Kelan tiedotussodan jatkoa

http://www.kela.fi/lehdistotiedotteet/-/asset_publisher/S3Q9lK5MESlT/content/perustoimeentulotukea-sai-toukokuussa-154-000-kotitaloutta?_101_INSTANCE_S3Q9lK5MESlT_redirect=%2Flehdistotiedotteet

Kelan kesäkuun lehdistötiedotteen mukaan tammi – toukokuussa myönnettiin toimeentulotukea 286 miljoonaa. Aikaisemmin tiedotettiin kuukausittain myönnetyt toimeentulotuet – tammikuussa 37 miljoonaa, helmikuussa 53 miljoonaa, maaliskuussa 62 miljoonaa, huhtikuussa 66.6 miljoonaa, joka oli ensimmäinen kuukausi, jolloin kela maksoi kaikkien toimeentulotukea saavien tuet.

http://www.kela.fi/documents/10180/3571044/toturaportti0806.pdf/06f4fd6b-50de-4302-b6ea-ac5c2adb0ae9

http://www.kela.fi/tilasto-perustoimeentulotuesta

Seuraavassa taulukossa on toukokuussa 2017 myönnetyt toimeentulotuet 66,7 miljoonaa, joten toimeentulotukimenojen ”räjähdysmäinen kasvuvauhti” oli lähes pysähtynyt. Kun kesäkuun lehdistötiedotteessa ilmoitettiin koko alkuvuoden aikana maksetut toimeentulotuet, niin ei rikottu tavalliselle palkansaajalle alkuvuoden aikana muodostunutta mielikuvaa, että toimeentulotukimenot kasvaa joka kuukausi kansantaloudellisesti kestämätöntä vauhtia.

Yllä olevassa tilastossa voi olla jo opiskelijoita, koska opintoetuudet eivät riitä koko lukuvuoden miniminormiin. Kesäkuussa toimeentulotukimenoihin tuli reipasta kasvua, joka voi osittain selittyä opiskelijoiden kesäloman aikaisella tuen tarpeella. Kun sadat tuhannet työttömät tekevät töitä palkatta, niin opiskelijoiden saatavilla on huomattavasti vähemmän kesätyöpaikkoja kuin oli ennen työttömien pakkotyövelvollisuutta, joten osa opiskelijoista jää yrityksestä huolimatta ilman opiskelijan taloutta korjaavaa kesätyöpaikkaa.

Kesäkuun toimeentulotuki 2017:

Puolen vuoden aikana on maksettu 363 miljoonaa euroa toimeentulotukea vain sen vuoksi, että päättäjät ovat päättäneet ettei työnantajan tarvitse maksaa palkkaa työntekijälleen, koska työssä olevat voivat täydentää elämiseen liian pientä palkkaa sosiaalisilla tuilla ja työttömäksi jääneet voivat vallan hyvin tehdä töitä sosiaaliturvaa nostaen.

Miksi haitataan terveellä pohjalla toimivien yritysten toimintaa ja uusien yritysten markkinoille tuloa paikkaamalla huonosti toimivien yritysten tulosta verovaroilla?

Mistä saisi tietoa, kuinka paljon tuohon täytyy pistää lisää veronmaksajien rahaa, jotta kaikki työttömyydestä aiheutuvat suorat kustannukset saadaan maksettua?

Kuten seuraavasta linkistä ja kuvakaappauksesta nähdään, niin yksistään toukokuussa maksettiin työttömyysturvaetuuksia 393 miljoonaa euroa, joten yhden kuukauden aikana maksetaan enemmän työttömyysturvaetuuksia kuin puolen vuoden aikana on myönnetty toimeentulotukea. Eli työttömyysturvaetuuksia maksetaan noin viisi kertaa enemmän kuukaudessa kuin myönnetään toimeentulotukea. Edelleen jää selvittämättä, kuinka paljon (moninkertaisesti) veroeuroja kuluu työttömyyspalveluiden hankintaan!

http://www.kela.fi/documents/10180/1630866/Suomen_tyottomyysturvaetuuksien_kk-tilasto.pdf/5f8838a3-7e9e-4c57-902e-33b0959c56b5

Tietoa kelan myöntämien tukien kustannuksista yhteiskunnalle

Saattaa olla, että perustoimeentulotuen myöntäminen Kelan maksettavaksi on lisännyt mielenkiintoa toimeentulotuen myöntämisen kustannuksista yhteiskunnalle:

Huhtikuu:

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/518317-kelalta-rajut-luvut-perustoimeentulotuesta-151-000-kotitaloutta-666-miljoonaa-euroa

Maaliskuu:

http://www.kela.fi/ajankohtaista-henkiloasiakkaat/-/asset_publisher/kg5xtoqDw6Wf/content/yli-138-000-kotitaloutta-sai-maaliskuussa-perustoimeentulotukea?_101_INSTANCE_bXQwrAFx2FGH_redirect=%2F%3Fopen%3DOT1-4

Helmikuu:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201703082200082637_uu.shtml

Tammikuu:

http://www.koillissanomat.fi/?app=NeoDirect&com=6/226/209409/c2ae1aa172

Perustoimeentulotuen myöntäminen siirtyi Kelalle kolmen kuukauden siirtymäajalla, joten kela käsitteli koko suomen toimeentulotukihakemukset ensimmäisen kerran vasta huhtikuussa 2017.

