Suomen oikeusjärjestelmä

Kaikkihan omaa ja läheisten etua pyrkivät edistämään.

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3839481-valtakunnansyyttaja-saa-potkut

Yllä oleva uutinen sai hiukan epäilemään, että henkilö on saattanut astua väärille varpaille ja päätin googlettaa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Nissinen

Wikipediasta löytyi: ”Myöhemmin hän kritisoi yleisellä tasolla Suomen hyvä veli -verkostoja ja korkeiden virkojen poliittisia jakoperusteita.”

https://yle.fi/uutiset/3-8388960

Kun sekaantuminen poliittisiin lehmänkaupoihin tapahtui 2015 ja virkavelvollisuuden rikkomiseen liittyvät koulutushankinnat tehtiin ajalla 2010 – 2015, niin… eipä taida palauttaa oikeusjärjestelmän uskottavuutta ilman muita merkityksellisempiä korjaustoimenpiteitä.

Mainokset

työkokeilu yksi palkattoman työn monista muodoista

http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005277061.html

https://yle.fi/uutiset/3-9683860

Kansanedustajien pitäisi ajatella tekemiensä päätösten seurauksia hieman laajemmin, sillä eduskunnassa selkään taputtavien ”ihmisoikeudet eivät kuulu kaikille” -aatetoverien, palkattomia työntekijöitä hyödyntävien yritysten ja EK:n lobbaajien palkattoman työnteon lisäämisestä antaman ylistyksen ulkopuolelle jää todellinen maailma, joka on huomattavasti suurempi kuin kansanedustajien pikkuruinen ”hyväveli” tai ”maan tapa” -sisäpiiri. Edellisellä en tarkoita niitä harvoja kansanedustajia, jotka allekirjoittavat väitteen, että työntekijä on palkkansa ansainnut ja kaikki työttömien palkattomaan työntekoon johtavat kyykyttämispalvelut pitää lopettaa.

Usein puhutaan saavutetuista eduista, kun puhutaan köyhien välttämättömiin elinkuluihin myönnetyistä sosiaalisista tuista. Väitetään etteivät köyhät halua luopua tukien kerjäämisestä, mutta pitäisi ymmärtää ettei köyhyysrajan alapuolella eläminen ole mikään saavutus, vaan jokainen kynnelle kykenevä yrittää päästä sieltä mahdollisuuksiensa mukaan pois.

Kun työnantaja voi ottaa työntekijän työpanoksen palkatta ja sen lisäksi yhteiskunta maksaa korvaukset työttömän vastaanottamisesta, niin tämä todellakin on sellainen saavutettu etu, josta ei taatusti tahdota luopua vaan tätä vaaditaan yhä röyhkeämmin lisää, koska jokainen palkaton työntekijä tarkoittaa työnantajalle ansaitsematonta lisätuloa.

Ja kuten on huomattu, niin aiemmin vain työllisyyskurssien välityksellä hyväksikäytettävien palkattomien työntekijöiden saamista on vuosien kuluessa helpotettu useiden eri keinojen avulla. Nyt on uusin kiristyskeino menossa äänestykseen:

”Jatkossa työttömyysturvaan tehdään 4,65 prosentin leikkaus, jos työtön ei kolmen kuukauden aikana ole ollut palkkatöissä, harjoittanut yritystoimintaa tai osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin. Jotta aktiivisuusehto täyttyisi, pitää olla töissä 18 tuntia, ansaita yritystoiminnasta vähintään 240 euroa tai olla vähintään 5 päivää työllistymistä edistävissä palveluissa tarkastelujakson aikana. Malli koskee kaikkia työttömiä työnhakijoita, eli niin työmarkkinatuen, peruspäivärahan kuin ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saajia.” Edellinen lainaus on Saku Timosen blogista: http://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2017/12/17/viela-kerran-aktiivimalli/

Kansanedustajien pitäisi vain miettiä, minkä ihmeen vuoksi yhteiskunta tarvitsee työntekijöitä?  Lyhyesti sanottuna yhteiskunta tarvitsee työntekijöitä. Työntekijöiden ainoa motivaatio on palkka, joten Kansanedustajien pitäisi pysähtyä miettimään, mitä voidaan saavuttaa kun viedään yhä useammalta työntekijältä oikeus saada työpanoksen vastineeksi palkkaa?

