Oikeuskäytännön valituksia ehkäisevässä toiminnassa parantamisen varaa

Olen aikaisemminkin tässä blogissa ihmetellyt, miksi toimeentulotuen hakijan kannalta hyödyllisiä laillisuusvalvojien kannanottoja tai hallinto-oikeuksien ratkaisuja ei ole viime vuosina juurikaan julkaistu netissä. Luulisi, että tiedon lisääntyessä ihmiset osaavat tehdä lain vastaisista päätöksistä enemmän valituksia, joten edellisen perusteella on hieman hämmentävää ettei viime vuosina ole kuitenkaan merkittävissä määrin julkaistu uusia oikaisuratkaisuja tai laillisuusvalvojien kannanottoja.

Netistä löytyvän tiedon perusteella sähkölaskun kohtuullistamisesta löytyy Turun hallinto-oikeuden ratkaisu: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14876525/hallinto–oikeuden-paatoksien-kesto!

Netistä löytyy myös tieto Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin päätöksestä 11.6.2015 Dnro 1955/4/14 , jossa otetaan kantaa toimeentulotuen maksatuksen viivästymiseen: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14838290/koska-kela-alkaa-maksamaan-korvauksia , jonka päätösnumeron perusteella päätöstä ei löydy oikeusasiamiehen julkaistujen ratkaisujen joukosta.

Aika ajoin netin keskustelupalstoilla törmää hyödyllisiin tietoihin, joiden perusteella saa tietoa laillisuusvalvojien ja hallinto-oikeuksien tekemistä päätöksistä. Miksi tieto pitää hankkia epävirallisista lähteistä, kun samaan aikaan viranomaiset julkaisevat päätöksiä netissä?

Jos viranomaiset julkaisisivat päätöksien keskeiset sisällöt netissä, niin toimeentulotukea hakiessa voisi jo oikaisuvaatimuksen laatimisessa laittaa liitteeksi asiaan liittyvän päätöksen, jolloin valittamistarve hallinto-oikeuteen vähenisi.

Kun päätöksiä ei julkaista, niin joudutaan tekemään valituksia tarpeettoman puutteellisilla perusteluilla ja hallinto-oikeuksistakin tulee oikaisuvaatimuskäsittelyn kaltaisia kumileimasimia, jolloin varsinainen oikeudellinen arviointi tehdään vasta Korkeimmassa hallinto-oikeudessa, jos valituslupa myönnetään.

Miksi toimeentulotukihakemuksen käsittelyn viivästymisestä löytyy lukuisia päätöksiä, mutta uutta tietoa lain tulkinnoista löytyy vain epävirallisista lähteistä?

Kela ei voi tarkistaa…?

http://www.ess.fi/Mielipide/art2367632

Pidän todennäköisenä, että sosiaalipolitiikan professorin tarkoituksena on herättää keskustelua, onko kotona asuva nuori toimeentulotuen todellinen tarvitsija.

Aikaisemminhan ammattikoululaiset joutuivat nostamaan opintolainan ennen kuin heille myönnettiin toimeentulotukea ja lukiolaisten kohdalla opintolainan nostamista ei vaadittu, koska kyse ei ollut ammattiin valmistumisesta vaan yleissivistävästä koulutuksesta.

Mielipiteessä esitetään ettei Kela voi tarkistaa  todellisuudessa mitään muuta varallisuutta kuin mikä näkyy verotiedoissa. Edellisestä huolimatta kannattaa muistaa, että väärien tietojen antaminen toimeentulotukihakemuksen yhteydessä saattaa johtaa seuraamuksiin.

Heikki Hiilamon mielipidekirjoituksen voisi ymmärtää myös siten ettei Kela voi tarkistaa ilmoittamattomia pankkitilejä, mutta löytyy mahdollisuus pyytää hallinto-oikeudelta lupaa pankkitietojen tarkastamiseen. Tietoa voisi kuitenkin hyödyntää siten, että ei ilmoita toimeentulotukea hakiessa säästö- tai asuntosäästötilejä ja kiinnijäämisen riski on ainoastaan siinä tapauksessa, että tehdään lupapyyntö hallinto-oikeudelle.