Kun puhutaan useiden kymmenien miljoonien eurojen kuukausittain maksettavista tuista, niin väistämättä aiheutetaan suomen kansalaisille ylimääräistä huolta tukimenojen suuruudesta ellei samassa yhteydessä kerrota muihin tukiin käytettäviä summia:

http://www.kela.fi/tilastot-aiheittain

Kun jätetään kertomatta muihin tukiin käytettävät summat ja lyödään rumpua vain toimeentulotuen myöntämisestä aiheutuvista kustannuksista, niin tulee helposti vaikutelma tiedotussodasta, jossa yritetään lietsoa vihaa toimeentulotukea saavia kohtaan. Täytyy muistaa ettei tuota 66.6 miljoonan euron toimeentulotukea makseta kaikille ”vastikkeettomasti”, koska osa tuesta maksetaan työssäkäyville ja eläkeläisille, joiden kuukausitulot jäävät alle minimitoimeentulotuen.

Tärkeintä olisi muistaa, että yhdellekään ei tarvitse myöntää vastikkeetonta sosiaaliturvaa, jos palkkatyöpaikkoja löytyy kaikille ja työntekoon liian sairaita ei roikotettaisi työttömän statuksella.

Kela ei voi tarkistaa…?

http://www.ess.fi/Mielipide/art2367632

Pidän todennäköisenä, että sosiaalipolitiikan professorin tarkoituksena on herättää keskustelua, onko kotona asuva nuori toimeentulotuen todellinen tarvitsija.

Aikaisemminhan ammattikoululaiset joutuivat nostamaan opintolainan ennen kuin heille myönnettiin toimeentulotukea ja lukiolaisten kohdalla opintolainan nostamista ei vaadittu, koska kyse ei ollut ammattiin valmistumisesta vaan yleissivistävästä koulutuksesta.

Mielipiteessä esitetään ettei Kela voi tarkistaa  todellisuudessa mitään muuta varallisuutta kuin mikä näkyy verotiedoissa. Edellisestä huolimatta kannattaa muistaa, että väärien tietojen antaminen toimeentulotukihakemuksen yhteydessä saattaa johtaa seuraamuksiin.

Heikki Hiilamon mielipidekirjoituksen voisi ymmärtää myös siten ettei Kela voi tarkistaa ilmoittamattomia pankkitilejä, mutta löytyy mahdollisuus pyytää hallinto-oikeudelta lupaa pankkitietojen tarkastamiseen. Tietoa voisi kuitenkin hyödyntää siten, että ei ilmoita toimeentulotukea hakiessa säästö- tai asuntosäästötilejä ja kiinnijäämisen riski on ainoastaan siinä tapauksessa, että tehdään lupapyyntö hallinto-oikeudelle.

Olen aiemminkin tiedostanut edelliseen sisältyvän epäkohdan, sillä sosiaalivirkailijoilla on ollut oikeus käyttää harkintaa tehdessään toimeentulotukipäätöksiä. Jollekin on voitu myöntää lyhytaikaisen tulottomuuden perusteella kaikki, mitä hakija on ”kehdannut pyytää”. Toisilta on evätty se lain mukainen minimitoimeentulotukikin ja pahimmillaan, jopa se valituskelpoinen kielteinen päätöskin on jätetty antamatta.

Toimeentulotukea hakiessa pitää esittää tiliotteet kaksi kuukautta aiemmalta ajalta, verotiedot, …jne. ja yhdenvertaisuuden perusteella kaikkien kohdalla pitäisi toimia samoin, mutta köyhän kohdalla voidaan tietenkin vaatia takautuvasti selvitystä useiden vuosien ajalta ennen kuin toimeentulotukea myönnetään.

… eli ellei ole syntynyt johonkin suomen mahtisukuun, niin toimeentulotukea hakiessa kannattaa ilmoittaa rehellisesti kaikki oikeat tiedot.

”Kela ei maksa toimeentulotukea kotona asuville täysi-ikäisille” -päätöksistä kannattaa tehdä oikaisuvaatimukset ja valitukset hallinto-oikeuteen. Perusteluissa kannattaa käyttää hyväksi hallinto-oikeuksien päätöksiä, joiden mukaan vanhemmalla ei ole oikeutta saada toimeentulotukea samassa taloudessa asuvan täysi-ikäisen lapsen asumiskustannuksiin. Tietenkään toimeentulotuen hakijan tiliotteelta ei silloin saa löytyä tilillepanoja, sillä ne kaikki lasketaan tuloksi ellei pysty luotettavasti todistamaan tiliotteella näkyvää panoa takaisinmaksettavaksi lainaksi.

Päivitys 9.5.2017

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/517677-hakevatko-rikkaiden-lapset-helppoa-rahaa-toimeentulotuesta-nain-kela-vastaa

Mielestäni kaikki ovat yhdenvertaisesti oikeutettuja saamaan toimeentulotukea.

Täytyy muistaa, että nykyinen työttömien kannustaminen on lähtöisin parempituloisten ajatusmaailmasta ja samalla ideologilla he kasvattavat omia lapsiaan. Eräs hyvätuloinen järjesti 18 vuotta täyttäneelle lukiolaiselle oman asunnon ja totesi, että hänen elatusvelvollisuutensa päättyi siihen. Niissä tilanteissa, missä köyhä tai keskituloinen perhe yrittää avustaa omia lapsiaan, niin rikas ”kannustaa” itsenäiseen toimeentuloon – eli apua ei omalle jälkikasvulle tipu. Eli aikaisempi tulkinta, jossa hyvätuloiseen perheeseen syntynyt opiskelija sai vähemmän opintotukea ja lainaa kuin köyhään perheeseen syntynyt oli epäoikeudenmukaista, koska kaikki rikkaat eivät auta opiskelemaan lähteviä lapsiaan taloudellisesti, jotenminkään tuen myöntäminen ei voi perustua tämä kaltaiseen perusolettamukseen.

