Työttömien parjauskamppanja

Uusin arvostelija, jonka mielestä työttömille maksetaan liikaa tukia: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005418524.html

Kun henkilön tietoja katsoo Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Aarnio-Wihuri

Tässä sitä nähdään, kuinka ahkera itse omalla työllään omaisuutensa hankkinut 1940 syntynyt mies on ansainnut asemansa. Tämäkin henkilö on alle 80 vuotias, mutta on ihan itse omilla ansioillaan päässyt yli 100 vuotta toimineen perheyrityksen johtoon.

Kyllähän sitä nykyisen työllisyyspolitiikan ja erityisesti palkattoman työvoimatarjonnan vuoksi työttömäksi jääneitä voikin arvostella, he kun eivät ole niin ahkeria, että olisivat vuosikymmeniä ennen syntymäänsä ihan itse ryhtyneet ansaitsemaan omaisuuttaan ilman yhdenkään ihmisen apua.

Ei Antti Aarnio-Wihuri palkannut arvostelemiaan työnhakijoita töihin, mutta piti kuitenkin tulla julkisuuteen arvostelemaan työttömien liian isoja tukia. Mikähän oli henkilön tarjoaman palkan suuruus, kun hän törmää toistuvasti liian isojen työttömyyskorvausten laiskistamiin työnhakijoihin? Vai onko työntekijöiden saamattomuuden suurin syy kyseiselle ikäpolvelle tyypillisissä työnjohtotaidoissa?

Työtön saa työmarkkinatukea verojen pidättämisen jälkeen vain alle 19 euroa päivälle. Aika erikoista, että yksikään ihminen kehtaa suomen hintatasolla lähteä arvostelemaan tätä liian suureksi tueksi ”muille ihmisille”.

Jos mukaan otetaan asumistuki ja toimeentulotuki, niin asumiskulujen jälkeen täysimääräinen tuki on alle 488 euroa kuukaudessa, joka tarkoittaa noin 16 euroa jokaiselle päivälle. Tämä tuki maksetaan työttömälle, joka osallistuu kiltisti kaikkiin työvoimavirkailijoiden määräämiin työllistämispalveluihin, jolla lähinnä varmistetaan ettei työtön vietä vapaa-aikaa. Edellinen ”palvelu” tarkoittaa lähinnä työttömän työkelpoisuuden romuttamista ja työnhaun hankaloittamista, koska työllistämispalveluun osallistuminen tulkitaan tärkeämmäksi velvollisuudeksi kuin työttömän pyrkimys työelämään.

Mikäli työtön kieltäytyy pakkotyöstä tai kauppatavarana olemisesta, niin toimeentulotuen perusosa tippuu 292 euroon kuukaudessa, jolloin jokaiselle päivälle maksetaan tukea alle 10 euroa.

Asumiseen myönnettävä tukihan myönnetään ehdollisena eli tuki myönnetään  sen perusteella, kuinka hyvin asuntoja vuokraavat ”pääsevät tienaamaan” ja omassa talossa asuville tukea myönnetään kovin nihkeästi. Usein tämä asumiseen myönnettävä tuki lasketaan ”tuloksi”, vaikka työttömällä ei ole oikeastaan määräysvaltaa, kuinka hän itse käyttäisi tämän asumiseen myönnettävän tuen (järkevintähän olisi maksaa samalla summalla omaa kotia kuin asua vuokralla) – työttömällä asumistuki kattaa asumismenot parhaiten kun hän asuu vuokralla.

Mitä ihmisen päässä liikkuu järjen tilalla, kun alle 19, 16 tai 10 euron tuki päivittäisiin menoihin tulkitaan ”liian isoksi tueksi” ja kyseenalaistamatta uskotaan, että tämän tuen vuoksi työttömälle ei kelpaa normaali kuukausipalkka?

Kyllähän joillekin maksetaan ansiosidonnaista yli 8000 euroa kuukaudessa, mutta yleensä kaikki kykytystoimet kohdistetaan lähinnä työmarkkinatukea saaviin.

