Työmarkkinatuen jaksottamisesta

tyotkorv-jaksottaminen

Tässä tapauksessa henkilölle oli myönnetty toimeentulotukea helmikuulle ja maaliskuulle tehtiin kielteinen päätös, koska helmikuulle tehtiin uusi laskelma, johon lisättiin tuloksi tammikuussa maksetut työmarkkinatuet.  Työmarkkinatuki ei kuitenkaan ole sellaista ansiotuloa, jota voisi jaksottaa seuraavalle kahdelle kuukaudelle. Lisäksi tässä tapauksessa ei osoitettu, että laskennallinen normiylijäänä olisi vielä käytettävissä (tilillä).

Lisää tulojen jaksottamiseen liittyviä päätöksiä löytyy tuolta: Tulojen jaksottaminen toimeentulotuessa

Kannattaa googlettaa päätöksen tehneen viranomaisen ratkaisuja netistä (oikeusasiamies, oikeuskansleri) tai etsiä finlexin sivujen yläosasta oikeuskäytäntö (HAO, KHO) ja pistää hakukenttään tuo diaarinumero, niin löytää alkuperäisen päätöksen.

Tulot menevät ulosottoon

Ulosottajan suoraan palkasta, eläkkeestä tai muusta tulosta ulosmittaamaan osuutta ei voida huomioida toimeentulotukilaskelmassa tulona, koska henkilö ei voi päättää maksaako velat vai käyttääkö rahat elinkustannuksiin.

ttt ulosmittaus a

 

o ttt ulosmittaus

Mikäli toimeentulotuen hakija itse vapaaehtoisesti maksaa velkojaan, niin silloin kaikki tulot voidaan huomioida toimeentulotukilaskelmassa tulona, koska henkilöllä itsellään on määräysvalta jättää velat maksamatta.

Köyhän ei kannata tehdä ulosottomiehen kanssa sellaisia sopimuksia, joissa itse maksaa velkojaan vaan kannattaa antaa ulosottomiehen periä rahat suoraan tuloista.

ulosotto 1

Kun ulosmittaus tapahtuu suoraan tuloista, niin sillä ei ole merkitystä, mistä menoista ulosmittaus on aiheutunut. Edellinen tarkoittaa käytännössä sitä, että tuloista ulosmitatut sakot oikeuttaa samaan lisäsummaan toimeentulotukea.

Köyhälle ei anneta mahdollisuutta lyhennellä velkojaan vapaaehtoisesti ilman, että se vaikuttaa epäedullisesti myönnettävään toimeentulotukeen, mutta samaan aikaan esim. toimeentulotuessa voidaan tavallaan myöntää tukea sakkojen ”maksuun”  tai muuhun järjettömään velkaantumiseen. Mitä enemmän sössit asiasi, sitä enemmän saat toimeentulotukea…

 

Kantelut sosiaalihuollosta

Ylen nettisivuilta löytyi uutinen: Kantelut sosiaalihuollosta kasvussa Etelä-Suomessa

kantelut sossusta

Ehkä syy lisääntyviin kanteluihin on koulutuksessa, jos koulutuksessa ei osata opettaa sosiaalityön perusteita, niin luonnollisesti kantelut tulevat lisääntymään kun ihmiset saavat tietoa ja oppivat vaatimaan lain mukaista kohtelua.

Helsingin sanomissa oli mielipidekirjoitus: Monet ihmiset uskovat sosiaalihuollon kassan olevan pohjaton

soosu

”Oikeus toimeentulotukeen määritellään aina hakemuksen perusteella kertaluontoisesti kuukausittain laskemalla hakijan tulot ja vähentämällä siitä hänen perusmenonsa. ” Väärin

Oikeutta toimeentulotukeen ei määritellä hakemuksen perusteella vaan lain perusteella. Kun henkilö on lain mukaan oikeutettu toimeentulotukeen, niin myönnettävää toimeentuloa ei voida evätä tai pienentää sillä perusteella, että ”sosiaalihuollon kassassa ei ole rahaa”.

”Ehkä eniten meitä hirvittää hyvinvointivaltion palveluissa säännöllistynyt avun ja tuen käyttö, mikä tuntuu periytyvän jo seuraaviin sukupolviin. Silloin viimesijainen apu ja tuki on muuttunut paitsi ihmisen mielessä myös käytännössä hänen ensisijaiseksi tulonlähteekseen.”

