Työttömän selittelyvelvollisuus

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/hao/2008/oulun_hao20080262

Yleensä työttömältä vaaditaan selvityksiä työllistymis-suunnitelmistaan ja esittämään todisteita työnhaun aktiivisuudesta. Ylläolevasta päätöksestä käy selväksi ettei toimeentulotuen perusosan alentamisen perusteena voida käyttää sitä, että työtön kieltäytyy antamasta (riittävää tai mitään) selvitystä näihin niin sanottuihin ”työnhakuun liittyviin kannustaviin lisäselvityspyyntöihin”.

Laissa lukee selkeästi, että perusosaa voidaan alentaa kaksi kuukautta kieltäytymistä tai laiminlyöntiä seuraavan kuukauden ajalta, jolloin samalla kieltäytymisellä tai laiminlyönnillä ei voida perustella seuraavien kuukausien perusosan alentamista. Löytyy hallinto-oikeuden päätös, jonka mukaan perusosan alentamista voidaan ketjuttaa kuukaudesta toiseen, mikäli tapahtuu uusi kieltäytyminen tai laiminlyönti (tämä päätös ei kuitenkaan kestä perusoikeusmyönteistä tulkintaa, joten perusosan alentamisen ketjuttamisesta kannattaa tehdä valituksia ainakin KHO:n asti).

Lain mukaan työttömän on perusosan alentamisen uhalla osallistuttava erilaisten suunnitelmien laatimiseen, mutta tämä ei tarkoita, että työttömän olisi hyväksyttävä suunnitelmaan sellaisia toimenpiteitä, jotka työtön katsoon hyödyttömiksi oman työllistymisen kannalta.

Toimeentulotuen perusosan alentaminen voidaan tehdä kun  työtön kieltäytyy yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä.

Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa myös sen perusteella, että työtön kieltäytyy sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa  (tätä tulkitaan siten, että mistä tahansa työvoimapalvelusta kieltäytyminen oikeuttaa toimeentulotuen perusosan alentamiseen, koska oikeus työttömyyskorvaukseen katsotaan turvaavan toimeentulon – tästä näkemyksestä pitäisi tehdä valituksia KHO:n siten, että toimeentulolla tarkoitettaisiin palkkatuloa eikä nykyisen kaltaista ”kauppatavarana” olemista. Nykyään pidetään selviönä, että työttömän pitää osallistua verovaroilla järjestettyyn palveluun, jonka tavoitteena on yhä useammin työttömän päivähoito tai palkattoman työn teko, jotka eivät johda palkkatyöhön eli maksettavien työttömyyskorvausten lisäksi käytetään verovaroja työttömän kyykyttämiseen).

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412

 

Täysin tietoinen tavoite…

Kauppalehti: Kelan pääjohtajan ”varoitusmerkki” herätti huolen – ”Toimeentulotuki räjähtää käsiin”

ttt-oletus-1

ttt-oletus-2

ttt-oletus-3

Oikeus toimeentulotukeen määräytyy lain perusteella ja viranhaltijoilla on velvollisuus noudattaa lakia. Yllä olevassa jutusta on luettavissa, että toimeentulotukea myönnettäessä on ollut perusolettamus evätä lain vastaisesti joidenkin toimeentulotuenhakijoiden oikeus toimeentulotukeen. Nyt on kova huoli, kun Kela tekee päätökset asiapapereiden perusteella, jolloin suurempi osa toimeentulotukeen oikeutetuista  saa lain mukaisen tuen, jolloin yhteiskunnan toimeentulotukimenot kasvavat huolestuttavan korkeiksi.

Eikö laillisuusvalvojien pitäisi puuttua tällaiseen perusolettamukseen, jossa suoraan myönnetään, että lakia on täysin tietoisesti rikottu?

 

Päivitys 10.1.2017

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3654217-toimeentulotukeen-oikeutettujen-maara-kasvaa

kasvaako-1

kasvaako-2

Otsikko hieman virheellinen, sillä toimeentulotukeen oikeutettujen määrä ei kasva vaan pysyy täsmälleen samana. Nyt vain löytyy joukko ihmisiä, jotka eivät ole saaneet lain mukaisia toimeentulotukia. Joukossa on varmaan myös niitä, jotka ovat yrittäneet kysellä toimeentulotukea, mutta syystä tai toisesta tuki on jäänyt saamatta. Kun taloudellista apua hakeneelle sanotaan, että henkilön pitää tulla toimeen tuloillaan, niin kyseinen henkilö ei toista kertaa kysele tukea – ellei saa jostakin oikeaa tietoa tai apua tuen hakemisessa.