Lisäksi Kansanedustajien pitäisi ajatella mahdollisia seuraamuksia omalle kohdalle, onko heille todellakin annettu riittävästi valtaa alistaa heikommassa asemassa olevat ihmiset ihmisoikeuksien vastaisesti pakkotyöhön? https://yle.fi/uutiset/3-9954151?origin=rss ”Oikeus ei tuominnut Demjanjukia hänen itse tekemiensä rikosten perusteella, vaan sillä perusteella, että hän oli kuolemanleirillä työskennellessään osa natsien murhakoneistoa.” – eli maailmanlaajuisesti ihmisoikeusrikoksiin suhtaudutaan jyrkemmin kuin toisen maailmansodan päättymisen aikoihin, vaikka suomessa mennään täsmälleen toiseen suuntaan ja kollektiivista vihaa hyödyntäen hyväksytään köyhien ihmisten oikeuksien loukkaukset.

Työttömän selittelyvelvollisuus

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/hao/2008/oulun_hao20080262

Yleensä työttömältä vaaditaan selvityksiä työllistymis-suunnitelmistaan ja esittämään todisteita työnhaun aktiivisuudesta. Ylläolevasta päätöksestä käy selväksi ettei toimeentulotuen perusosan alentamisen perusteena voida käyttää sitä, että työtön kieltäytyy antamasta (riittävää tai mitään) selvitystä näihin niin sanottuihin ”työnhakuun liittyviin kannustaviin lisäselvityspyyntöihin”.

Laissa lukee selkeästi, että perusosaa voidaan alentaa kaksi kuukautta kieltäytymistä tai laiminlyöntiä seuraavan kuukauden ajalta, jolloin samalla kieltäytymisellä tai laiminlyönnillä ei voida perustella seuraavien kuukausien perusosan alentamista. Löytyy hallinto-oikeuden päätös, jonka mukaan perusosan alentamista voidaan ketjuttaa kuukaudesta toiseen, mikäli tapahtuu uusi kieltäytyminen tai laiminlyönti (tämä päätös ei kuitenkaan kestä perusoikeusmyönteistä tulkintaa, joten perusosan alentamisen ketjuttamisesta kannattaa tehdä valituksia ainakin KHO:n asti).

Lain mukaan työttömän on perusosan alentamisen uhalla osallistuttava erilaisten suunnitelmien laatimiseen, mutta tämä ei tarkoita, että työttömän olisi hyväksyttävä suunnitelmaan sellaisia toimenpiteitä, jotka työtön katsoon hyödyttömiksi oman työllistymisen kannalta.

Toimeentulotuen perusosan alentaminen voidaan tehdä kun  työtön kieltäytyy yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä.

Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa myös sen perusteella, että työtön kieltäytyy sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa  (tätä tulkitaan siten, että mistä tahansa työvoimapalvelusta kieltäytyminen oikeuttaa toimeentulotuen perusosan alentamiseen, koska oikeus työttömyyskorvaukseen katsotaan turvaavan toimeentulon – tästä näkemyksestä pitäisi tehdä valituksia KHO:n siten, että toimeentulolla tarkoitettaisiin palkkatuloa eikä nykyisen kaltaista ”kauppatavarana” olemista. Nykyään pidetään selviönä, että työttömän pitää osallistua verovaroilla järjestettyyn palveluun, jonka tavoitteena on yhä useammin työttömän päivähoito tai palkattoman työn teko, jotka eivät johda palkkatyöhön eli maksettavien työttömyyskorvausten lisäksi käytetään verovaroja työttömän kyykyttämiseen).

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412

 

Täysin tietoinen tavoite…

Kauppalehti: Kelan pääjohtajan ”varoitusmerkki” herätti huolen – ”Toimeentulotuki räjähtää käsiin”

ttt-oletus-1

ttt-oletus-2

ttt-oletus-3

Oikeus toimeentulotukeen määräytyy lain perusteella ja viranhaltijoilla on velvollisuus noudattaa lakia. Yllä olevassa jutusta on luettavissa, että toimeentulotukea myönnettäessä on ollut perusolettamus evätä lain vastaisesti joidenkin toimeentulotuenhakijoiden oikeus toimeentulotukeen. Nyt on kova huoli, kun Kela tekee päätökset asiapapereiden perusteella, jolloin suurempi osa toimeentulotukeen oikeutetuista  saa lain mukaisen tuen, jolloin yhteiskunnan toimeentulotukimenot kasvavat huolestuttavan korkeiksi.

