Sotaan sisäpiirin tiedoilla

http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005304087.html

Yllä olevan kuvakaappauskoosteen perusteella kokonaan tulottomia talouksia eli ilman eläkkeitä, sairaspäivärajoja, opiskelijaetuuksia tai työttömyyskorvauksia eläviä talouksia onkin 65 000 tuhatta, joiden asuminen maksetaan asumistuella ja toimeentulotuella. Liekö kesäkuun lehditötiedotteessa ilmoitettu 23 %:a 154 00 eli 35420 vastaavassa tilanteessa elävää – virhe? Oikea prosenttiluku olisi 65 000  talouden perusteella yli 42 %:ia.

Nyt siis Kelasta saa paljon sisäpiirin tietoa, jolla käydään propagandasotaan köyhiä vastaan. Jutussa korostetaan, että vasta vuoden 2017 alusta toimeentulotuen myöntäminen siirtyi Kelalle, mutta jätetään sujuvasti mainitsematta koko toimeentulotuen siirtyneen Kelan maksettavaksi vasta huhtikuussa, jolloin alkuvuoden ja myöhemmän ajan vertailuilla saadaan vaikuttavia lukuja. Nyt voidaankin näyttävästi kertoa, että vuoden alussa maksetttiin 36 000 kotitalouden vuokra ja nyt maksetaan jo 65 ooo kotitalouden vuokra pelkästään asumistuella ja toimeentulotuen perusosalla.

Kyllähän tällainen yhteiskunnan parasiittipopulaation kasvuvauhti vaatii tiukkoja toimia… ja niiden kyseenalaisuuden vuoksi tarvitaan kansan hyväksyntä.

Toki jutussa muistetaan mainita, että Kela maksaa useampienkin henkilöiden kaikki asuintannukset, koska osa työttömistä ei saa asumistuen ja työmarkkinatuen lisäksi toimeentulotuen perusosaa, jolloin he maksavat vuokransa Kelan myöntämällä asumistuella ja Kelan myöntämällä työmarkkinatuella. Ilmeisesti toimeentulotuella elävät ovat ensisijaisesti tähtäimessä ja sen jälkeen tulevat työmarkkinatukea saavat, koska peruspäiväraha-nimikkeellä tukea saavat työttömät on jätetty kokonaan mainitsematta.

Miten ihmeessä virkasuhteessa luottamuksellisia tietoja saavat voivat osallistua näin tarkoitushakuisesti levitettyyn propagandatiedotukseen?

Kertoo paljon suomen ihmisoikeustilanteesta…  ja ehkä vielä enemmän tulevaisuuden näkymistä.

 

Mainokset

Kuinka välttää karensseja

Paras keino välttää karenssit on muistaa, että työvoimavirkailijat eivät ole auttamassa työtöntä työllistymisessä palkkatyöhön. Työvoimavirkailijoiden ainoaksi tavoitteeksi on jäänyt työttömän ”kannustaminen”, joka toteutetaan rakentamalla työttömälle aktivoiva miinakenttä ja valvomalla ettei työttömälle luvatonta aktiivisuutta esiinny.

Mikäli työtön haluaa työllistyä, niin ne kuviot on tehtävä ihan omana aktiivisuutena, omalla ajalla ja työvoimavirkailijoille asiasta kertomatta.

 

Seuraavassa jutussa henkilö oli suotunut miinan asettamiseen, joka sitten työkiireiden vuoksi räjähti näpeille ja samalla vei henkilön pariksi kuukaudeksi työttömyyskorvausten ulkopuolelle:

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706232200226644_u0.shtml

Edellinen olisi vältetty, jos henkilö olisi kieltäytynyt laittamasta cv:tä nettiin, koska tästä kieltäytymisestä ei voi seurata karenssia. Kieltäytymisestä huolimatta henkilö olisi kuitenkin halutessaan voinut laittaa sen cv:n nettiin. Hän teki virheen kun sitoutui laittamaan cv:n nettiin, koska tämän jälkeen suostumus sitoo työtöntä ja mitään järjellistä tai älyllistä joustavuutta asiassa ei sen jälkeen enää ole olemassa.