Hallinto.oikeuden päätös

Minulla ei ole enää mitään mahdollisuuksia työllistyä palkkatyöhön. Minua voidaan vain nöyryyttää ja pakottaa palkattomaan työhön. Ainoa, minkä voin tehdä yhteiskunnan hyväksi on yrittää vaikuttaa työttömien kyykyttämisen lopettamiseen.

Valitukseni hallinto-oikeudessa:  Hallinto-oikeus hylkää valitukset

  • Yritin valittaa tuplatuomiosta, mutta työmarkkinatuen menettämisen lisäksi voidaan toimeentulotuen perusosaa alentaa, joten tältä osin Ne bis in idem ei toiminut. Idean keksin kun erään henkilön veroprosenttia oli korotettu rankaisuluonteisesti ja sen ohella annettu oikeuslaitoksen tuomio todettiin päällekkäiseksi tuomioksi.
  • Yritin vedota, että perusosan alentaminen vaarantaa ihmisarvoisen elämän ja viittasin suomen joutuneen eu:n tarkkailulistalle liian alhaisen sosiaaliturvan vuoksi. Hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan ettei asiassa ole osoitettu, että perusosan alentaminen olisi vaarantanut ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaisen välttämättömän toimeentulon. Edellinen tarkoittanee, että minulla on katto pään päällä ja olen elossa.
  • Yritin vedota tässä blogissakin kerrottujen seikkojen perusteella, että ei ole mitään edellytyksiä yhteistyöhön sosiaalitoimen tai TE-keskuksen kanssa. Tämän hallinto-oikeus ohitti toteamalla ettei se tutki sosiaalitoimen menettelyyn liittyviä hallintokantelutyyppisiä vaatimuksia.
  • Yritin vedota, että velvollisuutta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi ei voida irroittaa muusta lain säädännöstä. Hallinto-oikeuden päätös on perusteltu, että laki vaatii ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi ja siitä kieltäytymisestä seuraa perusosan alentaminen. Huomioimatta jäi muusta lainsäädännöstä löytyvä toteamus, että viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Vuosien yhteistyön tulos ei riitä todisteeksi ettei löydy muuta päämäärää kuin minun ihmisarvon loukkaaminen.
  • Yritin vedota, että lakia on tulkittava perusoikeusmyönteisesti.
  • Yritin vedota kohtuullisuuteen. Päätöksessä todetaan ettei perusosan alentaminen ole kohtuutonta. Eli vuosia jatkunut eläminen alle perustoimeentulominimin ei tee perusosan alentamisesta kohtuutonta.

Päätöksessä lukee, että olen perunut joulukuussa 2015 sosiaalityöntekijälle varatun ajan, joten perusosan yhteydessä laadittavaa suunnitelmaa ei ole voitu tehdä. Olen kirjoittanut aikavarauksesta  aiemmin tuolla ja tarkistin, että minulle ilmoitettiin vain varatusta ajasta sosiaalityöntekijälle. Seuraava korjaukseksi netissä leviävään tietoon: Edellisen perusteella voitaisiin vetää hätäinen johtopäätös, että sosiaalityöntekijän aikavaraukselle saapumatta jättäminen voi aiheuttaa perusosan alentamisen – kunhan jälkikäteen ilmoitetaan, että aikavarauksella oli tarkoitus tehdä perusosan alentamista edellyttävä suunnitelma.

Hallinto-oikeus toteaa, että olen ilman perusteltua syytä katkaissut työnhakuni. Yhteistyö kun oli sujunut vuosien ajan tuloksellisesti ja ihan kivasti myös sen jälkeen.