Mitähän tytöt ajavat takaa tuolla kommentilla? Aikovatko tytöt sosiaalityöntekijöiksi vai kirstunvartijoiksi, sillä molempia ei voi olla samaan aikaan.

Mitenhän tytöt haluaisivat korjata tilanteen? Myönnetään tietty aika toimeentulotukea, jonka jälkeen a) köyhä julistetaan ”aivokuolleeksi”, jolloin köyhän elimet voidaan myydä elinluovutukseen b) viedään köyhä kuopan reunalle ja telotetaan c) toimeentulotuen ehdoksi asetetaan sterilisaatio d) toisen polven köyhälle ei myönnetä toimeentulotukea vaan joutavat kuolla nopeasti pois…

Miksi sellaiset asiat hirvittävät, joilla ei ole – tai ainakaan ei pitäisi olla – mitään vaikutusta työtehtävien suorittamiseen?

Jos ihminen tarvitsee toimeentulotukea, niin on aika kyseenalaista ryhtyä pähkäilemään onko viimesijainen turva muuttunut köyhän mielessä ensisijaiseksi tulolähteeksi. Viimesijainen tarkoittaa sitä, että ihminen voi saada toimeentulotukea  kun hän ei voi muulla tavalla hankkia elantoaan. Viimesijainen ei edes tarkoita sitä, että toimeentulotuen tarpeessa olevan pitäisi hakea esim. asumistukea ehtona toimeentulotuen saamiseksi – jos henkilö ei saa asumistukea, niin sitä ei voida toimeentulotukilaskelmassa huomioida tulona. Mikäli henkilö ei ole tiennyt, osannut tai kyennyt hakea muita toimeentulotukeen nähden ensisijaisia etuuksia/tukia esim. asumistukea, niin hänen toimeentulotukihakemusta ei voida hylätä vaan toimeentulotuki on myönnettävä laskelman perusteella. Kun ensisijainen etuus/tuki on hakematta, niin yleensä toimeentulotukipäätökseen kirjataan päätös toimeentulotuen takaisinperinnästä sen myöhemmin samalle kuukaudelle myönnettävän ensisijaisen etuuden/tuen osuudelta. Ensisijaisen etuuden hakematta jättämisestä ei siis hyödy mitään, mutta toimeentulotuen myöntämisen ehtona ei saa olla ensisijaisten tukien ”tehdyt päätökset”.

Miksi ihmeessä sosiaalityöntekijät aina tilttaavat tuon ”viimesijainen” sanan kanssa? Aivan kuin sana ”viimesijainen” tarkoittaisi, että sosiaalityöntekijälle annettaisiin jokin suurempi harkintavalta päättää annetaanko viimesijaista tukea vai ei.

Yhteiskunnalle aiheutuu älyttömästi ylimääräisiä lisäkuluja kun sosiaalityöntekijät yrittävät lain vastaisin keinoin pienentää myönnettävää toimeentulotukea. Sen lisäksi aiheutetaan fyysistä ja inhimillistä kärsimystä, joka on selkeästi ristiriidassa sosiaalityön alkuperäisen tavoitteen kanssa.

Vai onko näiden sosiaalityön opiskelijoiden suurin ongelma siinä, kun köyhä ihminen sopeutuu elämään köyhyydessä? Onko jo menty niin pitkälle, että ei voida enää puhua lainkaan sosiaalityöstä vaan sosiaalityö on muuttunut sosiopaatin ja sadistin kutsumusammatiksi?

—-

Tekstissä on luultavasti luettavissa pettymykseni, sillä kuvittelin vanhojen sosiaalityöntekijöiden olevan ”se pahin ongelma” ja kuvittelin nuorien alalle kouluttautuvien olevan tietoisempia lain asettamista vaatimuksista.

Säästäminen toimeentulotuesta

Toimeentulotukea saava voi säästää tulevia hankintoja varten ja toimeentulotuesta säästyneitä varoja ei saa ottaa myöhempinä kuukausina toimeentulotukilaskelmassa varoina huomioon.

