Kelan täydellinen ajoitus

Maaliskuun toimeentulopäätöksen lopussa oli jatko-ohjeet:

Kuten olen tässä blogissani seikkaperäisesti kertonut, niin mitään mahdollisuuksia mihinkään yhteistyöhön TE-toimiston tai sosiaalitoimen kanssa ei ole olemassa…

15.3.2018 sain lisäselvityspyynnön, jossa vaadittiin samoja liitteitä kuin maaliskuun päätöksessä. Huomionarvoista lienee myös, että liitteiden toimittamiselle oli annettu aikaa 31.3.2018  saakka, mutta hylkäävä päätös oli tehty päivämäärällä 23.3.2018. Ihan lakia noudattaen olisi pitänyt odottaa huhtikuun puolelle ennen kuin olisivat voineet tehdä tuon hylkäävän päätöksen. Edellinen kannattaa kuitenkin painaa mieleen, mikäli itse aikoo toimittaa lisäliitteitä annetussa ”määräajassa”, sillä Kela ei näe syytä odotella annetun määräajan loppuun saakka.

Ihan ystävällistähän näiden samojen liitteiden pyytäminen tavallaan on, jos tuen hakija on unohtanut toimittaa pyydettyjä liitteitä tai liitteiden toimitus ei ole onnistunut. Toisaalta aina hakemusta jättäessä kannattaa olla erittäin huolellinen, koska jossakin laillisuusvalvojan kannanotossa oli mainittuna, että ellei tuen hakija toimita pyydettyjä liitteitä päätös on tehtävä saatujen tietojen perusteella (eli toisin sanoen päätöksen tekemistä ei saisi viivästyttää yhä uusilla lisäselvityspyynnöillä).

Mikäli jättää toimeentulotukihakemuksen liian aikaisin, niin todennäköisyys lisäselvityspyynnölle kasvaa. Edellinen lähinnä kannustaa jättämään toimeentulotukihakemuksen 8 arkipäivää ennen kuin kuukausi vaihtuu, jolloin laki edellyttää tuen maksamista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä. Järkevää toimintaa olisi tehdä useamman kuukauden päätöksiä kerralla ja tehdä päätöksiä kuukauden jokaisena työpäivänä eikä kasata työruuhkaa ehdoin tahdoin kuukauden viimeisille päiville, mutta päätarkoitushan on pitää köyhää löyhässä hirressä.

Siinä vaiheessa kun sain lisäselvityspyynnön, niin tiesin seuraavan toimeentulotukipäätöksen olevan kielteinen, koska yläkerran asukas oli juuri aiheuttanut merkittävän vesivahingon useampaa alapuolella olevaan kerrokseen, jonka korjaaminen voi vaatia asunnosta pois muuttamista – eli suoremmin sanottuna lisärahaa.

Huhtikuulle ei siis ole tulossa tukea ja vesivahingon korjaustöiden ajaksi pitäisi muuttaa väliaikaisesti pois…

Laki toimeentulotuesta: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412

Hylkäävän päätöksen perusteluista on jätetty pois lain 2 a §, joka velvoittaa ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi:

Lopussa sanotaan selkeästi, että ellei hakija ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi, niin peruosan suuruutta voidaan alentaa kuten 10§:ssä mainitaan eli 0 – 40 %:ia.

Kuten yläpuolelta voidaan lukea, niin tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia tuen hakijan tiedossa olevia toimeentulotukeen vaikuttavia välttämättömiä tietoja. Kun Kela myöntää perustoimeentulotuen, niin kyse on lähinnä taloudellista tilannetta selventävistä tiedoista.

Kuten muistetaan, niin Elli Aaltonen määritteli, että ”Ke­lal­le ei rii­tä pelk­kä lain­sää­dän­nön täy­tän­töön­pa­no”(https://www.suomenmaa.fi/uutiset/onko-elli-aaltonen-nykyajan-robin-hood–kelan-paajohtaja-kysyy-voisiko-hyvatuloisten-lapsilisista-ja-elakkeista-tayttaa-koyhien-pussia-6.3.218437.e2eeb1c035).