Laissa lukee:

Laki toimeentulotuesta 2 a § (30.12.2002/1294) Velvollisuus ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Toimeentulotukea hakeva 17–64-vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömänä työnhakijana työvoimatoimistoon, ellei hän…

Laki toimeentulotuesta 10 § Alennettu perusosa

Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että:

1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 2 luvun 13 tai 14 §:n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen; (28.12.2012/1004)

2) kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotoutumissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotoutumissuunnitelmaa ole voitu laatia; (30.12.2010/1390)

3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitetun aktivointisuunnitelman tai työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetussa laissa (1369/2014) tarkoitetun monialaisen työllistymissuunnitelman laatimiseen; (30.12.2014/1373)

4) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 2 a luvun 13 §:ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. (8.6.2012/291)

(30.12.2002/1294)

Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista, yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työ- ja elinkeinoviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Kansaneläkelaitoksen tulee tiedottaa hakijalle kunnan velvollisuudesta laatia suunnitelma ja ohjata tämä kunnan sosiaalitoimen asiakkaaksi suunnitelman laatimista varten. Kansaneläkelaitoksen tulee myös välittömästi toimittaa kunnan sosiaalitoimelle tiedoksi perusosan alentamista koskeva päätös ja ilmoittaa tästä hakijalle. (26.6.2015/815)

L:lla 815/2015 muutettu 2 momentti tulee voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi.

Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia:

1) jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012), kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai (28.12.2012/939)

2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta.

(30.12.2002/1294)

Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien.

Hallintolainkäyttölaki 51 § Asian ratkaiseminen. Valitusviranomaisen on päätöksessään annettava ratkaisu asiassa esitettyihin vaatimuksiin. Valitusviranomaisen tulee harkita kaikkia esiin tulleita seikkoja ja päättää, mihin seikkoihin ratkaisu voidaan perustaa. Jos valitusta ei ole tehty määräajassa tai jos asian tai siinä esitetyn vaatimuksen ratkaisemiselle on muu este, valitus tai vaatimus jätetään tutkimatta.

Hallinto-oikeuslaki 3 § Hallinto-oikeuden toimivalta. Hallinto-oikeus käsittelee ja ratkaisee ne hallinto-oikeudelliset valitukset, hallintoriita-asiat ja muut asiat, jotka säädetään kuuluviksi sen toimivaltaan hallintolainkäyttölaissa (586/1996) tai muussa laissa.

Eli työttömän kohdalla lakia voidaan tulkita hyvin suppeasti

Toivottavasti seuraavaakin lakia ryhdytään sitten tulevaisuudessa tulkitsemaan yksinään muusta lainsäädännöstä irroitettuna:

Oikeudenkäymiskaari 12 § Jos tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa.

Edellisestä laista löytyvän kuolemantuomion estää ne vahvemmat lait, joita ei edes huomioida kun köyhälle jaetaan oikeutta.

Tuntuu kuin Hallinto-oikeus olisi päättänyt, että laki velvoittaa minun alistumaan ihmiskaupan uhriksi, koska en taatusti tule loppuelämäni aikana enää saamaan palkkatyötä ja minua voidaan vain hyödyntää kaupankäyntivälineenä, kun yhteiskuntaa laskutetaan työllistymisen kannalta tuloksettomista palveluista.

Artikla 3 a) ”ihmiskauppa” tarkoittaa hyväksikäyttötarkoituksessa
tapahtuvaa henkilöiden värväystä, kuljettamista, siirtämistä,
kätkemistä tai vastaanottamista voimankäytöllä uhkaamisen tai
voimankäytön tai muun pakottamisen, sieppauksen, petoksen,
harhaanjohtamisen, vallan väärinkäytön tai haavoittuvan aseman
hyödyntämisen avulla, taikka toista henkilöä vallassaan pitävän
henkilön suostumuksen saamiseksi annetun tai vastaanotetun
maksun tai edun avulla. Hyväksikäytöksi katsotaan vähintään
toisen hyväksikäyttö prostituutiotarkoituksessa tai muut
seksuaalisen hyväksikäytön muodot, pakkotyö tai pakollinen
palvelu, orjuus tai muu orjuuden kaltainen käytäntö, orjuuden
kaltaiset olot tai elinten poistaminen.

Tutkintapyyntö poliisille

Aina silloin tällöin törmää neuvoihin, joissa kehotetaan tekemään poliisille tutkimuspyyntö, jos viranhaltija rikkoo lakia. Löytyy kommentteja, että ellei ihminen itse vaivaudu pitämään omista oikeuksistaan kiinni, niin kärsikööt laiskuutensa nahoissaan. Löytyy myös tiukkoja mielipiteitä, että viranhaltijan simputtamaksi joutunut  pitäköön lärvinsä kiinni, jos ei löydy kanttia viedä asiaa eteenpäin poliisin tutkittavaksi.