 

Olen tainnut aiemmin mainita blogissa, että aikoinaan opiskelijoilla ei ollut velvollisuutta nostaa opintolainaa vaan he saattoivat hakea toimeentulotukea. Vasta siinä vaiheessa, kun tämä lain porsaanreikä levisi köyhempienkin tietoon ja yhä useampi kieltäytyi opintolainan ottamisesta, niin lakia muutettiin siten ettei toimeentulotukea saanut ilman toimeentulolaskelmaan huomioitua opintolainaa. – Toisin sanoen osa työttömiä parjaavista hyvätuloisista on nostanut opiskeluiden ajalla toimeentulotukea, vaikka väittävätkin etteivät ole koskaan saaneet yhteiskunnalta mitään tukia ja tiukasti väittävät aina maksaneensa aina kaikki omat kulunsa (edellinen ei olle suomessa mahdollista pelkästään koulu- ja opiskelujärjestelmän vuoksi).

Kuinka mielipidemuokkaus toteutetaan?

Seuraavasta linkistä löytyy selkeä luento, kuinka ihmisten käsityksiä voidaan vääristää: Propaganda and Manipulation: How mass media engineers and distorts our perceptions

Seuraavasta linkistä löytyy juttu Elli Aaltosesta, joka toimii hyvänä esimerkkinä:

http://www.suomenmaa.fi/uutiset/onko-elli-aaltonen-nykyajan-robin-hood–kelan-paajohtaja-kysyy-voisiko-hyvatuloisten-lapsilisista-ja-elakkeista-tayttaa-koyhien-pussia-6.3.218437.e2eeb1c035

 

Elli Aaltonen haluaisi olla Suomen hyvinvoinnin unilukkari, joka antaa vaikutelman, että hän pyrkii edistämään koko suomen hyvinvointia, vaikka samassa lauseessa selviää ettei se ole olisi mahdollista vaan se jää kauniiksi toiveeksi. (Toki tässä vaiheessa lukemista asia voisi olla vain kirjoittajan sanavalinta, mutta eteenpäin lukiessa asia tulee selkeämmäksi)

Unilukkariksi kutsuttiin leikillisesti suntiota tai muuta kirkonpalvelijaa, joka pitkällä kepillä herätteli nukahtaneita jumalanpalvelukseen osallistujia. Tämä tehtävä oli kirkonpalvelijalla siihen aikaan kun seurakuntalaisten kirkossa käyminen ja siellä jumalansanan kuuleminen oli velvollisuus. Vertaa työttömien velvollisuuteen osallistua palkattoman työn tekemiseen, johon heitä kannustetaan aina vaan kovemmalla keppillä.

Osa väestöstä ei pidä nykyistä hyvinvointia köyhien osalta riittävänä, mutta toisaalta sama hyvinvointi on parempituloisten mielestä liian hyvä, jolloin on turvallista antaa vahvan johtajan vaikutelma muodossa, että olisi uskallettava arvioida hyvinvointiamme uudelleen. Köyhät tulkitsevat tuon tarkoittavan tukien nostamista ja parempiosaiset tulkitsevat, että nyt saatiin pääjohtaja, joka uskaltaa laskea liian korkeita tukia, jotka eivät tarpeeksi hyvin kannusta työtöntä työpaikan vastaanottamiseen.

Toiset köyhät tulevat toimeen saamallaan tuella ja toisille samalla tuella eläminen tuottaa suuria ongelmia, joten näkemys olisiko … etuuksien tasa-arvosta siirryttävä kohdennettuun tasa-arvoon; ne, jotka eniten tarvitsevat, saisivat enemmän voi vaikuttaa parannukselta suurimmalle osalle köyhiä, vaikka tuo tarkoittaisi pärstäkerroinperusteista myöntämistapaa, jolloin se suurin tarve voisi olla myös koko suomen elintasoa ylläpitävällä parempiosaisella väestön osalla. Koko kansalle tietenkin sopii erittäin hyvin, että tukea annetaan tarpeen mukaan eikä yhtään ylimääräistä.

Annetaan tukea niille, jotka tarvisevat – kuka tätä voisi vastustaa?

Lopetetaan etuuksien tasa-arvoinen myöntäminen – kukaan ei kannustaisi näin ilmaistua vaihtoehtoa, vaikka tämä idea on erittäin taitavasti sisällytetty ”kohdennettuun tasa-arvoon”

Lauseen alussa mainitaan julkisen talouden kestävyyden nimissä, joka kertoo ettei suomen taloudella ole varaa jatkaa nykyisten tukien myöntämislinjalla, mutta jätetään kielteisesti tulkittava mahdollisuus pienentää nykyisiä tukia sanomatta ja korvataan se mahdollisuudella jakaa nykyiset tukirahat niille todellisille tuen tarvitsijoille.

