Työnhakijan kohtaamat ongelmat ja ratkaisuehdotukset

Marin hyvän ehdotuksen perusteella aloittelen kokoomaan tähän työnhakijan kohtaamia ongelmia, joista kannattaisi kertoa päättäjille ja apuja otetaan kiitollisena vastaan.

* Työttömän on vaikea myydä omaa työpanostaan tilanteessa, jossa joutuu kilpailemaan palkattomien työntekijöiden kanssa. Ratkaisu: Kaiken palkattoman työntekemisen lopettaminen.

* Lyhytaikaiset työsuhteet aiheuttavat tilanteen, jossa kaikki tulot ovat epävarmoja ja pahimmillaan joutuu elämään pitkään täysin rahattomana. Ratkaisu: Työttömyyskorvausten maksamisen edellytyksenä olevan työttömyyspoliittisen lausunnon antamisen ehtona ei vaadita työnantajan kirjoittaman työtodistuksen esittämistä. Työttömyyskorvaukset maksetaan työttömyyden perusteella, eikä tukien maksamista viivytellä siihen saakka kunnes työnantajalta saadaan asiaankuuluvat asiapaperit. Mikäli tarvitaan palkkatodistus, niin tilinauha tai tulojen todistaminen pitäisi riittää.

* Työttömän on vaikea myydä työpanostaan tilanteessa, jossa työnantaja edellyttää työsuhteen syntymisen ehtona työllistämistukien saamista, mutta työvoimavirkailija ei puolla tuen myöntämistä. Ratkaisu: Kaikki tuet on myönnettävä kaikille työttömille tilanteen perusteella – tai kaikki työnantajalle maksettavat työllistämistuet on lakkautettava.

*Työttömän on vaikea muuttaa työpaikan perässä, kun ei ole rahaa ja mahdolliset liikkuvuusavustukset ovat pärstäkerroinperusteiset. Ratkaisu: Työpaikan perässä muuttamiseen pitäisi myöntää tukea kaikille työttömille samoilla perusteilla tai lakkauttaa ne tuet, joiden perusteella työnantaja toteaa ”kyllä yhteiskunta maksaa”.

*Työttömien on vaikea myydä työpanostaan huonolla imagolla, koska sallitaan yleinen työttömien parjaaminen. Ratkaisu: Työttömien parjaaminen on kriminalisoitava, koska kukin työnhakija on oma yksilönsä.

* Työttömien on vaikea saada tietoa viranomaiselta, kun pelkän alustavan kyselyn perusteella laaditaan selvityspyyntö, jonka käsittelyn ajaksi työttömyyskorvausten maksaminen katkaistaan.  Yksittäinen työvoimavirkailija käytännössä PÄÄTTÄÄ AINA TYÖTTÖMÄN TYÖTTÖMYYSKORVAUSTEN KATKAISEMISESTA KUIN HÄN TEKEE SELVITYSPYYNNÖN ja tällaisen mielivallan käyttäminen on ehdottomasti poistettava.

*Työttömän on vaikea hyödyntää työttömyysaikaa työllistymisensä parantamiseen kun mihinkään suunnitelmaan ei saa ennakkopäätöstä vaan tilanne harkitaan pärstäkerroinperusteisesti vasta siinä vaiheessa kun on olemassa mahdollisuus työttömyyskorvausten eväämiseen.

*Työttömän on vaikea osallistua sivutoimisiin opiskeluihin tai lisäansioiden hankkimiseen sen perusteella, että toinen työtön ei ole menettänyt samasta toiminnasta oikeuttaan työttömyyskorvauksiin. Ratkaisu: Kaikkia työttömiä on kohdeltava yhdenvertaisesti ja kaikki työvoimavirkailijalle annettu pärstäkertoimeen perustuva harkinta on poistettava.

*Työttömän asioiminen työvoimavirkailijan solvattavana nakertaa työnhakijan tärkeintä myyntivalttia eli itseluottamusta/itsevarmuutta. Ratkaisu: Työvoimavirkailijoiden tehtävänkuvaa pitää muuttaa nykyisestä ”työttömiä pitää kyykyttää  saatujen työttömyyskorvausten vastineeksi” sellaiseksi, että yhteiskunnan varoilla edistetään työllistymistä eikä keskitytä edistämään pitkäaikaistyöttömyyttä.

*Pienet lisäansiot voivat aiheuttaa tilanteen, jossa elämiseen jää vähemmän rahaa kuin täysipäiväisenä työttömänä. Ratkaisu: Muutetaan kaikki maksut ja tuet porrastetusta myöntämistavasta suoraviivaiseksi, jolloin ei synny kannustuskuoppia.