Kelan pääjohtaja Ellia Aaltosen työntekijät eivät siis tyydy pelkkään lainsäädännölliseen täytäntöönpanoon vaan he jakavat lain ylittävää oikeudenmukaisuutta.

Mainokset

Kuinka etenee 22 vuotiaana johtajaksi?

Syntymällä 1950-luvulla.

https://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/15-miljardin-euron-nainen-%E2%80%93-l%C3%A4pivalaisussa-elli-aaltonen

Nykyinen Kelan pääjohtaja eteni urallaan jo 22 vuotiaana vanhainkodin johtajaksi (vuosina 1976 – 1979).

https://fi.wikipedia.org/wiki/Elli_Aaltonen

Wikin mukaan tuossa vaiheessa Elli Aaltonen oli kirjoittanut ylioppilaaksi Savonlinnan tyttölyseosta vuonna 1973 ja valmistui humanististen tieteiden kandiksi seitsemän vuotta ensimmäisen johtajapestin päättymisen jälkeen vuonna 1986 ja filosofian kandidaatiksi yhdeksän vuotta ensimmäisen johtajapestin päättymisen jälkeen vuonna 1988.

Ei siis ihme, että Elli Aaltonen pitää nykyajan työttömiä laskimuksina, jotka eivät viitsi mennä töihin. Mikäli Elli Aaltonen ei suorittanut jotakin tutkintoa aikavälillä 1973 -1976, niin Elli sai ensimmäisen johtajapestinsä 22 vuotiaana ja tyttölyseon läpi käymällä.

– Elli Aaltosen työuran alku kertoo, kuinka helposti 1970-luvulla pääsi merkittävään asemaan työelämässä, vaikka koulutus ja työkokemus puuttui. Nykyään tuo onnistuu vain erittäin hyvien suhteiden avulla.

Edellinen kuvaa myös tuon ajan ihmisten arvomaailmaa, jossa lukion käynyt oli ”mahtava herra” ja ammattikoulun käynyt vähän yksinkertainen. Sitten voikin miettiä, kumman tuolla ajalla arvomaailmansa omaksuneet työnantajat valitsivat työpaikkaan pätevämpänä; lukion käyneen, lukiota vuoden tai kaksi käyneen vai alan ammattikoulutuksen saaneen tai alalla opiskelevan? Kun tuon ikäpolven henkilöt valitsivat lähes aina mieluimmin sen lukiolaisen kesätöihin kuin ammattikoululaisen, niin sitten saatiinkiin aihetta marmattaa ammattikoulutuksen käyneiden työkokemuksen puuttumista.

Kun toimeentulotuen myöntäminen siirtyi Kelan maksettavaksi, niin luulin hakemusten käsittelyn muuttuvan yhtä asialliseksi kuin on aiemmin toteutunut esim. asumistuen myöntäminen (toisin on minulta kerran vaadittu asumistukihakemukseen liitteeksi tilitietoja, vaikka niitä ei edes saisi pyytää).

Elli Aaltoseen liittyviä aikaisempia kirjoituksia…

https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2018/03/03/minulla-on-oikeuksia-tati-iskee-jalleen-koyhien-kimppuun/

https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/11/15/kela-toteuttaa-nopealla-tahdilla/

https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/07/30/suomen-puolustus-vs-kela/

https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/07/02/sota-ihmisoikeudettomia-vastaan-jatkuu/

https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/04/29/kuinka-mielipidemuokkaus-toteutetaan/

https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/04/27/minulla-on-oikeuksia-mutta-tyottomilla-ei-ole/

https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/03/15/kelan-koyhaa-aktivoiva-ikiliikkuja/

 

”SE” varma tietolähde

Kun hyväosainen kertoo varmoista tiedoistaan, jotka liittyvät köyhien yltäkylläiseen elämään, niin kyseessä on usein valikoivasta lukutaidosta tai kuulemisesta.

