Kuinka mielipidemuokkaus toteutetaan?

Seuraavasta linkistä löytyy selkeä luento, kuinka ihmisten käsityksiä voidaan vääristää: Propaganda and Manipulation: How mass media engineers and distorts our perceptions

Seuraavasta linkistä löytyy juttu Elli Aaltosesta, joka toimii hyvänä esimerkkinä:

http://www.suomenmaa.fi/uutiset/onko-elli-aaltonen-nykyajan-robin-hood–kelan-paajohtaja-kysyy-voisiko-hyvatuloisten-lapsilisista-ja-elakkeista-tayttaa-koyhien-pussia-6.3.218437.e2eeb1c035

 

Elli Aaltonen haluaisi olla Suomen hyvinvoinnin unilukkari, joka antaa vaikutelman, että hän pyrkii edistämään koko suomen hyvinvointia, vaikka samassa lauseessa selviää ettei se ole olisi mahdollista vaan se jää kauniiksi toiveeksi. (Toki tässä vaiheessa lukemista asia voisi olla vain kirjoittajan sanavalinta, mutta eteenpäin lukiessa asia tulee selkeämmäksi)

Unilukkariksi kutsuttiin leikillisesti suntiota tai muuta kirkonpalvelijaa, joka pitkällä kepillä herätteli nukahtaneita jumalanpalvelukseen osallistujia. Tämä tehtävä oli kirkonpalvelijalla siihen aikaan kun seurakuntalaisten kirkossa käyminen ja siellä jumalansanan kuuleminen oli velvollisuus. Vertaa työttömien velvollisuuteen osallistua palkattoman työn tekemiseen, johon heitä kannustetaan aina vaan kovemmalla keppillä.

Osa väestöstä ei pidä nykyistä hyvinvointia köyhien osalta riittävänä, mutta toisaalta sama hyvinvointi on parempituloisten mielestä liian hyvä, jolloin on turvallista antaa vahvan johtajan vaikutelma muodossa, että olisi uskallettava arvioida hyvinvointiamme uudelleen. Köyhät tulkitsevat tuon tarkoittavan tukien nostamista ja parempiosaiset tulkitsevat, että nyt saatiin pääjohtaja, joka uskaltaa laskea liian korkeita tukia, jotka eivät tarpeeksi hyvin kannusta työtöntä työpaikan vastaanottamiseen.

Toiset köyhät tulevat toimeen saamallaan tuella ja toisille samalla tuella eläminen tuottaa suuria ongelmia, joten näkemys olisiko … etuuksien tasa-arvosta siirryttävä kohdennettuun tasa-arvoon; ne, jotka eniten tarvitsevat, saisivat enemmän voi vaikuttaa parannukselta suurimmalle osalle köyhiä, vaikka tuo tarkoittaisi pärstäkerroinperusteista myöntämistapaa, jolloin se suurin tarve voisi olla myös koko suomen elintasoa ylläpitävällä parempiosaisella väestön osalla. Koko kansalle tietenkin sopii erittäin hyvin, että tukea annetaan tarpeen mukaan eikä yhtään ylimääräistä.

Annetaan tukea niille, jotka tarvisevat – kuka tätä voisi vastustaa?

Lopetetaan etuuksien tasa-arvoinen myöntäminen – kukaan ei kannustaisi näin ilmaistua vaihtoehtoa, vaikka tämä idea on erittäin taitavasti sisällytetty ”kohdennettuun tasa-arvoon”

Lauseen alussa mainitaan julkisen talouden kestävyyden nimissä, joka kertoo ettei suomen taloudella ole varaa jatkaa nykyisten tukien myöntämislinjalla, mutta jätetään kielteisesti tulkittava mahdollisuus pienentää nykyisiä tukia sanomatta ja korvataan se mahdollisuudella jakaa nykyiset tukirahat niille todellisille tuen tarvitsijoille.

Aikoinaan lapsilisä päätettiin myöntää kaikille lapsille vanhempien varallisuudesta riippumatta, joka on ihan oikeudenmukainen järjestelmä, koska olisi epäoikeudenmukaista evätä toisen lapsen tuki vain vanhempien varallisuuden tai tulojen perusteella. Kun suomeen on muodostettu päällekkäin laskettavien tukien järjestelmä, niin lapsilisät eivät enää toimi alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti köyhien lapsiperheiden taloudellisena tukena. Köyhemmillä perheillä lapsilisät miinustetaan tulona minimitoimeentulosta, jolloin lapsilisän maksaminen ei paranna köyhän taloudellista tilannetta mitenkään vaan sen merkitys tavallaan nollautuu. Myönnetyn tuen hyötyvaikutus kohdentuu lähinnä väestönosaan, jolla on varaa katsoa rahan kuuluvan lapselle itselleen eikä lapsen elinkuluihin, jolloin parempiosaiseen perheeseen syntyvä lapsi saa käytettäväkseen hänelle myönnetyn lapsilisän, kun taas köyhässä perheessä minimitoimeentulotuen sisään siirretty lapsilisä kuluu lapsen ruokaan ja vaatteisiin, jolloin tuki vain lisää lasten eriarvoisuutta.

Julkisuudessa on kirjoitettu suuremmista maksettavista eläkkeistä ja pohdittu, pitäisikö eläkkeisiin saada maksukatto, koska julkinen talous ei kestä nykyistä eläkerasitusta. Varmasti löytyy kannatusta pienempien eläkkeiden korottamiseen ja pakottavassa taloustilanteessa korottaminen hyväksytään tehtäväksi elinkustannuksiin nähden tarpeettoman suurien eläkkeiden kustannuksella. Edellisellä pyritään vahvistamaan vaikutelmaa, että köyhälle myönnettävä lisäraha on otettava parempiosaisen ansaitsemasta osuudesta pois.