Aikoinaan lapsilisä päätettiin myöntää kaikille lapsille vanhempien varallisuudesta riippumatta, joka on ihan oikeudenmukainen järjestelmä, koska olisi epäoikeudenmukaista evätä toisen lapsen tuki vain vanhempien varallisuuden tai tulojen perusteella. Kun suomeen on muodostettu päällekkäin laskettavien tukien järjestelmä, niin lapsilisät eivät enää toimi alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti köyhien lapsiperheiden taloudellisena tukena. Köyhemmillä perheillä lapsilisät miinustetaan tulona minimitoimeentulosta, jolloin lapsilisän maksaminen ei paranna köyhän taloudellista tilannetta mitenkään vaan sen merkitys tavallaan nollautuu. Myönnetyn tuen hyötyvaikutus kohdentuu lähinnä väestönosaan, jolla on varaa katsoa rahan kuuluvan lapselle itselleen eikä lapsen elinkuluihin, jolloin parempiosaiseen perheeseen syntyvä lapsi saa käytettäväkseen hänelle myönnetyn lapsilisän, kun taas köyhässä perheessä minimitoimeentulotuen sisään siirretty lapsilisä kuluu lapsen ruokaan ja vaatteisiin, jolloin tuki vain lisää lasten eriarvoisuutta.

Julkisuudessa on kirjoitettu suuremmista maksettavista eläkkeistä ja pohdittu, pitäisikö eläkkeisiin saada maksukatto, koska julkinen talous ei kestä nykyistä eläkerasitusta. Varmasti löytyy kannatusta pienempien eläkkeiden korottamiseen ja pakottavassa taloustilanteessa korottaminen hyväksytään tehtäväksi elinkustannuksiin nähden tarpeettoman suurien eläkkeiden kustannuksella. Edellisellä pyritään vahvistamaan vaikutelmaa, että köyhälle myönnettävä lisäraha on otettava parempiosaisen ansaitsemasta osuudesta pois.

On hyvin epätodennäköistä, että lapsilisät poistettaisiin vain osalta lapsia, koska se loukkaisisi yhdenvertaista kohtelua. Kaikilta lapsilisiä ei helposti lähdetä poistamaan, koska valtaosalle palkansaajista lapsilisät kuitenkin muodostavat tarpeellisen lisätuen. Ansaittuja eläkkeitä tuskin ryhdytään ottamaan pois. – Joten edellisten epäoikeudenmukaisiksi koettujen tilanteiden ”ilmaan heittäminen” toimii lähinnä ”sokerina”, jolla kitkerä lääke saadaan paremmin nieltäväksi, koska …herkkiä kysymyksiä… …ettei hänellä vielä ole vastauksia… antaa turvallisen tunteen ettei vielä – mutta tulevaisuudessa tämä tilanne on mahdollinen ellei köyhien tukia saada pienennettyä.

Väillä on kappale, jossa etuuksien saantiin liittyvän pakon ja velvoitteen tilalle pitäisi… …saada osallisuus ja mahdollisuus, jossa ainoastaan nimetään negatiivisilta vaikuttavat sanat positiivisimmilla sanoilla. Eihän etuuden saamisen ehtona voida pakottaa ja laki kieltää pakkotyön teettämisen, ja ikävältä kuuluva velvollisuus voidaankin tulkita mahdollisuutena, joka sisältää mahdollisuuden päästä etuuksien piiristä pois. Miten kukaan voisi vastustaa tuollaista muutosta.

Suomen koko valtion budjetti on 55 miljardia euroa, josta 15 miljardia jaetaan Kelan kautta (tukien saajille). Tuollaisilla luvuilla ja valtavalla osuudella koko suomen valtion budjetista ei voi muuta kuin kannattaa Elli Aaltosen itselleen ottamaa mahdollisuutta uudistaa Kelaa. On ihan järkevää antaa itsestä positiivinen vaikutelma ja esittää muodollinen tunnustus Kelan aikaisemmasta toiminnasta, vaikka työtehtäviin ajaakin tarve korjata liian vastuutonta tukien myöntämistä.

…Kelalle ei riitä pelkkä lainsäädännön täytäntöönpano – pääjohtajan rohkean vision mukaan Kelan ei tule pysyä lainsäädännön määrittelemissä rajoissa

…on uskallettava… vahvistetaan asiaa toistamalla sanaa ”uskaltaa”, joka vahvistaa vaikutelmaa, että tarvitaan rohkeutta (käydä avoimeen sotaan köyhiä työttömiä vastaan)

…puhua oikeudenmukaisuudesta, koko yhteiskunnan vastuusta ja Kelan vaikuttavuudesta hyvinvoinnin järjestämisessä… sisältänee ajatuksen ettei ole oikeudenmukaista etteivät kaikki työkykyiset käy työssä, jokaisen yhteiskunnan jäsenen pitäisi ottaa vastuu itsestään ja hankkia oma elantonsa työnteollaan ja myönnetään, että Kelan myöntämät tuet mahdollistavat ansaitsemattoman hyvinvoinnin – (edellinen on tietenkin täyttä asiaa, mutta pitää huomioida ettei työttömyys ole vapaaehtoista, vastuun kantamisella ei saada työpaikkaa ja tukia on haettava elossapysymisen ja yhteiskuntarauhan vuoksi)

… ihmisen omaa osallisuutta ja vastuuta tulee vahvistaa eri keinoin… toistetaan ihmisen omaa vastuuta elämästään (vahvistetaan vaikutelmaa ettei toisen tarvitse kantaa vastuuta toisesta ihmisestä, koska vastuu kuuluu vain ihmiselle itselleen)