Eikö laillisuusvalvojien pitäisi puuttua tällaiseen perusolettamukseen, jossa suoraan myönnetään, että lakia on täysin tietoisesti rikottu?

 

Päivitys 10.1.2017

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3654217-toimeentulotukeen-oikeutettujen-maara-kasvaa

kasvaako-1

kasvaako-2

Otsikko hieman virheellinen, sillä toimeentulotukeen oikeutettujen määrä ei kasva vaan pysyy täsmälleen samana. Nyt vain löytyy joukko ihmisiä, jotka eivät ole saaneet lain mukaisia toimeentulotukia. Joukossa on varmaan myös niitä, jotka ovat yrittäneet kysellä toimeentulotukea, mutta syystä tai toisesta tuki on jäänyt saamatta. Kun taloudellista apua hakeneelle sanotaan, että henkilön pitää tulla toimeen tuloillaan, niin kyseinen henkilö ei toista kertaa kysele tukea – ellei saa jostakin oikeaa tietoa tai apua tuen hakemisessa.

Hallinto.oikeuden päätös

Minulla ei ole enää mitään mahdollisuuksia työllistyä palkkatyöhön. Minua voidaan vain nöyryyttää ja pakottaa palkattomaan työhön. Ainoa, minkä voin tehdä yhteiskunnan hyväksi on yrittää vaikuttaa työttömien kyykyttämisen lopettamiseen.

Valitukseni hallinto-oikeudessa:  Hallinto-oikeus hylkää valitukset

  • Yritin valittaa tuplatuomiosta, mutta työmarkkinatuen menettämisen lisäksi voidaan toimeentulotuen perusosaa alentaa, joten tältä osin Ne bis in idem ei toiminut. Idean keksin kun erään henkilön veroprosenttia oli korotettu rankaisuluonteisesti ja sen ohella annettu oikeuslaitoksen tuomio todettiin päällekkäiseksi tuomioksi.
  • Yritin vedota, että perusosan alentaminen vaarantaa ihmisarvoisen elämän ja viittasin suomen joutuneen eu:n tarkkailulistalle liian alhaisen sosiaaliturvan vuoksi. Hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan ettei asiassa ole osoitettu, että perusosan alentaminen olisi vaarantanut ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaisen välttämättömän toimeentulon. Edellinen tarkoittanee, että minulla on katto pään päällä ja olen elossa.
  • Yritin vedota tässä blogissakin kerrottujen seikkojen perusteella, että ei ole mitään edellytyksiä yhteistyöhön sosiaalitoimen tai TE-keskuksen kanssa. Tämän hallinto-oikeus ohitti toteamalla ettei se tutki sosiaalitoimen menettelyyn liittyviä hallintokantelutyyppisiä vaatimuksia.
  • Yritin vedota, että velvollisuutta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi ei voida irroittaa muusta lain säädännöstä. Hallinto-oikeuden päätös on perusteltu, että laki vaatii ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi ja siitä kieltäytymisestä seuraa perusosan alentaminen. Huomioimatta jäi muusta lainsäädännöstä löytyvä toteamus, että viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Vuosien yhteistyön tulos ei riitä todisteeksi ettei löydy muuta päämäärää kuin minun ihmisarvon loukkaaminen.
  • Yritin vedota, että lakia on tulkittava perusoikeusmyönteisesti.
  • Yritin vedota kohtuullisuuteen. Päätöksessä todetaan ettei perusosan alentaminen ole kohtuutonta. Eli vuosia jatkunut eläminen alle perustoimeentulominimin ei tee perusosan alentamisesta kohtuutonta.

Päätöksessä lukee, että olen perunut joulukuussa 2015 sosiaalityöntekijälle varatun ajan, joten perusosan yhteydessä laadittavaa suunnitelmaa ei ole voitu tehdä. Olen kirjoittanut aikavarauksesta  aiemmin tuolla ja tarkistin, että minulle ilmoitettiin vain varatusta ajasta sosiaalityöntekijälle. Seuraava korjaukseksi netissä leviävään tietoon: Edellisen perusteella voitaisiin vetää hätäinen johtopäätös, että sosiaalityöntekijän aikavaraukselle saapumatta jättäminen voi aiheuttaa perusosan alentamisen – kunhan jälkikäteen ilmoitetaan, että aikavarauksella oli tarkoitus tehdä perusosan alentamista edellyttävä suunnitelma.

