Toimeentulotuessa tiliote on toimitettava

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2017/201702952

Edellisen Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteella toimeentolotukihakemus voidaan hylätä, jos ei toimita pyydettyjä tiliotteita.

Omalla kohdalla heinäkuun jatkohakemuksessa ei ollut tiliotepyyntöä, mutta elokuun päätöksessä tilitiedot vaaditaan takautuvasti edellisen päätöksen kattavalta ajanjaksolta:

 

Aikaisemmin toimeentulotuen sai asiakirjoilla todistettavien tulojen ja menojen perusteella. Osa toimeentulotukea saaneista jätti kuitenkin laskut maksamatta, koska kokemuksen kautta he huomasivat, että heille myönnettiin uudelleen tukea samoihin laskuihin esim. häätämisen tai sähkönkatkaisun välttämiseksi. Tiedon levitessä yhä useampi saattoi käyttää keinoa lisätuen saamiseksi, jolloin alettiin vaatimaan tiliotteita, joista pystyttiin varmistamaan laskujen tulleen maksetuksi.

Valitettavasti tiliotteiden toimittaminen johti useisiin lisäongelmiin.

Toimeentulotuen myöntämistä viivästytettiin useita kuukausia, jolloin voitiin tilille tulleet lainarahat huomioida tulona ja kuukauden elämiseen myönnetty toimeentulotuki kutistui esim. 58, 33 euroon:

Vakavampi ongelma oli ehdottomasti sosiaalityöntekijän mahdollisuus tunkeutua toimeentulotuen hakijan yksityiselämään tiliotteilta löytyvän tiedon perusteella. Kuten seuraavasta merkinnästä voi päätellä, niin pelkästään laskujen maksu ei ollut riittävä tieto vaan tiliottelta olisi pitänyt löytyä muitakin tietoja:

Niin, tiliotteelta voisi hyvin helposti peittää tietoja menoista, jotka haluaisi pitää yksityiselämään kuuluvana tietona, mutta sekin oikeus on jo viety:

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/eoar3000.sh?HAKUSANA=4181%2F4%2F11

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?$APPL=ereoapaa&$BASE=ereoapaa&$THWIDS=0.49/1501942129_8374&$TRIPPIFE=PDF.pdf

 

Kollektiivinen viha köyhiä kohtaan johtaa pikku hiljaan olemassa olevan lain kumoamiseen/nakertamiseen köyhien osalta…

Mainokset

Viranhaltijan asiaton käytös

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708022200301574_u0.shtml

Tapauksesta löytyy lisätietoja aikaisemmin julkaistuista jutuista: http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/liminkalaismies-joutui-asunnottomaksi-sosiaalitoimi-kehotti-telttailemaan-naapurin-pihalla-nyt-han-nukkuu-kunnantalon-edessa/766671/ ja http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708022200301563_u0.shtml

Viranhaltijan asiaton käytös mahdollistetaan seuraavalla kaavalla:

1. Ensin kielletään asiattoman käyttäytymisen mahdollisuus,

2. sen jälkeen esitetään vittumaisen ymmärtävällä äänellä ja painotuksella pahoittelut, jos asiakas on tuntenut tulleensa kohdelluksi epäasianmukaisesti (ei pahoitella tapahtunutta vaan vittuillaan asiakkaan herkkänahkaisuudesta, vaikka asiakas olisi kertonut vain asiattomasta kohtelusta eikä olisi kertonut omista tunteistaan yhtään mitään),

3. kun on kielletty ettei asiatonta käytöstä ole tapahtunut ja pitäisi kertoa, mitä sitten on tapahtunut, niin silloin muistuukin ettei salassapitomääräysten vuoksi voi kommentoida yksittäistä tapausta,

4. asiaa väännettässä joudutaan sanomaan, että JOS tällaista on tapahtunut eli JOS työntekijä myöntää asiattoman käytöksensä, niin asiasta keskustellaan,

5. korostetaan ettei tiedossa ole tällaisista tapahtuneen, vaikka työnjohtaja joutuu kommentoimaan asiaa nimenomaan saamansa tiedon perusteella. Edellinen typeryys mahdollistetaan,  koska ainoastaan viranhaltijan esittämä näkemys todetaan tapahtuneeksi

ja sitten

6. lopuksi kerrotaan kuinka kyseisen kaltaisessa tilanteessa toimitaan, vaikka näin ei ole toimittu.