Olen aiemminkin tiedostanut edelliseen sisältyvän epäkohdan, sillä sosiaalivirkailijoilla on ollut oikeus käyttää harkintaa tehdessään toimeentulotukipäätöksiä. Jollekin on voitu myöntää lyhytaikaisen tulottomuuden perusteella kaikki, mitä hakija on ”kehdannut pyytää”. Toisilta on evätty se lain mukainen minimitoimeentulotukikin ja pahimmillaan, jopa se valituskelpoinen kielteinen päätöskin on jätetty antamatta.

Toimeentulotukea hakiessa pitää esittää tiliotteet kaksi kuukautta aiemmalta ajalta, verotiedot, …jne. ja yhdenvertaisuuden perusteella kaikkien kohdalla pitäisi toimia samoin, mutta köyhän kohdalla voidaan tietenkin vaatia takautuvasti selvitystä useiden vuosien ajalta ennen kuin toimeentulotukea myönnetään.

… eli ellei ole syntynyt johonkin suomen mahtisukuun, niin toimeentulotukea hakiessa kannattaa ilmoittaa rehellisesti kaikki oikeat tiedot.

”Kela ei maksa toimeentulotukea kotona asuville täysi-ikäisille” -päätöksistä kannattaa tehdä oikaisuvaatimukset ja valitukset hallinto-oikeuteen. Perusteluissa kannattaa käyttää hyväksi hallinto-oikeuksien päätöksiä, joiden mukaan vanhemmalla ei ole oikeutta saada toimeentulotukea samassa taloudessa asuvan täysi-ikäisen lapsen asumiskustannuksiin. Tietenkään toimeentulotuen hakijan tiliotteelta ei silloin saa löytyä tilillepanoja, sillä ne kaikki lasketaan tuloksi ellei pysty luotettavasti todistamaan tiliotteella näkyvää panoa takaisinmaksettavaksi lainaksi.

Päivitys 9.5.2017

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/517677-hakevatko-rikkaiden-lapset-helppoa-rahaa-toimeentulotuesta-nain-kela-vastaa

Mielestäni kaikki ovat yhdenvertaisesti oikeutettuja saamaan toimeentulotukea.

Täytyy muistaa, että nykyinen työttömien kannustaminen on lähtöisin parempituloisten ajatusmaailmasta ja samalla ideologilla he kasvattavat omia lapsiaan. Eräs hyvätuloinen järjesti 18 vuotta täyttäneelle lukiolaiselle oman asunnon ja totesi, että hänen elatusvelvollisuutensa päättyi siihen. Niissä tilanteissa, missä köyhä tai keskituloinen perhe yrittää avustaa omia lapsiaan, niin rikas ”kannustaa” itsenäiseen toimeentuloon – eli apua ei omalle jälkikasvulle tipu. Eli aikaisempi tulkinta, jossa hyvätuloiseen perheeseen syntynyt opiskelija sai vähemmän opintotukea ja lainaa kuin köyhään perheeseen syntynyt oli epäoikeudenmukaista, koska kaikki rikkaat eivät auta opiskelemaan lähteviä lapsiaan taloudellisesti, jotenminkään tuen myöntäminen ei voi perustua tämä kaltaiseen perusolettamukseen.

 

Olen tainnut aiemmin mainita blogissa, että aikoinaan opiskelijoilla ei ollut velvollisuutta nostaa opintolainaa vaan he saattoivat hakea toimeentulotukea. Vasta siinä vaiheessa, kun tämä lain porsaanreikä levisi köyhempienkin tietoon ja yhä useampi kieltäytyi opintolainan ottamisesta, niin lakia muutettiin siten ettei toimeentulotukea saanut ilman toimeentulolaskelmaan huomioitua opintolainaa. – Toisin sanoen osa työttömiä parjaavista hyvätuloisista on nostanut opiskeluiden ajalla toimeentulotukea, vaikka väittävätkin etteivät ole koskaan saaneet yhteiskunnalta mitään tukia ja tiukasti väittävät aina maksaneensa aina kaikki omat kulunsa (edellinen ei olle suomessa mahdollista pelkästään koulu- ja opiskelujärjestelmän vuoksi).