Ennen ansiosidonnaista saavan kannatti osallistua hyödyttömiin ja turhia kustannuksia yhteiskunnalle aiheuttaviin työllistämispalveluihin, koska osallistumispäivien osalta 500 päivän laskuri pysyi paikallaan. Edellinen lienee yksi syy, miksi työllistymisen kannalta hyödyttömien työllistämiskurssien järjestämistä ei heti alkuunsa lopetettu, vaan niiden hyödyllisyyttä ryhdyttiin valheellisesti vahvistamaan veronmaksajien kukkarosta myönnettävien tukien avulla: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/07/26/tyollistamispalveluista-tyottomaksi-tai-tyollistamispalveluun/

Mainokset

Työttömille ostettujen palveluiden kustannusten arviointia…

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/markku-jaisi-elakkeelle-vuoden-kuluttua-mutta-te-toimisto-ehdotti-uutta-kallista-koulutusta-minusta-tuntuu-hirvealta-koulutus-pitaisi-tarjota-nuoremmalle/6538228#gs.6ckh09o

Edellisestä linkistä löytyy tieto, että tärkeintä järjestettävässä työllisyyskoulutuksessa on työttömän velvollisuus osallistua, jonka rinnalla työllisyyskurssin hyödyllisyys ja työllistävä vaikutus on  täysin merkityksetön seikka.

 

Työttömien pakkoaktivoinneista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksista voi vain arvioida…

http://raportit.kela.fi/linkki/20712314

Vuoden 2016 aikana maksettiin työttömyyskorvauksia 104 744 782 päivältä, vaikka korvattavien työttömyyspäivien määrän kasvu on vuosittain hidastunut, niin määrä ei ole kuitenkaan kääntynyt laskuun.

http://raportit.kela.fi/linkki/79835595

Työttömien aktivointiaste on vaihdellut noin 30 ja 37 %:n välillä.

 

Kun edellisistä kolmesta linkistä löytyviä tietoja yhdistetään, niin saadaan karkea arvio työttömille ostettavien palveluiden hinnasta:

vuoden 2016 aikana maksetut työttömyyskorvauspäivät 104 744 782 * 0,30 osuus työttömistä aktiivitoimenpiteissä * 150 euroa/päivä

…tarkoittaa vuodessa vähintään 4 713 515 190 euron lisämenoa veronmaksajille, koska a) kaikki työttömien palvelut veloitetaan jokaiselta päivältä, b) myös työpanoksen vastaanottajalle maksetaan koulutuskorvaus, c) työttömien määrä lisääntyy koko ajan, d) työttömien velvollisuutta osallistua aktivointiin lisätään koko ajan, joten 30 %:ia lienee liian pieni osuus – ja edellisen lisäksi työttömille edelleen maksetaan työttömyyskorvauksen suuruinen tuki ehkä 9 eurolla korotettuna, jonka lisäksi yhteiskunta maksaa myös työministeriön alaisen toiminnan kustannukset.

Vuodessa ostetaan 4,7 miljardilla ”lisäpalveluita” työttömille, joissa lähinnä otetaan työttömän työpanos ilmaiseksi.

… ja todellinen summa lienee paljon suurempi.

Kun edellisen summan jakaa luvulla 500 000, joka lienee lähellä todellista työttömien määrää, niin saadaan vuodelle 9427 euroa. Mikäli edellinen summa yhdistetään työttömille maksettaviin tukiin, niin voidaan vain päätyä tulokseen – tekemätöntä työtä löytyy ja rahaa palkanmaksuun löytyisi – mutta jostakin syystä päättäjät eivät voi hyväksyä sitä, että työttömille maksettaisiin työnteosta palkkaa ja työttömyydestä loisiminen lopetettaisiin.

Päivitys 23.8.2017

http://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2017/08/23/tyottomyysbisnesta/#comment-42589

Sakun blogista löytyi yläpuolella löytyvä tieto kuntottavan työtoiminnan kustannuksista.