On hyvin epätodennäköistä, että lapsilisät poistettaisiin vain osalta lapsia, koska se loukkaisisi yhdenvertaista kohtelua. Kaikilta lapsilisiä ei helposti lähdetä poistamaan, koska valtaosalle palkansaajista lapsilisät kuitenkin muodostavat tarpeellisen lisätuen. Ansaittuja eläkkeitä tuskin ryhdytään ottamaan pois. – Joten edellisten epäoikeudenmukaisiksi koettujen tilanteiden ”ilmaan heittäminen” toimii lähinnä ”sokerina”, jolla kitkerä lääke saadaan paremmin nieltäväksi, koska …herkkiä kysymyksiä… …ettei hänellä vielä ole vastauksia… antaa turvallisen tunteen ettei vielä – mutta tulevaisuudessa tämä tilanne on mahdollinen ellei köyhien tukia saada pienennettyä.

Väillä on kappale, jossa etuuksien saantiin liittyvän pakon ja velvoitteen tilalle pitäisi… …saada osallisuus ja mahdollisuus, jossa ainoastaan nimetään negatiivisilta vaikuttavat sanat positiivisimmilla sanoilla. Eihän etuuden saamisen ehtona voida pakottaa ja laki kieltää pakkotyön teettämisen, ja ikävältä kuuluva velvollisuus voidaankin tulkita mahdollisuutena, joka sisältää mahdollisuuden päästä etuuksien piiristä pois. Miten kukaan voisi vastustaa tuollaista muutosta.

Suomen koko valtion budjetti on 55 miljardia euroa, josta 15 miljardia jaetaan Kelan kautta (tukien saajille). Tuollaisilla luvuilla ja valtavalla osuudella koko suomen valtion budjetista ei voi muuta kuin kannattaa Elli Aaltosen itselleen ottamaa mahdollisuutta uudistaa Kelaa. On ihan järkevää antaa itsestä positiivinen vaikutelma ja esittää muodollinen tunnustus Kelan aikaisemmasta toiminnasta, vaikka työtehtäviin ajaakin tarve korjata liian vastuutonta tukien myöntämistä.

…Kelalle ei riitä pelkkä lainsäädännön täytäntöönpano – pääjohtajan rohkean vision mukaan Kelan ei tule pysyä lainsäädännön määrittelemissä rajoissa

…on uskallettava… vahvistetaan asiaa toistamalla sanaa ”uskaltaa”, joka vahvistaa vaikutelmaa, että tarvitaan rohkeutta (käydä avoimeen sotaan köyhiä työttömiä vastaan)

…puhua oikeudenmukaisuudesta, koko yhteiskunnan vastuusta ja Kelan vaikuttavuudesta hyvinvoinnin järjestämisessä… sisältänee ajatuksen ettei ole oikeudenmukaista etteivät kaikki työkykyiset käy työssä, jokaisen yhteiskunnan jäsenen pitäisi ottaa vastuu itsestään ja hankkia oma elantonsa työnteollaan ja myönnetään, että Kelan myöntämät tuet mahdollistavat ansaitsemattoman hyvinvoinnin – (edellinen on tietenkin täyttä asiaa, mutta pitää huomioida ettei työttömyys ole vapaaehtoista, vastuun kantamisella ei saada työpaikkaa ja tukia on haettava elossapysymisen ja yhteiskuntarauhan vuoksi)

… ihmisen omaa osallisuutta ja vastuuta tulee vahvistaa eri keinoin… toistetaan ihmisen omaa vastuuta elämästään (vahvistetaan vaikutelmaa ettei toisen tarvitse kantaa vastuuta toisesta ihmisestä, koska vastuu kuuluu vain ihmiselle itselleen)

…16 miljardia… (saatiin nopeasti miljardin lisämenot 15 miljardiin) kysytään lisääkö Kelan kautta jaetut tuet ”oikeasti” kansalaisten hyvinvointia (huomaa erottelu tukia tarvitseviin ihmisiin ja muihin kansalaisiin)

Äkkiseltään voi sanoa, että raha lisää aina kansalaisten hyvinvointia. Onhan se hyvinvointia, kun ihmisten ei tarvitse nähdä suoranaisesti nälkää tai saa säällisen asunnon. Vaikuttaa sarkastiselta huomautukselta, jossa tukien saajatkin myönnetään hampaat irvessä kansalaisiksi, joiden ei tarvitse (edes itselleen kuuluvaa vastuuta kantamatta) nähdä nälkää tai joutua asunnottomaksi.

Tässä jälleen esiintyy erottelu (tukea tarvitseviin) ihmisiin ja Suomen hyvinvointiin, jossa Suomen hyvinvoinnilla tarkoitettaneen aikaisempaan tapaan suomen kansalaisia. Elli Aaltonen vahvistaa mielikuvaa, että tukea tarvitsevat ihmiset ovat yhteiskunnan ulkopuolisia, joiden pitäisi ansaita oma asemansa suomen kansalaisina – heille pitää asettaa tavoitteeksi saavuttaa merkityksellinen asema yhteiskunnassa.

Tässä keskitytään lähinnä nuoriin, mutta vastaavaa mielikuvaa on aiemmin hyvin onnistuneesti luotu aikuisista  työttömistä. Vahvistetaan toistolla työttömyyteen liittyviä väitteitä, joita monet muutkin henkilöt ovat Elli Aaltosen lisäksi esittäneet: Työttömät eivät ole opiskelleet ammattia. Töihin ei haluta mennä kun tukia nostamalla elää vallan hyvin. Ei viitsitä osallistua jatkokoulutukseen/työllistämispalveluihin työllistymisen saavuttamiseksi. Työttömillä ei ole minkäänlaista työkokemusta. Työttömät ovat mielisairaita. Armeija on keskeytetty, kun ei kyetä toimimaan muiden ihmisten kanssa ja pitää saada tehdä ihan mitä huvittaa piittaamatta säännöistä.

Järjestelmä mahdollistaa, rahaa antamalla, ihmisen elämisen syrjäytyneenä ilman yhteiskunnalle merkityksellistä asemaa – nykyinen pakottaminen palkattoman työn tekemiseen ei ole riittävän tehokasta vaan on aktivoitava lisää.