Työttömän selittelyvelvollisuus

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/hao/2008/oulun_hao20080262

Yleensä työttömältä vaaditaan selvityksiä työllistymis-suunnitelmistaan ja esittämään todisteita työnhaun aktiivisuudesta. Ylläolevasta päätöksestä käy selväksi ettei toimeentulotuen perusosan alentamisen perusteena voida käyttää sitä, että työtön kieltäytyy antamasta (riittävää tai mitään) selvitystä näihin niin sanottuihin ”työnhakuun liittyviin kannustaviin lisäselvityspyyntöihin”.

Laissa lukee selkeästi, että perusosaa voidaan alentaa kaksi kuukautta kieltäytymistä tai laiminlyöntiä seuraavan kuukauden ajalta, jolloin samalla kieltäytymisellä tai laiminlyönnillä ei voida perustella seuraavien kuukausien perusosan alentamista. Löytyy hallinto-oikeuden päätös, jonka mukaan perusosan alentamista voidaan ketjuttaa kuukaudesta toiseen, mikäli tapahtuu uusi kieltäytyminen tai laiminlyönti (tämä päätös ei kuitenkaan kestä perusoikeusmyönteistä tulkintaa, joten perusosan alentamisen ketjuttamisesta kannattaa tehdä valituksia ainakin KHO:n asti).

Lain mukaan työttömän on perusosan alentamisen uhalla osallistuttava erilaisten suunnitelmien laatimiseen, mutta tämä ei tarkoita, että työttömän olisi hyväksyttävä suunnitelmaan sellaisia toimenpiteitä, jotka työtön katsoon hyödyttömiksi oman työllistymisen kannalta.

Toimeentulotuen perusosan alentaminen voidaan tehdä kun  työtön kieltäytyy yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä.

Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa myös sen perusteella, että työtön kieltäytyy sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa  (tätä tulkitaan siten, että mistä tahansa työvoimapalvelusta kieltäytyminen oikeuttaa toimeentulotuen perusosan alentamiseen, koska oikeus työttömyyskorvaukseen katsotaan turvaavan toimeentulon – tästä näkemyksestä pitäisi tehdä valituksia KHO:n siten, että toimeentulolla tarkoitettaisiin palkkatuloa eikä nykyisen kaltaista ”kauppatavarana” olemista. Nykyään pidetään selviönä, että työttömän pitää osallistua verovaroilla järjestettyyn palveluun, jonka tavoitteena on yhä useammin työttömän päivähoito tai palkattoman työn teko, jotka eivät johda palkkatyöhön eli maksettavien työttömyyskorvausten lisäksi käytetään verovaroja työttömän kyykyttämiseen).

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412

 

Työmarkkinatuen jaksottamisesta

tyotkorv-jaksottaminen

Tässä tapauksessa henkilölle oli myönnetty toimeentulotukea helmikuulle ja maaliskuulle tehtiin kielteinen päätös, koska helmikuulle tehtiin uusi laskelma, johon lisättiin tuloksi tammikuussa maksetut työmarkkinatuet.  Työmarkkinatuki ei kuitenkaan ole sellaista ansiotuloa, jota voisi jaksottaa seuraavalle kahdelle kuukaudelle. Lisäksi tässä tapauksessa ei osoitettu, että laskennallinen normiylijäänä olisi vielä käytettävissä (tilillä).

Lisää tulojen jaksottamiseen liittyviä päätöksiä löytyy tuolta: Tulojen jaksottaminen toimeentulotuessa

Kannattaa googlettaa päätöksen tehneen viranomaisen ratkaisuja netistä (oikeusasiamies, oikeuskansleri) tai etsiä finlexin sivujen yläosasta oikeuskäytäntö (HAO, KHO) ja pistää hakukenttään tuo diaarinumero, niin löytää alkuperäisen päätöksen.