Seuraavassa tapauksessa on oleellista, että henkilölle on joka kuukausi tehty toimeentulotukilaskelma ja välissä ei ole yhtään ainoaa kuukautta, jolloin toimeentulolaskelmaa ei olisi tehty. Eli toimeentulotuen hakijan kannattaa hakea joka kuukaudelle toimeentulotukea, vaikka välissä olisi sellaisia kuukausia ettei alijäämää jäisi maksettavaksi. Jos välissä on yksikin kuukausi, jolloin toimeentulotukea ei ole haettu, niin sosiaalityöntekijä voi ottaa aiemmin toimeentulotuesta säästyneet varat laskelmassa huomioon ja vasta valittamalla saadaan lopullinen päätös tämän kaltaisessa tilanteessa.

ttt säästäminen

Yllä olevassa tapauksessa henkilö oli säästänyt toimeentulotuesta ja jättänyt rahat joka kuukausi tilille. Lopulta tilille säästyneet 6000 markan säästöt katsottiin toimeentulotukilaskelmassa käytettävissä oleviksi varoiksi, jolloin toimeentulotuen alijäämää ei jäänyt maksettavaksi. Henkilö teki turhan oikaisuvaatimuksen lautakuntaan ja sen jälkeen hän teki valituksen Hallinto-Oikeuteen, jonka päätöksen perusteella toimeentulotuen saajallakin on oikeus säästää esim. pesukonetta varten.

Mielestäni sosiaalityöntekijöiden autamistahto on varsin kummallista kun köyhän pitää hakea oikeus säästämiseen Hallinto-Oikeudesta asti.  Luultavammin useimmilla toimeentulotuen hakijoilla tilille kuukaudenvaihteessa jääneet varat on otettu myöhempien kuukausien laskelmissa huomioon ja kunta on säästänyt, kun köyhä ei ole osanut tehdä valitusta tai on luovuttanut sosiaalityöntekijän avun edessä.

Valitettavasti sosiaalityön tasolla toimeentulotuen saajaa rankaistaan järkevästä toiminnasta ja asioiden sössimisestä palkitaan harkinnanvaraisella toimeentulotuella. Laki ei näin edellytä, vaan laki suo sosiaalityöntekijöille liian paljon harkintavaltaa ja muodostuneet käytännöt ovat muodostuneet harkintavaltaa käyttävien sosiaalityöntekijöiden työn tuloksena.

Vuosia sitten törmäsin tilastoon, jossa näkyi kuinka moni toimeentulotukipäätös oikaistiin lautakunnan päätöksellä ja ainakin silloisen tilaston perusteella laittomat päätökset oikaistiin pääasiallisesti vasta Hallinto-Oikeudessa. Pitäisikö kunnalle määrätä sakkomaksu niissä Hallinto-Oikeuteen menevissä valitustapauksissa, joissa on saatu selkeä laintulkinta oikeusratkaisujen ja laillisuusvalvojien kannanottojen perusteella?

Toimeentulotuen hakijan kannalta on täysin kestämätöntä, että sosiaalityöntekijät saavat simputtaa toimeentulotuen tarpeessa olevaa henkilöä ilman seuraamuksia, myös niissä tapauksissa, joista on jo olemassa erittäin selkeä laintulkinta.

Laina tilillepanona toimeentulotukea myönnettäessä: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2015/08/07/lainat-toimeentulotuessa/

tulojen jaksottaminen toimeentulotuessa

Eräs keino saada myönnettävää toimeentulotukea pienemmäksi on jaksottaa edellisien kuukausien tai vuosien tuloja eli siirtämällä toimeentulotuen miniminormin mukaista ylijäämää aina seuraaville kuukausille.

Tulo voidaan kuitenkin jakaa eriin otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona, jos se tulon kertaluonteisuus tai sen saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista. Toimeentulotuen hakemista edeltävinä kuukausina saa kuitenkin elää kuukausittaisten tulojensa mukaisesti eikä ole velvollisuutta jättää toimeentulotuen laskelman ulkopuolelle jääviä laskujaan maksamatta ja eikä ole velvollisuutta elää miniminormilla olettaen, että joutuu tulevina kuukausina hakemaan toimeentulotukea.

