Veronmaksajien rahaa palaa

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201804082200863379_pi.shtml

Eihän työnantajien palkamaksuhalukkuus työttömiä kepittämällä parane.

Työttömien pitää siis osoittaa aktiivisuutensa alistumalla nöyrinä kyykkyhyppelypalveluihin, jotka rahoitetaan veronmaksajien kukkarosta.  Kun iloitaan siitä, että työttömät eivät saa käyttää omaa elinaikaansa ”työttömyyskorvauksilla vietettävään vapaa-aikaan”, niin jää tiedostamatta ettei veronmaksajat hyödy tästä aktivoinnista yhtään mitään vaan he maksavat entistä enemmän – ideologista, joka on melkoisen kieroutunutta.

Jos keskellä järveä vedetään tappi veneen pohjasta ja odotetaan innosta puhkuen muiden veneessä olijoiden hukkumista, niin siinä jää tiedostamatta jokin tärkeä seikka, mutta mikähän se olisi?

Edelleen työttömien palkattoman työn tekeminen tulee lisääntymään entisestään…

Ei ymmärretä palkattoman työnteon lisäävän palkanmaksuhaluttomuutta ja tämän aiheuttavan lisää työttömyyttä, joka puolestaan kasvattaa lumipallon lailla työttömyydestä aiheutuvia kuluja. Jätetään myös huomioimatta se seikka, että jokaisen palkattoman työntekijän myötä häviää palkallinen työpaikka eli menetetään yhteiskunnan kustannuksiin osallistuva veronmaksaja. Palkattomien työntekijöiden ostovoima tulee käytettyä asumiseen sekä ravinnon ostamiseen ja merkittävä osa menee tukien saamisen ehtona olevan palkattoman työssäkäynnin aiheuttamiin kustannuksiin. Palkattomien työntekijöiden määrän lisääntyessä yhä useampi yritys menettää ostovoimaisia asiakkaita, joillon yritysten toiminta muuttuu kannattamattomaksi, työpaikkoja häviää ja verotuloja menetetään. Väitteistä huolimatta palkattomilla työntekijöillä toimiva yritys vääristää yritysten välistä kilpailutilannetta, jolloin muidenkin työnantajien olisi hyödynnettävä palkattomia työntekijöitä, alennettava palkkoja tai pistettävä pillit pussiin. Väistämättä verotulot pienenevät kun entistä useampi alistetaan pakkotyöhön ja palkkatyössä olevat työntekijät joutuvat yhä useammin luovuttamaan työpanoksensa elämiseen riittämättömällä palkalla, jolloin työstä saatavaa palkkaa on yhä useammin täydennettävä sosiaaliturvalla.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/245814-kansanedustaja-tyottomien-joukossa-myos-niita-jotka-eivat-ole-kiinnostuneita

Eikä työttömien parjaaminen paranna työttömien palkkaamiskelpoisuutta.

Kun työttömät on ulkoistettu palkkatyömarkkinoilta, niin työttömien tarjoilla olevat ehdot on palkaton työ, joten puutteellisellakin aivotoiminnalla pitäisi ymmärtää ettei kaikki työttömät juokse vuodesta toiseen kuin aasi porkkanan perässä, koska ennen pitkään tiedostetaan, että palkattoman työpestin jälkeen otetaan seuraava palkaton tekemään työt. Miksi pitää keskittyä sairaan itsepintaisesti kärpäsenpaskaan suomen kartalla kun pitäisi tarkastella koko suomen karttaa – kun niitä palkkatyöhön halukkaita pyörii palkattomissa töissä koko ajan lähes noin 40 %:n osuudella  (tarjonta rajoittaa ei kysyntä), niin mikä ongelma on mahdollistaa näiden työttömien työllistyminen palkkatyöhön ensin… ja sitten keskittyä jäljelle jääviin työttömiin?

Työvoimapulaa esiintyy aloilla, joilla edellytetään koulutusta ja työvoiman riittämättömyys johtuu enemmänkin koulutuspaikkojen riittämättömyydestä kuin yhdenkään ihmisen työhaluista. Lisäksi työvoimapulaa esiintyy aloilla, joilla palkka ei riitä elinkustannuksiin/työssäkäyntikustannuksiin. Luonnollisesti työvoimapulaa esintyy aloilla, joilla palkattomien työntekijöiden hyväksikäyttö on havaittu hyväksi keinoksi kartuttaa yrityksen tuloja.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000293958.html

Pata kattilaa soimaa.

Kun lopetetaan palkattoman työn tekeminen, niin näihin palkattomilla työntekijöillä pyöritettäviin työpaikkoihin on palkattava työntekijöitä, jolloin heille ei enää tarvitse maksaa sitä niin kovasti kadehdittua sosiaaliturvaa ja työntekijöiden saaman palkan myötä saadaan myös lisää veronmaksajia.