On täysin selvää, että yhdelläkään viranhaltijalla ei ole oikeutta hävittää toimitettuja asiapapereita tai antaa vääriä tietoja valvoville viranomaisille ettei toimitettuja asiappapereita ole vastaanotettu. Minä tein tutkintapyynnön poliisille (Olen peittänyt alla olevista esitutkinnan päätöksistä poliisien nimet, koska ainakin toinen teki päätöksen omalla nimellään toisen henkilön antaman käskyn mukaisesti):

b poliisi 11.2.2007

Oikeus toimeentulotukeen määritellään laissa ja toimeentulotuen tarve osoitetaan asiakirjoilla. Sosiaalityöntekijöiden poliisille antaman selityksen mukaan olin jättänyt toimittamatta tulo- ja menoselvityksiä.  Sosiaalitoimi oli myös antanut erehdyttävää tietoa, että toimeentulotukilaskelman tekemisessä on välttämätöntä, että toimeentulotuen hakija on henkilökohtaisesti paikalla.

Tulos: Ei rikosta.

Simputus jatkui ja päätin tehdä uuden tutkintapyynnön, johon liitin todisteet, että meno-ja tuloselvitykset on toimitettu kirjaamon kautta.

b poliisin esitutkinnan päätös 8.6.2007

Materiaalista ei löytynyt todisteita kirjaamon kautta toimitetuista tulo- ja menotositteista. Tieto tehdyistä kanteluista laillisuusvalvojille löytyi, mutta ei niiden sisältöä. Papereista löytyi tieto, että olin kieltäytynyt menemästä työpaikkaan terveydellisten syiden takia, mutta jätettiin huomioimatta, että kyse oli vain toisen henkilön tarkoitushakuisesti laatimasta lausunnosta. Itse asiassa, vaikka olisin kieltäytynyt miljoonasta työpaikasta, niin se ei kumoa Hallintolakia tai sosiaalityöntekijän velvollisuutta toimia virka-asemassa lain edellyttämällä tavalla.

Leuka loksahti alas kun luin, että materiaali olisi sisältänyt lehtileikkeitä. Sain kaikki asiakirjat takaisin ja sain myös tiedon, että olivat ottaneet päätöstä varten muutamia kopiota toimittamastani aineistosta.  Kävin läpi koko nivaskan, mutta yhdestäkään numeroidusta liitteestä ei löytänyt lehtileikkeitä, eikä myöskään tietoa kokoavasta liitetaulukosta. Olin niputtanut 235 kopiota nipuksi poikittaisella A4-paperilla ja kirjoitin paperiin alapuolella olevasta kuvasta näkyvän tekstin. Tämän niputuspaperin toiselta puolelta löytyivät nämä mainitut lehtileikkeet – minun olisi pitänyt varmistaa, että paperin toisella puolella ei ole ymmärtämistä vaikeuttavia lehtileikkeitä.

 

poliisi löysi kääntöpuolelta

Yllä olevassa kuvassa A4-paperi on siis taitettuna. Olin siis kaksi kertaa yrittänyt tehdä tutkintapyynnön Tampereen poliisille ja minulle tuli täysin selväksi, että papereista olisi löytynyt kärpäsenpaskakin ennen kuin todisteet kirjaamon kautta toimitetuista asiakirjoista. Minun käsitys poliisin merkityksestä lain ja järjestyksen ylläpitäjänä sai aikamoisen kolauksen, mutta nyt on selkeä kuva poliisin työtehtävistä.

Jos joku ihmetteli, miksi poliisille toimitetut paperit eivät olleet aikajärjestyksessä… Asiapaperit olivat siinä järjestyksessä kuin minä olin saanut ne haltuuni. Jotkin asiapaperit sain kuukausien viipeellä.

Tulos: Ei Rikosta.

