Viranhaltijan asiaton käytös

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708022200301574_u0.shtml

Tapauksesta löytyy lisätietoja aikaisemmin julkaistuista jutuista: http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/liminkalaismies-joutui-asunnottomaksi-sosiaalitoimi-kehotti-telttailemaan-naapurin-pihalla-nyt-han-nukkuu-kunnantalon-edessa/766671/ ja http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708022200301563_u0.shtml

Viranhaltijan asiaton käytös mahdollistetaan seuraavalla kaavalla:

1. Ensin kielletään asiattoman käyttäytymisen mahdollisuus,

2. sen jälkeen esitetään vittumaisen ymmärtävällä äänellä ja painotuksella pahoittelut, jos asiakas on tuntenut tulleensa kohdelluksi epäasianmukaisesti (ei pahoitella tapahtunutta vaan vittuillaan asiakkaan herkkänahkaisuudesta, vaikka asiakas olisi kertonut vain asiattomasta kohtelusta eikä olisi kertonut omista tunteistaan yhtään mitään),

3. kun on kielletty ettei asiatonta käytöstä ole tapahtunut ja pitäisi kertoa, mitä sitten on tapahtunut, niin silloin muistuukin ettei salassapitomääräysten vuoksi voi kommentoida yksittäistä tapausta,

4. asiaa väännettässä joudutaan sanomaan, että JOS tällaista on tapahtunut eli JOS työntekijä myöntää asiattoman käytöksensä, niin asiasta keskustellaan,

5. korostetaan ettei tiedossa ole tällaisista tapahtuneen, vaikka työnjohtaja joutuu kommentoimaan asiaa nimenomaan saamansa tiedon perusteella. Edellinen typeryys mahdollistetaan,  koska ainoastaan viranhaltijan esittämä näkemys todetaan tapahtuneeksi

ja sitten

6. lopuksi kerrotaan kuinka kyseisen kaltaisessa tilanteessa toimitaan, vaikka näin ei ole toimittu.

Itse jutussa kirjoitetussa toiminnassa on tapahtunut paljon virhetulkintoja. Asumistukea ei voi saada ilman vuokrasopimusta, joten asumistuen saamisen asettaminen vuokra-asunnon ehdoksi on älytön. Ilmeisesti tarvittaisiin sosiaalitoimen tai kelan maksusitoumusta, jotta vuokrasopimus voitaisiin tehdä, mutta sosiaalityöntekijä heittäytyy ”haluttomaksi”. Toimeentulotuki on myönnettävä hakijalle taloudellisen tilanteen perusteella, joten ei voida evätä toimeentulotukea ensisijaisten etuuksien saamattomuuden perusteella, varsinkin kun ei ole olemassa vuokrasopimusta asunnosta, joka asumistukipäätös on asetettu toimeentulotuen saamisen ehdoksi. Lopulta asiaton toiminta kruunataan toteamuksella ettei asuntoa anneta, koska rahaton ihminen ei ole maksanut väliaikaisasunnon vuokriaan.

Näin sosiaalitoimessa todellisuudessa autetaan ihmistä  – täysin järjetöntä toimintaa. Kohtuuton tilanne, jonka lisäksi palkkaa nostavat viranhaltijat nauttivat (mieli)vallastaan ilman velvollisuuksia ja vastuuta.

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/kunta-limingan-kunnantalon-pihalla-yopyvan-miehen-tapauksesta-kuulostaa-merkilliselta/766730/

Mainokset

Päättäjille vain 750 euroa kuukaudessa ja kaikki muut edut pois

Kun päättäjille maksettaisiin ainoastaan 750 euron palkkio kuukaudessa ilman mitään lisäosia, niin alkaisi päätöksiin löytyä muitakin ratkaisuvaihtoehtoja kuin työttömän tukien pienentäminen. Voisi tulla mieleen sellainenkin kumma vaihtoehto, että työnantajan pitää maksaa työntekijälleen sellaista palkkaa, jolla suomessa voi hankkia kohtuullisen elintason.