Mainokset

Se järjenkin vievä kateus

Suomessa on puoli miljoonaa työtöntä, koska kansanedustajat ovat päätöksillään leimanneet työttömät työllistämiskelvottomiksi ali-ihmisiksi, joiden työpanoksen voi ottaa palkatta. Mikäli olisi pidetty kiinni ihmisoikeuksista ja sopeuduttu siihen, että työnteon vastineeksi pitää maksaa kaikille työntekijöille palkkaa, niin Suomen taloudellinen tilanne olisi nyt huomattavasti parempi:

Kokoomukselle on köyhempien ihmisten ”liian hyvä” elintaso tuottanut aina sietämätöntä kärsimystä, jonka vuoksi tätä heidän kokemaa epäinhimillistä kärsimystä on pyritty poistamaan kansantaloudesta piittaamatta. Toki taustalta löytyy myös tarve valjastaa osa kansasta tekemään työtä elämiseen riittämättömällä tulotasolla, jotta hyväosaiset saisivat itselleen enemmän ansaitsemattomia tuloja.

Euroopan neuvosto on todennut sen kokoomuksen kateutta herättävän sosiaaliturvan liian matalaksi:

https://yle.fi/uutiset/3-7797709

Tulevaisuuden kannalta olisi tärkeintä miettiä:

Mitä ihmettä ihmisen päässä liikkuu kun useita tuhansia euroja kuukaudessa saava ei voi nauttia itsellään käytettävissä olevasta rahasta ja omaisuudesta, jos köyhälle maksetaan työttömyyden perusteella 500 euroa kuukaudessa ja katto pään päälle? Onko tällaisella aivotoiminnalla varustettu ihminen kykenevä tekemään yhteiskunnallisia päätöksiä?

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005632352.html

Työmarkkinatukea saa kuukaudessa: http://www.kela.fi/tyomarkkinatuen-maara-ja-maksaminen eli 32,40 euroa 5 päivältä viikossa ja veroa maksetaan 20 %ia. Kuukausittain saatava tuki on keskimäärin 557,28 euroa/kuukausi (32,40 euroa/päivä * 21,5 päivää/kuukausi * 0,80 vero). Kun 557,28 euroon lisätään asumistuki, joka esim. Tampereella on maksimissaan yhden henkilön taloudessa 312 euroa, niin päädyttäisiin 869,28 euron kuukausittaiseen tukeen. Mikäli Tampereella ahkeran halvemman asunnon etsimisen perusteella hyväksyttäisiin 600 euron kuukausivuokra, niin nykyinen tuki olisi 1091,21 euroa kuukaudessa.

Eli käytännössä kokoomuksen ehdotus uudistettavan tuen määräksi tarkoittaisi 20 %:lla alennettua nykyistä toimeentulotuen perusosaa, jos uuden tuen perusteeksi otettaisiin yhteenlaskettu työmarkkinatuki ja asumistuki. Toisin, kokoomuksen näkemyksen mukaan ”vain työttömyys- ja asumistukea saavan” kohdalla muutos olisi pieni, joka tarkoittanee edelleen +”pientä” tuen alentamista. Kokoomuksen mukaan työtön saisi nykyisen suuruisen täyden toimeentulotuen perusosan vain työtulojen kanssa.

 

Mikäli työtön ei täyttäisi aktiivisuusehtoa, niin +20 %:lla alennettua perustoimeentulotukea alennettaisiin vielä 5 %:ia.

Kokoomukselle ei riitä edellinen tukien merkittävä pienentäminen vaan sen lisäksi he haluavat poistaa köyhän oikeuden vapaaehtoistyöhön. Työttömältä on vietävä vapaaehtoiseen työhön osallistumisen ilo ja palkitsevuus, joten kokoomus esittää, että työttömille nykyään sallittu  vapaaehtoinen työ määrätään työttömille pakolliseksi.

Kun ihmisen elämänarvot ovat näin kieroutuneet, niin eikö pitäisi tiedostaa, että nämä elämänarvot todellakin siirtyvät sukupolvelta toiselle. Työttömien lapset leimataan negatiivisesti toisen polven työttömiksi ja asiaa perustellaan vanhemmilta opituilla elämänarvoilla, vaikka mitään perusteita tämän kaltaisille päätelmille ei ole olemassa.

Tulevaisuuden kannalta olisi tärkeintä miettiä:

Pitäisikö tulevaisuudessa asettaa yliopistokoulutukseen pääsemiselle vanhempien tulorajat, jolloin ei haaskattaisi koulutusvaroja sellaisten nuorten kouluttamiseen, jotka eivät näiden kieroutuneiden elämänarvojen vuoksi kykene toimimaan oikein vaan päätyvät todennäköisemmin käyttämään mielivaltaa?

Pitäisikö tulevaisuudessa asettaa julkiseen työpaikkaan valitsemiselle vanhempien tulorajat, jolloin todennäköisemmin vältettäisiin suhteiden perusteella valitut epäpätevät työntekijät ja mahdollistettaisiin pätevimpien työpaikanhakijoiden valitseminen?