Kaikki mihin sitoutuu on toteutettava, vaikka saisi palkkatyöpaikan, sillä määrättävällä karenssilla voi olla vaikutusta seuraavan työttömyysjakson alkaessa.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706292200236975_u0.shtml

Paperimiehen kohdalla toteutui tyypillinen karenssi, jonka perusteet saatiin yksinkertaisesti kirjaamalla järjestelmään tieto työsopimuksen irtisanomisesta. Karenssi kumoutuu, mikäli paperimies pystyy hyväksyttävästi todistamaan kirjatun tiedon vääräksi. Työnantajan kirjallinen ilmoitus voisi riittää, mutta ei välttämättä. Työtön on aina syyllinen ellei voi muuta todistaa, työttömän syyllisyysolettama on erittäin vahva, koska se ei perustu kirjoitettuun lakiin vaan yleisesti hyväksyttyyn käytäntöön.  (Ikikarenssiin 2006)

Nykyään pidän lomat kohdalla ”lomapäivät” laskettiin työttömyyskorvauksettomaksi ajaksi. (Minunkin kohdalla lomakorvauspäivät on laskettu karenssiajan alle -en tiedä, onko kyse ihan vakiituneesta käytännöstä vai pärstäkertoimeen  perustuvasta harkinnasta laittaa työnhaku alkamaan vasta lomakorvauspäiviä vastaavan ajan kuluttua)

Piinalta ainakin hetkeksi säästynyt olisi välttänyt karenssin rustaammalla jonkinlaisen työhakemuksen, johon olisi voinut laittaa aloittavansa/aloittaneensa työt toisessa yrityksessä. Tässä oli ilmeisesti sellainen tilanne ettei työnhakijaksi ilmoittautumisen jälkeen toteutunut ensimmäinen aikavaraus/työttömän kyykkyhyppäys käskystä, jolloin koko aiempi työnhakuaika poistui ja kaikki työttömyyskorvaukset perittiin takaisin. Edellisen mahdollisuutta voi minimoida änkeämällä aikavaraukselle mahdollisimman nopeasti työnhakijaksi ilmoittautumisen jälkeen, jolloin mahdollinen sanktio alkaa juuri sillä päivämäärällä kuin kieltäytyminen tulkitaan tapahtuneen, joten jo maksettuja työttömyyskorvauksia ei peritä pois. (TE-keskuksen selvityspyyntö)

Hellun tapaus on hyvin tyypillinen, käden vamma ja käyttökielto, mutta valitettavasti Hellu ei ole sairauspäivärahalla vaan työttömyyskorvauksella. Tilanteesta muodostuu mahdollisuus auttaa työtön työttömyyskorvauksien ulkopuolelle ja työvoimavirkailija ei voi jättää hyödyntämättä kirjoittamattomien työkkärilakien mukaisia velvotteitaan. Oliskohan tämä karenssin voitu välttää menemällä työpaikalle ja/tai ilmoittamalla työnjohdolle, että heti ensimmäisenä työpäivänä minä lähden hakemaan työpaikkalääkäriltä sairaslomaa, jolloin henkilöä ei ehkä olisi valittu työpaikkaan ja silloin lääkärintodistuksella olisi ollut enemmän merkitystä? Tässä karenssissa taisi olla oleellista, että henkilö itse päätti ettei työnantaja ota töihin tai kieltäytyi vastaanottamasta työtä, jolloin lääkärintodistuksella ei kumota työttömän kieltäytymistä. Mikäli työnantaja olisi perustellut työnhakijan valitsematta jättämistä työkyvyttömyydellä, niin silloin lääkärintodistus olisi saattanut riittää karenssin kumoamiseen.