Aivan kuin köyhät olisivat aivan eri rotuisia ihmisiä, jotka ovat liian tyhmiä kehittyäkseen tai kehittämään itseään. Yhteiskunnan siis pitäisi voida hyötyä heistä ja heidän jälkeläisistään palkattomina työntekijöinä, jotta heidän elämällä/elättämisellään olisi merkitystä.

…. järkyttävä tavoite!

Minun mielestäni yhteiskunnan pitää myöntää kaikille ihmisille riittävä sosiaaliturva, jos yhteiskunnalla on varaa syrjäyttää omalla toiminnallaan koulutetut ja työkykyiset ihmiset työmarkkinoiden ulkopuolelle. Ei ole kenenkään etu, että yhteiskunnan virkoihin valitaan suhteilla työntekijöitä, joille työtehtävistä suoriutuminen edellyttää ylivoimaisia ponnisteluita ja aiheuttaa unettomia öitä. Ymmärrettävästi edellinen johtaa tarpeeseen saada joku pätevä tekemään työt, mutta palkkaa nostavan pitää suoriutua omista työtehtävistä ilman palkattomien työntekijöiden apua.

Työttömyyttä on lähdetty hoitamaan tavoilla, joilla vain lisätään hyödyttömien työllistämispalveluiden ostamista sekä aiheutetaan ihmisten eriarvoistumista palkkaa saaviin ja palkattomiin työntekijöihin, joten väistämättä on päädyttävä johtopäätökseen, että muutamia epäpäteviä on palkattu aivan liian vaativiin tehtäviin.

Kun tekemätöntä työtä löytyy, niin niitä tekemään tulevalle pitää maksaa palkkaa.

Kela hylkää toimeentulotukihakemuksia yhä enemmän

https://www.google.fi/search?q=n%C3%A4in+kela+on+k%C3%A4sitellyt+perustoimeentulotuen+hakemuksia&client=firefox-b&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjQ3YnSkI3TAhWpa5oKHQmbB1EQ_AUICSgC&biw=1920&bih=940#imgrc=HoZpBnUQk7aQJM:

Yläkuvassa löytyy mielenkiintoinen tulos toimeentulotukihakemusten keskimääräisestä käsittelyajasta, joka on luultavasti saatu siten, että vastaanotettuun toimeentulotukihakemukseen vastataan ”millä tahansa” -lisäselvityspyynnöllä, jossa lisäselvitysten toimittamiselle annetaan riittävästi aikaa. Määräajan päättymisen jälkeen alkaa uusi 7 arkipäivän käsittelyaika, joten useita viikkojakin kestävä päätös kirjataan tehdyksi muutamassa työpäivässä.

Laillisuusvalvojan pitäisi selvittää kaikkien Kelan lähettämien lisäselvityspyyntöjen sisällöt ja tarkastella 1. lisäselvityksien tarpeellisuutta toimeentulotukilaskelman tekemisessä, 2. pyydetääkö lisäselvityksellä tietoa, joka on jo toimitettu tai pyydetty, 3. kuinka nopeasti päätös on tehty lisäselvitysten toimittamisen jälkeen… 58.  täysin asiattomien lisäselvityspyyntöjen sisältö ja määrä.

Laillisuusvalvojan pitäisi myös selvittää kaikkien Kelan hylkäämien toimeentulotukihakemusten perustelut: Hylätäänkö toimeentulotukihakemuksia myös silloin kuin toimeentulotuki pitäisi myöntää toimitettujen asiakirjojen perusteella.

Luonnollisesti laillisuusvalvojalla ei riitä työaikaa näin laajaan tehtävään, mutta minä olisin valmis kuukausipalkalla poimimaan räikeimpiä tapauksia kaikkien päätösten joukosta, jonka jälkeen laillisuusvalvoja voisi tutkia poimittujen päätösten lainmukaisuuden. Mikäli kyseinen työtehtävä perustettaisiinkin, niin tuskin minua kuitenkaan valittaisiin , sillä kyseiseen työtehtävään olisi perustellumpaan palkata oikeustiedettä opiskelevia, mutta valitettavasti heiltä ei löydy tarvittavaa motiivia tai ymmärrystä päätösten vaikutuksesta köyhän elämään, jolloin katsotaan muutamien kuukausien viipellä myönnetyn toimeentulotuen hyvittävän/kumoavan kaikki tapahtuneet lainvastaisuudet.

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3697777-hylattyjen-toimeentulotukihakemusten-maara-on-kovassa-kasvussa

aiemmin…

Kun toimeentiulotukea ei myönnetä, niin se tarkoittaa ettei vuokranmaskuun ole riittävästi rahaa, vaikka saisi asumistukea noin puoleen vuokrasummasta. Jos työtön saa työmarkkinatukea ja asumistukea, niin usein nämä tuet yhdessä riittävät kohtuulliseen vuokraan.  Edellisen perusteella voidaankin ”köyhät kyykkyyn” -aatteella päätellä ettei pelkästään toimeentulotuen viipyminen aiheuta häätöä, koska suomessa näyttäisi olevan täysin hyväksytty näkemys ettei kuukausipalkkaa saamattoman tarvitse syödä (edes palkatonta työtä tehdessä).

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/217974-kela-kiistaa-pelkka-tukien-viivastys-ei-aiheuta-haatoa

http://www.kela.fi/kuumat-perunat#Totu

Minua ei ole koskaan häädetty asunnosta, mutta tiedän silti ettei aloitettua vuokrasopimuksen purkuprosessia heppoisin perustein keskeytetä, koska vuokranantajan näkökulmasta on erittäin todennäköistä, että samaisen henkilön vuokranmaksuongelmat jatkuvat tulevaisuudessakin, jolloin mahdollisimman nopea vuokrasuhteen lopettaminen todennäköisesti minimoin aiheutuneen vuokratappion ja aiheutetun vahingon asunnolle. Kun vuokralaista ollaan jo häätämässä, niin on vuokranantajan kannalta ihan yksi lysti, vaikka Kela todellakin käsittelisi lupauksensa mukaisesti häädettävän ihmisen kuukauden toimeentulotukihakemuksen yhdessä työpäivässä.