 

 

 

Kelan täydellinen ajoitus

Maaliskuun toimeentulopäätöksen lopussa oli jatko-ohjeet:

Kuten olen tässä blogissani seikkaperäisesti kertonut, niin mitään mahdollisuuksia mihinkään yhteistyöhön TE-toimiston tai sosiaalitoimen kanssa ei ole olemassa…

15.3.2018 sain lisäselvityspyynnön, jossa vaadittiin samoja liitteitä kuin maaliskuun päätöksessä. Huomionarvoista lienee myös, että liitteiden toimittamiselle oli annettu aikaa 31.3.2018  saakka, mutta hylkäävä päätös oli tehty päivämäärällä 23.3.2018. Ihan lakia noudattaen olisi pitänyt odottaa huhtikuun puolelle ennen kuin olisivat voineet tehdä tuon hylkäävän päätöksen. Edellinen kannattaa kuitenkin painaa mieleen, mikäli itse aikoo toimittaa lisäliitteitä annetussa ”määräajassa”, sillä Kela ei näe syytä odotella annetun määräajan loppuun saakka.

Ihan ystävällistähän näiden samojen liitteiden pyytäminen tavallaan on, jos tuen hakija on unohtanut toimittaa pyydettyjä liitteitä tai liitteiden toimitus ei ole onnistunut. Toisaalta aina hakemusta jättäessä kannattaa olla erittäin huolellinen, koska jossakin laillisuusvalvojan kannanotossa oli mainittuna, että ellei tuen hakija toimita pyydettyjä liitteitä päätös on tehtävä saatujen tietojen perusteella (eli toisin sanoen päätöksen tekemistä ei saisi viivästyttää yhä uusilla lisäselvityspyynnöillä).

Mikäli jättää toimeentulotukihakemuksen liian aikaisin, niin todennäköisyys lisäselvityspyynnölle kasvaa. Edellinen lähinnä kannustaa jättämään toimeentulotukihakemuksen 8 arkipäivää ennen kuin kuukausi vaihtuu, jolloin laki edellyttää tuen maksamista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä. Järkevää toimintaa olisi tehdä useamman kuukauden päätöksiä kerralla ja tehdä päätöksiä kuukauden jokaisena työpäivänä eikä kasata työruuhkaa ehdoin tahdoin kuukauden viimeisille päiville, mutta päätarkoitushan on pitää köyhää löyhässä hirressä.

Siinä vaiheessa kun sain lisäselvityspyynnön, niin tiesin seuraavan toimeentulotukipäätöksen olevan kielteinen, koska yläkerran asukas oli juuri aiheuttanut merkittävän vesivahingon useampaa alapuolella olevaan kerrokseen, jonka korjaaminen voi vaatia asunnosta pois muuttamista – eli suoremmin sanottuna lisärahaa.

Huhtikuulle ei siis ole tulossa tukea ja vesivahingon korjaustöiden ajaksi pitäisi muuttaa väliaikaisesti pois…

Laki toimeentulotuesta: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412

Hylkäävän päätöksen perusteluista on jätetty pois lain 2 a §, joka velvoittaa ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi:

Lopussa sanotaan selkeästi, että ellei hakija ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi, niin peruosan suuruutta voidaan alentaa kuten 10§:ssä mainitaan eli 0 – 40 %:ia.

Kuten yläpuolelta voidaan lukea, niin tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia tuen hakijan tiedossa olevia toimeentulotukeen vaikuttavia välttämättömiä tietoja. Kun Kela myöntää perustoimeentulotuen, niin kyse on lähinnä taloudellista tilannetta selventävistä tiedoista.

Kuten muistetaan, niin Elli Aaltonen määritteli, että ”Ke­lal­le ei rii­tä pelk­kä lain­sää­dän­nön täy­tän­töön­pa­no”(https://www.suomenmaa.fi/uutiset/onko-elli-aaltonen-nykyajan-robin-hood–kelan-paajohtaja-kysyy-voisiko-hyvatuloisten-lapsilisista-ja-elakkeista-tayttaa-koyhien-pussia-6.3.218437.e2eeb1c035).

Kelan pääjohtaja Ellia Aaltosen työntekijät eivät siis tyydy pelkkään lainsäädännölliseen täytäntöönpanoon vaan he jakavat lain ylittävää oikeudenmukaisuutta.

Työttömän velvollisuuksista

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005617035.html

Taas kokoomuslaiset kadehtii työttömien muutaman sadan euron työttömyyskorvauksia. Jälleen kerran kokoomuksen uusin ehdotus esitetään aivan kuin suomessa työttömiltä ei vaadittaisi työttömyyskorvausten vastineeksi yhtään mitään.

Vuoden 2018 alussa voimaan otettu aktiivisuusmalli:  http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyottoman-aktiivisuus-vaikuttaa-jatkossa-tyottomyysetuuden-maaraan

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005486972.html eli työttömän on onnistuttava löytämään kolmen kuukauden aikana tietty määrä työtä, tietyn palkkatason ylittävällä palkalla tai aktivoiduttava tiettyyn toimintaan. Kukaan ei taida vieläkään tietää, mitkä työllistämispalvelut hyväksytään työttömän aktiivisuudeksi. Se taidetaan tietää, että ne lukuisat työhakemuksien laatimiseen liittyvät kurssit eivät kelpaa työttömien aktiivisuudeksi, mutta turhiahan ne ovat kaiken kaikkiaan, koska niillä vain pyritään harhauttamaan työnantajaa palkkaamaan väärä henkilö.