Koska mielestäni tässä on kuitenkin kyse lain rikkomisesta, niin lähetin kirjelmän valtakunnan syyttäjälle. Valtakunnan syyttäjä siirsi asian eteenpäin…

b syyttäjä sivu 2

b syyttäjä II

Tulipa sitten vielä kolmannen kerran varmistettua…

Sosiaalityöntekijät olivat väittäneet, että minulle on myönnetty ne toimeentulotuet, jotka voidaan myöntää. Sosiaalityöntekijöiden tiedossa olisi pitänyt olla, mitkä liitteet on toimitettu ja minun yleisestä käytännöstä poikkeava kohtelu, koska Tampereella ei ole yleisenä käytäntönä pyytää tiliotteita ratkaisupäivämäärälle saakka.

Edelleenkään ei kiinnostanut pätkän vertaa tieto, että toimeentulotuen kannalta tarpeelliset asiakirjat oli todistettavasti toimitettu kirjaamon kautta. Todetaan vaan, että toimeentulotuen hakijan velvollisuus on toimittaa toimeentulotuen myöntämisessä tarvittavat tiedot.

Hallintolain mukaan on saavuttava henkilökohtaisesti paikalle, jos se on asian hoitamiseksi tarpeen, mutta toimeentulotuen myöntäminen on puhtaasti asiapapereihin perustuva päätös, jolloin pitäisi löytyä riittävät perusteet, miksi toimeentulotuen hakijan pitäisi toimittaa asiakirjat henkilökohtaisesti tai olla henkilökohtaisesti läsnä.

Opas toimeentulotukilain soveltajalle ei kumoa muuta lainsäädäntöä. Toimeentulotukihakemus voidaan hylätä sen perusteella ettei tarpeellisia asiakirjoja ole toimitettu, mutta toimeentulotukihakemusta ei voida hylätä siinä tapauksessa, että tarpeelliset asiapaperit on todistettavasti toimitettu. Toimitetuista asiapapereista löytyi kirjaamon kuittaukset ja sen lisäksi löytyi ”kuittauksia” vastaanotetuista asiapapereista sosiaalitoimen omista asiakirjoista.

Eiköhän se ole omankädenoikeus, joka antaa oikeuden valikoida todisteet.

Toimeentulotuen hakeminen on nöyryyttävää

Henkilökohtaisesti tekisin mieluimmin palkkatöitä kuin taistelisin toimeentulotuesta. Valitettavasti päättäjät ovat luoneet suomen työmarkkinoille kaksi ryhmää, palkkaa nostavat työntekijät ja palkattomat työntekijät, jotka ovat erittäin tervetulleita työntekijöitä kunhan yhteiskunta maksaa palkan.

Tilanne on omalla kohdallani kuitenkin niin ettei ole palkkatuloja, koska ei ole töitä. Työttömyyskorvausta en saa. Minulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hakea toimeentulotukea…. tai kuolla. Tahtoni elää on suurempi kuin tarve säilyttää ihmisarvoni.

Laissa lukee:

4 §
Oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun

Asiakkaalla on oikeus saada sosiaalihuollon toteuttajalta laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan.

Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa.

En ole vuoden 2009 jälkeen saanut toimeentulotukea ja en todellakaan ole ylpeä, että olen joutunut turvautumaan toimeentulotukeen aiemmin elämässäni. Nyt on nöyryyttävää taistella toimeentulotuesta ja saada vasten kasvoja halventava ja ala-arvoinen kommentti: ” Olette aiemmin ollut pitkäaikaisena toimeentulotuen asiakkaana”.

Kommentti tuntuu sielussa tasan niin pahalta kuin sen kirjoittaja on sen tarkoittanut. Miksi ihmeessä tuo kommentti tuntuu pahalta, eihän toimeentulotuen tarve huononna ihmistä?

Ehkä sen vuoksi, että se loukkaa älykkyyttäni. Kommentti sisältää ajatuksen, että olen ollut pitkään kykenemätön hoitamaan omia asioitani. Hitto, tarvitsen rahaa elämiseen aivan kuin muutkin ja valitettavasti elämäni on mennyt niin surkeasti, että olen joutunut hakemaan toimeeentulotukea.

Ehkä sen vuoksi, että Tampereen kaupungin sosiaalityöntekijät toimivat asiattomasti, ovat epärehellisiä ja ovat äärettömän haluttomia tai tyhmiä ymmärtämään yksinkertaisempiakin asioita…. ja toimeentulotuen tarvitsijana minä joudun alistumaan heidän ”asiakkaaksi”.