Kun Kela koko ajan vain parantaa hakemusten hylkäysprosenttia, niin väistämättä se voi vain tarkoittaa lain vastaisia päätöksiä ja toimeentulotuen hakijalle aiheutettua kohtuutonta taloudellista tilannetta, joka voi jatkua useita kuukausia.

Miten Kela voisi korjata ongelmia kun epäkohtien korjaamisen sijaan keskitytään peittelemään ja vähättelemään todellista tilannetta?

Kelalle on siirretty perustoimeentulotuen myöntäminen, joka tapahtuu asiakirjoilla todistettavien tulojen ja hyväksyttyjen menojen perusteella, jolloin Kelan omavalintaiset työaikaa vaativat  ”hakijan tilanteen selvitykset” menevät toimintavallan ulkopuolelle.

Liian kallis asunto ja toimeentulotuki

Toimeentulotuessa määritellään kohtuullinen vuokra. Mikäli toimeentulotuen hakijan vuokra on kohtuuttoman suuri, niin häntä kehotetaan muuttamaan halvempaan asuntoon. Ensin huomioidaan maksettu vuokra ja muutaman kuukauden kuluttua vain kohtuullinen vuokra, mutta vain siinä tapauksessa, että halvempi asunto on toimeentulotuen hakijan saatavissa.

Hesarissa oli mielenkiintoinen juttu: Minun ja lapseni on elettävä 271 eurolla kuukaudessa – rahani eivät riitä ruokaan saati laskuihin

liian kallis asunto 2

Aikuisen perusosa on 534,05 euroa, lapsen perusosa on 339,85 euroa ja hyväksyttävä asumismeno on 800 euroa kuukaudessa. Toimeentulotukilaskelmassa asumistuki lasketaan tuloksi, jolloin asumistuen määrä vähentää täsmälleen samalla summalla myönnettävää toimeentulotukea. Toimeentulotuessa lapsilisä ja elatustuki katsotaan tuloksi, jotka myös vähentävät myönnettävää toimeentulotukea, joten näiden määrästä riippumatta äidin ja lapsen perusosat pysyvät samoina. Lääkärin määräämät lääkemenot huomioidaan toimeentulotuessa menoiksi, joten hieman ihmetyttää tuo 100 euron lääkekulut, joiden jälkeen äidille jää käytettäväksi enää 171 euroa kuukaudessa.

liian kallis asunto

Kuten ylläolevasta kuvasta nähdään, niin Helsingissä asuvalle äidin ja lapsen muodostamalle taloudelle KELA hyväksyy kohtuulliseksi enimmäisasumismenoksi 735 euroa/kk, jonka mukaan määräytyy korkeimmaksi mahdolliseksi asumistueksi 588,00 euroa kuukaudessa. Nykyään asumistukeen ei enää vaikuta asunnon rakennus- tai perusparannusvuosi eikä myöskään henkilöluvun myötä määräytyvät maksimineliöt tai maksimineliövuokra. Asumistuen myöntämiseen ei myöskään vaikuta miljoonaomaisuus vaan ainoastaan pääoma- ja muut tulot. Edellinen tarkoittaa sitä, että nykyään asumistuki myönnetään kaikille tulojen perusteella, jolloin se on rikkaalle lisätukea ja köyhältä vastaava tuki miinustetaan toimeentulotukilaskelmassa. Sama periaate kuin lapsilisän myöntämisessä, rikkaalle perheelle se on lisätuloa ja köyhällä se miinustetaan toimeentulotuesta.

Toimeentulotuen myöntämisessä käytetyt kohtuulliset asumismenot päätetään kuntakohtaisesti:  Helsinki kohtuulliset asumismenot

liian kallis asunto maksimi

2 henkilön kohtuulliseksi asumismenoksi määritellään 800 euroa, joka on laskettava asumismenoksi toimeentulotukilaskelmassa, vaikka toimeentulotuen hakija asuu liian kalliissa asunnossa ja kieltäytyy muuttamasta halvempaan asuntoon.

Edellä olevien tietojen perusteella voidaan arvoida mielipiteen kirjoittaneen äidin vuokran määräksi: 534,05 + 339,85 + 800 – 271 eli 1402,90 euroa.

Mikäli toimeentulotuen hakijan vuokrattavissa ei ole halvempaa asuntoa ”muuten kuin teoriassa”, niin Helsingin kaupungin pitää huomioida toimeentulotukilaskelmassa koko1402,90 euron vuokra. Lain vastaisesta päätöksestä pitää kuitenkin valittaa Hallinto-oikeuteen ja valitus pitää tehdä erikseen joka ainoasta toimeentulotukipäätöksestä.

Usein paikkakunnalta löytyy halvempia asuntoja, mutta todellisuudessa niiden saaminen on lähes mahdotonta.

———-

Mielipidekirjoituksessa ei mainittu, että äidin perusosaa myönnettaisiin alennettuna, mutta jokainen ymmärtänee edellisen perusteella ettei lapsiperheellä ole useinkaan taloudellisia mahdollisuuksia kieltäytyä palkattomasta pakkotyöstä, vaikka kieltäytyminen alentaa vain kieltäytyjän omaa perusosaa.

Toteutunut toimeentulotuki

Menetin työmarkkinatuen tammikuussa 2006 kun erehdyin mainitsemaan, että olen saanut tarpeekseni työttömyydestä ja aion lähteä opiskelemaan ihan uuden ammatin. Työvoimavirkailija vaikutti ihan asialliselta, joten erehdyin myös mainitsemaan, että luen pääsykokeisiin.