Helsingin Sanomissa oli ”Köyhä äiti”-nimimerkillä kirjoitettu mielipide, jossa kritisoitiin toimeentulotuen mahdollista eväämistä pojan kohdalta, kun poikaa velvoitetaan nostamaan lukio-opintojen ajalle opintolainaa.

Kirjoituksessa kerrotaan, että pojan on pakko ottaa opintolainaa, koska muuten äiti ja poika (muu perhe?) ei selviä opiskelukustannuksista, eikä ilman opintolainan nostamista perheelle jäisi riittävästi rahaa vuokraan, sähköön tai ruokaan.

Kun lapsi velvoitetaan nostamaan opintolaina, niin toimeentulotukea myönnettäessä se tarkoittaa, että  laina huomioidaan tulona, jolloin opiskelijan osalle ei enää jää toimeentulotukena maksettavaa perusosaa. Mikäli kyse on yksinhuoltaja vanhemmasta ja lapsesta, niin lievimmällä tulkinnalla lainan nostamatta jättäminen johtaisi tilanteeseen, jossa kahden ihmisen elinkustannukset pitäisi kattaa vanhemman perusosalla, joka on noin 490 euroa kuukaudessa kohtuullisten asumiskustannuksien lisäksi, johon voi tietenkin saada yksinhuoltajan korotuksen, mikäli äidillä on muita alaikäisiä lapsia*. Luultavasti kunnat ovat käyttäneet ankarimmillaan tätä tulkintatapaa, koska omaan talouteen muuttavasta opiskelijasta aiheutuisi kunnalle isommat menot kuin heistä aiheutuu vanhempien luona asuen. Edellisen lisäksi joissakin kunnissa on katsottu, että lukio on yleisivistävää opiskelua, joka ei johda ammatilliseen tutkintoon, joten lukiossa opiskelevilta ei ole vaadittu opintolainan nostamista saman ikäisenä kuin on vaadittu ammattikoulussa opiskelevilta.

(On mahdollista, että toimeentulotukea myönnettäessä lapsen saama opintotuki ja opintolaina lasketaan koko perheen/talouden tuloksi, jolloin nostamaton opintolaina voisi johtaa tilanteeseen, jossa kahden henkilön käytettävissä olisi noin 490 euroa kuukaudessa* – (miinus) – lapsen saama opintotuki ja opintolaina. Mikäli tämän kaltainen päätös tehtäisiin, niin päätöksestä kannattaisi tehdä oikaisuvaatimus ja sen jälkeen valitus hallinto-oikeuteen sillä perusteella ettei lapsi ole elatusvelvollinen vanhempiinsa nähden).

Edellisen lisäksi toimeentulotuessa voidaan tehdä ankarampi tulkinta, jossa huomioidaan ettei vanhempi ole enää elatusvelvollinen aikuiseen lapseen nähden, jolloin aikuistuneen opiskelijan  voidaan katsoa olevan velvollinen maksamaan asumiskustannuksista oma osansa, jolloin äiti saisi edelleen oman perusosansa, mutta vuokrasta ja sähköstä aiheutuvista kuluista perheen lukumäärällä jaettu osuus katsottaisiin katettavaksi opiskelijan lainaosalla/opintotuella. Edellinen tarkoittaisi opintolainan nostamatta jättämisestä aiheutuvan tilanteen muuttumista sellaiseksi, että äidin pitäisi kattaa noin 490 euron perusosallaan lapselle kuuluvan osuuden asumiskustannuksista, lapsen opiskelukustannukset sekä molempien kaikki elinkulut.