”2430,40? euroa ja 2635? euroa kuukaudessa, jonka lisäksi maksetaan 10 euroa niiltä päiviltä kun työtön velvoitetaan saapumaan paikalle. Huom. Tuo ”kiinteä kuukausikorvaus” voi tarkoittaa vuokraa, jolloin kyse ei olisi työttömän palvelusta veloitettavasta kiinteästä kuukausikorvauksesta.

Miksi ihmeessä tuota veronmaksajien kukkarosta kauhottua summaa ei voida käyttää työttömän palkkaamiseen ihan rehelliseen työsuhteeseen? Kun tuo summa yhdistetään työttömän saamiin tukiin, niin yhteiskuntahan säästäisi melkoisesti.”

Verovaroilla maksetaan joidenkin ihmisten alistamisperverssioiden toteuttamisesta, koska jokaiselle työttömälle olisi parempi päästä palkkatyöhön kuin joutua työllistämispalveluiden rattaisiin.

Ja seuraavassa uutisessa Ministeri Orpo vaatimassa lisää ”kannustavuutta” työttömille, vaikka työttömät voisi kyykyttämisen sijaan palkata töihin ja varat voisi ottaa työttömien kyykyttämiseen käytettävistä varoista.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005337315.html

 

Kelan työajan käyttö

Omalla kohdalla Kelan toimeentulotukipäätökset on (yhtä ainoata kahden kuukauden päätöstä lukuunottamatta) tehty vain kuukaudeksi kerrallaan. Lisäksi jokainen päätös on tullut postitse vasta viikon kuluttua päätöksen tekemisestä.  Edellinen on ehkä paikallaan, koska voinhan jo huomenna olla tuloksellisesti kuollut(?). Melkoisella varmuudella tuen tarpeeni tulee kuitenkin jatkumaan, koska työllistymiseni palkkatyöhön on erittäin epätodennäköistä, sillä palkkatyöpaikkoja on liian vähän ja edellisen lisäksi työttömät on lähinnä ulkoistettu palkkatyömarkkinoilta.

Eiköhän Kelan työntekijöiltä kulu enemmän työaikaa, kun ryhdytään ”kannustusmielessä” tekemään vain kuukauden toimeentulotukipäätöksiä, vaikka perusosan alentaminen on mahdollista kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Ja luulisi tuon päätöksen postittamisen viikon viipeeseenkin kuluvan ylimääräistä työaikaa – ellei jo järjestelmään ole kirjattu tuota viikon ”kannustavaa-viivettä”. Niille, joilla ei ole nettiyhteyttä tuo epätietoisuus on täysin kohtuutonta, koska ennen päätöksen saamista he eivät voi olla varmoja tuen saamisesta, jolloin mahdollisesti pitkä ja vaivalloinen asiointimatka voi osoittautua täysin hukkareissuksi ellei vaihtoehtoisesti viivästytä laskujen maksua päätöksen saapumiseen asti, joka puolestaan aiheuttaa omat ongelmansa.

Laillisuusvalvojien pitäisi ehdottomasti tutkia, kuinka Kela tekee toimeentulotukipäätöksiä, koska mitenkään ei voi olla järkevää viivästyttää seuraavan kuukauden päätösten tekemistä kuukauden viimeisille päivämäärille saakka, vaan päätöksiä pitäisi tehdä kuukauden jokaisena päivänä.

Seuraavan jutun mukaan yhteiskunta on maksanut miljoonia euroja Kelan ylitöistä:

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/kelajoutui-luopumaan-yhden-luukun-ideasta/?shared=1745955-a2131b85-500

Yllä olevassa tekstissä löytyy tieto, että yksin asuvan perusosa olisi 487,89 euroa, mutta jätetään jälleen kerran kertomatta, että tuota peruosaa voidaan alentaa 20 %:ia tai 40 %:ia. Ilman työttömiiin kohdistuvaa vihapropagandaa kerrottaisiin, että työttömän peruosa on  292 euroa kuukaudessa, jota voidaan korottaa työttömän pärstäkertoimen ja aktiivisuuden perusteella 487,89 euroon kuukaudessa. Edellinen on siis käytännön toteutus suomen lakiin kirjatusta oikeudesta yhdenvertaiseen kohteluun, koska viranhaltijoille annetaan (mieli)valta poiketa laista vain oman harkinnan perusteella.