MUISTAKAA! Työvoimavirkailijalle ei koskaan saa kertoa omia suunnitelmiaan – siellä vain nöyrästi otetaan kaikki paska vastaan ja yritetään allekirjoittaa vain sellaiset paperit, jotka eivät jätä työvoimavirkailijalle rajoittamatonta valtaa simputtaa. Minä allekirjoitin sellaisen suunnitelman, jossa minulle myönnettäisiin työllistämistukea, mutta tyhmyyttäni en osannut rajata työpaikkaa edes jollain tasolla työllistymistä edistäväksi. Olen ollut vuosia työttömänä ennen ja jälkeen työmarkkinatuen katkaisun, mutta kirjoitan tähän liittyvistä epäkohdista myöhemmin lisää.

Työmarkkinatuen menettämisen vuoksi jouduin lopulta selvittämään, kuinka toimeentulotuesta taistellaan ja kuinka sen myöntämisestä tehdään mahdollisimman vaikeaa.

”Myönnetty toimeentulotuki” -rivissä näkyy kuinka sen saaminen toteutui:

toteutunut toimeentulotuki

Tuolloin koko vuokraa ei huomioitu menoksi vaan osa vuokrasta piti maksaa perusosalla – sen vuoksi taukossa on Huomioitava vuokran osuus -rivi. Tuolla Kaivelin vanhoja -tekstissä näkyy, että helmikuun päätös oli tehty päivämäärällä 29.5.2006, joten olen taulukoinut tuet päätöspäivämäärille. Todellisuudessa ensimmäiset toimeentulotuet taisin saada tilille vasta kesäkuussa. Kesäkuussa tehtiin toimeentulotukipäätökset touko-, kesä- ja heinäkuulle, mutta heinäkuun tuki on melkoisella varmuudella maksettu vasta heinäkuussa. Marraskuussa tehtiin laskelmat elo- ja syyskuulle. Lokakuun 2006 toimeentulotukipäätös tehtiin tammikuun 10. päivänä 2007 (löytyy myös ”Kaivelin vanhoja” -tekstistä).

Kuten taulukosta voidaan havaita, niin tuossa on kaksi sosiaalityöntekijän sinnikästä yritystä ”auttaa” minua saamaan häätö asunnostani  ja Vuokranmaksu -tekstissä löytyy asiakasmerkinnät, joista on luettavissa osa sosiaalityöntekijän sinnikkäästä yhteydenotosta vuokranantajaan. Sosiaalityöntekijän kolmas yritys ”auttaa” alkoi joulukuulta. Mielestäni lukuisista papereista on luettavissa sosiaalityöntekijän raivo, kun hän vaatii selvitystä kuinka olen pystynyt maksamaan vuokrani ja kuka on rahaa lainaamalla tehnyt hänen antaman ”avun” tuloksettomaksi.

Kun katsoo taulukkoa, niin ei tuo näytä kovin pahalta… mutta kun elää toimeentulotuen varassa, niin elämä on yhtä helvettiä, koska koskaan ei tiedä saako seuraavan kerran rahaa kuukauden kuluttua vai viiden kuukauden kuluttua. Mikä vaikutus noilla rahattomilla kuukausilla on elämiseen, niin jokainen voi kokeilla olemalla käyttämättä rahaa kuukauden tai parin ajan.

Mikäli katsoisi taulukkoa tai minun tiliotetta vain yhden kuukauden osalta, niin joku voisi taas levittää valikoitua tietoa, että yhdelle kuukaudelle jaetaan 1300 euroa helposti saatavaa toimeentulotukea. Totuus on kuitenkin se, että toimeentulotukea myönnetään siten, että toimeentulotuen tarpeessa oleva henkilö ei ehdi edes miettimään työllistymistä, koska koko aika menee toimeentulotuesta taistelemiseen. Nälkä ja unettomuus opettaa lopulta ennakoimaan sosiaalityöntekijän menetelmät evätä koko toimeentulotuki tai alentaa myönnettävää toimeentulotukea.

Asumismenojen jälkeen minulle jäi rahaa noin 7 euroa vuoden jokaiselle päivälle jaettuna. Ongelmallisinta kuitenkin oli, että toimeentulotuen sai vasta jälkikäteen useiden kuukausien viipeellä. Asiaa ei helpottanut, että minä onnistuin taistelemaan toimeentulotuen vuoden jokaiselle kuukaudelle. Eräs tarkempi laskelma kuukaudelle löytyy tuolta: Laskelma eli toimeentulotuen suuruus (perusosa kutistuu 58,33 euroon/kuukausi).

Toiset eivät jaksa tai edes pysty taistelemaan toimeentulotuesta, mutta virallisen näkemyksen mukaan he vain jättävät toimeentulotuen hakematta ja epäinhimillisitä säästö-käytännöistä syytetään köyhää.

Ehtoja toimeentulotuen myöntämiselle

Seuraavassa tapauksessa on päätetty ettei vuokraa oteta toimeentulolaskelmassa huomioon.

tt päätöksenehto a

Näyttäisi, että toimeentulotuen hakijaa on vaadittu hakemaan sairaspäivärahaa ja asumistukea: ”Ennen seuraavan mahdollisen toimeentulotukipäätöksen tekemistä asiakasta velvoitetaan laittamaan vireille hakemukset sekä sairauspäivärahasta että asumistuesta”.

tt päätöksenehto b

Edellisestä selviää, että toimeentulotukipäätös on tehtävä ja tuki on myönnettävä normilaskelman perusteella, vaikka toimeentulotuen hakija ei hae ensisijaisia etuuksia.

tt päätöksenehto c

Tässä tapauksessa henkilö on mahdollisesti jättänyt vuokrat maksamatta, mutta tässä ei mitenkään väitetä, että henkilö ei ole maksanut vuokriaan. Minusta tästä saa sellaisen vaikutelman, että toimeentulotuen hakijan tiliotteella ei ole näkynyt vuokranmaksuja menoina. Yleensä toimeentulotuessa vuokra maksetaan suoraan vuokranantajalle, mikäli tuen saaja jättää vuokrat maksamatta, mutta tässä tapauksessa vuokramenot on jätetty laskelmasta pois.

