhakijat kieltäytyvät tekemästä kokopäivätyötä toimeentulotukiminimin mukaisella sosiaalituella tai toimeentulotukiminimin alittavalla palkalla.

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3707703-kommentti-hallitus-leikkaamassa-toimeentulotukea-puolivaliriihessa

Edellisessä uutisessa nähdään kuinka tavallinen kansanosa saadaan harhautettua uskomaan ”tuilla elämisen autuus ja yltäkylläisyys”.

Vuosina 1998 – 2006 oli asumismenoissa 7 %:n omavastuuosuus, joten vuokrasta hyväksyttiin toimeentulotukilaskelmassa menoksi 93 %:n osuus. Uutisessa mainitaan, että omavastuu kompensoitiin hyvinkin samansuuruisella asumistuen korotuksella, joka on harhaanjohtava väite. Toimeentulotukilaskelmassa asumistuki otetaan aina täysimääräisesti tulona huomioon, joka tarkoittaa tuen saajalle täsmälleen samaa kuukausittaista rahasummaa, vaikka asumistuki olisi 0 euroa tai 80 %:ia vuokran määrästä.

Ja ihan järjellä ajateltuna, miksi alennettaisiin myönnettävää toimeentulotukea asumismenojen omavastuuosuudella ja sama säästö korvattaisiin korotetulla asumistuella.

Tässä voidaan tietenkin kikkailla prosenteilla: Kun 500 euron vuokrasta jätetään huomiomatta menona 7 %:n omavastuosuus se tarkoittaa 35 euroa vähemmän myönnettävää tukea. Mikäli samaan aikaan asumistukea korotetaan 7 %:lla, niin se tarkoittaisi tuen korotusta noin 21 eurolla, jolloin saataisiin päättäjien laskuopilla 14 euron säästö kuukaudessa ja samaan aikaan voidaan antaa suurelle yleisölle vaikutelma ettei köyhän tukia laskettu lainkaan – toista laskettiin 7 %:ia ja toista nostettiin 7 %:ia. Todellisuudessa kuitenkin säästettäisiin tuo 35 euroa, koska sen verran vähemmän tukea köyhä saisi kuukauden elämiseen.

Kun myönnetään toimeentulotukea, niin muita tukia ei ”lisätä toimeentulotuen päälle” vaan laskelman mukainen miniminormi pysyy täsmälleen samana.

Vuokran omavastuuosuus voitiin kuitenkin toimeentulotukea myönnettäessä kompensoida pärstäkertoimeen perustuvalla lisätuella. Kyseessä on aivan sama viranhaltijalle suotu oikeus käyttää omaa harkintaa, kuin kahdessa samankaltaisessa tilanteessa, jossa yhdelle toimeentulotuen hakijalle myönnetään täysi perusosa ja toisten kohdalla perusosaa alennetaan 20 tai 40 prosenttia (tämä on sitä lain mukaista yhdenvertaista kohtelua!).

Jos toimeentulotukimenoja ryhdytään laskemaan vuokran omavastuusosuudella, niin se tarkoittaa käytännössä perustoimeentulotuen alentamista täsmälleen samalla summalla kuin omavastuuosuus on vuokrasta.

Esimerkiksi 500 euron kuukausivuokran perusteella 10 %:n omavastuu tarkoittaisi tuen pienentämistä 50 eurolla, joka tarkoittaa..

…että yksinasuvalla täyttä perusosaa saavalla jäisi asumismenojen jälkeen 437,89 euroa kuukaudessa elämiseen.

…että yksinasuvalla 20 %:lla alennettua  perusosaa saavalla jäisi asumismenojen jälkeen 340,31 euroa kuukaudessa elämiseen.

…että yksinasuvalla 40 %:lla alennettua peruosaa saavalla jäisi asumismenojen jälkeen 242,73 euroa kuukaudessa elämiseen.

Kun kuukausivuokra kasvaa, niin kasvaa omavastuuosuuskin, mikäli siis omavastuuosuus määriteltäisiin jälleen kerran prosentteina vuokran kokonaismäärästä.

….

Erikoista on, että suomen hintatasoon nähden liian alhaisella toimeentulotuella tulevat erittäin hyvin toimeen vain ne henkilöt, jotka nostavat itse kymmenkertaisia kuukausituloja.