Toimeentulotuen myöntämistapa on ankarimman mahdollisen tulkinnan perusteella sellainen, että toimeentulotukea saavan perheen lapsen kannattaa muuttaa omilleen heti 18 vuotta täytettyään. Kuten olen jo aiemmin kirjoittanut, niin jotkut hyvätuloiset perheet osaavat maksimoida oman perheen tilanteen ja he auttavat 18 vuotta täyttävät lapset omaan asuntoon, joka on omaan talouteen muuttavan nuoren kannalta ylellisyyttä * (tämä ei luonnollisesti missään määrin estä lapsen kotona vierailua tai yöpymistä).

Mielestäni seuraavasta mielipidekirjoituksesta saa käsityksen, että poika asuu äitinsä kanssa:

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005590856.html

Kun Köyhän äidin mielipidettä luetaan valikoivalla lukutaidolla, niin saadaan yläpuolelta löytyvä tulkinta, jossa poika asuu yksin omassa taloudessaan ja pojan taloudellinen tilanne ei pakoittaisi opintolainan nostamiseen, jos poika vain asuisi äitinsä kanssa. Mielipiteen kirjoittaja on ilmeisen hyvätuloinen, koska perusolettamana on, että lapsi voi asua kotonaan ilman mitään kustannuksia.

HUOM. Joskus lapset joutuvat muuttamaan pois kotoaan kun lukio tai ammattikoulu sijaitsee toisella paikkakunnalla, sillä jokaisen opiskelijan vanhemmat eivät asu opiskelupaikkakunnalla.

Kelan tulkinta tilanteesta kirjoitettiin muutamia tunteja myöhemmin ja siihenkin ilmaantui heti ensimmäiseksi kommentiksi varma tieto siitä, että kyseisessä tapauksessa lukiolainen asuu vuokra-asunnossa (yksin*), joka on kirjoittajan mielestä kummallista, jos rahat ovat tiukassa.  Ellei kyse ole jopa samasta kommentoijasta, niin tässä kirjoittaja kertoo, että kyse on toisen polven hyvätuloisesta. Kun kirjoittajan perheessä on kuitenkin velvoitettu ottamaan opintolaina, niin todennäköisesti vanhemmat ovat olettaneet inflaation syövän opintolainasta suurimman osan, jolloin opintolainan ottamatta jättäminen olisi taloudellisesti typerää. Edellisestä voidaan tehdä olettamus, että kirjoittaja on todennäköisesti keski-ikäinen, sillä nuorempien aikana inflaatio ei ole merkittävästi syönyt lainapääoman arvoa kuten tapahtui vielä 1970-80 luvuilla (ilmaista lainaa arvopapereiden ostamiseen). Lisäksi pitää huomioida, että tällä vuosituhannella opiskelijoiden kesätyöpaikkojen saanti on merkittävästi vaikeutunut ja kirjoittajan tapaisia työpaikkoja on saanut lähinnä vanhempien tai sukulaisten omistamista yrityksistä.

Mielestäni nykynuorten tilannetta ei pitäisi erehtyä arvostelemaan menneiden vuosikymmenten perusteella tai yksittäisten henkilöiden taloudellisen tilanteen perusteella, koska se on täysin hyödytöntä. Nykyiset työmarkkinat ovat työnhakijan kannalta onnettomat, koska palkattomia töitä kyseleviä riittää jokaisen yrityksen ovelle jonoksi asti – myös niihin työpaikkoihin, joihin ennen palkattiin pääasiallisesti opiskelijoita.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005592199.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=2&utm_source=tf-other&share=baae5ec53f4a98173fc1ada4adaec70a

Ylläolevasta käy selväksi, että mikäli perhe saa toimeentulotukea, niin opiskelevalta lapselta ei edellytetä opintolainan nostamista ennen kuin hän täyttää 18 vuotta.

Edellinen on parannus ammattikoulussa opiskelevien osalta, mikäli tässä ei jäänyt tähdentämättä, että tämä tulkinta koskee vain lukiossa opiskelevia.

