Kela hylkää toimeentulotukihakemuksia yhä enemmän

https://www.google.fi/search?q=n%C3%A4in+kela+on+k%C3%A4sitellyt+perustoimeentulotuen+hakemuksia&client=firefox-b&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjQ3YnSkI3TAhWpa5oKHQmbB1EQ_AUICSgC&biw=1920&bih=940#imgrc=HoZpBnUQk7aQJM:

Yläkuvassa löytyy mielenkiintoinen tulos toimeentulotukihakemusten keskimääräisestä käsittelyajasta, joka on luultavasti saatu siten, että vastaanotettuun toimeentulotukihakemukseen vastataan ”millä tahansa” -lisäselvityspyynnöllä, jossa lisäselvitysten toimittamiselle annetaan riittävästi aikaa. Määräajan päättymisen jälkeen alkaa uusi 7 arkipäivän käsittelyaika, joten useita viikkojakin kestävä päätös kirjataan tehdyksi muutamassa työpäivässä.

Laillisuusvalvojan pitäisi selvittää kaikkien Kelan lähettämien lisäselvityspyyntöjen sisällöt ja tarkastella 1. lisäselvityksien tarpeellisuutta toimeentulotukilaskelman tekemisessä, 2. pyydetääkö lisäselvityksellä tietoa, joka on jo toimitettu tai pyydetty, 3. kuinka nopeasti päätös on tehty lisäselvitysten toimittamisen jälkeen… 58.  täysin asiattomien lisäselvityspyyntöjen sisältö ja määrä.

Laillisuusvalvojan pitäisi myös selvittää kaikkien Kelan hylkäämien toimeentulotukihakemusten perustelut: Hylätäänkö toimeentulotukihakemuksia myös silloin kuin toimeentulotuki pitäisi myöntää toimitettujen asiakirjojen perusteella.

Luonnollisesti laillisuusvalvojalla ei riitä työaikaa näin laajaan tehtävään, mutta minä olisin valmis kuukausipalkalla poimimaan räikeimpiä tapauksia kaikkien päätösten joukosta, jonka jälkeen laillisuusvalvoja voisi tutkia poimittujen päätösten lainmukaisuuden. Mikäli kyseinen työtehtävä perustettaisiinkin, niin tuskin minua kuitenkaan valittaisiin , sillä kyseiseen työtehtävään olisi perustellumpaan palkata oikeustiedettä opiskelevia, mutta valitettavasti heiltä ei löydy tarvittavaa motiivia tai ymmärrystä päätösten vaikutuksesta köyhän elämään, jolloin katsotaan muutamien kuukausien viipellä myönnetyn toimeentulotuen hyvittävän/kumoavan kaikki tapahtuneet lainvastaisuudet.

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3697777-hylattyjen-toimeentulotukihakemusten-maara-on-kovassa-kasvussa

aiemmin…

Kun toimeentiulotukea ei myönnetä, niin se tarkoittaa ettei vuokranmaskuun ole riittävästi rahaa, vaikka saisi asumistukea noin puoleen vuokrasummasta. Jos työtön saa työmarkkinatukea ja asumistukea, niin usein nämä tuet yhdessä riittävät kohtuulliseen vuokraan.  Edellisen perusteella voidaankin ”köyhät kyykkyyn” -aatteella päätellä ettei pelkästään toimeentulotuen viipyminen aiheuta häätöä, koska suomessa näyttäisi olevan täysin hyväksytty näkemys ettei kuukausipalkkaa saamattoman tarvitse syödä (edes palkatonta työtä tehdessä).

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/217974-kela-kiistaa-pelkka-tukien-viivastys-ei-aiheuta-haatoa

http://www.kela.fi/kuumat-perunat#Totu

Minua ei ole koskaan häädetty asunnosta, mutta tiedän silti ettei aloitettua vuokrasopimuksen purkuprosessia heppoisin perustein keskeytetä, koska vuokranantajan näkökulmasta on erittäin todennäköistä, että samaisen henkilön vuokranmaksuongelmat jatkuvat tulevaisuudessakin, jolloin mahdollisimman nopea vuokrasuhteen lopettaminen todennäköisesti minimoin aiheutuneen vuokratappion ja aiheutetun vahingon asunnolle. Kun vuokralaista ollaan jo häätämässä, niin on vuokranantajan kannalta ihan yksi lysti, vaikka Kela todellakin käsittelisi lupauksensa mukaisesti häädettävän ihmisen kuukauden toimeentulotukihakemuksen yhdessä työpäivässä.

Kun Kela koko ajan vain parantaa hakemusten hylkäysprosenttia, niin väistämättä se voi vain tarkoittaa lain vastaisia päätöksiä ja toimeentulotuen hakijalle aiheutettua kohtuutonta taloudellista tilannetta, joka voi jatkua useita kuukausia.

Miten Kela voisi korjata ongelmia kun epäkohtien korjaamisen sijaan keskitytään peittelemään ja vähättelemään todellista tilannetta?

Kelalle on siirretty perustoimeentulotuen myöntäminen, joka tapahtuu asiakirjoilla todistettavien tulojen ja hyväksyttyjen menojen perusteella, jolloin Kelan omavalintaiset työaikaa vaativat  ”hakijan tilanteen selvitykset” menevät toimintavallan ulkopuolelle.