Vuoden 2017 alussa voimaan tulleet velvollisuudet: https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2336561

 

Työttömien kootut velvollisuudet: http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/jos_jaat_tyottomaksi/oikeudet_velvollisuudet/index.html

Työttömän pitää kirjautua päivittäin pankkitunnuksilla Oma asiointiin, koska sinne on saattanut ilmestyä uusia käskyjä. Joku on onnistunut saamaan sanktiot, koska hänen olisi pitänyt tarkistaa tilanne useamman kerran vuorokaudessa.

Työttömän pitää olla tavoitettavissa. Netistä löytyy kirjoitus, että joku sai sanktiot, koska kävi juuri soittohetkellä luonnollisilla tarpeillaan – ei edes käynyt suihkussa. Kun työvoimavirkailija soittaa, niin työttömän on vastattava heti, koska takaisinsoittomahdollisuutta ei ole olemassa. Netistä löytyy tietoa ettei puhelin kovin montaa kertaa ehdi pirahtaa, kun soittaja jo lopettaa. Netistä löytyy työvoimavirkailijan tyylinen kommentti, että työvoimavirkailijan soittoon vastaamatta jättämisestä pitäisi aina seurata sanktio, vaikka soitosta ei olisi ennakkoon ilmoitettu.

Kun puhutaan velvoitteesta vastaanottaa työnantajan tarjoama työpaikka, niin luonnollisesti useampi työpaikanhakija tekee tämän käskemättäkin. Käytännössä niin sanotut ”tarjotusta työstä kieltäytymiset” eivät työvoimapalveluissa tarkoita työttömän saatavilla olevasta palkkatyöstä kieltäytymistä vaan sanktiot saadaan siitä, että työtön ei ole hakenut työvoimavirkailijan avoimeksi ilmoittamaa työpaikkaa tai työtön ei ole hakeutunut määrättyyn työllisyyspalveluun tai työtön ei raportoinut annettujen tehtävien suorittamisesta määräaikaan mennessä… jne. Oma asioinnissa jatkuvasti tapahtuvat kirjautumisongelmat eivät ole peruste asetettujen määräaikojen ylityksille.

Työttömän on osallistuttava lukuisten suunnitelmien tekemiseen, jotka ovat ainoastaan työtöntä sitovia. Huolimatta suunnitelmien sisällöstä työvoimavirkailijalla on valta määrätä työttömälle, mitä tahansa kyykkyhyppelyä, joten nämä suunnitelmanlaatimistilaisuudet ovat lähinnä työtöntä aktivoivan miinakentän virittämistilanteita ja/tai kuulustelutilanteita, joista työtön harvoin lähtee hyvillä mielin. Mikäli työtön on sopinut CV:n laittamisesta nettiin, niin edes työpaikan saaminen ei vapauta tästä velvollisuudesta.

Työttömälle voidaan määrätä lukuisia eri tehtäviä, jotka on suoritettava, jonka lisäksi tehtävien suorittamisesta ja tuloksista pitää raportoida määräaikaan mennessä. Netistä löytyy tietoa, että esim. työnhaun tuloksesta pitää antaa ilmoitus ilmoitettuun määräaikaan menessä, vaikka lopputulos ei ole edes selvillä. Liian lyhyillä määräajoilla varmistetaan, että työtön joutuu aktivoitumaan useampia kertoja saman tehtävän tiimoilta.

Alle 25 vuotiaan on haettava vähintään kahta opiskelupaikkaa. Tämäkään ei ole yksinkertaista, sillä saattaa olla ettei riitä, että yritää lääketieteelliseen ja oikeustieteelliseen – aikaisemmin kerrottiin selkeästi, että opiskelupaikan hakemisvelvollisuus koski nimenomaan toisen asteen ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta.

Annetut ohjeet eivät ole yksiselitteisiä, sillä tulkinnat vaihtelee työttömän pärstäkertoimen mukaan tai tuulen suunnan perusteella.

Jotkut työttömät saavat rauhassa nostella työttömyyskorvauksia vuodesta toiseen ja joidenkin työttömien kohdalla työttömyyskorvaukset ovat jatkuvasti liipasimella, koska heidän kohdallaan toteutetaan tehostettua kyykkyhyppelyä.

Menee jo ihan hulluuden puolelle tämä työttömien muutaman sadan euron tukien kadehtiminen:

http://www.findikaattori.fi/fi/39

Yläpuolella on käppyrä suomen kansantalouden taittumisesta, joka on vaikeimpinakin aikoina osoittanut määrätietoista kasvua. Vuonna 2006 työttömien kyykyttäminen aloitettiin toden teolla ja pienellä viipeellä käyrä kääntyi laskuun. Syitä kansantalouden taittumiseen lienee useita, mutta yksi merkittävä seikka kuitenkin on, että yhteiskunta ei voi toimia siten, että merkittävä osa suomen kansasta tekee töitä palkatta ja veronmaksajat maksavat näiden työntekijöiden elinkustannukset sosiaalisina tukina.