21. Tulojen jaksottaminen 1

22. Tulojen jaksottaminen 1 b

Yllä olevassa päätöksessä toimeentulotukea myöntänyt virkanhaltija on olettanut, että henkilö ei olisi saanut toimeentulotuen hakemista edeltävinä kuukausina elää ja maksaa laskujaan omalla palkallaan, vaan virkailijan näkemyksen mukaan hänen olisi pitänyt ennen toimeentulotuen hakemista elää laskennallisen miniminormin mukaisella summalla.

Toimeentulotukea myönnettäessä laissa määritellään, mitkä menot otetaan huomioon laskelmassa ja henkilö oli ennen toimeentulotuen hakemiskuukautta käyttänyt palkkavarojaan menoihin, joita ei toimeentulotukilaskelmassa huomioida menoina mm. auton käyttökustannukset, velkojen maksu, sakkomaksu ja ehkä hän käytti enemmän kodin tarvikkeisiin kuin toimeentulotuen perusosassa huomioidaan. 28.9.2000 saatu palkka oli kohtuullista ottaa huomioon lokakuussa, koska 3609 markkaa oli saatu edellisen kuukauden lopussa ja käytettävissä ollut 4009 markkaa ylitti reippaasti henkilön miniminormin. Elo-, syyskuun eikä edes lokakuun ylijäämää saanut jaksottaa marras- ja joulukuussa tuloksi (ilmeisesti tilin saldo oli noin 0 markkaa lokakuun päättyessä).

23. Tulojen jaksottaminen 2 a

24. Tulojen jaksottaminen 2 b

Edellisestä päätöksestä käy selväksi ettei oikeus jaksottamiseen kumoa sitä seikkaa, että toimeentulotuen määrä on määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus, jolloin vain käytettävissä tuloa voidaan jaksottaa tuleville kuukausille ja vanhoja kertaluonteisia varoja ei voida jaksottaa muista säädöksistä irroitettuna.

Edellinen vuodelta 2001 oleva päätös ei estä simputtamasta jaksottamismahdollisuudella. Minulta evättiin toimeentulotuki, koska Tampereen kaupunki haluaa minulta tuloselvityksen vuodesta 2009 lähtien ja minä toimitin tiliotteet  vain vuodesta 2013 lähtien (joka on ko. tilin osalta maksimiaika saada tiliotteet verkkopankista). Tiliotteista käy selkeästi ilmi, että olen elänyt alle miniminormin, mutta Tampereen kaupunki haluaa täyden varmuuden, että olen elänyt enintään miniminormilla myös sitä edeltävänä aikana – nyt kun haen Tampereen kaupungilta toimeentulotukea vuodelle 2015.

25. Tulojen jaksottaminen 3 a

26. tulojen jaksottaminen

Yllä olevassa päätöksessä sanotaan selkeästi ettei palkkatulo ole sellainen tulo, joka olisi kohtuullista jaksottaa useammalle kuukaudelle.  Aikaisemmasta tekstistä löytyy päätös, jonka mukaan edellisen kuukauden lopussa maksettu palkka on kohtuullista jaksottaa seuraavalle kuukaudelle.

Hallinto-oikeus palauttaa uudelleen käsiteltäväksi

Niissä tapauksissa, joissa Hallinto-Oikeus palauttaa asian lautakunnan uudelleen käsiteltäväksi, kunnan pitää tehdä asiasta uusi päätös.

Joskus kunta ei käsittele hallinto-oikeuden palauttamaa asiaa uudestaan, jolloin valittajan on syytä olla itse aktiivinen ja vaatia uutta päätöstä. (Minä en tiedä valvooko kukaan Hallinto-Oikeuden uudelleen käsittelyyn palauttamien päätösten toteutumista.)

Seuraavassa on yksi esimerkki, jossa Hallinto-Oikeuden päätöksen täyttöönpanon laiminlyönnistä on täytynyt tehdä  kantelu oikeusasiamiehelle:

Ho palauttaa uudelleen käsiteltäväksi

Henkilölle oli tehty toimeentulotukilaskelmat kesä-, heinä- ja elokuulle eikä hän tehnyt päätöksistä oikaisupyyntöjä, vaikka todellisuudessa hänelle ei maksettu näinä kuukausina laskelman mukaisia työmarkkinatukimaksuja. Syyskuun päätöksessä sama aikaisempaan laskelmaan jo laskettu työmarkkinatuki otetaan uudelleen huomioon syyskuussa toteutuneena maksuna, jolloin henkilö teki oikaisuvaatimuksen ja valituksen Hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeus katsoi ettei jo laskettua tuloa voida laskea uudelleen tuloksi ja palautti asian jaoston uudelleenkäsiteltäväksi.