…16 miljardia… (saatiin nopeasti miljardin lisämenot 15 miljardiin) kysytään lisääkö Kelan kautta jaetut tuet ”oikeasti” kansalaisten hyvinvointia (huomaa erottelu tukia tarvitseviin ihmisiin ja muihin kansalaisiin)

Äkkiseltään voi sanoa, että raha lisää aina kansalaisten hyvinvointia. Onhan se hyvinvointia, kun ihmisten ei tarvitse nähdä suoranaisesti nälkää tai saa säällisen asunnon. Vaikuttaa sarkastiselta huomautukselta, jossa tukien saajatkin myönnetään hampaat irvessä kansalaisiksi, joiden ei tarvitse (edes itselleen kuuluvaa vastuuta kantamatta) nähdä nälkää tai joutua asunnottomaksi.

Tässä jälleen esiintyy erottelu (tukea tarvitseviin) ihmisiin ja Suomen hyvinvointiin, jossa Suomen hyvinvoinnilla tarkoitettaneen aikaisempaan tapaan suomen kansalaisia. Elli Aaltonen vahvistaa mielikuvaa, että tukea tarvitsevat ihmiset ovat yhteiskunnan ulkopuolisia, joiden pitäisi ansaita oma asemansa suomen kansalaisina – heille pitää asettaa tavoitteeksi saavuttaa merkityksellinen asema yhteiskunnassa.

Tässä keskitytään lähinnä nuoriin, mutta vastaavaa mielikuvaa on aiemmin hyvin onnistuneesti luotu aikuisista  työttömistä. Vahvistetaan toistolla työttömyyteen liittyviä väitteitä, joita monet muutkin henkilöt ovat Elli Aaltosen lisäksi esittäneet: Työttömät eivät ole opiskelleet ammattia. Töihin ei haluta mennä kun tukia nostamalla elää vallan hyvin. Ei viitsitä osallistua jatkokoulutukseen/työllistämispalveluihin työllistymisen saavuttamiseksi. Työttömillä ei ole minkäänlaista työkokemusta. Työttömät ovat mielisairaita. Armeija on keskeytetty, kun ei kyetä toimimaan muiden ihmisten kanssa ja pitää saada tehdä ihan mitä huvittaa piittaamatta säännöistä.

Järjestelmä mahdollistaa, rahaa antamalla, ihmisen elämisen syrjäytyneenä ilman yhteiskunnalle merkityksellistä asemaa – nykyinen pakottaminen palkattoman työn tekemiseen ei ole riittävän tehokasta vaan on aktivoitava lisää.

Aivan kuin köyhät olisivat aivan eri rotuisia ihmisiä, jotka ovat liian tyhmiä kehittyäkseen tai kehittämään itseään. Yhteiskunnan siis pitäisi voida hyötyä heistä ja heidän jälkeläisistään palkattomina työntekijöinä, jotta heidän elämällä/elättämisellään olisi merkitystä.

…. järkyttävä tavoite!

Minun mielestäni yhteiskunnan pitää myöntää kaikille ihmisille riittävä sosiaaliturva, jos yhteiskunnalla on varaa syrjäyttää omalla toiminnallaan koulutetut ja työkykyiset ihmiset työmarkkinoiden ulkopuolelle. Ei ole kenenkään etu, että yhteiskunnan virkoihin valitaan suhteilla työntekijöitä, joille työtehtävistä suoriutuminen edellyttää ylivoimaisia ponnisteluita ja aiheuttaa unettomia öitä. Ymmärrettävästi edellinen johtaa tarpeeseen saada joku pätevä tekemään työt, mutta palkkaa nostavan pitää suoriutua omista työtehtävistä ilman palkattomien työntekijöiden apua.

Työttömyyttä on lähdetty hoitamaan tavoilla, joilla vain lisätään hyödyttömien työllistämispalveluiden ostamista sekä aiheutetaan ihmisten eriarvoistumista palkkaa saaviin ja palkattomiin työntekijöihin, joten väistämättä on päädyttävä johtopäätökseen, että muutamia epäpäteviä on palkattu aivan liian vaativiin tehtäviin.

Kun tekemätöntä työtä löytyy, niin niitä tekemään tulevalle pitää maksaa palkkaa.

Kela jatkaa valitsemallaan linjalla

Omalla kohdallani toimeentulotuki koostuu alennetusta perusosasta, vuokrasta ja sähkölaskuista, joten Kelan pitäisi tehdä laskelma kuukausittain jo aiemmin toimitettujen liitteiden perusteella, paitsi joka kolmas kuukausi kun laskelmaan tarvitaan lisäliitteeksi kuitit sähkölaskuista, joiden vastaanottamisessa Kelalla on ollut toistaiseksi selvittämättömiä vaikeuksia (https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/03/15/kelan-koyhaa-aktivoiva-ikiliikkuja/). Sain siis tuen sähkölaskuihin melkein parin kuukauden viipeellä, mutta minulle Kela ei tämänhetkisen tiedon perusteella maksa korvauksia, joten edellisestä voinee päätellä ettei Kela maksa korvauksia viivästyneen tuen maksamisen perusteella vaan ainoastaan viivästyneen päätöksen perusteella.