Tulot menevät ulosottoon

Ulosottajan suoraan palkasta, eläkkeestä tai muusta tulosta ulosmittaamaan osuutta ei voida huomioida toimeentulotukilaskelmassa tulona, koska henkilö ei voi päättää maksaako velat vai käyttääkö rahat elinkustannuksiin.

ttt ulosmittaus a

 

o ttt ulosmittaus

Mikäli toimeentulotuen hakija itse vapaaehtoisesti maksaa velkojaan, niin silloin kaikki tulot voidaan huomioida toimeentulotukilaskelmassa tulona, koska henkilöllä itsellään on määräysvalta jättää velat maksamatta.

Köyhän ei kannata tehdä ulosottomiehen kanssa sellaisia sopimuksia, joissa itse maksaa velkojaan vaan kannattaa antaa ulosottomiehen periä rahat suoraan tuloista.

ulosotto 1

Kun ulosmittaus tapahtuu suoraan tuloista, niin sillä ei ole merkitystä, mistä menoista ulosmittaus on aiheutunut. Edellinen tarkoittaa käytännössä sitä, että tuloista ulosmitatut sakot oikeuttaa samaan lisäsummaan toimeentulotukea.

Köyhälle ei anneta mahdollisuutta lyhennellä velkojaan vapaaehtoisesti ilman, että se vaikuttaa epäedullisesti myönnettävään toimeentulotukeen, mutta samaan aikaan esim. toimeentulotuessa voidaan tavallaan myöntää tukea sakkojen ”maksuun”  tai muuhun järjettömään velkaantumiseen. Mitä enemmän sössit asiasi, sitä enemmän saat toimeentulotukea…

 

Hallinto.oikeuden päätös

Minulla ei ole enää mitään mahdollisuuksia työllistyä palkkatyöhön. Minua voidaan vain nöyryyttää ja pakottaa palkattomaan työhön. Ainoa, minkä voin tehdä yhteiskunnan hyväksi on yrittää vaikuttaa työttömien kyykyttämisen lopettamiseen.

Valitukseni hallinto-oikeudessa:  Hallinto-oikeus hylkää valitukset

  • Yritin valittaa tuplatuomiosta, mutta työmarkkinatuen menettämisen lisäksi voidaan toimeentulotuen perusosaa alentaa, joten tältä osin Ne bis in idem ei toiminut. Idean keksin kun erään henkilön veroprosenttia oli korotettu rankaisuluonteisesti ja sen ohella annettu oikeuslaitoksen tuomio todettiin päällekkäiseksi tuomioksi.
  • Yritin vedota, että perusosan alentaminen vaarantaa ihmisarvoisen elämän ja viittasin suomen joutuneen eu:n tarkkailulistalle liian alhaisen sosiaaliturvan vuoksi. Hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan ettei asiassa ole osoitettu, että perusosan alentaminen olisi vaarantanut ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaisen välttämättömän toimeentulon. Edellinen tarkoittanee, että minulla on katto pään päällä ja olen elossa.
  • Yritin vedota tässä blogissakin kerrottujen seikkojen perusteella, että ei ole mitään edellytyksiä yhteistyöhön sosiaalitoimen tai TE-keskuksen kanssa. Tämän hallinto-oikeus ohitti toteamalla ettei se tutki sosiaalitoimen menettelyyn liittyviä hallintokantelutyyppisiä vaatimuksia.
  • Yritin vedota, että velvollisuutta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi ei voida irroittaa muusta lain säädännöstä. Hallinto-oikeuden päätös on perusteltu, että laki vaatii ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi ja siitä kieltäytymisestä seuraa perusosan alentaminen. Huomioimatta jäi muusta lainsäädännöstä löytyvä toteamus, että viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Vuosien yhteistyön tulos ei riitä todisteeksi ettei löydy muuta päämäärää kuin minun ihmisarvon loukkaaminen.
  • Yritin vedota, että lakia on tulkittava perusoikeusmyönteisesti.
  • Yritin vedota kohtuullisuuteen. Päätöksessä todetaan ettei perusosan alentaminen ole kohtuutonta. Eli vuosia jatkunut eläminen alle perustoimeentulominimin ei tee perusosan alentamisesta kohtuutonta.