Lain mukaan työmarkkinatuki voidaan huomioida laskennallisena tulona tai kuukaudessa todellisuudessa maksettuna työmarkkinatukena. Edellisestä voi seurata eräs mahdollisuus, joka toteutui minun kohdallani. Mikäli Tässä tapauksessa Hallinto-oikeus olisi katsonut, että syyskuun toimeentulotukilaskelmassa voidaan ottaa tuloina huomioon todellisuudessa maksetut työmarkkinatuet, niin samat työmarkkinatuet olisi laskettu kahteen kertaan tuloksi. Päätöksen perusteella samaa tuloa ei olisi voinut laskea aikaisempien kuukausien tuloksi, mutta lakia tuntemattoman näkökulmasta vaikuttaa ettei mitään ole tehtävissä, koska aikaisempien kuukausien osalta valitusajat ovat umpeutuneet…. paitsi, että tehdyn päätöksen perusteella saattaisi olla mahdollisuus ottaa aikaisempien kuukausien laskelmat uuteen käsittelyyn. Aikoinaan minä en tiennyt tästä mahdollisuudesta ja sen vuoksi minun työmarkkinatukeni pysyi tuplatulona.

Jostain syystä toimeentulotukilaskelmassa pyritään laskemaan samat tulot useamman kerran tuloksi. Eräs sosiaalivirkailija onnistui laskemaan yrittäjän valtiolle maksaman arvolisäveron minun tuloksi, koska tulostetussa kuittipohjassa numerot olivat osittain väärässä paikassa.

Jokaisesta toimeentulotukipäätöksestä on valitettava erikseen

Toimeentulotukipäätöksissä saatetaan toistaa samaa virhettä kuukaudesta toiseen, jolloin pitää valittaa määräajassa jokaisesta päätöksestä erikseen, jotta hallinto-oikeus voi korjata virheelliset päätökset.

Seuraavassa tapauksessa valitusrumba on alkanut 2004 ja se on jatkunut velä 2007, joten jonkin verran vaaditaan sitkeyttä, mikäli haluaa oikaisua virheelliseen toimeentulotukipäätökseen ja sosiaalitoimi ei ole kiinnostunut korjaamaan virhettään. Jos päätös oikaistaan hallinto-oikeudessa (noin yli vuoden kuluttua), niin yleensä samalla päätöksellä oikaistaan kaikki hallinto-oikeuden käsiteltäväksi ehtineet valitukset. Hallinto-oikeuden päätöksen saatuaan sosiaalitoimi joskus itseoikaisee ne virheelliset  päätökset, joiden osalta valitusrumba on käynnistetty.

 

joka päätöksestä valitettava 1

 

Tässä tapauksessa henkilön toimeentulolaskelmassa oli virheellisesti otettu ylläpitokorvaukset tulona huomioon.

 

joka päätöksestä valitettava 2

Henkilö teki oikaisuvaatimuksen lautakuntaan ja sen jälkeen valituksen Hallinto-Oikeuteen vain elokuun päätöksestä. Hallinto-Oikeus määräsi maksamaan henkilölle 159 euroa lisää toimeentulotukea elokuulle, mutta valitettavasti ei voinut korjata muiden kuukausien virheellisiä päätöksiä, koska niistä ei ollut tehty valituksia.

Toimeentulotuen hakijalla on mahdollisuus tehdä uusi takautuva toimeentulotukihakemus, jolloin lain vastaisesti tulona huomioon otetut ylläpitokorvaukset voidaan tavallaan hyvittää takautuvana toimeentulotukena. Sosiaalitoimi voi myöntää takautuvaa toimeentulotukea oman harkintansa mukaan, mutta tässä tapauksessa tehtiin kielteinen päätös.

Mikäli sosiaalitoimi ei halua myöntää takautuvaa toimeentulotukea, niin kielteisestä päätöksestä voi tehdä määräajassa oikaisuvaatimuksen ja sen jälkeen asian käsittely etenee Hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus ei voi edelleenkään korjata aikaisempia virheellisiä päätöksiä vaan asia käsitellään vain takautuvana toimeentulotukena, jolloin takautuvasti vaaditulle toimeentulotuelle on oltava riittävät perusteet.