Tästä päätöksestä käy selväksi ettei toimeentulotuen hakijalta voida evätä toimeentulotukea, vaikka henkilön tiliotteella ei näy toimeentulotukilaskelmassa huomioituja menoja maksettuina. Yleensä sosiaalityöntekijät/etuuskäsittelijät kuitenkin varmistavat, että laskuihin myönnetyt tuet näkyvät maksettuina tiliotteella. Edellisen varmistuksen avulla laskunsa maksamatta jättävälle henkilölle voidaan tehdä päätös, jonka perusteella henkilön laskut maksetaan suoraan sosiaalitoimesta (ettei henkilö saa häätöä tai sähköjä katkaista).

Edellisestä tapauksesta tulee sellainen vaikutelma, että sairauspäivärahaan oikeutetun yksinhuoltajan lähiomainen on perhettä auttaakseen maksanut vuokria. Ilmeisesti sosiaalityöntekijä on halunnut auttaa ottamalla lähiomaisen avun huomioon toimeentulotukea vähentävänä tulona, mutta on kuitenkin lopulta päätynyt jättämään vuokran huomioimatta toimeentulotukilaskelmassa. Yleensä tiliotteella näkyvä lähiomaisen suorittama tilille pano otetaan toimeentulotukea alentavana tulona huomioon, mutta silloin kun lähiomainen maksaa laskun, niin avustuksen huomioiminen lienee hieman vaikeampaa.

Koska sosiaalityöntekijät saavat käyttää harkintaa, joka voi johtaa useiden kuukausien rahattomuuteen, toimeentulotuessa huomioidut laskut kannattaisi maksaa omalta tililtä.

Lähiomaiset voivat auttaa ”rahallisesti” maksamalla muita laskuja, ostamalla ruokaa, ostamalla lapsille vaatteita, harrastusvälineitä ja leluja tai antamalla käteistä rahaa, jolloin sosiaalitoimi ei voi mitätöidä annettua apua kunnan hyödyksi.

——————————

Seuraava ei liity edelliseen tapaukseen, mutta yleensä asioiden sössiminen palkitaan ”lisärahalla”:

Yleensä kolmen kuukauden maksamattomat vuokrat käynnistävät häätöprosessin, mutta joissakin tilanteissa perheen häätäminen on hieman vaikeampaa ja häätöä voidaan viivästyttää useita kuukausia. Häädön tapahtuessa perheen tilanteen perusteella kunnalla on velvollisuus järjestää uusi asunto, joten jotkut ovat oppineet, että vuokraan saatavan osuuden voi käyttää muihin menoihin. En kuitenkaan suosittele kokeilemaan tätä keinoa ellei ole hyvää pataa sosiaalityöntekijän kanssa… sillä vuokranmaksun sössimisestä voi joutua myös asunnottomaksi ja ellei asuminen sukulaisen/tutun nurkissa järjesty, niin  lapset otetaan huostaan.

Toimeentulotuen hakijan seurustelu

Liian tiivis seurustelu saattaa johtaa epäilykseen yhteistaloudessa elämisestä:

ttt sosiaalielämä a

Epäilyn johdosta henkilölle oli laskelmaan huomioitu toisen henkilön tulot ja menot, jolloin toimeentulotukea ei myönnetty. Kysymys yhteistaloudesta oli siirretty poliisin tutkittavaksi ja oikaisuvaatimuksen käsittelyä oli siirretty siihen saakka kunnes poliisitutkimus valmistui. Henkilö ei saanut toimeentulotukea ja hän ei voinut tehdä valitusta Hallinto-Oikeuteen. Oikeusasiamiehen ratkaisusta ei selviä, oliko henkilön toimeentulotuki jäissä maaliskuulta 1999 aina helmikuuhun 2002 asti.

ttt sosiaalielämä

Kuten yllä olevasta tekstistä selviää, niin menettely ei ollut lain mukaista, mutta vain sen osalta ettei oikaisuvaatimusta käsitelty kohtuullisessa ajassa. Edellisessä päätöksessä ei oteta kantaa olisiko päätös pitänyt olla myönteinen vai kielteinen.

Koska yleensä olemassa oleva laillisuusvalvojan ratkaisu ei estä sosiaalityöntekijöitä toimimasta myöhemmin samoin, niin toimeentulotuen hakijan kannattaa rajoittaa muiden henkilöiden oleskelua asunnossaan, ainakin niissä tapauksissa kun sosiaalityöntekijät auttavat olemaan kuukausia rahattomana. Mikäli seurustelee sellaisen henkilön kanssa, jolla on oma asunto, niin luultavasti voi turvallisesti seurustella hieman tiiviimmin. Lain perusteella toimeentulotuen hakijan sosiaalista elämää ei mitenkään rajoiteta, mutta sosiaalityöntekijän harkinta voi johtaa useiden kuukausien rahattomuuteen ja vuosia jälkikäteen saatu tieto laittomasta menettelystä ei maksa menneiden kuukausien laskuja tai tuo ruokaa pöytään kuluneille kuukausille.

Aikaisemmin työmarkkinatuki oli harkkinnan varaista ja puolison tulot saattoivat viedä työttömän puolison oikeuden työmarkkinatukeen. Tuolloin pariskunnat erosivat taloudellisista syistä ja muuttivat virallisesti eri osoitteisiin, jolloin työtön sai työmarkkinatuen, asumistuen ja toimeentulotuen. Yksinhuoltajaksi jäänyt sai korotetun lapsilisän ja elatusmaksun. Pariskunta saattoi kuitenkin jatkaa yhteiseloa samalla tavalla kuin aiemmin. Samaan aikaan vuokra-asunnoista saattoi olla puutetta ja yhteiskunnan typerä tukijärjestelmä edisti vuokra-asuntojen tarpeetonta vuokraamista. Onneksi typerä järjestelmä on osittain purettu ja enää työtön ei menetä työmarkkinatukea puolison tulojen perusteella.