Kaikille työntekijöille pitää maksaa käypää palkkaa.  Työttömille pitää maksaa työttömyyskorvausta ilman järjettömyyksiin meneviä kyykkkyhyppelyvelvollisuuksia, jotka eivät edistä millään tavalla työpaikan saamista! Työnantajille velvollisuus ilmoittaa avoimista työpaikoista työpaikkaan liittyvien tietojen kera, mikäli aikoo ääneen inistä jotakin työvoimapulasta.

Olen usein kuullut väitteen, että suomessa kateus voittaa kiimankin, mutta eikö olisi korkea ryhtyä ajattelemaan loppulaskun suuruutta ja sen merkitystä julkiselle taloudelle?

Mieletöntä touhua

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/244565-professori-juho-saaren-tyoryhma-ehdottaa-kaikki-etuudet-yhteen-perusturvalakiin

Viimeisessä kappaleessa esitetään mielenkiintoinen näkemys, että tavoitteena olisi vaiheittain siirtyä kokonaan tähän uuteen perusturvaan, jota sitten arvioiden mukaan lähdettäisiin muuttamaan  negatiiviseksi tuloveroksi eli selkeämmin ilmaistuna elinkuluihin annettavaksi lainaksi.

Taas ovat kovasti pohtineet, kuinka köyhiä voidaan ”auttaa”. Eriarvoisuusraportin löytää seuraavasta linkistä: http://valtioneuvosto.fi/documents/10616/334456/eriarvoraportti-21032018/fd6f37c6-04d9-44db-99bb-53d54ef1ad1f/eriarvoraportti-21032018.pdf

Jos viime vuosituhannella USA:ssa olisi valittu vastaava kokoopano Ku Klux Klanin jäsenistä ja heidän olisi pitänyt laatia vastaavankaltainen ”eriarvoisuusraportti” afroamerikkalaisten sosiaalisesta ja yhteiskunnallisesta tasa-arvosta, niin tulos olisi ollut ehkä vastaava. Eriarvoisuusraportin laatijat eivät kykene korjaamaan entistä järjestelmää paremmaksi, koska heidän asenteensa on köyhiä syyllistävä ja heidän ymmärrys järjestelmän vioista on täysin kieroutunut.

Suomen sosiaalitukijärjestelmää pitäisi ehdottomasti muuttaa ja poistaa sen toisiaan vähentävät päällekkäisyydet, jotka vain antavat vääristyneen kuvan köyhän saatavilla olevista tuista. Myös nykyisen tukijärjestelmän kannattavuusongelmia pitäisi korjata ja ehdottomasti pitäisi poistaa tukien saamiseen liittyvät elämistä rajoittavat passiivisuusvelvoitteet.

Eriarvoisuustyöryhmällä on tiedossa taloudellisen niukkuuden aiheuttamat ongelmat, mutta niiden syyksi nimitetään köyhän tekemät lyhytnäköiset ratkaisut. Taloudellisen niukkuuden taustalta ei siis löydy tukien pienuus vaan taloudellisen niukkuuden syyksi mielletään kyvyttömyys tasapainottaa tulot ja menot, joka lisää stressiä, heikentää ihmisen toimintakykyä ja itsetuntoa ja siten myös vaikeuttaa hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeää sosiaalista vuorovaikutusta.

Rumasti sanottuna ilkeät ihmiset tumputtavat tyytyväisenä kun köyhällä ei ole varaa kuin asua (slummissa) ja syödä (epäterveellistä ruokaa), mutta edellisen lisäksi haetaan sadistista lisäkliimaksia hakkaamalla köyhää ainaisen rahapulan vuoksi supistuvalla sosiaalisella elämällä sekä niillä asioilla, joihin rahat ei enää riitä välttämättömien menojen jälkeen.

Eriarvoisuutta varmistava seikka ei liity ihmisen omaan päätäntävaltaan, sillä kaikesta aktiivisuudesta ja luvattomasta pyrkimisestä palkkatyöelämään seuraa tukien menetys, joten on aika mielipuolista syyllistää työttömiä siitä etteivät työttömät riko työttömyyskorvausten saamiselle asetettuja ehtoja.

Työtön ei saa osallistua työllistymistä edistävään koulutukseen, vaan työttömän on pakko pyöriä työllistymistä edistämättömissä palveluissa kauppatavarana. Kaikki omaehtoinen koulutus on luvanvaraista.

Työttömän on hieman paha säästää, koska sosiaaliturva ei edes riitä elämiseen. Toisaalta, mahdollisesti säästöön jäävä osuus voidaan myöhemmin nollata eli huomoida toimeentulotuessa käytettävissä olevana varallisuutena.

Kun ei ole rahaa, niin ei ole varaa liikuntavälineisiin tai muihinkaan liikunnasta aiheutuviin kustannuksiin esim. asianmukaiseen vaatetukseen.

Kaikki työllistymistä ja oman elannon ansaitsemista edistävät toimenpiteet johtavat työttömyyskorvausten menettämiseen.