Aivan käsittämätöntä, että tätä asiaa on käsitelty vielä Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa.

 

joka päätöksestä valitettava 3

 

Yllä on oikeusasiamiehelle annettu selitys siitä, miksi toimeentulotukihakemus on jätetty kirjaamatta ja käsittelemättä. Yleensä kanteluiden ratkaisuissa vain todetaan, että toimeentulotukihakemusten käsittelyssä pitää olla huolellisempi, mutta se ei palauta toimeentulotuen hakijan menettämiä tukia.

Mielestäni on hieman ongelmallista, että inhimillisen virheen varjolla voidaan myös simputtaa pärstäkertoimeltaan negatiivista asiakasta, jättämällä kirjaamatta ja käsittelemättä hänen sosiaalitoimeen toimittamia toimeentulotukihakemuksia. Tämä ongelma pitäisi poistaa sillä, että tahaton tai tahallinen inhimillinen virhe ei aiheuta toimeentulotuen menettämistä vaan toimeentulotuki pitäisi myöntää lisäkorvausten kera.

Mikäli toimeentulotukihakemukset ja niiden liitteet katoavat matkalla, niin kannattaa lähettää/toimittaa ne kaupungin kirjaamon kautta ja pyytää, että ne kirjataan vastaanotetuksi. Sähköposti on suojaamaton, mutta omalla vastuullaan voi toimittaa toimeentulotuen hakemiseen liittyvät asiapaperit sähköpostiviestin liitetiedostoina, jolloin itselle jää jonkin kaltainen todiste. (Oikein vakavassa simputustapauksessa kannattaa lähettää samat asiapaperit useampaan kertaan, jolloin ainakin yhdet paperit läpäisevät ”katoamis-seulan”.)

Aikoinaan minun toimeentulotukihakemukset ja liitteet tuppasivat katoamaan, joten toimitin kaikki paperit kirjaamon kautta ja pyysin kuittaukset jokaisesta jätetystä paperista. Minun kohdalla väitettiin etten ollut toimittanut toimeentulotukihakemusta, mutta kun kävi selväksi ettei näin voida väittää, niin olikin vahingossa kirjoitettu ettei ole jätetty toimeentulotukihakemusta kun olisi pitänyt kirjoittaa ettei ole toimitettu lisäselvityksiä. Uskottava selitys ottaen huomioon, että alkuperäinen väite oli ettei toimeentulotukihakemusta voinut käsitellä, koska hakemusta ei ole edes jätetty ja sen vuoksi kyseiseen hakemukseen liittyvää lisäselvityspyyntöä ei ollut olemassa.

Jo vuodelta 2000 löytyy selkeä päätös ettei ylläpitökorvaus ole toimeentulotukea laskettaessa tuloa:

ei. ylläpitokorvaus

 

Miksi ihmeessä tuo vuoden 2000 päätös ei velvoittanut kuntia mitenkään?  Tuon päätöksen jälkeen on yhä edelleen laskettu ylläpitokorvaus tuloksi, josta on sitten käyty vuosia kestävää valitusrumbaa? Varmasti on saatu lain vastaisesti merkittävää säästöä toimeentulotukimenoihin, mutta samalla on täysin turhaan rasitettu yhteiskunnalle kallista oikeuskoneistoa. Puhumattakaan siitä, mikä merkitys tuolla summalla on köyhälle, joka ilmeisemmin tekee palkatonta työtä tuon ylläpitokorvauksen saadakseen.

Vuodelta 2007 löytyy päätös ettei edes korotettu ylläpitokorvaus ole toimeentulotukea laskettaessa tuloa:

ei. korotettu ylläpitokorvaus

Päivitys 6.6.2017

Jokaisen kuukauden toimeentulotukipäätöksestä on valitettava erikseen, jos haluaa niihin muutosta: https://yle.fi/uutiset/3-9650476?origin=rss

, josta seuraavassa on kuvakaappauskooste.

Kannattaa muistaa, että viranhaltijoiden antamat tiedot/neuvot on aina tarkistettava useampaan kertaan ja mielellään useammasta lähteestä.