Kaivelin vanhoja…

päivämääriä

 

Kaivelin vanhoja papereita…

Näköjään helmikuun laskelma on tehty neljän kuukauden viipeellä toukokuun lopulla ja rahat on ollut tilillä joskus kesäkuun puolelle (eikä taatusti 2.pnä, jolloin vuokra olisi pitänyt maksaa).

Elokuun laskelma on laskettu kolmen kuukauden viipeellä marraskuun toinen päivä (huom. tuki ei taatusti ollut tilillä vuokranmaksupäivänä).

Lokakuun laskelma on tehty jo 3,5 kuukauden kuluttua tammikuun 10. päivänä. Ei ehtinyt nekään rahat vuokranmaksupäiväksi tai edes jouluksi.

 

pöytäkirja

Tällaisessa elämän tilanteessa on syytä karsia kaikki menot pois… vuokran ja sähkölaskun maksamisessa on jo täysi työ. Ruokapuolella tapahtuu tietenkin pakollinen laihdutuskuuri, joka rahattoman aikajakson loppupuolella muuttuu paastoksi.

Ja tässä olisi edelliseen kuvaan liittyvä pähkinä purtavaksi…. tilillä on vain toimeentulotukimaksuja ja vuokranmaksu…… mistä ihmeestä ne rahat vuokranmaksuun tuli?

 

tyhjällä tilillä ei löydy tilitapahtumia

Yläkuvasta selviää, että olen toimittanut kesäkuun loppupuolella postin tuoman tiliotteen, mutta se ei riitä sosiaalityöntekijälle heinäkuun laskelmaan. Sosiaalityöntekijä kirjoittaa tilitapahtumista, vaikka täsmällisemmin sanottuna on kyse tiliotteesta. Sosiaalityöntekijä vaati tilitapahtumia toimittamispäivämäärälle saakka ennen kuin laskee heinäkuun toimeentulotuen. Edes pankin tiskiltä haettu tiliote ei ole toimittamispäivään saakka, koska kirjaamon kautta toimitettuna se on edelliselle päivämäärälle saakka. Suoraan sosiaalityöntekijälle toimitetut hakemukset ja liitteet tuppasivat katoamaan, joten minä vein kaikki hakemukset ja liitteet henkilökohtaisesti Tampereen kaupungin kirjaamoon (sosiaalityöntekijän mielestä eri viranomainen). Pyysin kuittaukset kaikista  jätetyistä papereista. Käytännössä tiliotepyynnöllä jatkoajalle viivästytetään heinäkuun toimeentulotuen myöntämistä, koska seuraava tiliote tulee heinäkuun loppupuolella ja käsittelyajan kanssa päätös tehtäisiin aikaisintaan elokuussa.

Tili on nollilla ja pitäisi selittää, miksi tilitapahtumia ei ole nollasaldoisella tilillä. Kun oli 100%:s varmaa ettei mistään ollut tulossa lisää rahaa tilille ennen vuokranmaksun eräpäivää, niin usein maksoin vuokran edellisellä toimeentulotuen perusosalla. No, kun en ollut odotetusti kuolla kupsahtanut…. niin täytyyhän sillä olla rahaa jossakin… eli sain käskyn suorittaa häpeäkierroksen pankista pankkiin pyytäen kuittausta ettei minulla ole heillä pankkitiliä.

häpeäkierros 1häpeäkierros 2

Minä vetäsin itse rastin ylimpää ruutuun ja sen jälkeen vetäsin oman allekirjoituksen alle (kuten 26.6.2007 päivitetystä osiosta voi lukea). Asiakkaan pitää ilmoittaa kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat tiedot, ja sosiaalivirkailijan on itse suoritettava pankista pankkiin kysely, kunhan ensin ilmoittaa asiasta asiakkaalle. Oikeastaan oli muutenkin ihan hyvä etten kiertänyt – paperissa luki ”Ei ole hakenut eri pankeista pankin allekirjoituksella VARASTETTUJA todistuksia”, joten suoritettu häpeäkierros ei ehkä olisi ollut missään tapauksessa riittävä.

 

kerro kärsimyksistäsi

Yläkuvasta näkyy, että toukokuulle on tehty hylkypäätös, joka on myöhemmin muutettu  myönteiseksi. Olin tehnyt päätöksestä oikaisuvaatimuksen lautakuntaan ja sen jälkeen oli vuorossa valituksen laatiminen hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus ei olisi käsitellyt hylkypäätöstä, koska se oli korjattu ja korvattu uudella päätöksellä – Hallinto-oikeuteen hylkypäätöksellä mennyt päätös olisi saattanut aiheuttaa enemmän toivottua toimintaa laillisuusvalvonnan puolella.

… niiiiiiiin, ja sitten olisi pitänyt ihan aikavarauksella käydä kertomassa, minkälaista kärsimystä elossa sinnittely oli oikein ollut… Aivotoiminta ei tuossa vaiheessa oikeastaan enää toiminut, sillä ei tullut mieleen, että olisin voinut käydä henkilökohtaisesti kertomassa kärsimyksistäni sillä ehdolla, että saan pitää minua auttanutta sosiaalivirkailijaa kaulasta erittäin tiukasti kiinni koko kärsimystarinan ajan.

 

päätös

 

Sen verran aivotoimintaa oli vielä jäljellä etten yläkuvan porkkanaan tarttunut. En millään olisi voinut kertoa niin perusteltuja syitä, että perusosa olisi nostettu täydeksi. Tuolloin perusosaa sai lain mukaan alentaa kaksi kuukautta kieltäytymisen jälkeisiltä kuukausilta (Tampereella kahden kuukauden jälkeen perusosaa alennettiin 40 %:lla ja alentaminen jatkui kuukaudesta vuosiin). Aika sadistinen houkutus kuitenkin, varsinkin kun ottaa huomioon kuinka vaivojaan säästelemättä sosiaalityöntekijä auttoi minua olemaan rahattomana (asiasta hieman tarkemmin Vuokranmaksu-tekstissä).