Päätöksessä lukee, että olen perunut joulukuussa 2015 sosiaalityöntekijälle varatun ajan, joten perusosan yhteydessä laadittavaa suunnitelmaa ei ole voitu tehdä. Olen kirjoittanut aikavarauksesta  aiemmin tuolla ja tarkistin, että minulle ilmoitettiin vain varatusta ajasta sosiaalityöntekijälle. Seuraava korjaukseksi netissä leviävään tietoon: Edellisen perusteella voitaisiin vetää hätäinen johtopäätös, että sosiaalityöntekijän aikavaraukselle saapumatta jättäminen voi aiheuttaa perusosan alentamisen – kunhan jälkikäteen ilmoitetaan, että aikavarauksella oli tarkoitus tehdä perusosan alentamista edellyttävä suunnitelma.

Hallinto-oikeus toteaa, että olen ilman perusteltua syytä katkaissut työnhakuni. Yhteistyö kun oli sujunut vuosien ajan tuloksellisesti ja ihan kivasti myös sen jälkeen.

Laissa lukee:

Laki toimeentulotuesta 2 a § (30.12.2002/1294) Velvollisuus ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Toimeentulotukea hakeva 17–64-vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömänä työnhakijana työvoimatoimistoon, ellei hän…

Laki toimeentulotuesta 10 § Alennettu perusosa

Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että:

1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 2 luvun 13 tai 14 §:n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen; (28.12.2012/1004)

2) kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotoutumissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotoutumissuunnitelmaa ole voitu laatia; (30.12.2010/1390)

3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitetun aktivointisuunnitelman tai työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetussa laissa (1369/2014) tarkoitetun monialaisen työllistymissuunnitelman laatimiseen; (30.12.2014/1373)

4) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 2 a luvun 13 §:ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. (8.6.2012/291)

(30.12.2002/1294)

Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista, yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työ- ja elinkeinoviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Kansaneläkelaitoksen tulee tiedottaa hakijalle kunnan velvollisuudesta laatia suunnitelma ja ohjata tämä kunnan sosiaalitoimen asiakkaaksi suunnitelman laatimista varten. Kansaneläkelaitoksen tulee myös välittömästi toimittaa kunnan sosiaalitoimelle tiedoksi perusosan alentamista koskeva päätös ja ilmoittaa tästä hakijalle. (26.6.2015/815)

L:lla 815/2015 muutettu 2 momentti tulee voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi.

Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia:

1) jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012), kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai (28.12.2012/939)

2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta.

(30.12.2002/1294)

Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien.

Hallintolainkäyttölaki 51 § Asian ratkaiseminen. Valitusviranomaisen on päätöksessään annettava ratkaisu asiassa esitettyihin vaatimuksiin. Valitusviranomaisen tulee harkita kaikkia esiin tulleita seikkoja ja päättää, mihin seikkoihin ratkaisu voidaan perustaa. Jos valitusta ei ole tehty määräajassa tai jos asian tai siinä esitetyn vaatimuksen ratkaisemiselle on muu este, valitus tai vaatimus jätetään tutkimatta.

Hallinto-oikeuslaki 3 § Hallinto-oikeuden toimivalta. Hallinto-oikeus käsittelee ja ratkaisee ne hallinto-oikeudelliset valitukset, hallintoriita-asiat ja muut asiat, jotka säädetään kuuluviksi sen toimivaltaan hallintolainkäyttölaissa (586/1996) tai muussa laissa.