Kyykytystä kohdalla allekirjoitetussa suunnitelmassa taisi olla mainittuna työkokeilu tai työvoimapoliittiset toimenpiteet, jolloin työtön on sitoutunut toimintaan ja kieltäytymisestä seuraa karenssi. Tässä tapauksessa työttömän mikään aktiivisuus ei olisi riittävä, koska työvoimavirkailija käyttää aina ylintä valtaa työttömään nähden. Ennen vanhaan tämän karenssin olisi voinut välttää vaatimalla poistamaan suunnitelmasta kaikki ylimääräiset vaihtoehdot ja kirjaamalla vain toteutettava suunnitelma riittävällä tarkkuudella. Nykyään saattaa olla ettei työttömän allekirjoituksella ilmaistua vapaaehtoista suostumusta enää tarvita, vaan työvoimavirkailija käskee ja tottelematta jättäminen johtaa työttömyyskorvausten menettämiseen.

Hyvin pian pitkäaikaistyötön sai karenssin, koska ei pysty todistettavasti esittämään hakeneensa työpaikkaa. Kuten lehdissä on kirjoitettu, niin osalla postin viivästyminen tai postin katoaminen on ollut riittävä peruste karenssin kumoamiseen, mutta useimpien kohdalla karenssi pysyy. Ehkä tämän henkilön kannattaisi ottaa yhteyttä yritykseen, jonne on hakemuksen lähettänyt ja pyytää sieltä vahvistus työpaikan hakemisesta. Varmin keino on lähettää työhakemus sähköpostilla tai ottamalla kuvakaappaus netissä täytetystä hakemuksesta (kannattaa säilyttää ainakin vuoden ajan), mutta luultavasti tällainen tilanne ratkeaa vain työnantajan lähettämällä vastauksella. ( työttömän väärä aktiivisuus ).

Mies 35 kertoi aikomuksesta rikkoa työttömän työttömyyskorvausten nostamisen ehtona olevaa pasiivisuusvelvoitetta. Tämän kaltaiset tilanteet välttää kun ei puhu omista asioistaan mitään ylimääräistä – kannattaa pidättäytyä perusoletuksessa, että pöydän toisella puolella istuu elämäsi pahin kiusaaja, jolle on annettu älytön mielivalta päättää sinun elämästäsi, joten suu supussa ja mahdollisimman vähän sanomista työvoimavirkailijan hutkittavaksi.

Kauhea tilanne kohdalla saattaa olla kyse siitä, että työttömyyskorvaukset maksetaan takautuvasti, jolloin ne lasketaan käytettävissä olevaksi tuloksi maksupäivämäärän jälkeiselle ajalle, mutta työttömyyskorvauksia ei voi jaksottaa useammalle kuukaudelle, jolloin ainakin seuraavalle kuukaudelle se toimeentulotuen alennettu peruosa ja asumiskustannukset pitäisi saada. Näistä lain vastaisista päätöksistä pitää vain jaksaa tehdä oikaisuvaatimus ja aikoinaan valitus hallinto-oikeuteen. Kyseessä on kuitenkin työttömän tuplarangaistus, siinä mielessä, että karenssin lisäksi toimeentulotuen peruosaa alennetaan, mutta ainakaan hallinto-oikeus ei tulkitse tätä päällekkäiseksi seuraamukseksi samasta rikoksesta.

Siis aivan järjettömän sairasta hommaa, mutta valitettavasti näin homma toimii käytännön tasolla.

Suostukaa vain siihen toimintaan, mistä ei voi kieltäytyä ilman karenssia. Suunnitelmaa voidaan päivittää tarpeen mukaan (toisin työvoimavirkailijat eivät välttämättä suhtaudu tähän suopeasti, sillä se loukkaa heidän määräämisoikeuttaan), mutta yleensä suunnitelmassa on mainittava se seikka, johon tarvitsee työvoimavirkailijan puoltamisen tai yhteiskunnan myöntämän tuen.