Päättäjillä on kovat paineet pienentää toimeentulotukea, koska yhä useammin työnhakijat kieltäytyvät tekemästä kokopäivätyötä toimeentulotukiminimin mukaisella sosiaalituella tai toimeentulotukiminimin alittavalla palkalla.

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3707703-kommentti-hallitus-leikkaamassa-toimeentulotukea-puolivaliriihessa

Edellisessä uutisessa nähdään kuinka tavallinen kansanosa saadaan harhautettua uskomaan ”tuilla elämisen autuus ja yltäkylläisyys”.

Vuosina 1998 – 2006 oli asumismenoissa 7 %:n omavastuuosuus, joten vuokrasta hyväksyttiin toimeentulotukilaskelmassa menoksi 93 %:n osuus. Uutisessa mainitaan, että omavastuu kompensoitiin hyvinkin samansuuruisella asumistuen korotuksella, joka on harhaanjohtava väite. Toimeentulotukilaskelmassa asumistuki otetaan aina täysimääräisesti tulona huomioon, joka tarkoittaa tuen saajalle täsmälleen samaa kuukausittaista rahasummaa, vaikka asumistuki olisi 0 euroa tai 80 %:ia vuokran määrästä.

Ja ihan järjellä ajateltuna, miksi alennettaisiin myönnettävää toimeentulotukea asumismenojen omavastuuosuudella ja sama säästö korvattaisiin korotetulla asumistuella.

Tässä voidaan tietenkin kikkailla prosenteilla: Kun 500 euron vuokrasta jätetään huomiomatta menona 7 %:n omavastuosuus se tarkoittaa 35 euroa vähemmän myönnettävää tukea. Mikäli samaan aikaan asumistukea korotetaan 7 %:lla, niin se tarkoittaisi tuen korotusta noin 21 eurolla, jolloin saataisiin päättäjien laskuopilla 14 euron säästö kuukaudessa ja samaan aikaan voidaan antaa suurelle yleisölle vaikutelma ettei köyhän tukia laskettu lainkaan – toista laskettiin 7 %:ia ja toista nostettiin 7 %:ia. Todellisuudessa kuitenkin säästettäisiin tuo 35 euroa, koska sen verran vähemmän tukea köyhä saisi kuukauden elämiseen.

Kun myönnetään toimeentulotukea, niin muita tukia ei ”lisätä toimeentulotuen päälle” vaan laskelman mukainen miniminormi pysyy täsmälleen samana.

Vuokran omavastuuosuus voitiin kuitenkin toimeentulotukea myönnettäessä kompensoida pärstäkertoimeen perustuvalla lisätuella. Kyseessä on aivan sama viranhaltijalle suotu oikeus käyttää omaa harkintaa, kuin kahdessa samankaltaisessa tilanteessa, jossa yhdelle toimeentulotuen hakijalle myönnetään täysi perusosa ja toisten kohdalla perusosaa alennetaan 20 tai 40 prosenttia (tämä on sitä lain mukaista yhdenvertaista kohtelua!).

Jos toimeentulotukimenoja ryhdytään laskemaan vuokran omavastuusosuudella, niin se tarkoittaa käytännössä perustoimeentulotuen alentamista täsmälleen samalla summalla kuin omavastuuosuus on vuokrasta.

Esimerkiksi 500 euron kuukausivuokran perusteella 10 %:n omavastuu tarkoittaisi tuen pienentämistä 50 eurolla, joka tarkoittaa..

…että yksinasuvalla täyttä perusosaa saavalla jäisi asumismenojen jälkeen 437,89 euroa kuukaudessa elämiseen.

…että yksinasuvalla 20 %:lla alennettua  perusosaa saavalla jäisi asumismenojen jälkeen 340,31 euroa kuukaudessa elämiseen.

…että yksinasuvalla 40 %:lla alennettua peruosaa saavalla jäisi asumismenojen jälkeen 242,73 euroa kuukaudessa elämiseen.

Kun kuukausivuokra kasvaa, niin kasvaa omavastuuosuuskin, mikäli siis omavastuuosuus määriteltäisiin jälleen kerran prosentteina vuokran kokonaismäärästä.