Lisäys 6.3.2018

Edelliseen kommenttiin liittyen: Toimeentulotuki on sellainen tuki, jossa kaikki saadut rahat otetaan laskelmassa huomioon, joten ei hyödytä pistää keräyksiä käyntiin ellei niillä ensin nollata taloudelle myönnettävää toimeentulotukea ja sen jälkeen kerätä vielä ne pojan opiskeluun tarvittavat rahat.

Aikoinaan hyvä joulumieli keräyksessä lahjoitetut rahat otettiin toimeentulotuessa tulona huomioon, jolloin lahjoitetut varat eivät hyödyntäneet köyhän joulua vaan keräysvarat valuivat sosiaalitoimen säästöiksi. Asiasta nousseen hälyn jälkeen näitä köyhille myönnettyjä rahoja ei enää huomioitu toimeentulotukilaskelmassa tulona vaan ne annettiin toimeentulotukea saavallekin lisärahana, jos niitä on annettu toimeentulotukea saaville, sillä sosiaalityöntekijät katsoivat ennen hälyn nousemista ettei köyhä tarvitse mitään lisärahaa jouluksi. Yleensä toimeentulotuessa kaikki tilillä näkyvät panot on laskettu tuloksi esim. poika oli laittanut äitinsä tilille 50 euroa syntymäpäiväkahvitusta varten ja sossu oli vähentänyt saman verran toimeentulotukea.

Kommentoijan mukaan toimeentulotuki on tarkoitettu tilanteisiin, jossa esim. pesukone hajoaa. Kommentoija lisäksi kirjoittaa, että ”ihmiset olettavat  tt-tuen olevan se, millä köyhät elävät”.

Toimeentulotukea myönnetään erittäin harvoin pesukoneen hankintaan ja pitää olla todella poikkeukselliset olosuhteet, että tukea pesukoneen hankintaan myönnetään edes lapsiperheelle. Toimeentulotukea myönnetään vain välttämättömiin elinkuluihin eli asumiskuluihin ja peruosaan, jolla katetaan lähes kaikki talouden normaalimenot ja kaikki ”ei välttämättömät” laskut – lisäosalla voidaan kattaa muita välttämättömiä menoja kuten esim. välttämätön sairauden hoito…

Pesukoneen hankintaan voi joissakin kunnissa saada sosiaalista luottoa, mutta tämä on takaisinmaksettavaa lainaa, joten jonkin tasoista takaisinmaksukykyä edellytetään.

Hyväosaiselle on hyvin tyypillistä poimia ongelmasta jokin yksittäinen asia esim. ryhdytään inttämään lukion kustannuksista, vaikka tässä on kyse pojan kaikista kustannuksista – opiskelusta aiheutuvat kustannukset, liikkuminen, vaatetus, ruoka, harrastukset ja pahimmillaan edellisten lisäksi tulevat vielä asumiskustannukset, vaikka asuu yhteistaloudessa äidin kanssa.

Alimmaisessa kommentissa TeeKivelä kertoo, kuinka toimeentulotuki todellisuudessa toimii. (Kannattaa huomioida, että kiristyneen ilmapiirin vuoksi nykyään köyhän ”saman kaltaiset salaiset tulot” voivat johtaa todennäköisemmin syytettyjen penkille kuin 1980-luvulla.)

Punaisella reunustetussa kommentissa nähdään jälleen kerran sossuna työskentelevän loputon ilkeys: Sosiaalityöntekijän palkalla yksihuoltajakin pystyy helposti maksamaan lapsensa opiskelut, joten on hiukan kyseenalaista kun hyvätuloisen lapsi vie köyhältä perheeltä mahdollisuuden kirjastokirjoihin – ei niitä kirjastokirjoja kaikille halukkaille riitä. Tietenkin hyvätuloisen lapsella on oikeus lainata kaikkia kirjaston kirjoja, mutta erittäin ilkeäksi tempuksi tuon tekee, kun sen lisäksi lähdetään köyhän nenän edestä viedyllä mahdollisuudella lätkimään köyhiä.