Kuinka toimeentulotukipäätöksen tekemistä voi viivästyttää? Seuraavassa kuvassa on yksi keino:

kuukausi

 

19.7.2006 ilmoitetaan sosiaalityöntekijän ja työvoimavirkailijan yhdessä tekemä päätös varata aika 8.9.2006. Edellinen suunnitelma laadittiin alle kolme kuukautta aiemmin 12.6. 2006, joten tarvetta uuden suunnitelman tekemiseen ei ollut, mutta nyt olisi ollut käytettävissä enemmän painostuskeinoja. Kun asiakkaalle on ilmoitettu aikavaraus, niin yleensä seuraava toimeentulotukilaskelma tehdään vasta kyseisellä tapaamisella (näin toimeentulotukea tarvitsevalla on suurempi motivaatio saapua paikalle ja suostua kaikkeen ehdotettuun).

Sain samalla päivämäärällä lähetetyn lisäselvityspyynnön:

varmistus ettei lasketa

Kuten yläkuvasta nähdään: Ilmeisesti edellisen aikavarausilmoituksen jälkeen 19.7.2006 sosiaalityöntekijä oli vastaanottanut elokuun toimeentulotukihakemuksen ja siihen liitetyn viimeisimmän tiliotteen. Toimitettu tiliote oli 6.7. saakka ja seuraavan tiliotteen saapumiseen oli aikaa noin kuukausi, joten oli varmaa ettei elokuun elämiseen ollut tulossa toimeentulotukea. Nyt tiliotteen toimittamiselle oli asetettu myös aikaraja 15.8.2006, joka lähinnä tarkoitti sitä, että elokuulle oli tulossa kielteinen toimeentulotukipäätös, koska seuraava tiliote ei ehdi tulla ennen kyseistä päivämäärää.

Yleensä tuo aikaraja on ensimmäinen mahdollinen päivämäärä kun hakemusta seuraavan kerran vilkaistaan (eli pelkällä lisäselvitysten toimittamisen aikarajalla voidaan viivästyttää päätöksen tekemistä). Tuolloin minulla ei ollut verkkopankkitunnuksia, joten sain paperisen tiliotteen noin kuukauden puolenvälin jälkeen, koska tiliote katkesi kuukauden 5. – 6. päivä ja tilioteen tulostus/postitus vei reilun viikon. Tuolloin sosiaalityöntekijä auttoi minua vaatimalla ”tilitapahtumia” toimittamispäivään saakka eli olisi pitänyt hakea pankin tiskiltä ylimääräinen tiliote, joka oli maksullinen (rahaton ei näitä hae). Länsi-Suomen lääninhallitukselle antaman selvityksen perusteella Ruohola väitti, että paperinen tiliote riittää ja tilitapahtumia toimittamispäivämäärälle vaaditaan vain poikkeustapauksessa. Yksi syy, miksi sosiaalityöntekijä ei tehnyt minun toimeentulotukipäätöksiä oli ettei paperisen tiliotteen tiedot koskaan ollut sille päivämäärälle kuin ne toimitin. Sosiaalityöntekijä ei tehnyt toimeentulolaskelmaa, vaikka hänellä oli koko kuukauden kattava tiliote käytettävissä, koska ne maksulliset pankin tiskiltä haettavat tilitapahtumat puuttuivat. Länsi-Suomen Lääninhallituksen päätös: Lääninhallituksen näkemyksen mukaan kuukausille, joille toimitettiin asianmukaiset liitteet, olisi voitu tehdä päätös heti hakemuksen saavuttua, kun taas ajalle, jonka hakemukseen tarvittiin vielä lisäselvityksiä, olisi voitu tehdä päätös lisäselvitysten saavuttua. Edellinen ei kuitenkaan tarkoita, että toimeentulotukilaskelmaan voidaan vaatia kyseisen kuukauden tiliote – tuo taitaa olla vahvin näkemys, joka irtoaa siitä ettei toimeentulotukipäätöksiä ole tehty edes siinä vaiheessa, kun ko. kuukauden tiliote on ollut käytettävissä.

kuukausi

Ja sitten yläkuvassa tulee varmistus asialle, jonka pystyi päättelemään aikaisemmin heinäkuussa, elokuun toimeetulotuen myöntämistä katsotaan 8.9.2006. Tuolloin maksetut laskut eivät enää ole toimeentulotukilaskelmaan hyväksyttäviä menoja ja mahdolliset lainat/tilipanot laskujen maksua varten olisivat toimeentulotukea vähentäviä tuloja.

Liekö sosiaalityöntekijä ja työvoimaviranomainen yhdessä miettineet, että  työtön on nöyrempi kun on ollut ennen aikavarausta reilun puolitoista kuukautta paastolla. Kun heinäkuussa oli tiedossa, että elokuun toimeentulotuen myöntäminen tulee viivästymään, niin elokuun ja syyskuun vuokra olisi maksettava heinäkuun perusosalla. Olisihan tuossa ollut sosiaalityöntekijällä ja työvoimavirkailijalla hyvä suostuttelukeino/kiristyskeino, allekirjoitat meidän päättämän suunnitelman tai toimeentulotukea ei tipu edelliselle tai kuluvalle kuukaudelle.

Voin muuten vakuuttaa ettei ollut helppoa elää kuukausia rahattomana. Asiaan vaikuttaa paljon myös se, että ennen rahatonta ajanjaksoa oli aina niukka ajanjakso ja kaapeista oli aina lähes kaikki loppu. Minä en halunnut joutua häädetyksi, joten yleensä maksoin vuokrat edellisen kuukauden perusosasta tai lainasin rahaa. Laissa oli aikaisemmin sellainen kohta, että takautuvasti ei myönnetä toimeentulotukea maksettuihin laskuihin vaan ainoastaan maksamattomiin ja ne tilille panot/lainat olivat tietenkin tuloa. Tilille panoja taisi olla muutamia, koska toimeentulotuki myönnettiin minulle usein jo menneille/kuluneille kuukausille.

Tampereen kaupunki säästi monta euroa… mutta maksaa lystistä vielä pitkään.