.. ja näitä ongelmia aiheuttavia ehtoja ei olla edes muuttamassa

Vanhemmat työttömät tietävät, kuinka viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana työllistymistä ja työllistymisastetta on pyritty parantamaan eli vapaaehtoinen palkaton työharjoittelu on muuttunut työttömyyden perusteella määrättäväksi pakkotyöksi. Eriarvoisuustyöryhmän mukaan yhteiskuntapoliittisia tavoitteita ei ole pystytty saavuttamaan, koska yksittäiset tuet ja palvelut on kirjattu eri lakeihin. Esimerkiksi toimeentulotuki on nykyään myönnettävä taloudellisen tilanteen perusteella ja uudistuksessa turvaosan myöntämisen edellytykseksi voidaan asettaa pakkotyöhön alistuminen eli voidaan ottaa käyttöön vastikkeellinen sosiaaliturva.

Edellinen tarkoittaa lähinnä sitä, että hyvätuloisten verotusta venytetään ”liian pitkälle”, jos jatketaan nykyisellä sosiaaliturvatasolla. Halutaan ymmärtää, että sosiaaliturva aiheuttaa yhteiskunnalle kestämättömiä kustannuksia ellei jatkuvasti lisääntyvää työttömyyttä lähdetä hyödyntämään tehokkaammin pakkotyövoimana ja ohjata palkamaksusta säästyneitä varoja hyväosaisille.

Ei ymmärretä työttömyydestä loisimisen lisäävän palkanmaksuhaluttomuutta ja tämän aiheuttavan lisää työttömyyttä, joka puolestaan kasvattaa lumipallon lailla työttömyydestä aiheutuvia kuluja. Jätetään myös huomioimatta se seikka, että jokaisen palkattoman työntekijän myötä häviää palkallinen työpaikka eli menetetään yhteiskunnan kustannuksiin osallistuva  veronmaksaja. Pakkotyöläisten ostovoima tulee käytettyä asumiseen sekä ravinnon ostamiseen ja merkittävä osa menee tukien saamisen ehtona olevan palkattoman työssäkäynnin aiheuttamiin kustannuksiin. Pakkotyöläisten määrän lisääntyessä yhä useampi yritys menettää ostovoimaisia asiakkaita, joillon yritysten toiminta muuttuu kannattamattomaksi, työpaikkoja häviää ja verotuloja menetetään. Väitteistä huolimatta palkattomilla työntekijöillä toimiva yritys vääristää yritysten välistä kilpailutilannetta, jolloin muidenkin työnantajien olisi hyödynnettävä palkattomia työntekijöitä, alennettava palkkoja tai pistettävä pillit pussiin. Väistämättä verotulot pienenevät kun entistä useampi alistetaan pakkotyöhön ja palkkatyössä olevat työntekijät joutuvat yhä useammin luovuttamaan työpanoksensa elämiseen riittämättömällä palkalla, jolloin työstä saatavaa palkkaa on yhä useammin täydennettävä sosiaaliturvalla.

Ettei palkkatyön verotus kiristyisi kohtuuttomaksi, niin tavoitteeksi pitäisi ottaa palkkatyöpaikkojen lisääminen eli kaiken palkattoman työnteon lopettaminen, mutta  nyt mennään tasan tarkkaan väärään suuntaan ja lähdetään lisäämään pakotteita vastaanottaa palkattomia töitä, joka siis lisää työttömyyttä, aiheuttaa lisäkustannuksia ja aiheuttaa painetta alentaa suorittavalle tasolle maksettavia palkkoja.

Demografia:
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4est%C3%B6tiede
https://fi.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4est%C3%B6llinen_muuntuminen

Enemmistö kannattaa hyvinvointivaltiota, mutta merkittävä osa suomalaisista on sisäistänyt työttömyyteen liittyvän propagandan, jossa minimitoimeentulotuella eläminen on jokin saavutettu etu. Ilman massiivista propagandaa ihmiset kykenisivät helposti ymmärtämään, että mikäli propaganda pitäisi paikkansa, niin hyvätuloiset olisivat ensimmäisenä jonossa hakemassa sitä minimitoimeentuloa.

Tutkimus, jonka perusteella eriarvoisuustyöryhmä totesi merkittävän osan suomalaisista pitävän kattavaa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa ihmisiä laiskistavana: Sosiaaliturvariippuvuus: Sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa?
https://tampub.uta.fi/handle/10024/100775
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/100775/Saari_Sosiaaliturvariippuvuus.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Eriarvoisuustyöryhmän näkemyksen mukaan ihmiseltä on vietävä itsemääräämisoikeus ja hyvinvointivaltiolle pitää antaa väliintulo-oikeus, sillä mitä pitempään köyhyys jatkuu, niin sitä rajoitetumpi on ihmisen kyky tehdä itselleen myönteisiä ja hyvinvointia ja terveyttä edistäviä valintoja.