Eli työttömän kohdalla lakia voidaan tulkita hyvin suppeasti

Toivottavasti seuraavaakin lakia ryhdytään sitten tulevaisuudessa tulkitsemaan yksinään muusta lainsäädännöstä irroitettuna:

Oikeudenkäymiskaari 12 § Jos tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa.

Edellisestä laista löytyvän kuolemantuomion estää ne vahvemmat lait, joita ei edes huomioida kun köyhälle jaetaan oikeutta.

Tuntuu kuin Hallinto-oikeus olisi päättänyt, että laki velvoittaa minun alistumaan ihmiskaupan uhriksi, koska en taatusti tule loppuelämäni aikana enää saamaan palkkatyötä ja minua voidaan vain hyödyntää kaupankäyntivälineenä, kun yhteiskuntaa laskutetaan työllistymisen kannalta tuloksettomista palveluista.

Artikla 3 a) ”ihmiskauppa” tarkoittaa hyväksikäyttötarkoituksessa
tapahtuvaa henkilöiden värväystä, kuljettamista, siirtämistä,
kätkemistä tai vastaanottamista voimankäytöllä uhkaamisen tai
voimankäytön tai muun pakottamisen, sieppauksen, petoksen,
harhaanjohtamisen, vallan väärinkäytön tai haavoittuvan aseman
hyödyntämisen avulla, taikka toista henkilöä vallassaan pitävän
henkilön suostumuksen saamiseksi annetun tai vastaanotetun
maksun tai edun avulla. Hyväksikäytöksi katsotaan vähintään
toisen hyväksikäyttö prostituutiotarkoituksessa tai muut
seksuaalisen hyväksikäytön muodot, pakkotyö tai pakollinen
palvelu, orjuus tai muu orjuuden kaltainen käytäntö, orjuuden
kaltaiset olot tai elinten poistaminen.

Laskelma eli toimeentulotuen suuruus

Alla on toimeentulotukilaskelma syyskuulle 2006 ja päätös on tehty 2.11.2006 eli yli kaksi kuukautta jälkikäteen:

1. kuva päätös 2.11.2006

Syys- ja lokakuu on jo eletty, joten myös syyskuun vuokra oli pitänyt maksaa ettei pysäyttämätön häätöprosessi olisi lähtenyt käyntiin.

Laskelmassa tuloina on huomioitu suoraan vuokranantajalle maksettu asumistuki 253,70 euroa ja syyskuussa laskujen maksamiseen lainattu 147 euroa. Laskelmassa on huomioitu menoina vuokrasta 322,71 euron osuus ja sähkölaksu 46,30 euroa. Perusosaa on alennettu -40 %:lla, jolloin toimeentulotuen perusosan teoreettinen miniminormi olisi ollut 229,62 euroa kuukaudessa.

elokuu 2

Kun suomen lailla pyyhitään persettä ja toimeentulotuki myönnetään kuukausien viipeellä, niin voidaan vuokran ja sähkölaskun maksua varten  lainatut rahat laskea tuloksi.  Todellisuudessa syyskuun tuloksi tulee asumistuki 253,70 euroa ja myönnetty toimeentulotuki 197,93 euroa, josta tietenkin täytyy maksaa laskut eli vuokra 347,00 euroa ja sähkölasku 46,30 euroa. Näin käytännössä toimeentulotuen miniminormiksi jää  58,33 euroa kuukaudessa, joka on maksettu kaksi kuukautta jälkikäteen (edes 229,62 eurosta, saati 58,33 euron summasta ei enää maksella huomautuslaskuja ja toimeentulotuessa näitä laskunmaksun viivästymisestä aiheutuvia ylimääräisiä menoja ei edes huomoida menoina, vaikka ne olisivat seurausta sosiaalitoimen ”auttamisesta”).