….

Erikoista on, että suomen hintatasoon nähden liian alhaisella toimeentulotuella tulevat erittäin hyvin toimeen vain ne henkilöt, jotka nostavat itse kymmenkertaisia kuukausituloja.

Asumistuen ehdollisuus

Matalapalkkainen ja työtön voivat saada tukea asumiseen, mutta tuki myönnetään siten, että se kattaa parhaiten asumiskulut kun asuu vuokralla. Omassa asunnossa asuva ei voi saada samassa taloudellisessa tilanteessa yhtä paljon tukea, vaikka hän maksaisi asuntolainoja, koska tukea ei voida myöntää omaisuuden kartuttamiseen. Omaisuuden kartuttaminen tukien avulla ei ole ongelma, kun asumistuen saaja toimii välikätenä ja omaisuutta kartuttaa vuokranantaja.

Nykyistä ehdollista asumistukea järkevämpää olisi myöntää yhdenvertaiset tuet, jolloin köyhä voisi pyrkiä minimoimaan asumiskulunsa pitkällä aikavälillä, jolloin vuokra-asuntojen kysynnän laskeminen laskisi myös vuokratasoa.

tiilikainen-haluaa-asunnot-rikkaille

Lähde: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000005103190.html

Nyt on siis herätty huomaamaan suuret asumistukimenot, koska kysynnän ja tarjonnan lait varmistavat korkean vuokratason. Muodollisesti halutaan estää tukirahojen vuotaminen vuokranantajalle, mutta todetaan ettei historiasta tuttu vuokrasäätely tule kysymykseenkään. Halutaan palauttaa ne neliökohtaiset maksimivuokrat, jotka aikoinaan johtivat pienten asuntojen tarjontaan suurempaan kysyntään, joka puolestaan johti tähän nykyiseen vuokratasoon.

Kun tavoitellaan tilannetta, joka toteutuu vain vuokrasäätelyllä ja joka halutaan toteuttaa köyhän taloudellista tilannetta huonontamalla, niin väistämättä herää kysymys, mitä todella yritetään saavuttaa?

Nykyään asumistuessa huomioidaan kohtuulliset asumiskulut ja esim. Tampereella yhden henkilön taloudessa hyväksytään vain 390 euron kuukausivuokra, josta maksimiasumistuki on 80 % eli asumistukea voi saada enintään 312 euroa kuukaudessa. Asumistuen raja on siis huomattavasti alempi kuin on todellinen vuokrataso (Tampereella yksiön vuokra lähentelee 600 euroa kuukaudessa), joten asumistuen neliömääräisillä maksivuokrarajoilla vuokria ei alenneta vaan ainoastaan voidaan vähentää myönnetyn tuen määrää. Mikäli tuen määrää pienennetään, niin matalapalkkaisilla ei ole varaa asua suurissa kaupungeissa, jolloin saavutetaan vain tiettyjen alojen työvoimapula. Matalapalkkaisella ei myöskään ole varaa pitkiin työmatkoihin, vaikka kuinka laajennettaisiin työssäkäytialuetta. Osalla tuen pienentäminen voi johtaa vuokranmaksuvaikeuksiin ja häätöön.

Ehdotus tarkoittaa lähinnä köyhien karkoittamista kauemmaksi ja asuntojen vapautumista paremmin toimeentuleville…

 

Kaikki antavat oman panoksensa

Työttömän kohdalla taitanee sattua inhimillisiä virheitä hieman tavallista enemmän.