Mielestäni kannattaa tehdä kanteluita laillisuusvalvojalle, jos Kela on maksanut tukea yli seitsemän arkipäivän viipellä, koska korvauksien maksamisen perusteena ei pitäisi olla pelkän päätöksen viivästyminen vaan myös tuen maksamisen viivästyminen, koska sehän on tuen varsinainen tarkoitus.

Minulta vaaditaan jälleen kerran toimeentulotukihakemuksen hylkäämisellä uhkaamalla tiliotteita, vaikka Kelalla taitaa olla minun tiliotteet lähes täydellisenä lokakuulta 2016 lähtien. Minun tietenkin kannattaa toimittaa jälleen kerran vaadittu tiliote, koska toimittamatta jättäminen johtaisi melkoisella varmuudella toimeentulotukihakemuksen hylkäämiseen, vaikka löytyy laillisuusvalvojien kannanottoja, joissa lausutaan ettei  tiliotteiden puuttuminen ei ole riittävä peruste toimeentulotukihakemuksen hylkäämiselle.

En ole vielä tehnyt ainoatakaan kantelua Kelan toiminnasta, mutta tulen aikoinaan pyytämään laillisuusvalvojan kannanottoa omalle kohdalleni sattuneesta muita toimeentulotuenhakijoita tiukemmasta tiliotevaatimuksesta.

Yläkuvassa näkyvä liitteeksi pyydetty ”TE-toimiston todistus työnhaun voimassaolosta” on edellytys perusosan alentamiselle. Jos haluatte tietää, miten yhteistyöni TE-toimiston kanssa toimii, niin asiasta löytyy lisätietoa seuraavista linkeistä:

https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2015/06/04/tyottoman-vaara-aktiivisuus/

https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2015/06/07/te-keskuksen-selvityspyynto/

https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2016/02/13/ikikarenssiin-2006/

Olen pähkäillyt, että edellisistä linkeistäkin löydettävän yhteistyötason perusteella työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumalla minulle järjestyisi hyvin nopeasti uusi ikikarenssi, joka voisi heikentää tulevia mahdollisuuksiani, mikäli suunnitelmissa oleva työnvälityksen yksityistäminen aikoinaan toisi uusia mahdollisuuksia. Tosin sattaa olla, että mahdollinen TE-toimiston lakkauttaminen johtaa jälleen kerran vain tilanteeseen, jossa samat työntekijät jatkavat samoilla toimintatavoilla ja ainostaan nimike muuttuu.

Lain mukaan päätös toimeentulotukihakemukseen on tehtävä ja pistettävä maksuun viimeistään kuukauden ensimmäinen päivä, jos toimeentulotukihakemus on jätetty yli 8 arkipäivää ennen kuukauden vaihtumista. Kela kuitenkin maksaa lain mukaisen toimeentulotuen kuukauden toinen päivä tai vaihtoehtoisesti vasta kuukauden ensimmäinen arkipäivä. Mielestäni tästäkin pitäisi tehdä kantelu laillisuusvalvojalle, sillä toimeentulotukea saavalla muutaman päivän maksuviive voi aiheuttaa rahattoman viikonlopun tai juhlapyhän, jolloin köyhä voi joutua viettämään viikonlopun tai juhlapyhän aika apeissa tunnelmissa. Nykyisellä korkotasolla ei liene merkitystä, vaikka köyhällä olisi tuki käytettävissä heti kuukauden ensimmäinen päivä, jolloin toimeentulotuki pitäisi maksaa kuukauden ensimmäinen päivä tai vaihtoehtoisesti edellisenä arkipäivänä.

Minua itseäni stressaa kohtuuttoman paljon joka ikisen kuukauden vuokranmaksun liittyvä epävarmuus, joten olen ”kahvi ja itse leivottu sämpylä” -dieetillä varmistanut, että minulla on tilillä rahat seuraavan kuukauden vuokranmaksuun, vaikka Kela ei myöntäisi toimeentulotukea lainkaan. Edellinen tiliotteilta todettavissa oleva tilanne on saattanut herättää Kelan virkailijoissa toiveita ilmoittamattomista tuloista, koska luonnollisesti olen jo muutamien kuukausien ajan käyttänyt erittäin vähän rahaa ruokaan. Edellinen on voinut johtaa tarpeeseen vaatia yhä uusia  tiliotteita, mutta tuolle tasolle menevä rahankäytön valvominen taitaisi mennä (tai ainakin pitäisi mennä) virka-asemassa suoritetun vainoamisen puolelle.

Minun kohdalle sattuneen ahkeran lisäselvityspyyntörumban ja tiliotteiden vaatimisen taustalta voi löytyä AATE, että toimeentulotuen saaminen ei saa olla liian helppoa. Tämä ei kuitenkaan täyttäne vaatimusta asianmukaisesta palvelusta ja loukkaa oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun.

Kela hylkää toimeentulotukihakemuksia yhä enemmän

https://www.google.fi/search?q=n%C3%A4in+kela+on+k%C3%A4sitellyt+perustoimeentulotuen+hakemuksia&client=firefox-b&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjQ3YnSkI3TAhWpa5oKHQmbB1EQ_AUICSgC&biw=1920&bih=940#imgrc=HoZpBnUQk7aQJM:

Yläkuvassa löytyy mielenkiintoinen tulos toimeentulotukihakemusten keskimääräisestä käsittelyajasta, joka on luultavasti saatu siten, että vastaanotettuun toimeentulotukihakemukseen vastataan ”millä tahansa” -lisäselvityspyynnöllä, jossa lisäselvitysten toimittamiselle annetaan riittävästi aikaa. Määräajan päättymisen jälkeen alkaa uusi 7 arkipäivän käsittelyaika, joten useita viikkojakin kestävä päätös kirjataan tehdyksi muutamassa työpäivässä.