Tein päätöksestä valituksen Hallinto-oikeuteen, jossa todettiin ettei perusteita perusosan alentamiseen 40 %:lla ole olemassa, mutta en osannut valittaa laskujen maksuun lainattujen rahojen laskemisesta tuloksi. Nyt löytyy jo ennakkopäätöksiä, että lainoja ei voi laskea tuloksi: Lainat toimeentulotuessa. Tampereen kaupunki maksoi yli vuoden kuluttua Hallinto-oikeuden päätöksen velvoittamana vain tuon miinustetun 40 %:n verran perusosaa.

Sain siis syyskuun 2006 toimeentulotuen vasta marraskuun 2006 alkupuolella ja edelleen lokakuun toimeentulotuesta piti vääntää. Arvatkaapa vaan oliko loka- ja marraskuun vuokra jo maksettu kun lopulta piti tehdä toimeentulotukilaskelma kyseisille kuukausille – tai hylkäävä päätös (?). Lokakuun päätös tehtiin ”jo” tammikuun 10. päivänä, joka taitanee vastata nopeudeltaan sosiaalityöntekijöiden näkemystä ”rahat tänne ja heti”.

Seuraavassa lisäselvityspynnössä todetaan lokakuun toimeentulotukilaskelmaan yleensä riittävä tiliote toimitetuksi ja vastaanotetuksi, mutta vaaditaan tiliotetta 27.11.2006 saakka (tiliote tähän saakka tulee postitse noin joulukuun puolenvälin jälkeen), jotta voitaisiin laskea toimeentulotuki lokakuulle. Luultavasti tuossa vaiheessa olin toimittanut jo marraskuussa tulleen tiliotteen, mutta minun kohdalla toimeentulotukipäätöstä ei voitu tehdä ellen toimittanut tiliotteita ja muita asiapapereita useampana kappaleena. Tuija Rajalan selvityksen mukaan Tampereen kaupungilla ei ole yleisenä käytäntönä pyytää tiliotteita ratkaisupäivämäärälle saakka, mutta minun kohdalla ei voitu myöntää toimeentulotukea samalla tavoin vaan vaadittiin tiliotteita kuukausia eteenpäin eli tulevaisuuden tiliotteita (lisäselvityspyyntö on päivätty 22.11.2006 ja siinä vaaditaan lokakuun toimeentulotukipäätökseen tiliotetta 27.11.2006 saakka – eikä lokakuun toimeentulotuen myöntämisen ehtona voida edes pitää tiliotetta samalle ajalle kuin toimeentulotuki myönnetään).

2. kuva 22.11.2006 lisäselvityspyyntö

Kun toimeentulotuki myönnetään näin ”helposti”, niin jokainen varmaan ymmärtää ettei toimeentulotuen hakeminen ja työnhaku onnistu yhtäaikaisesti. Koskaan ei tiedä, milloin seuraavan kerran saa rahaa tai kuinka paljon. Ellei ole sellainen henkilö, joka elää päivän kerrallaan, niin melkoisella varmuudella kärsiin unettomista öistä ja stressin määrä on tarpeettoman suuri.

Edellisen kaltainen toimeentulotuen myöntäminen ei tapahdu lain mukaisesti, joten tein kanteluita ja lähetin myös turhia viestejä Tampereen kaupungin sosiaalitoimeen. Seuraavassa on sosiaalipalvelupäällikkö Maria Palmgrenin esittämä käsitys lain mukaisesti toteutetusta palvelusta, joka koskee siis jo aiemmin kirjoittamani toukokuun 2007 toimeentulotukipäätöstä. Pelkästään hallinto-oikeuden päätöksen perusteella voidaan todeta, että minua ei kohdeltu lain mukaan ja siihen perustuen.