Mahdollisuus palkkatukipaikkaan on mainittava suunnitelmassa, mutta ei kannata suostua/kirjata vain palkkatukimahdollisuutta, vaan kannattaa kirjata suunnitelmaan – milloin, minne, mihin tehtäviin.. jne – eli ne rajaehdot/odotukset, joiden katsot parantavan omaa työllistymistäsi.

Mahdollisuus työllisyyskurssiin on myös mainittava suunnitelmassa, mutta kannattaa kirjata suunnitelmaan omaa työllistämistä parantavat työllistämiskurssit ettei joudu jollekin räkäpupunpussauskurssille.

Työttömän selittelyvelvollisuus

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/hao/2008/oulun_hao20080262

Yleensä työttömältä vaaditaan selvityksiä työllistymis-suunnitelmistaan ja esittämään todisteita työnhaun aktiivisuudesta. Ylläolevasta päätöksestä käy selväksi ettei toimeentulotuen perusosan alentamisen perusteena voida käyttää sitä, että työtön kieltäytyy antamasta (riittävää tai mitään) selvitystä näihin niin sanottuihin ”työnhakuun liittyviin kannustaviin lisäselvityspyyntöihin”.

Laissa lukee selkeästi, että perusosaa voidaan alentaa kaksi kuukautta kieltäytymistä tai laiminlyöntiä seuraavan kuukauden ajalta, jolloin samalla kieltäytymisellä tai laiminlyönnillä ei voida perustella seuraavien kuukausien perusosan alentamista. Löytyy hallinto-oikeuden päätös, jonka mukaan perusosan alentamista voidaan ketjuttaa kuukaudesta toiseen, mikäli tapahtuu uusi kieltäytyminen tai laiminlyönti (tämä päätös ei kuitenkaan kestä perusoikeusmyönteistä tulkintaa, joten perusosan alentamisen ketjuttamisesta kannattaa tehdä valituksia ainakin KHO:n asti).

Lain mukaan työttömän on perusosan alentamisen uhalla osallistuttava erilaisten suunnitelmien laatimiseen, mutta tämä ei tarkoita, että työttömän olisi hyväksyttävä suunnitelmaan sellaisia toimenpiteitä, jotka työtön katsoon hyödyttömiksi oman työllistymisen kannalta.

Toimeentulotuen perusosan alentaminen voidaan tehdä kun  työtön kieltäytyy yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä.

Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa myös sen perusteella, että työtön kieltäytyy sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa  (tätä tulkitaan siten, että mistä tahansa työvoimapalvelusta kieltäytyminen oikeuttaa toimeentulotuen perusosan alentamiseen, koska oikeus työttömyyskorvaukseen katsotaan turvaavan toimeentulon – tästä näkemyksestä pitäisi tehdä valituksia KHO:n siten, että toimeentulolla tarkoitettaisiin palkkatuloa eikä nykyisen kaltaista ”kauppatavarana” olemista. Nykyään pidetään selviönä, että työttömän pitää osallistua verovaroilla järjestettyyn palveluun, jonka tavoitteena on yhä useammin työttömän päivähoito tai palkattoman työn teko, jotka eivät johda palkkatyöhön eli maksettavien työttömyyskorvausten lisäksi käytetään verovaroja työttömän kyykyttämiseen).

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412

 

Toimeentulotuen myöntäminen Kelassa

Vuoden vaihteessa toimeentulotuen myöntäminen siirtyy Kelaan ja Kelan käytännöt ovat vielä hiukan epäselvät.