Hallinto-oikeus toteaa, että olen ilman perusteltua syytä katkaissut työnhakuni. Yhteistyö kun oli sujunut vuosien ajan tuloksellisesti ja ihan kivasti myös sen jälkeen.

Laissa lukee:

Laki toimeentulotuesta 2 a § (30.12.2002/1294) Velvollisuus ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Toimeentulotukea hakeva 17–64-vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömänä työnhakijana työvoimatoimistoon, ellei hän…

Laki toimeentulotuesta 10 § Alennettu perusosa

Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että:

1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 2 luvun 13 tai 14 §:n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen; (28.12.2012/1004)

2) kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotoutumissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotoutumissuunnitelmaa ole voitu laatia; (30.12.2010/1390)

3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitetun aktivointisuunnitelman tai työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetussa laissa (1369/2014) tarkoitetun monialaisen työllistymissuunnitelman laatimiseen; (30.12.2014/1373)

4) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 2 a luvun 13 §:ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. (8.6.2012/291)

(30.12.2002/1294)

Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista, yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työ- ja elinkeinoviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Kansaneläkelaitoksen tulee tiedottaa hakijalle kunnan velvollisuudesta laatia suunnitelma ja ohjata tämä kunnan sosiaalitoimen asiakkaaksi suunnitelman laatimista varten. Kansaneläkelaitoksen tulee myös välittömästi toimittaa kunnan sosiaalitoimelle tiedoksi perusosan alentamista koskeva päätös ja ilmoittaa tästä hakijalle. (26.6.2015/815)

L:lla 815/2015 muutettu 2 momentti tulee voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi.

Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia:

1) jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012), kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai (28.12.2012/939)

2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta.

(30.12.2002/1294)

Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien.

Hallintolainkäyttölaki 51 § Asian ratkaiseminen. Valitusviranomaisen on päätöksessään annettava ratkaisu asiassa esitettyihin vaatimuksiin. Valitusviranomaisen tulee harkita kaikkia esiin tulleita seikkoja ja päättää, mihin seikkoihin ratkaisu voidaan perustaa. Jos valitusta ei ole tehty määräajassa tai jos asian tai siinä esitetyn vaatimuksen ratkaisemiselle on muu este, valitus tai vaatimus jätetään tutkimatta.

Hallinto-oikeuslaki 3 § Hallinto-oikeuden toimivalta. Hallinto-oikeus käsittelee ja ratkaisee ne hallinto-oikeudelliset valitukset, hallintoriita-asiat ja muut asiat, jotka säädetään kuuluviksi sen toimivaltaan hallintolainkäyttölaissa (586/1996) tai muussa laissa.

Eli työttömän kohdalla lakia voidaan tulkita hyvin suppeasti

Toivottavasti seuraavaakin lakia ryhdytään sitten tulevaisuudessa tulkitsemaan yksinään muusta lainsäädännöstä irroitettuna:

Oikeudenkäymiskaari 12 § Jos tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa.

Edellisestä laista löytyvän kuolemantuomion estää ne vahvemmat lait, joita ei edes huomioida kun köyhälle jaetaan oikeutta.

Tuntuu kuin Hallinto-oikeus olisi päättänyt, että laki velvoittaa minun alistumaan ihmiskaupan uhriksi, koska en taatusti tule loppuelämäni aikana enää saamaan palkkatyötä ja minua voidaan vain hyödyntää kaupankäyntivälineenä, kun yhteiskuntaa laskutetaan työllistymisen kannalta tuloksettomista palveluista.

Artikla 3 a) ”ihmiskauppa” tarkoittaa hyväksikäyttötarkoituksessa
tapahtuvaa henkilöiden värväystä, kuljettamista, siirtämistä,
kätkemistä tai vastaanottamista voimankäytöllä uhkaamisen tai
voimankäytön tai muun pakottamisen, sieppauksen, petoksen,
harhaanjohtamisen, vallan väärinkäytön tai haavoittuvan aseman
hyödyntämisen avulla, taikka toista henkilöä vallassaan pitävän
henkilön suostumuksen saamiseksi annetun tai vastaanotetun
maksun tai edun avulla. Hyväksikäytöksi katsotaan vähintään
toisen hyväksikäyttö prostituutiotarkoituksessa tai muut
seksuaalisen hyväksikäytön muodot, pakkotyö tai pakollinen
palvelu, orjuus tai muu orjuuden kaltainen käytäntö, orjuuden
kaltaiset olot tai elinten poistaminen.