Laillisuusvalvojan pitäisi selvittää kaikkien Kelan lähettämien lisäselvityspyyntöjen sisällöt ja tarkastella 1. lisäselvityksien tarpeellisuutta toimeentulotukilaskelman tekemisessä, 2. pyydetääkö lisäselvityksellä tietoa, joka on jo toimitettu tai pyydetty, 3. kuinka nopeasti päätös on tehty lisäselvitysten toimittamisen jälkeen… 58.  täysin asiattomien lisäselvityspyyntöjen sisältö ja määrä.

Laillisuusvalvojan pitäisi myös selvittää kaikkien Kelan hylkäämien toimeentulotukihakemusten perustelut: Hylätäänkö toimeentulotukihakemuksia myös silloin kuin toimeentulotuki pitäisi myöntää toimitettujen asiakirjojen perusteella.

Luonnollisesti laillisuusvalvojalla ei riitä työaikaa näin laajaan tehtävään, mutta minä olisin valmis kuukausipalkalla poimimaan räikeimpiä tapauksia kaikkien päätösten joukosta, jonka jälkeen laillisuusvalvoja voisi tutkia poimittujen päätösten lainmukaisuuden. Mikäli kyseinen työtehtävä perustettaisiinkin, niin tuskin minua kuitenkaan valittaisiin , sillä kyseiseen työtehtävään olisi perustellumpaan palkata oikeustiedettä opiskelevia, mutta valitettavasti heiltä ei löydy tarvittavaa motiivia tai ymmärrystä päätösten vaikutuksesta köyhän elämään, jolloin katsotaan muutamien kuukausien viipellä myönnetyn toimeentulotuen hyvittävän/kumoavan kaikki tapahtuneet lainvastaisuudet.

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3697777-hylattyjen-toimeentulotukihakemusten-maara-on-kovassa-kasvussa

aiemmin…

Kun toimeentiulotukea ei myönnetä, niin se tarkoittaa ettei vuokranmaskuun ole riittävästi rahaa, vaikka saisi asumistukea noin puoleen vuokrasummasta. Jos työtön saa työmarkkinatukea ja asumistukea, niin usein nämä tuet yhdessä riittävät kohtuulliseen vuokraan.  Edellisen perusteella voidaankin ”köyhät kyykkyyn” -aatteella päätellä ettei pelkästään toimeentulotuen viipyminen aiheuta häätöä, koska suomessa näyttäisi olevan täysin hyväksytty näkemys ettei kuukausipalkkaa saamattoman tarvitse syödä (edes palkatonta työtä tehdessä).

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/217974-kela-kiistaa-pelkka-tukien-viivastys-ei-aiheuta-haatoa

http://www.kela.fi/kuumat-perunat#Totu

Minua ei ole koskaan häädetty asunnosta, mutta tiedän silti ettei aloitettua vuokrasopimuksen purkuprosessia heppoisin perustein keskeytetä, koska vuokranantajan näkökulmasta on erittäin todennäköistä, että samaisen henkilön vuokranmaksuongelmat jatkuvat tulevaisuudessakin, jolloin mahdollisimman nopea vuokrasuhteen lopettaminen todennäköisesti minimoin aiheutuneen vuokratappion ja aiheutetun vahingon asunnolle. Kun vuokralaista ollaan jo häätämässä, niin on vuokranantajan kannalta ihan yksi lysti, vaikka Kela todellakin käsittelisi lupauksensa mukaisesti häädettävän ihmisen kuukauden toimeentulotukihakemuksen yhdessä työpäivässä.

Kun Kela koko ajan vain parantaa hakemusten hylkäysprosenttia, niin väistämättä se voi vain tarkoittaa lain vastaisia päätöksiä ja toimeentulotuen hakijalle aiheutettua kohtuutonta taloudellista tilannetta, joka voi jatkua useita kuukausia.

Miten Kela voisi korjata ongelmia kun epäkohtien korjaamisen sijaan keskitytään peittelemään ja vähättelemään todellista tilannetta?

Kelalle on siirretty perustoimeentulotuen myöntäminen, joka tapahtuu asiakirjoilla todistettavien tulojen ja hyväksyttyjen menojen perusteella, jolloin Kelan omavalintaiset työaikaa vaativat  ”hakijan tilanteen selvitykset” menevät toimintavallan ulkopuolelle.

Kelan köyhää aktivoiva ikiliikkuja

Lähetin sähkölaskut Kelaan

Kun tukea sähkölaskuihin ei maksettu, niin lähetin muistutuksen ja sähkölaskujen maksukuitit, jos tuki olisi jätetty maksamatta sen vuoksi ettei Kelan etuuskäsittelijä voi olla ihan varma ”laskujen maksamisesta”.

Tukea ei edelleenkään myönnetty vaan sain viestin:

Ehkä ongelmana on se seikka, että asiaa ei käsitellyt virkavastuussa oleva ihminen vaan ”Kela”.