Jos poistettaisiin työttömien velvollisuus tehdä pakkotyötä eri nimikkeiden alaisena, niin tuen tarve vähenisi, koska palkattomilla työntekijöillä täytettäviin työpaikkoihin pitäisi palkata työntekijöitä. Mikäli poistettaisiin edes pakkotyöhön kiristäminen perusosan alentamisella, niin hyvin todenäköisesti yhteiskunta säästäisi, koska yksilötasolla tehokas taloudellinen pakko tuottaa vähemmän säästöä kuin kiristämisen kustannuksiin kuluu yhteiskunnan varoja.

Alapuolella on Kelan oikaisuvaatimuksen ohjeet, jonka lopussa kerrotaan, että viikolla 32 keskimääräinen käsittelyaika oli 101 kalenteripäivää. Kun työaikaa riittää tarpeettomaan ”kannustamiseen”, niin onko kohtuullista, että toimeentulotukea hakenut ja oikaisuvaatimuksen tehnyt joutuu odottelemaan yli neljännesvuoden (kumileimasin)päätöstä, jotta voi tehdä valituksen hallinto-oikeuteen? Olen aiemmin kirjoittanut Kelan ilmoittamien käsittelyaikojen ylittyneen omalla kohdalla tuplaten.

http://www.kela.fi/toimeentulotuki-nain-haet-muutosta?inheritRedirect=true

 

Kun yhteiskunta näin avoimesti hyväksyy köyhän elämän kurjistamisen, niin onko lopulta yksittäisen kansalaisen vika, jos hän lähtee mukaan…

Todennäköisesti seuraava tapaus ei liity yksinomaan yhteiskunnan köyhempiin ihmisiin, sillä luultavasti siinä tapauksessa asiaa ei olisi lähdetty edes tutkimaan, mutta eikö nykyinen asenneilmapiiri kannusta kohtelemaan työttömiä/tyhmiä/köyhiä juuri jutussa kerrotulla tavalla:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/227733-esitutkinta-apteekkari-myi-potilaille-jopa-laakejatetta-haluttiin-ottaa-rahat-pois

Työttömien elinajan valvomiseen ja kurjuuden varmistamiseen käytetään älyttömästi valvontakapasiteettia ja yhteiskunnan rahaa, koska halutaan varmistaa ettei työttömien elämä ole vain pelkkää vapaa-ajan viettämistä, mutta eikö työttömiin kohdistunut viha ole saanut jo sairaat mittasuhteet, kun samaan aikaan todella tärkeät valvontakohteet laiminlyödään – jopa useiden vuosien ajan?

Erinomainen esimerkki

https://yle.fi/uutiset/3-9770059?origin=rss

Päivi on laillistettu sairaanhoitaja Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa, mutta valitettavasti hän joutuu työvoimatoimiston rattaisiin. Työtönhän ei suomessa työntekijäksi kelpaa, vaikka olisi millainen pätevyys ja kokemus. Sairaanhoitaja on ilmeisen pätevä ja oppimiskykyinen kun on voinut siirtyä Ruotsiin ja Tanskaan toimimaan sairaanhoitajana, joissa luultavasti hoidon taso on korkeampi kuin Suomessa.

Elokuussa 2016 Lappeenrannassa päätettiin kokeilla Keskussairaalan päivystyksessä aula-avustajaa, jossa Päivi todisti olevansa työpaikan perustamisen arvoinen työntekijä.

Virka laitettiin julkiseen hakuun, mutta Päivi ei ollut ensimmäinen valinta eikä edes toinen… työnantaja kertoi, että Päivi oli kolmas valinta (olisi ollut työnantajalle melkoinen häpeä myöntää, että Päivi oli vasta neljäs tai jopa vasta 161 valinta). Luultavasti monikaan ei ole sairaanhoitaja pätevyydellä valmis ryhtymään aula-avustajaksi.