Ehkä sen vuoksi, että yleinen mielikuva pitkäaikaisesta toimeentulotuen asiakkaasta on alkoholisoitunut henkilö. Hitto, minä olen juonut alkoholia viimeksi äidin seurana kesäterassilla ja siitä on varmaan kymmenen vuotta (äitini kuoli melkein kuusi vuotta sitten).

Ehkä sen vuoksi, että yleisen mielikuvan perusteella raitiin ja tupakoimattoman pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkaan täytyy olla vähintään mielisairas. Hitto, jos olisin mielisairas, niin olisin varmaan tappanut itseni tai jonkun muun… oli todella helvetillistä odottaa edellisella kerralla toimeentulotukea lähes puoli vuotta.

Ehkä sen vuoksi, että minä todella häpeän hakea toimeentulotukea. Kotikasvatukseni oli oikeastaan sellainen, että palkkatyön tekeminen on ainoa vaihtoehto hankkia oma elanto.

On todella hyvä kun toimeentulotuen myöntäminen siirtyy kelan maksettavaksi. Sen jälkeen toimeentulotuen saa hakemuksen perusteella. Sitten toimeentulotuen hakijan ei tarvitse alistua sosiaalityöntekijän nöyryyttämiseen, herjaamiseen, mustamaalaamiseen… jota joku sairas kieroon kasvanut kusipää kehtaa kutsua ”auttamiseksi”.

Fyysinen ja henkinen väkivalta ovat molemmat yhtä tuomittavia.

Ensimmäiset opit

Edellisellä kerralla toimeentulotukea hakiessa, kun olin elänyt jo kaksi kuukautta rahattomana, sain vihdoin ensimmäisen lisäselvityspyynnön. Lisäselvityspyynnössä käskettiin toimittamaan kuluneelta ajalta tiliotteet ja pikatiliote siitä eteenpäin. Reilun kolmen viikon kuluttua tuli toinen lisäselvityspyyntö jälleen tarvittavista tiliotteista. Kolmas lisäselvityspyyntö tuli noin kuukauden kuluttua toisesta lisäselvityspyynnöstä ja koski tiliotteita. Noin neljän kuukauden kuluttua sain vihdoin epäävän toimeentulotukipäätöksen: ”Hylätään toimeentulotukihakemus puuttuvien selvitysten perusteella”.

Jatkoin toimeentulotukihakemusten jättämistä ja Tampereen kaupunki jatkoi edelleen lisäselvityspyyntölinjalla….

Ensimmäisen toimeentulotuen sain melkein puolen vuoden kuluttua, mutta vain sen ansiosta, että olin rustannut useita kanteluita lääninhallitukseen, oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille.

Niihin aikoihin sain myös päätöksen Länsi-Suomen Lääninhallitukselta, jossa sain turpiini täydeltä laidalta. Lääninhallituksen näkemyksen mukaan kuukausille, joille toimitettiin asianmukaiset liitteet, olisi voitu tehdä päätös heti hakemuksen saavuttua, kun taas ajalle, jonka hakemukseen tarvittiin vielä lisäselvityksiä, olisi voitu tehdä päätös lisäselvitysten saavuttua. Tässä tuli aika vahvasti turpiin, koska toimeentulotuen myöntäminen meni käytännössä siten, että vasta toimitetun tiliotteen mukaan tehtiin toimeentulotukilaskelma takautuvalle kuukaudelle. Aivan kuin sosiaalityöntekijä olisi vaatinut kuukauden tiliotetta, mutta se olisi pitänyt esittää ennen kuin se oli edes olemassa. Jokainen varmaan tietää, että tiliote muodostuu kuukauden aikana ja varsinainen tiliote on olemassa vasta kuukauden lopussa. Lääninhallituksen Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnalta saamien selvitysten perusteella lääninhallitus katsoo, että toimeentulotuen hakijaa on kohdeltu asianmukaisesti.

Minkä virheen tein: Suurin virhe oli etten osannut toimittaa liitteitä todistettavasti toimeentulotukihakemuksen liitteenä. Toinen virhe oli harhaluulo, että minun selityksellä olisi jotain arvoa asiaa käsiteltäessä. Vain kirjallisiin liitteisiin pohjautuvalla selityksellä on merkitystä eli selitys pitää pystyä jotenkin todistamaan oikeaksi.