Mielestäni on ehdoton epäkohta, että viestejä käsittelevä viranhaltija saa toteuttaa työajallaan ”köyhän aktivointia” ja vastuu sysätään kasvottomalle ”Kela”:lle. Ehdottomasti olisi järkevämpää, jos kukin viranhaltija vastaisi omasta toiminnastaan omalla nimellään, jolloin kynnys köyhän aktivoimiseen olisi hieman korkeampi.

  1. Työaika olisi tullut tehokkaammin käytetyksi, jos tuki olisi maksettu jo sähkölaskujen toimittamisen perusteella. Ei toteutunut.
  2. Mikäli henkilö olisi kyselyviestini saatuaan tarkistanut onko sähkölaskut toimitettu, niin tuki sähkölaskuihin olisi voitu maksaa. Ei toteutunut.
  3. Jälleen kerran työntekijä käsittelee viestini ja palataan kohtaan 1. ”Kela” voi kuitenkin yllättää, jolloin saadaan kohta 4.

Päivitys 1.4.2017

Tukea helmikuun sähkölaskuihin ei ole edelleenkään myönnetty ja yritin katsoa kelan nettisivuilta löytyisikö asian tiimoilta uutta lisätietoa, mutta juuri tänään Kelan sivustolla on ohjelmistopäivitys. Alkuperäiset sähkölaskut on toimitettu skannattuna, joten mahdollisesti  sähkölaskuihin myönnettävä toimeentulotuki käsitellään ilmeisesti vasta hallinto-oikeudessa. Alennetun toimeentulotuen perusosan riittämättömyyden vuoksi en ryhdy tuhlaamaan vähiä rahojani alkuperäisten sähkölaskujen lähettämiseen etanapostissa, joka voi johtaa hallinto-oikeudessa tilanteeseen ettei tukea myönnetä lainkaan.

http://www.kela.fi/toimeentulotuki-nain-haet-muutosta

Helmikuun päätöksestä olen tehnyt oikaisuvaatimuksen jo helmikuun alussa, mutta päätöstä oikaisuvaatimukseen ei ole tähän päivään mennessä kuulunut tai näkynyt, vaikka Kelan ilmoittama keskimääräinen käsittelyaika on kulunut jo tuplana. Nämä Kelan ilmoittamat hatusta vedetyt keskimääräiset käsittelyajat tuntuvat lähinnä köyhän kiusaamiselta ja viivästymisestä huolestuneiden asiakkaiden kyselyihin vastaaminen aiheuttaa tarpeetonta lisätyötä Kelan viranhaltijoille, joka on luonnollisesti poissa Kelan viranhaltijoille kuuluvien työtehtävien hoitamisesta. Luonnollisesti Kelan kannalta ei ole järkevää ilmoittaa todellisia käsittelyaikoja, koska silloin laillisuusvalvojat olisivat paremmin tietoisia Kelan todellisesta toiminnasta.

Kelan pääjohtajan Elli Aaltonen ihmetteli ennen virkaan astumistaan: ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?” , mutta jostakin syystä laillisuusvalvoja ei huomioinut tätä seikkaa laatiessaan kannaottoa toimeentulotuessa tapahtuneisiin maksuviivästyksiin ja lain vastaisen tilanteen korjaustavoitteisiin.  Elli Aaltonen on ehdottanut ratkaisuksi ruuhkiin: ”Siirretään toimeentulotuen täydentäväkin osa meille” , jolloin Kelan tavoittelema toiminta olisi ilmeisesti tuloksellisempaa, kun köyhät jäisivät kaikkien tukien ulkopuolelle ja täysin ilman lääkkeitä sekä ruokaa, jonka lisäksi asunnosta häätäminen johtaisi nopeasti ”tulokselliseen auttamiseen” tai ainakin saavutettaisiin mittavat säästöt toimeentulotukimenoihin asumiskulujen osalta. Muistelisin törmänneeni jossakin uutiseen, jossa Kelan entinen tai nykyinen pääjohtaja toteaa kaiken tapahtuneen epäonnistumisen jälkeen, että toimeentulotuen myöntäminen on toteutunut Kelassa suunnitelmien mukaan (valitettavasti en löytänyt linkkiä juttuun, mutta jatketaan etsimistä).

Toimeentulotuen viivästymisestä on saatu yksi päätös, jonka voi käydä lukemassa seuraavasta linkistä: http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/eoar3000.sh?kanta=ereoapaa&PALUUHAKU=%2Fthwfakta%2Feoatied%2Feoaratk%2Feoar.htm&HAKUSANA=&HALLINTOALA=&TOIMENPIDE=&RATKAISIJA=&VIREILLETULOVUOSI=&TUNNISTE=649%2F2017

Laillisuusvalvoja siis pitää asianmukaisena ja hyvään hallintoon kuuluvana, että viranomainen korjaa virheellistä menettelyään, pahoittelee ja selvittää asiakkaalleen virheelliseen menettelyyn johtaneet syyt.

Näyttäisi kuin Kelan pääjohtaja olisi tulkinnut, että tuon kaiken voi kuitata julkisella anteeksipyynnöllä , jonka jälkeen Kela voi edelleen jatkaa valitsemallaan linjalla.

Päivitys 18.4.2017

Lopultakin tiliotteella näkyy maksettu tuki helmikuun sähkölaskuihin.

Lisäksi Helmikuun oikaisuvaatimukseen tuli odotettu hylkäävä päätös, joka oli tehty 6.4.2017 ja päivämäärällä 13.4.2017 posti toi Kelan 7.4.2017 lähettämäksi ilmoittaman kirjeen.