Itse jutussa kirjoitetussa toiminnassa on tapahtunut paljon virhetulkintoja. Asumistukea ei voi saada ilman vuokrasopimusta, joten asumistuen saamisen asettaminen vuokra-asunnon ehdoksi on älytön. Ilmeisesti tarvittaisiin sosiaalitoimen tai kelan maksusitoumusta, jotta vuokrasopimus voitaisiin tehdä, mutta sosiaalityöntekijä heittäytyy ”haluttomaksi”. Toimeentulotuki on myönnettävä hakijalle taloudellisen tilanteen perusteella, joten ei voida evätä toimeentulotukea ensisijaisten etuuksien saamattomuuden perusteella, varsinkin kun ei ole olemassa vuokrasopimusta asunnosta, joka asumistukipäätös on asetettu toimeentulotuen saamisen ehdoksi. Lopulta asiaton toiminta kruunataan toteamuksella ettei asuntoa anneta, koska rahaton ihminen ei ole maksanut väliaikaisasunnon vuokriaan.

Näin sosiaalitoimessa todellisuudessa autetaan ihmistä  – täysin järjetöntä toimintaa. Kohtuuton tilanne, jonka lisäksi palkkaa nostavat viranhaltijat nauttivat (mieli)vallastaan ilman velvollisuuksia ja vastuuta.

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/kunta-limingan-kunnantalon-pihalla-yopyvan-miehen-tapauksesta-kuulostaa-merkilliselta/766730/

Kelan kyseenalainen tulkinta

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2017/20172762

Kela on näemmä hylännyt toimeentulotuen hakijan toimeentulotuen sillä perusteella ettei kaikkia menoja hyväksytty laskelmaan.

Mikäli henkilö olisi tyytynyt päätökseen ja luottanut päätöksen olevan oikea, niin lain mukainen tuki olisi jäänyt saamatta. Ehdoton epäkohta on, että toimeentulotukea hakevan pitää tietää omat oikeutensa nippelitietoineen ja osata tehdä valitus, jotta lain vastainen päätös tulisi asianmukaisesti korjatuksi. Ellei toimeentulotukeen oikeutettu tee määräajassa oikaisuvaatimusta/valitusta, niin myöhemmin lain vastaista ja/tai väärille tiedoille perustuvaa päätöstä ei muuteta vaan se jää voimaan.

Kun mietitään valitusruuhkan pienentämistä, niin ensimmäiseksi pitäisi muutaa lakia siten, että myös valitusajan jälkeen havaitut lain vastaiset ja vääriin tietoihin perustuneet päätökset pitäisi korjata. Nyt tavallaan sallitaan viranhaltijan käyttää mielivaltaa ja tehdyn virheen havaitseminen on asiakkaan vastuulla, jolloin asiakas voi kompensoida asiantuntijatiedon puutteensa vain tekemällä päätöksistä valituksia ”päätöksen laillisuuden tarkastamiseksi”.

Käsitääkseni viranhaltijoiden ”säästöyritykset” eivät ole lain mukaisia, mutta virkarikoksena niistä ei voi saada lain mukaista tuomiota, koska edellytetään viranhaltijan myöntämää tahallisuutta. Käsittääkseni viranhaltijoiden täsmälleen saman inhimillisen virheen toistamista ei mitenkään rekisteröidä/tutkita, joten näin todettavan tahallisuuden valvonta laiminlyödään.

Kela hylkää toimeentulotukihakemuksia yhä enemmän

https://www.google.fi/search?q=n%C3%A4in+kela+on+k%C3%A4sitellyt+perustoimeentulotuen+hakemuksia&client=firefox-b&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjQ3YnSkI3TAhWpa5oKHQmbB1EQ_AUICSgC&biw=1920&bih=940#imgrc=HoZpBnUQk7aQJM:

Yläkuvassa löytyy mielenkiintoinen tulos toimeentulotukihakemusten keskimääräisestä käsittelyajasta, joka on luultavasti saatu siten, että vastaanotettuun toimeentulotukihakemukseen vastataan ”millä tahansa” -lisäselvityspyynnöllä, jossa lisäselvitysten toimittamiselle annetaan riittävästi aikaa. Määräajan päättymisen jälkeen alkaa uusi 7 arkipäivän käsittelyaika, joten useita viikkojakin kestävä päätös kirjataan tehdyksi muutamassa työpäivässä.

Laillisuusvalvojan pitäisi selvittää kaikkien Kelan lähettämien lisäselvityspyyntöjen sisällöt ja tarkastella 1. lisäselvityksien tarpeellisuutta toimeentulotukilaskelman tekemisessä, 2. pyydetääkö lisäselvityksellä tietoa, joka on jo toimitettu tai pyydetty, 3. kuinka nopeasti päätös on tehty lisäselvitysten toimittamisen jälkeen… 58.  täysin asiattomien lisäselvityspyyntöjen sisältö ja määrä.

Laillisuusvalvojan pitäisi myös selvittää kaikkien Kelan hylkäämien toimeentulotukihakemusten perustelut: Hylätäänkö toimeentulotukihakemuksia myös silloin kuin toimeentulotuki pitäisi myöntää toimitettujen asiakirjojen perusteella.