Itse valmistauduin niukalla makaroni-leipä-joulunvietolla siihen ettei tammikuulle tule lainkaan tukea, mutta löysinkin Kelan nettisivuilta päätöksen ja myönnetyn toimeentulotuen tammikuulle. Päätöksen miten jatkossa pitää toimia – ohjeissa näyttäisi löytyvän sosiaalitoimen yleisesti käyttämä keino hylätä koko toimeentulotukihakemus lisäselvityspyynnöllä ja/tai ainakin uhkaus viivästyttää päätöksen tekoa ellei pyydettyjä liitteitä toimiteta. Mitään määräaikaa työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumiseen ei ole asetettu. Yleensä toimeentulotuessa asetetaan vaadittavalle toiminnalle määräaika, jonka päivämäärän jälkeen voidaan huomioida toimeentulotukilaskelmassa a) vain kohtuulliset kulut, b) huomioida myytäväksi määrätty tai rahaksi muutettava omaisuus käytettävissä olevaksi varallisuudeksi tai  c) laskea työttömän kieltäytymisestä seuraava kahden kuukauden perusosan alentaminen. Kieltäytymisen jatkuessa toistuvilla määräaikojen antamisella varmistetaan jatkuva 40 %:n perusosan alentaminen. Luultavasti laki edellyttäisi jonkin täsmällisemmän määräajan asettamista, vaikka ainakaan hallinto-oikeus ei lainkaan kysele asetetun määräajan perään ja ilmeisesti hallinto-oikeuden päätöksiä tekeville viranhaltijoille on täysin selvää ilman asetettua määräpäivämäärää, mistä päivämäärästä kahden kuukauden kieltäytyminen lasketaan.

Kela myönsi toimeentulotuen vain yhdelle kuukaudelle ja seuraavassa on saamani ohjeet helmikuun toimeentulotuen hakemiseen:

Edellisen perusteella näyttäisi, että Kela saattaa hylätä koko toimeentulotukihakemukseni, mikäli en toimita TE-toimiston todistusta työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisesta. Kun olen ryhtynyt taistelemaan tätä järjestelmää vastaan, niin ihan pakkohan tuon uhkauksen toteuttamista on testata käytännöntasolla.

Lain mukaan koko toimeentulotukea ei saa evätä sen perusteella, että toimeentulotuen tarpeessa oleva henkilö kieltäytyy jostakin työttömälle määrätystä toimenpiteestä, mutta perusosaa voidaan alentaa yleensä sen maksimin 20 % tai 40 %. Toimeentulotuen myöntämisen ehdoksi ei voida myöskään asettaa ensisijaisten tukien hakemista ja niitä myöntämättömiä tukia ei voida laskea tuloksi. Toimeentulotuen myöntämisen ehdoksi ei voida myöskään asettaa selvitystä työnhausta.

Pienen pohdinnan perusteella taitaa muutenkin olla järkevämpää kieltäytyä ilmoittautumasta työttömäksi työnhakijaksi. Minulla ei ole aikomustakaan ryhtyä tekemään palkattomasti töitä tai osallistua yhteiskunnan veronmaksajien maksamaan kalliiseen ihmisarvoa alentavaan päivähoitoon, joten hyvin nopeasti saisin TE-toimiston avulla uuden työssäoloehdon, joka muuttuisi jälleen vuosikausia kestäväksi ikikarenssiksi. Aikaisemmin saamani 5 kuukauden työssäoloehto jatkui TE-toimiston ystävällisellä myötävaikutuksella vuoden 2006 tammikuusta 1.1.2017 saakka (ainakin teoriassa) eli melkein 11 vuotta. Ensi vuoden puolella työttömän ihmisoikeuksia on jälleen kerran heikennetty. Ensi vuoden puolella työttömällä ei ole enää oikeutta kieltäytyä työnhakusuunnitelmaan kirjaamattomista työvoimapoliittisista toimenpiteistä vaan työttömän on alistuttava kaikkeen siihen, mihin viranomaiset määräävät.

Ja ennen kaikkea, mikäli alistuisin TE-toimiston kyykkyhyppelyyn, niin perusosaani ei alennettaisi, jolloin en voisi yrittää saada valittamalla muutosta tuohon perusosan alentamiseen. Mielestäni perusosa on niin pieni ettei sen vastineeksi voida vaatia työpanosta tai osallistumista kyykkyhyppelyyn. Nykyisella tasolla perusosan alentaminen toimii sairaan hyvin tehokkaana kiristysvälineenä, koska vain harvat pystyvät elossa toimeentulotuen alennetulla perusosalla.