Päivi on tekstin mukaan optimistinen ja positiivinen, mutta 6 vuoden auttaminen riitti nakertamaan työttömän niin hajalle, että hän uskoo ettei hänen sairaanhoitajan pätevyytensä paluumuuttajana ollut riittävän korkea… enimmäisen vuoden aikana(?), toisen vuoden aikana(?), kolmannen vuoden aikana(?)… Eikö suomalaiset sairaanhoitajat jää lainkaan äitiyslomalle tai hoitovapaalle?

Päivi oli niin lyöty, että hän yllättyi kun juuri hänet valittiin työtehtävään. Tähän kuka tahansa täyspäinen sanoisi, että Päivin olisi pitänyt olla ehdottomasti ensimmäinen valinta, koska hän oli ainoa, jolla oli kokemusta tehtävistä ja hänellä oli sairaanhoitajan pätevyys kolmessa maassa, joten aula-avustajaksi häneltä löytyi uskomattoman hyvä ammattitaito ja kielitaitoakin löytyi.

Mielestäni osoittaa vain työhönottajien ääliömäisyyttä, kun kolmessa maassa laillistettu sairaanhoitaja ei saanut alan töitä heti palattuaan suomeen ja työttömyysaika venyi kuuteen vuoteen.

Tuossa lopussa sitten onkin työkkäritätien ehdoton vaatimus – kaikki paska on otettava vastaan… ja sitten muutaman vuoden aivopesun jälkeen olet jopa kiitollinen.

 

Lisärahaa työpaikkojen hävittämiseen

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/227135-ei-tule-kuulonkaan-etta-keventaisin-vain-suurituloisten-verotusta-orpo-kannusti

Veronmaksajien kukkarosta löytyy aina lisärahaa kun kyse on palkkatyöpaikkojen hävittämiseen tähtäävästä toiminnasta. Kuka ihme tekee tulevaisuudessa töitä kun nuorille opetetaan jo varhaisessa vaiheessa, että he ovat palkkatyöhön kelpaamattomia?

Jo antiikin ajalla kirjoitettiin teksti, jossa päiviteltiin nykynuorison olevan huonompaa kuin edellinen sukupolvi. Teksti tuodaan aina silloin tällöin esille, koska se on sisällöltään ajaton, jokainen sukupolvi kuvittelee olevansa parempi kuin seuraava kurittomasti kasvatettu sukupolvi, koska heiltä on vaadittu enemmän ja he ovat tehneet enemmän kuin kukaan muu sukupolvi – ennen tai jälkeen heitä…

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000804740.html

Ei suomi nouse sillä, että yhä useampi ottaa – nyt ja tulevaisuudessa – tulonsa työttömien kyykyttämisestä, mutta samalla linjalla jatketaan…

Yrittäjät hyödyntävät härskisti palkatonta työvoimaa, koska päättäjät ovat laillistaneet työttömien työpanoksen ottamisen ilman palkkaa. Moraalitonta toimintaa selittäväksi ja omaatuntoa rauhoittavaksi tekosyyksi hyödynnetään väitettä ettei koulutettujen työnhakijoiden ammattitaito ole riittävää, vaikka esim. 30-34 vuotiaista 41 %:lla on korkeakoulutus.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laaksonen ei kykenevä tai halukas tekemään päätelmiä, että yli 400 000 työttömän kiertäminen palkattomina työntekijöinä vaikuttaa useiden työpaikkojen poistumiseen palkkatyömarkkinoilta ja yhä lisääntyvä palkattomien työntekijöiden tarjonta lisää työnantajien palkanmaksuhaluttomuutta, joten Sanni asettaa tutkijapaneelin, joka yrittää ratkaista, miten yritykset saisivat osaavaa työvoimaa:

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005323224.html

Ryhdytään etsimään syitä, miksi osaavaa työvoimaa ei löydy yrityksille, jotka katsovat ettei alan ammattikoulutuksen saanut voi saavuttaa heidän osaamisvaatimuksiaan. Pitäisi vain luopua päätelmästä, että vain ylioppilas tai tiettyyn yhteiskuntaluokkaan syntynyt on riittävän älykäs ja oppimiskykyinen työntekijäksi, mutta Opetusministeri Sanni Grahn-Laaksosen mielestä osaajapulasta kärsiville aloille pitäisi kouluttaa työntekijöitä erityisesti muunto- ja täydennyskouluttamalla.

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201708122200322567_pi.shtml

Ihan tyypillistä toimintaa, että jätetään aivot narikkaan ja lähdetään miettimään täysin merkityksetöntä ongelmaa, miksi ikäluokasta valmistuu vain 41 %:ia, vaikka ikäluokasta 60 %:ia aloittaa korkeakoulutuksen.  – Luultavasti yhä useampi tietää, että valmistuminen ilman suhteita ja välikesien työkokemusta, johtaa palkattomien työpaikkojen kierteeseen, joten valmistumatta jättäytymisellä varmistaa mahdollisuutensa tulla valituksi edes matalapalkkaisiin töihin.

Miksi opetusministeri ei edes kyseenalaista väitettä, jossa väitetään ettei yritykset saa riittävän osaavaa työvoimaa?

Miksi opetusministeri ei kyseenalaista odotusta, jossa työhön perehdyttämiseen riittävä peruskoulutus katsotaan riittämättömäksi ja yritetään siirtää yrityksen omalle vastuulle kuuluva täsmäkoulutus yhteiskunnan maksettavaksi?

Kun ikäluokasta lähes puolet saa korkeakoulutuksen, niin suomen nuoriso on paremminkin ylikoulutettua kuin alikoulutettua, joten varmasti osaavaa työvoimaa löytyy palkattavaksi ja yrityksessä täsmäkoulutettavaksi työtehtäviin.

Ensimmäinen järkevä päätelmä olisi lopettaa kaikki palkattoman työn muodot, jolloin työttömillä täytettäviin työtehtäviin olisi palkattava työntekijöitä eikä tarvitsisi tekosyillä peitellä palkattomien työntekijöiden hyväksikäyttöä.

Kuten tiedetään, niin hyvin usein palkattoman työpestin jälkeen edellinen palkaton työntekijä opastaa seuraavan palkattoman työntekijän työtehtäviin, mutta työnantajien väitteiden mukaan tämä seuraavaa palkatonta työntekijää perehdyttävä työntekijä ei ole riittävän pätevä palkattavaksi. Todellinen syy ”osaajapulaan” on kuitenkin erittäin yksinkertainen, miksi maksaa palkkaa, kun samat työtehtävät voi hoitaa palkattomia työntekijöitä kierrättämällä.

Toinen järkevä päätelmä olisi todeta ettei yhteiskunnalta voida vaatia kunkin yrityksen tarpeita täyttävää täsmäkoulutusta, koska tällainen työhönperehdyttäminen on täysin järjetöntä ja monesta  syystä erittäin kustannustehotonta.

Yhteiskunnan ei ole järkevää maksaa parinkymmenen ihmisen ammatillisesta täsmäkouluttamisesta, jonka jälkeen työpaikkaan palkataan todennäköisemmin koulutusta saamaton henkilö, joka pätevöityy työtä tekemällä…

Kolmas päätelmä olisi todeta, että yhteiskunnan pitäisi poistaa nuorten opiskelupaikkojen pakkohaku, koska edellinen johtaa väistämättä tilanteeseen, jossa osa opiskelupaikoista täytetään vain välivuosien ajaksi ja näistä opiskelijapaikoista ei valmistu kukaan.

Neljäs päätelmä olisi todeta, että miksi koulutetaan pelkästään kouluttautumisen vuoksi, jos annettu koulutus ei kuitenkaan tyydytä työnantajien tarpeita.