Suoremmin ilmaistuna, jotkut saamarin köyhät ovat niin tyhmiä, että eivät ymmärrä pakkotyön tieteellisesti todettuja terveydellisesti hyödyllisiä vaikutuksia.  Ilmeisesti nämä tyhmät ali-ihmiset eivät myöskään kykene ymmärtämään heille annettua mahdollisuutta sosiaaliseen kanssakäymiseen, jossa heille annetaan mahdollisuus tehdä työtä palkatta ja samalla heitä alistetaan ja nöyryytetään hyvinvointia edistävästi.

Kun itse järjestelmä lähinnä pyrkii varmistamaan, että köyhä pysyy hyväksikäytettävänä, niin työttömäksi jäävä leimataan hyvin nopeasti erilaisilla herjoilla työelämän ulkopuolelle ja sieltä on melkoisen vaikeaa nousta takaisin palkkatyöelämään.  Eriarvoisuustyöryhmän raportin perusteella järjestelmän vikoja pyritään ainoastaan vahvistamaan, jotta voidaan entistä kannustavammin pakottaa sosiaaliturvaa tarvitsevat luovuttamaan työpanoksensa ilman palkkaa ja ilman palkkatyöläisen asemaa. Ellei järjestelmää muuteta oikeudenmukaisemmaksi, niin tulonsiirtojen pitkäaikaista käyttöä voi ehkäistä vain tappamalla köyhä työnteolla esim. astmaatikko pakkotyöhön kierrätyskeskukseen, jossa on merkittäviä sisäilmaongelmia.

Tein muutoksia ylläolevaa kuvaan, jossa on kuvattuna eriarvoisuustyöryhmän ”eriarvoisuuden ehkäisyn eri asteet”:

A) jos ihminen syystä tai toisesta ei pääse työelämään tai putoaa työelämästä, niin julkinen valta ottaa entistä nopeammin ja tiukemman kuristusotteen työttömästä ettei tulonsiirtojen tai palveluiden pitkäaikaista käyttöä pääse syntymään.

B) ellei A-kohta pure, niin lisätään pakkotyön tekemisen kannusteita, heikentämällä taloudellista tilannetta ja lisäämällä ”palvelujen” vaikuttavuutta/voimakkuutta/tehokkuutta.

C) sosiaali- ja terveyspolitiikka tehokkaampaan käyttöön (https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2016/01/13/tyottomat-eivat-olekkaan-alkoholisteja-vaan-mielisairaita/).

D) sairaimpiin/heikompiin tai sitkeimpiin pakkotyön vastustajiin on kohdisteva enemmän aivopesua ja henkistä väkivaltaa, jonka toteutus on tehokasta vain työvoimaintensiivisesti toteutettuna – eli toisin sanoen jatkuva henkinen  ja taloudellinen painostus päälle eikä anneta aikaa toipua, niin johan alkaa sitkeimmätkin murtua.

”Nämä palvelut ja tulot perustuvat luovuttamattomaan ihmisarvoon” – aivan kuin kyse ei olisi ihmisarvosta vaan kyse olisi paremminkin ihmisen luovuttamattomasta hyötyarvosta. Jotta asian voisi tulkita positiivisesti sana luovuttamaton olisi pitänyt jättää pois tai vaihtoehtoisesti olisi pitänyt kirjoittaa ihmisoikeuksista ….

Koko raportti sisältää ympäripyöreää jaaritusta ja nättiä tekstiä eriarvoisuuden vähentämispolitiikasta, mutta itse ehdotukset tähtäävät nykyisenkaltaisen ”auttamisen” tehostamiseen eli eriarvoisuuden lisäämiseen. Lisäkeinoiksi ehdotetaan nykytilanteen muuttamista säädöksillä (ilmeisesti tarkoituksena on rajoittaa köyhien ihmisoikeuksia ja perustuslain suojaa) ja systemaattista seurannan aloimista, hyökätään jopa ennakoivasti potentiaalisen pakkotyöläisen kimppuun hyödyntämällä tietovarantoja, keinoälyä ja käyttäytymistieteitä (toisen ja kolmannen polven työtön voidaan ottaa eritysavun kohteeksi jo syntymähetkellä, tarhassa tai koulussa).

Kun usein väitetään työttömyyden syyksi kotona opittuja arvoja, niin en pitäisi mitenkään mahdottomana, että jo lähitulevaisuudessa ennalta ehkäisevästi köyhien synnyttämät vauvat sijoitetaisiin heti syntymän jälkeen hyvätuloisiin perheisiin  tai laitoksiin. Parhaimmillaan köyhälle äidille jäisi lypsylehmän virka, jos nämä ”oikeutetut” sallisivat vauvalle äidinmaidon hyödylliset terveysvaikutukset.

Niitä kannustinloukkujahan voidaan vähentää lähinnä kelvollista palkkaa maksamalla. Hiukan ristiriitaista esittää kohtuuttomien tilanteiden vähentämistä ja samaan aikaan ehdotetaan ”kannustimien” lisäämistä (pakko*)työn tekemiseen.

* Kun kyse on toimeentulotuesta, niin normaalin palkkatyön tekemiseen ei tarvita mitään muuta kannustinta kuin se säännöllisesti tilille kilahtava palkka.