Mielestäni työstä pitää aina maksaa käypää palkkaa ja niin sanottuihin aktiivitoimenpiteisiin osallistuvalle työttömälle pitäisi myöntää lisätukea. Nykyinen järjestelmä on mätä, koska työttömän on paha myydä omaa työpanostaan palkan vastineeksi, kun samaan aikaan satojatuhansia palkattomia työntekijöitä tuo työnantajille ilmaisen työpanoksen lisäksi veronmaksajilta kerättyä rahaa. Mätää järjestelmää ei muuta yhtään paremmaksi myöskään se seikka, että kaikesta työttömän aktiivisuudesta seuraa henkilökohtaisen taloustilanteen heikkeneminen.

Näköjään Kela teki myös päätöksen takaisinperinnästä samalle kuukaudelle maksettavasta työmarkkinatuesta.  Edellisen perusteella voisi tehdä hätäisen johtopäätöksen, että Kela laskee tuloksi vain kyseiselle kuukaudelle maksetut todelliset työmarkkinatuet eikä laskelmassa huomioida ”oletettavasti maksettavaa työmarkkinatukea”. Aikaisemmin työmarkkinatuki on laskettu tuloksi ja takaisinperintäpäätöstä samalle kuukaudelle myönnettävästä työmarkkinatuesta ei ole tehty, vaan aikanaan maksetun työmarkkinatuen on katsottu kattavan elinkustannuksia seuraavaan työmarkkinatuen maksatukseen saakka. Toisaalta, Kela voi yrittää hyödyntää lain porsaan reikää siten, että sama työmarkkinatuki voidaan periä takaisin ja samaan aikaan samainen tuki voidaan laskea seuraavan kuukauden käytettävissä olevaksi tuloksi(?). Mikäli ilmoittautuisin työttömäksi työnhakijaksi, niin mahdollisesti saamani työmarkkinatuki perittäisiin takaisin ja sen lisäksi tulevissa päätöksissä voidaan työmarkkinatuki laskea käytettävissä olevaksi tuloksi, vaikka käytännössä työmarkkinatuesta saatua rahaa ei ole käytettävissä kyseisen kuukauden elinkustannuksiin. Tämänkään vuoksi ei kannata ilmoittautua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi.

Olemassa olevan ylipainoni turvin voin ainakin parin kuukauden ajan kieltäytyä ilmoittautumasta työttömäksi työnhakijaksi, jos koko toimeentulotukihakemus hylätään, mutta sen jälkeen ainoa vaihtoehto on ottaa vastaan seuraava ikikarenssi, joka jatkunee sitten eläkeikään asti.

Päivitys 8.3.2017

Perässä olevan linkin kommenttiosuudessa on mainittuna yllä kirjoittamani ongelma, johon tuo työmarkkinatuen takaisinperintäpäätös voi johtaa – ja kun oikein taitavasti näitä vuorottelee, niin joka toinen kuukausi eletään toimeentulotuen miniminormilla ja joka toinen kuukausi 5 eurolla. Toki näissä tapauksissa kannattaa käyttää oikeuttaan valittaa päätöksestä, jolloin sen lain mukaisen toimeentulotuen voi saada viimeistään vuoden kuluttua hallinto-oikeuden päätöksen perusteella.

https://sosiaalinentekija.wordpress.com/2017/01/17/kelan-perustoimeentulotuen-normipaatos-tuottaa-valiinputoajia/

”Se, ettei edellisen kuun lopulla tullutta etuutta huomioda tulona ja tehdään perintä kuluvan kuun etuuteen on johtanut tilanteisiin, joissa asiakas saa muutaman päivän sisään sekä työmarkkinatuen että täyden toimeentulotuen perusosan, yhteensä n. 1000e. Toisella asiakkaalla taas työmarkkinatuki perittiin ja huomioitiin myös laskelmassa tulona, jolloin asiakkaalle jäi 4,68e elämiseen koko kuukaudelle. ”

Hallinto.oikeuden päätös

Minulla ei ole enää mitään mahdollisuuksia työllistyä palkkatyöhön. Minua voidaan vain nöyryyttää ja pakottaa palkattomaan työhön. Ainoa, minkä voin tehdä yhteiskunnan hyväksi on yrittää vaikuttaa työttömien kyykyttämisen lopettamiseen.