Ratkaisu löytyi suomi24 keskustelupalstalta, jossa sain neuvoja toimittaa toimeentulotukihakemukset ja niiden liitteet kaupungin kirjaamoon sekä pyytää kuittaus kaikista jätetyistä papereista. Tämä aiheutti sosiaalityöntekijälle kovasti harmia, koska kirjaamon kautta jätetyt toimeentulotukihakemukset/liitteet tulivat vuorokauden myöhemmin sosiaalityöntekijälle. Suoraan sosiaalityöntekijälle toimitetut paperit olivat vuorokautta aiemmin ”toimittamatta” ja tämä kirjaamon aiheuttama lisäpäivä ”vaikeutti” toimeentulotukihakemuksen käsittelyä. Kirjaamon kautta jätetyt toimeentulotukihakemukset tuli käsiteltyä ja sosiaalityöntekijän ainoa ongelma oli, että enää ei voinut väittää ettei toimeentulotukihakemusta tai lisäselvityksiä olisi toimitettu.

Seuraava Länsi-Suomen lääninhallituksen päätös oli jo mukavampaa luettavaa: Asiakas on kanteluissaan tuonut esiin sosiaalityöntekijöiden asiattoman menettelyn ja käyttäytymisen hänen toimeentukiasioissaan.

Johtopäätös: Lääninhallitus kiinnittää Tampereen kaupungin huomiota vastaisen varalle, siihen, että toimeentulotukiasiakkaalta vaaditaan ainoastaan asian hoitamiseen liittyvät välttämättömät asiakirjat sekä toimeentulotukiasiat tulee käsitellä viivytyksettä.

Sosiaalityöntekijöiltä ei lopu simputtamisyritykset, vaikka hakija hoitaa kirjallisen puolen todistettavasti. He voivat siirtää toimeentulotukipäätöksen tekemistä seuraavalle henkilökohtaiselle käynnille, joka on noin suurinpiirtein kuukauden kuluttua. Toimeentulotuen myöntämisen ehtona ei voi olla henkilökohtainen käynti, koska toimeetulotuen myöntäminen on kirjallinen prosessi. Sosiaalityöntekijä voi vaatia toimeentulotuen hakijaa kiertämään pankista pankkiin pyytämässä kuittausta ettei hakijalla ole heidän pankissa tiliä. Näin ei voida menetellä, sillä hakija ilmoittaa kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat välttämättömät tiedot. Jos sosiaalityöntekijällä on perusteltua syytä epäillä tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta, niin hän voi tarkistaa asian, mutta ennen tarkistamista asiasta on annettava tieto asiakkaalle. Sosiaalityöntekijä voi alentaa perusosaa sen perusteella ettei toimeentulotuen hakija hypi kyykkyhyppelyä hänen määräämässä tahdissa. Perusosaa voidaan kuitenkin alentaa vain laissa mainituilla perusteilla.

Niin, minun perusosaani alennettiin 40 %:lla ja hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen sain takautuvasti 100 %:n perusosan, koska perusteita toimeentulotuen alentamiselle ei ollut.

Kantelu

29.5.2015 käsitellään 20.5.2015 jätettyjä hakemuksia

Jätin toimeentulotukihakemuksen kesäkuulle 16.5.2015 ja liitin hakemukseen alkuperäisen hakemuksen liitteiden lisäksi ensimmäiseen hakemukseen pyydetyt lisäselvitykset. En ole saanut saanut toimeentulotukipäätöstä toukokuun (28.4.2015+lisäselvitykset 16.5.2015) enkä kesäkuun (16.5.2015) toimeentulotukihakemukseen, joten tein kantelun oikeusasiamiehelle.