Minusta sosiaaliturvajärjestelmän toimivuus on aina ollut virkamiesten vastuulla, vaikka käytännössä virkamiehille on sallittu rajoittamaton mielivallan käyttö ja sosiaaliturva lainvastainen epääminen, jolloin sosiaaliturvan saaminen on ollut riippuvainen tuen tarvitsijan elossapysymismahdollisuuksista ja kyvystä taistella mielivaltaa käyttäviä virkamiehiä vastaan.

Työttömät saavat Kelan päivärahaa tai työmarkkinatukea 697 euroa/kuukausi, josta on maksettu 20 %:ia veroja (Kelan maksaman työttömyyskorvauksen tason löytää tuolta: http://www.kela.fi/tyomarkkinatuen-maara-ja-maksaminen eli 32,40 euroa 5 päivältä viikossa ja veroa maksetaan 20 %ia – eli 32,40 euroa/päivä * 21,5 päivää/kuukausi * 0,80 vero = 557,28 euroa/kk).

Uusi työttömän perusturvan taso olisi 697 euroa/kk eli pysyisi työmarkkinatuen suuruisena, mutta tuo uudistuksen jälkeen summa sisältäisi osallistumislisän, joka antaisi hieman viitteitä, että aikaisempi 9 euron kulukorvaus poistuisi (kuukauden kaikkina arkipäivinä osallistuva voi saada noin 190 euroa kuukaudessa kulukorvauksia työttömyyskorvausten lisäksi).

Perusturvalain rakenne olisi siis aktiivisesta työttömyydestä maksettava perusosa, jota täydennettäisiin asumistuella, toimeentulotukea vastaavalla turvaosalla ja mahdollisilla korvauksilla (sv-korvaukset ja lapsilisät).

Hiukan jää epäselväksi muuttuisiko uudistuksen myötä lapsilisät köyhänkin kohdalla lisätuloksi, sillä nykyään lapsilisät tavallaan vähennetään myönnettävästä toimeentulotuesta. Hyvätuloisilla lapsilisät ovat palkan päälle saatavaa lisätuloa.

Työtulojen perusteella määräytyviä sosiaalisia tukia ei olla muuttamassa. Työttömän perusosa 697 euroa olisi edelleen veronalaista tuloa.

Työttömälle maksettava 697 euroa kuukaudessa olisi siis korotettu peruosa, joka annetaan aktiiviselle työttömälle ja työttömyysturvan edellyttämän aktiivisuuden laiminlyönnistä seuraa tuen pieneneminen perusosan tasolle eli 616 euroon kuukaudessa, jota myönnetään enintään kaksi kuukautta.

(Hiukan jää sellainen vaikutelma, että kahden kuukauden kuluessa pitäisi järjestää itsensä vankilaan, jos haluaa syödä ja saada katon pään päälle, mutta en ole ihan varma sisältyykö tämä vihjaus tuohon kohtaan ettei perusosa ole vapaasti valittavissa.)

Erinomainen idea olisi ottaa käyttöön lineaarinen eli suoraviivainen malli tukien ja palkan yhteensovittamiseen, jolloin jokainen ansaittu lisäeuro lisäisi myös käytettävissä olevia varoja. Lineaarisella mallilla ei siis syntyisi niitä porrasmallille tyypillisiä tilanteita, joissa tuet tippuu ja samaan aikaan maksut nousee, jolloin tietyissä tulojen rajakohdissa lisätulon hyöty häviää.

Puolitetaan asunnottomuus! Eikö tavoitteeksi pitäisi asettaa asunnottomuuden poistaminen?

Uudistetaan ruoka-aputoimintaa! Eikö tavoitteeksi pitäisi asettaa ruoka-avun tarpeettomaksi tekeminen?

Vahvistetaan sosiaalista kuntoutusta! Eikö olisi vähemmän sadistista luopua tästä henkisen väkivallan käyttämisen muodosta? Mikäli henkilöllä on tarvetta elämiseen liittyvien perustaitojen oppimisessa, niin eikö olisi järkevämpää panostaa ihmisten tukemiseen ja ohjaamiseen?

Jos se pitkittyvä työttömyys johtuu ainoastaan siitä, että kukaan ei palkkaa työtöntä, koska työttömän työpanoksen voi ottaa palkatta, niin voi vain heittää kysymyksen, mitä eriarvoisuustyöryhmä kuvittelee edellisellä saavutettavan?

Saku on kirjoittanut aiheesta ja kuten hän toteaa, niin eriarvoisuustyöryhmän raportin mahdollinen toteutus tapahtuisi mahdollisesti laadittavien lakien mukaisesti:

https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2018/03/22/perusturvaa-vai-keppia/

http://haikki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/222343-unkarista-mallia-kuntouttavaan-tyotoimintaan

Mikäli sosiaaliturva muutetaan vastikkeelliseksi ja sen lisäksi sosiaaliturva muutetaan negatiiviseksi tuloveroksi, niin silloin ollaan tilanteessa, jossa työntekijä pakotetaan maksamaan työnteosta.