Valitukseni hallinto-oikeudessa:  Hallinto-oikeus hylkää valitukset

  • Yritin valittaa tuplatuomiosta, mutta työmarkkinatuen menettämisen lisäksi voidaan toimeentulotuen perusosaa alentaa, joten tältä osin Ne bis in idem ei toiminut. Idean keksin kun erään henkilön veroprosenttia oli korotettu rankaisuluonteisesti ja sen ohella annettu oikeuslaitoksen tuomio todettiin päällekkäiseksi tuomioksi.
  • Yritin vedota, että perusosan alentaminen vaarantaa ihmisarvoisen elämän ja viittasin suomen joutuneen eu:n tarkkailulistalle liian alhaisen sosiaaliturvan vuoksi. Hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan ettei asiassa ole osoitettu, että perusosan alentaminen olisi vaarantanut ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaisen välttämättömän toimeentulon. Edellinen tarkoittanee, että minulla on katto pään päällä ja olen elossa.
  • Yritin vedota tässä blogissakin kerrottujen seikkojen perusteella, että ei ole mitään edellytyksiä yhteistyöhön sosiaalitoimen tai TE-keskuksen kanssa. Tämän hallinto-oikeus ohitti toteamalla ettei se tutki sosiaalitoimen menettelyyn liittyviä hallintokantelutyyppisiä vaatimuksia.
  • Yritin vedota, että velvollisuutta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi ei voida irroittaa muusta lain säädännöstä. Hallinto-oikeuden päätös on perusteltu, että laki vaatii ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi ja siitä kieltäytymisestä seuraa perusosan alentaminen. Huomioimatta jäi muusta lainsäädännöstä löytyvä toteamus, että viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Vuosien yhteistyön tulos ei riitä todisteeksi ettei löydy muuta päämäärää kuin minun ihmisarvon loukkaaminen.
  • Yritin vedota, että lakia on tulkittava perusoikeusmyönteisesti.
  • Yritin vedota kohtuullisuuteen. Päätöksessä todetaan ettei perusosan alentaminen ole kohtuutonta. Eli vuosia jatkunut eläminen alle perustoimeentulominimin ei tee perusosan alentamisesta kohtuutonta.

Päätöksessä lukee, että olen perunut joulukuussa 2015 sosiaalityöntekijälle varatun ajan, joten perusosan yhteydessä laadittavaa suunnitelmaa ei ole voitu tehdä. Olen kirjoittanut aikavarauksesta  aiemmin tuolla ja tarkistin, että minulle ilmoitettiin vain varatusta ajasta sosiaalityöntekijälle. Seuraava korjaukseksi netissä leviävään tietoon: Edellisen perusteella voitaisiin vetää hätäinen johtopäätös, että sosiaalityöntekijän aikavaraukselle saapumatta jättäminen voi aiheuttaa perusosan alentamisen – kunhan jälkikäteen ilmoitetaan, että aikavarauksella oli tarkoitus tehdä perusosan alentamista edellyttävä suunnitelma.

Hallinto-oikeus toteaa, että olen ilman perusteltua syytä katkaissut työnhakuni. Yhteistyö kun oli sujunut vuosien ajan tuloksellisesti ja ihan kivasti myös sen jälkeen.