 

kuva 3. oikein toimittu

  • Sosiaalipalvelupäällikön tulisi tuntea laki toimeentulotuesta.
  • Sosiaalipalvelupäällikön pitäisi tietää, mitä asiakirjoja tarvitaan toimeentulotuen myöntämisessä.
  • Sosiaalipalvelupäällikön tulisi myös tietää, että toimeentulotuenhakijoita tulee kohdella yhdenvertaisesti, jolloin yksittäistä toimeentulotuen hakijaa ei voida simputtaa muita laajemmalla selvitysvelvollisuudella.
  • Sosiaalipalvelupäällikkö tulee tietää, mitä asiakirjoja on toimitettu ja milloin, ennen kuin hän voi ottaa kantaa palvelun lain mukaisuuteen.
  • Sosiaalipalvelupäällikön tulisi myös olla siinä määrin työkykyinen, että ymmärtää päivämäärien merkityksen suhteessa toisiin päivämääriin eli käsitys menneisyydestä -nykyisyydestä – tulevaisuudesta tiettyyn päivämäärään nähden pitäisi kuulua käsityskyvyn piiriin.

Sosiaalipalvelupäällikkö Maria Palmgren pitää siis lain mukaisena, että…

  • vaaditaan tulevaisuuden tiliotteita
  • lain mukaista toimeentulotukea tulevalle kuukaudelle ei tarvitse myöntää
  • toimeentulotuenhakijoita ei tarvitse kohdella yhdenvertaisesti
  • sosiaalityöntekijällä on oikeus olla vastaanottamatta toimitettuja lisäselvityksiä
  • Tampereen kaupungin sosiaalitoimen työntekijöillä ei ole velvollisuutta ohjata viestiä edelleen oikealle henkilölle (minä lähetin lisäselvitykset kirjaamon kautta suoraan sosiaalityöntekijälle ja sen lisäksi hänen esimiehilleen, jonka jälkeen todettiin etten toimittanut lisäselvityksiä, vaikka ne on kuittaantunut vastaanotetuksi useissa sosiaalitoimen laatimissa asiakirjoissa).
  • sosiaalityöntekijällä on oikeus simputtaa ja antaa valheellisia lausuntoja ”että on myönnetty ne toimeentulotuet, joita voidaan myöntää” ja jättää mainitsematta, että on lain vastaisesti asetettu toimeentulotuen myöntämisen ehdoksi tulevaisuuden tiliotteita ja sellaisia lisäselvityspyyntöjä, joita ei edes voida pitää toimeentulotuen myöntämisen ehtona.

On tietenkin aika utopista odottaa sosiaalityöntekijöiden toimivan lain mukaisesti kun edes sosiaalipalvelupäällikkö ei näe siihen mitään syytä.

Minun kohdalla ei voida puhua lain noudattamisesta vaan kohtelu menee reippaasti sadismin puolelle. Suomessa on voimassa Suomen laki, mutta jostakin kumman syystä sallitaan lakia rikkovat käytännöt. Laillisuusvalvonta ei toimi, koska laillisuusvalvonnalle riittää viranhaltijan antama lain mukainen selvitys/väite ja sen lisäksi suhtaudutaan asiakirjoillakin todistettavissa oleviin tapahtuneisiin tosiasioihin ylimielisesti.

Toimeentulotukipäätöksen tekemiseen tositteet tuloista ja menoista on katsottava riittäviksi, mutta nykyisin vaaditaan myös tiliotetta, mutta silloinkin viimeisin postin tuoma tiliote pitäisi riittää eikä voida vaatia ylimääräisiä lisämaksullisia tiliotteita. Verkkopankista tiliotteet saa tietenkin helposti edelliselle päivämäärälle, jos on käytettävissä tietokone, nettiyhteys ja ne verkkopankkitunnukset, mutta näitä ei voi pitää edellytyksenä toimeentulotuen hakemisessa.

Oikeus toimeentulotukeen määritellään laissa ja tarve osoitetaan asiapapereilla, jolloin henkilökohtaista käyntiä ei voida asettaa toimeentulotuen myöntämisen ehdoksi. Hallintolaki velvoittaa olemaan henkilökohtaisesti läsnä, jos se on asian hoitamiseksi välttämätöntä, mutta pitää olla riittävät perusteet, miksi henkilön pitäisi henkilökohtaisesti toimittaa asiapaperit tai olla läsnä kun tehdään toimeentulotukilaskelma.