Olen rustannut asumistuen vuositarkastuksen Kelan nettisivuilla hyvissä ajoi ennen määräajan päättymistä. Laitoin liitteeksi vain vuokranmaksukorotusilmoituksen, koska vuokranantaja ei jostain syytä samassa yhteydessä toimittanut vuokranmaksulaskua. Yritin viimeisenä päivänä liittää hakemukseen vuokranmaksulaskun, mutta Kelan sivuilla olikin juuri sinä päivänä alkanut klo 15.00 käyttökatko. Jonkin ajan päästä keksin, että asia tulee hoidetuksi kun lähetän liitteen sähköpostilla.

kela 2

Lähetin sähköpostiviestin osoitteeseen asiakaspalvelu@kela.fi ja liitin vuokranmaksulaskun viestin liitteeksi. Lyhyestä viestistä käy selväksi, että kyse on asumistuen vuositarkastukseen liittyvä liite. Yllätys oli melkoinen kun 5.1.2016 sain ilmoituksen it-asiakastuesta:

kela 1

Mielestäni viestini ei olisi pitänyt päätyä it-asiakastukeen, koska lähetin viestin asiakaspalvelu@kela.fi, joka tarkoittaa samaa kuin ”mihin tahansa kelan toimistoon”. Määräaika on päättynyt, joten liitteen lisäminen nettisivujen kautta ei ole enää mahdollista.

Vuokran määrä käy selkeästi ilmi vuokranmaksukorotusilmoituksesta, mutta asumistuen päättyminen on myös mahdollista, mikäli vuositarkastuksen käsittelee ”auttavainen” henkilö. Toisin en ole ihan varma pitäisikö heidän pyytää vuokranmaksulaskua uudestaan, mikäli se katsotaan hakemuksen käsittelyn kannalta aivan välttämättömäksi liitteeksi.

Näyttäisi, että asiakaspalvelu@kela.fi sähköpostiviestejä käsitellyt henkilö on edelleen lähettänyt viestini it-asiakastukeen. Kyse saattaa tietenkin olla inhimillisestä virheestä (ei ollut), mutta kun näitä sattuu toistuvasti, niin väistämättä tulee mieleen, että useat henkilöt katsovat oikeudekseen tai jopa velvollisuudekseen omia työtehtäviään suorittaessaan aiheuttaa työttömälle parhaan kykynsä mukaan lisäharmeja.

Päivitys 8.1.2016 Onneksi asumistukihakemuksen käsitteli henkilö, jolle riitti vuokranmaksukorotusilmoituksesta löytyvät tiedot vuokran määrästä ja vesimaksusta. Toisaalta on myös mahdollista (ei ole), että minun asumistukihakemus käsiteltiin välittömästi kun saivat sähköpostiviestini, johon laitoin liitteeksi kuvakaappaukset noista kahdesta yllä olevasta viestistä.

Kelan nettisivuilta löytyy tieto, että asumistukihakemuksen liitteeksi riittää vuokranmaksukorotusilmoitus.

Päivitys 12.1.2016 Näköjään Kela voi kieltäytyä ottamasta liitteitä vastaan sähköpostin liitetiedostona tietoturvasyistä, mutta voivat kuitenkin lähettää tietoturvan mitenkään vaaratumatta asumistuen vuositarkastukseen liittyvät tiedot IT-tuelle. Kuten nähdään, niin seuraavassa vastauksessa jostakin käsittömättömästä syystä IT-tuki luokitellaan edelleen oikeaksi asiointikanavaksi…  ja sen oikean asiointikanavan vastauksen löytääkin yläpuolella olevasta kuvasta.

emme ota vastaan

 

Kelan liitteet pitää siis toimittaa ajoissa sulkeutuvan asiointikanavan kautta myös siinä tapauksessa, että asiointikanavalla on ennalta ilmoittamaton tai rajatussa kohteessa ilmoitettu käyttökatko. Mahdolliset liitteet voi asiointikanavan sulkeutumisen jälkeen toimittaa tulostamalla liitteet ja laatimalla saatekirjeen, jonka jälkeen ne voi lähettää postimerkillä varustetussa kirjekuoressa mihin tahansa Kelan toimipisteeseen.

Käsittääkseni laki ei anna Kelalle oikeutta kieltäytyä vastaanottamasta liitteitä sähköpostin välityksellä. Laki ei myöskään anna oikeutta edelleen lähettää liitteitä taholle, joilla ei ole mitään tekemistä toimitettujen liitteiden käsittelyn kannalta.