”Näin se vain on” -nimimerkki aloitti väitteen, että poika elää omassa vuokra-asunnossa ja sen jälkeen kaikki sisäistivät tuon olettamuksen, vaikka olisivat tekstin lukemalla pystyneet päättelemään, että todennäköisesti poika asuu äitinsä kanssa. Kovin oli ikeitä kommentteja ”yksin vuokralla asuvan pojan” tilanteeseen (esim. Kesän loppu), joten otin kuvakaappaukset  ”Näin se vain on” -nimimerkin muista kommenteista. Voi vain todeta, että yksi tietämätön saa paljon pahaa aikaiseksi. Niin, ne 1970- luvun pienemmät työttömyysluvut eivät johtuneet tuon ajan elinkustannuksiin nähden isommasta sosiaaliturvasta vaan siitä, että 1970-luvulla työpaikkoja oli saatavilla ja tuolloin vielä 6 vuoden kansakoulullakin vain käveltiin suoraan palkalliseksi työntekijäksi.

Helmikuulle vielä vähemmän tukea

Laitoin helmikuun toimeentulotukihakemuksen ajoissa ja sain jo päätöksen.

Kuten yläkuvasta näkyy, niin helmikuun asumistuki jätetään maksamatta tililleni, koska sillä kuitataan helmikuun perustoimeentulotukea.

Asumistuessa on vuositarkastus, mutta helmikuulle on merkitty maksettavaksi sama asumistuki kuin on aiemminkin myönnetty eli 312 euroa ja tämä on otettu helmikuun toimeentulotukilaskelmassa tulona huomioon. Edellinen siis tarkoittaa, että helmikuulle maksettava 312 euron asumistuki on ”tavallaan” huomioitu  toimeentulotukipäätöksessä 624 euron arvoisena tulona.

Kun asumistuki on otettu helmikuun laskelmassa tulona huomioon ja samainen asumistuki käytetään myönnettävän toimeentulotuen kuittaamiseen, niin vuokranmaksun jälkeen ei sitten paljoa syödä…

 

… paitsi, että kokemusperäisen tiedon perusteella osaan jo varautua tämän kaltaisen ”auttamisen” varalle ja säästössä on hieman rahaa.

Viranomaisen neuvojen oikeellisuus

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2017/20172623

Edellisessä tapauksessa oli pyydetty ihan eri asiaa kuin itse asiassa olisi tarvittu.

Lain mukaan viranhaltija on velvollinen antamaan neuvoja ja annettujen neuvojen pitäisi olla oikeita. Valitettavasti käytännössä neuvoja ei saa pyytämällä ja vastuu annettujen tietojen oikeellisuuteen luottamisesta on neuvojen saajalla.

Asumistuen vuositarkastuksen yhteydessä sain viestin:

Hakemuksen täyttämisen yhteydessä olin jättänyt myös hakemuksessa mainitut liitteet. Myöhemmin lukemassani viestissä kehotetaan tarkistamaan puuttuvat liitteet, joten luonnollisesti minun täytyi tarkistaa, mitä liitteitä hakemuksesta jäi puuttumaan. Ilmeisesti hakemuksesta ei jäänyt puuttumaan liitteitä vaan kyseessä oli  automaattisesti lähetetystä viestistä välittömästi hakemuksen jättämisen hetkellä, jolloin viestissä ei huomioitu samalla kirjautumiskerralla jätettyjä liitteitä. Luonnollisesti olen hieman epävarma, onko päätelmäni oikea vai pitäisikö puutuvista liitteistä kysyä Kelalta.

Ehkä tuo sähköpostiin tuleva viesti on ihan hyvä muistutus tarvittavien liitteiden toimittamisesta, mutta viestissä voisi mainita ne puuttuvat liitteet tai vaihtoehtoisesti mainita, että kyseessä on automaattimuistutus hakemukseen tarvittavista liitteistä ja viesti ei ota huomioon jo toimitettuja liitteitä.