Luonnollisesti laillisuusvalvojalla ei riitä työaikaa näin laajaan tehtävään, mutta minä olisin valmis kuukausipalkalla poimimaan räikeimpiä tapauksia kaikkien päätösten joukosta, jonka jälkeen laillisuusvalvoja voisi tutkia poimittujen päätösten lainmukaisuuden. Mikäli kyseinen työtehtävä perustettaisiinkin, niin tuskin minua kuitenkaan valittaisiin , sillä kyseiseen työtehtävään olisi perustellumpaan palkata oikeustiedettä opiskelevia, mutta valitettavasti heiltä ei löydy tarvittavaa motiivia tai ymmärrystä päätösten vaikutuksesta köyhän elämään, jolloin katsotaan muutamien kuukausien viipellä myönnetyn toimeentulotuen hyvittävän/kumoavan kaikki tapahtuneet lainvastaisuudet.

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3697777-hylattyjen-toimeentulotukihakemusten-maara-on-kovassa-kasvussa

aiemmin…

Kun toimeentiulotukea ei myönnetä, niin se tarkoittaa ettei vuokranmaskuun ole riittävästi rahaa, vaikka saisi asumistukea noin puoleen vuokrasummasta. Jos työtön saa työmarkkinatukea ja asumistukea, niin usein nämä tuet yhdessä riittävät kohtuulliseen vuokraan.  Edellisen perusteella voidaankin ”köyhät kyykkyyn” -aatteella päätellä ettei pelkästään toimeentulotuen viipyminen aiheuta häätöä, koska suomessa näyttäisi olevan täysin hyväksytty näkemys ettei kuukausipalkkaa saamattoman tarvitse syödä (edes palkatonta työtä tehdessä).

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/217974-kela-kiistaa-pelkka-tukien-viivastys-ei-aiheuta-haatoa

http://www.kela.fi/kuumat-perunat#Totu

Minua ei ole koskaan häädetty asunnosta, mutta tiedän silti ettei aloitettua vuokrasopimuksen purkuprosessia heppoisin perustein keskeytetä, koska vuokranantajan näkökulmasta on erittäin todennäköistä, että samaisen henkilön vuokranmaksuongelmat jatkuvat tulevaisuudessakin, jolloin mahdollisimman nopea vuokrasuhteen lopettaminen todennäköisesti minimoin aiheutuneen vuokratappion ja aiheutetun vahingon asunnolle. Kun vuokralaista ollaan jo häätämässä, niin on vuokranantajan kannalta ihan yksi lysti, vaikka Kela todellakin käsittelisi lupauksensa mukaisesti häädettävän ihmisen kuukauden toimeentulotukihakemuksen yhdessä työpäivässä.

Kun Kela koko ajan vain parantaa hakemusten hylkäysprosenttia, niin väistämättä se voi vain tarkoittaa lain vastaisia päätöksiä ja toimeentulotuen hakijalle aiheutettua kohtuutonta taloudellista tilannetta, joka voi jatkua useita kuukausia.

Miten Kela voisi korjata ongelmia kun epäkohtien korjaamisen sijaan keskitytään peittelemään ja vähättelemään todellista tilannetta?

Kelalle on siirretty perustoimeentulotuen myöntäminen, joka tapahtuu asiakirjoilla todistettavien tulojen ja hyväksyttyjen menojen perusteella, jolloin Kelan omavalintaiset työaikaa vaativat  ”hakijan tilanteen selvitykset” menevät toimintavallan ulkopuolelle.

Lisäselvityspyynnön yksilöinti ja päätös

tapaamispakko

Yllä olevassa ratkaisussa todetaan, että lisäselvityspyynnössä on kerrottava riittävän tarkasti, mitä asiakirjoja pyydetään ja mihin menessä lisäselvitykset on toimitettava.

Päätöksestä voi lukea myös sen ettei sosiaalityöntekijän tapaamista voida pitää toimeentulotuen myöntämisen ehtona.

Toimeentulotukea oli haettu marras- ja joulukuulle, mutta päätös oli tehty vain joulukuulle, vaikka olisi pitänyt tehdä päätös myös marraskuulle, jolloin toimeentulotuen hakijalla olisi ollut mahdollisuus valittaa marraskuun päätöksestä.

 

paatos-annettava

Vuosia sitten oli hyvin tyypillistä, että toimeentulotukihakemukseen ei tehty päätöstä, jolloin ei voinut tehdä oikaisuvaatimusta tai valittaa hallinto-oikeuteen. Yllä olevassa päätöksessä todetaan, että valituskelpoinen päätös on annettava, vaikka toimeentulotukea ei myönnettäisi.