Laissa lukee:

Laki toimeentulotuesta 2 a § (30.12.2002/1294) Velvollisuus ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Toimeentulotukea hakeva 17–64-vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömänä työnhakijana työvoimatoimistoon, ellei hän…

Laki toimeentulotuesta 10 § Alennettu perusosa

Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että:

1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 2 luvun 13 tai 14 §:n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen; (28.12.2012/1004)

2) kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotoutumissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotoutumissuunnitelmaa ole voitu laatia; (30.12.2010/1390)

3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitetun aktivointisuunnitelman tai työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetussa laissa (1369/2014) tarkoitetun monialaisen työllistymissuunnitelman laatimiseen; (30.12.2014/1373)

4) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 2 a luvun 13 §:ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. (8.6.2012/291)

(30.12.2002/1294)

Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista, yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työ- ja elinkeinoviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Kansaneläkelaitoksen tulee tiedottaa hakijalle kunnan velvollisuudesta laatia suunnitelma ja ohjata tämä kunnan sosiaalitoimen asiakkaaksi suunnitelman laatimista varten. Kansaneläkelaitoksen tulee myös välittömästi toimittaa kunnan sosiaalitoimelle tiedoksi perusosan alentamista koskeva päätös ja ilmoittaa tästä hakijalle. (26.6.2015/815)

L:lla 815/2015 muutettu 2 momentti tulee voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi.

Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia:

1) jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012), kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai (28.12.2012/939)

2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta.

(30.12.2002/1294)

Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien.

Hallintolainkäyttölaki 51 § Asian ratkaiseminen. Valitusviranomaisen on päätöksessään annettava ratkaisu asiassa esitettyihin vaatimuksiin. Valitusviranomaisen tulee harkita kaikkia esiin tulleita seikkoja ja päättää, mihin seikkoihin ratkaisu voidaan perustaa. Jos valitusta ei ole tehty määräajassa tai jos asian tai siinä esitetyn vaatimuksen ratkaisemiselle on muu este, valitus tai vaatimus jätetään tutkimatta.

Hallinto-oikeuslaki 3 § Hallinto-oikeuden toimivalta. Hallinto-oikeus käsittelee ja ratkaisee ne hallinto-oikeudelliset valitukset, hallintoriita-asiat ja muut asiat, jotka säädetään kuuluviksi sen toimivaltaan hallintolainkäyttölaissa (586/1996) tai muussa laissa.

Eli työttömän kohdalla lakia voidaan tulkita hyvin suppeasti

Toivottavasti seuraavaakin lakia ryhdytään sitten tulevaisuudessa tulkitsemaan yksinään muusta lainsäädännöstä irroitettuna:

Oikeudenkäymiskaari 12 § Jos tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa.

Edellisestä laista löytyvän kuolemantuomion estää ne vahvemmat lait, joita ei edes huomioida kun köyhälle jaetaan oikeutta.

Tuntuu kuin Hallinto-oikeus olisi päättänyt, että laki velvoittaa minun alistumaan ihmiskaupan uhriksi, koska en taatusti tule loppuelämäni aikana enää saamaan palkkatyötä ja minua voidaan vain hyödyntää kaupankäyntivälineenä, kun yhteiskuntaa laskutetaan työllistymisen kannalta tuloksettomista palveluista.

Artikla 3 a) ”ihmiskauppa” tarkoittaa hyväksikäyttötarkoituksessa
tapahtuvaa henkilöiden värväystä, kuljettamista, siirtämistä,
kätkemistä tai vastaanottamista voimankäytöllä uhkaamisen tai
voimankäytön tai muun pakottamisen, sieppauksen, petoksen,
harhaanjohtamisen, vallan väärinkäytön tai haavoittuvan aseman
hyödyntämisen avulla, taikka toista henkilöä vallassaan pitävän
henkilön suostumuksen saamiseksi annetun tai vastaanotetun
maksun tai edun avulla. Hyväksikäytöksi katsotaan vähintään
toisen hyväksikäyttö prostituutiotarkoituksessa tai muut
seksuaalisen hyväksikäytön muodot, pakkotyö tai pakollinen
palvelu, orjuus tai muu orjuuden kaltainen käytäntö, orjuuden
kaltaiset olot tai elinten poistaminen.