Kysymykseen ”miksi menettely tai päätös on mielestänne lainvastainen?” laitoin seuraavat lain kohdat (oikeusasiamies sai kokomustan tekstin):

Laki toimeentulotuesta
2 §
Oikeus toimeentulotukeen
Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla.
6 § (29.12.2005/1218)
Toimeentulotuen määräytyminen
Toimeentulotuen määrä on tämän lain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin 7 §:ssä tarkoitettua perustoimeentulotukea myönnettäessä.
12 §
Huomioon otettavat varat
Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat.
14 a § (7.12.2007/1202)
Toimeentulotukiasian käsittely
Toimeentulotukiasia on käsiteltävä kunnassa siten, että asiakkaan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon ei vaarannu. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Päätös toimeentulotuen myöntämisestä on pantava viivytyksettä täytäntöön.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, päätös hakemusajankohtaa seuraavaa kuukautta koskevan hakemuksen johdosta on tehtävä ja pantava täytäntöön viimeistään sanotun kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä, jos hakemuksen saapumisesta on tuolloin kulunut enemmän kuin seitsemän arkipäivää. Jos hakemus koskee myöhäisempää aikaa kuin hakemusajankohtaa seuraavaa kuukautta, päätös on tehtävä ja pantava täytäntöön viimeistään hakemuksessa tarkoitetun ajanjakson ensimmäisenä arkipäivänä.
Jos hakemus on puutteellinen, asiakkaalle on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta annettava tai lähetettävä yksilöity kehotus hakemuksen täydentämiseksi määräajassa. Päätös toimeentulotuesta on annettava viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun täydennetty hakemus on saapunut. Jos asiakas ei ole määräajassa täydentänyt hakemustaan tai esittänyt hyväksyttävää syytä täydennyksen viivästymiselle, päätös tehdään käytettävissä olevien tietojen pohjalta viivytyksettä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä määräajan päättymisestä. Asiakkaan suostumuksella päätös voidaan tehdä käytettävissä olevien tietojen pohjalta ennen määräajan päättymistä.
17 §
Tietojenanto- ja ilmoitusvelvollisuus
Toimeentulotuen hakijan, hänen perheenjäsenensä ja elatusvelvollisensa sekä tarvittaessa heidän huoltajansa ja edunvalvojansa on annettava toimielimelle kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat välttämättömät tiedot. Tietojen antamiseen sovelletaan vastaavasti, mitä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 11–13 §:ssä säädetään. (28.1.2005/49)

Hallintolaki
8 §
Neuvonta
Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Neuvonta on maksutonta.
Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, sen on pyrittävä opastamaan asiakas toimivaltaiseen viranomaiseen.
18 §
Asiakirjan saapumispäivä
Asiakirjan katsotaan saapuneen viranomaiseen sinä päivänä, jona asiakirja on annettu viranomaiselle.
Postitse lähetetyn asiakirjan saapumispäiväksi katsotaan myös se päivä, jona lähetys on saapunut viranomaisen postilokeroon tai viranomaiselle on toimitettu ilmoitus lähetyksen saapumisesta postiyritykseen.
22 §
Asiakirjan täydentäminen
Jos viranomaiselle toimitettu asiakirja on puutteellinen, viranomaisen on kehotettava lähettäjää määräajassa täydentämään asiakirjaa, jollei se ole tarpeetonta asian ratkaisemiseksi. Asiakirjan lähettäjälle on ilmoitettava, miten asiakirjaa on täydennettävä.
Viranomaiseen saapunutta asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä ja eheyttä ole syytä epäillä.
Asianosainen voi myös omasta aloitteestaan täydentää hakemustaan tai muuta asian käsittelyä varten toimittamaansa asiakirjaa sekä toimittaa käsittelyn kuluessa viranomaiselle asian ratkaisemisen kannalta tarpeellisia asiakirjoja.
23 §
Käsittelyn viivytyksettömyys
Asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä.
Viranomaisen on esitettävä asianosaiselle tämän pyynnöstä arvio päätöksen antamisajankohdasta sekä vastattava käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin.

Oikeusasiamies ja oikeuskansleri ovat tehneet jo useita vastaavia päätöksiä, joten eiköhän Tampereen kaupungilta ja oikeusasiamieheltä löydy valmiit tekstipohjat, joihin tarvitsee vain muuttaa päivämäärät ja muut tunnistetiedot. Päätöksen saaminen luultavasti vienee useamman kuukauden tai yli vuoden. Herää kuitenkin kysymys, pitäisikö ylimmän laillisuusvalvojan tehdä muutakin kuin toistaa samaa käsitystään yhä uudestaan? Kun laki, ja sen tulkinta on hyvin selkeä, niin eikö lakia rikkovalle virkamiehelle pitäisi aiheutua seuraamuksia?