Kela näkee ylimääräistä vaivaa

Minulle on tehty Kelassa kolme toimeentulotukipäätöstä ja kaksi jälkimmäistä on tehty vasta kuukauden viimeinen päivä. Luulisi virkailijoilla kuluvan turhaa aikaa, kun lähetetään (tilannetta muuttamattomia) lisäselvityspyyntöviestejä ja näin siirtämällä siirretään päätöksen tekoa viimeiseen hetkeen. Olen jättänyt kaikki hakemukset hyvissä ajoin ja koskaan hakemuksesta ei ole puuttunut laskelman tekemisen kannalta välttämättömiä liitteitä. Kunkin kuukauden tuki on ehtinyt maksuun kuukauden 2. päivä. Lain mukaan yli 7 arkipäivää edellisen kuukauden puolella jätettyyn toimeentulotukihakemukseen pitää tehdä päätös ja pistää maksuun viimeistään kuukauden ensimmäinen päivä eikä vasta 2. päivä.

Kun toimeentulotuen hakijan laskelmaan ei tule muuta kuin perusosa, vuokra ja (sähkö?), niin pitäähän jatko-ohjeisiin saada jokin liite, jonka toimittamatta jättämisestä uhataan hylätä koko hakemus. Kela ei järjestelmällisesti pyydä kaikilta tiliotteita, kuten sossu vaati, mutta kun muita liitteitä ei voi vaatia, niin ainahan voidaan vaatia tiliotetta. Laillisuusvalvoja on todennut ettei tiliotteen puuttuminen ole peruste hakemuksen hylkäämiselle vaan laskelma on tehtävä annettujen tietojen perusteella. Helmikuussa sain laskut sähkön siirrosta ja kulutuksesta, jotka toimitin helmikuussa viestin liitteenä Kelaan, mutta en ole vielä saanut selville, miksi Kela ei ole myöntänyt niihin tukea.

ellei-muuta-tietoa-puutu-niin-aina-voi-vaati-tiliotetta

Joku ihmetteli, miksi jotkut eivät hae toimeentulotukea ajoissa vaan vasta kuukauden alettua. Ehkä syynä on vaatimus toimittaa seuraavan hakemuksen liitteeksi ”tilitiedot hakemusta edeltävältä kuukaudelta”, joka voidaan tulkita siten, että esim. huhtikuun toimeentulotukilaskelmaan tarvitaan edellisen kuukauden tiliote, jonka saldopäivämäärä on 31.3.2017. Joku kysyikin keskustelupalstalla, miten voi toimittaa toimeentulotukihakemuksen hyvissä ajoin, kun vaaditaan tiliote edellisen kuukauden viimeiseen päivään saakka, jonka saa verkkopankista vasta kuukauden ensimmäinen päivä.

Jos pyydettäisiin tilitiedot hakemista edeltävän kuukauden ajalta, niin osaisi toimittaa hakemuksen yhteydessä tiliotteen kuluneen kuukauden ajalta.

Jos pyydettäisiin tukikuukautta edeltävän kuukauden tiliotetta, niin osaisi toimittaa edellisen kuukauden ensimmäisestä päivästä viimeiseen päivää kattavan tiliotteen.

… mutta kun pyydetään ”tilitiedot hakemusta edeltävältä kuukaudelta”, niin jää epäselväksi, mitä ”hakemuksella” tarkoitetaan. Tarkoitetaanko hakemukseen merkittävää tuen alkamispäivämäärää vai hakemuksen jättämispäivämäärää?

… kun pyydetään ”tilitiedot hakemusta edeltävältä kuukaudelta”, niin voi saada vaikutelman, että pyydetään kalenterikuukauden tiliotetta eikä tiliotetta kuukauden ajalta.

Luultavasti Kela haluaa pyytää tiliotetta kuukauden ajalta ennen hakemuksen jättämistä (?), mutta saatan olla väärässäkin.

 

ohjeet

Aikaisemmin tuo yllä oleva kehotus on kirjattu jatkotoimintaohjeeksi edelliseen päätökseen ja sen jälkeen samaa asiaa on pyydetty lisäselvityksessä. Nyt jättivät tuon kehotuksen pois ja ilmeisesti on tarkoitus laittaa se sitten seuraan hakemuksen jättämisen jälkeen lähetettävään lisäselvityspyyntöön, koska lakiteknisesti perusosaa saa alentaa kaksi kuukautta kieltäytymisestä lähtien ja nyt annettu käsky olisi vanhentunut liian aikaisin. Luultavasti saman asian lisäselvityspyyntöä ei voida yhden ja saman päätöksen osalta toistaa useita kertoja, kuten minun kohdalla on tehty.

Selvitykset tulevista palkoista

selvitykset tulevista a palkoista a

selvitykset tulevista a palkoista b

Yllä olevassa kannanotossa todetaan, että päätöksen tekemistä ei saa viivästyttää sen perusteella, että odotellaan selvityksiä tukikuukaudelle maksettavista tuloista. Päätöksen jälkeen maksetut ansiotulot voidaan huomioida seuraavan kuukauden laskelmassa, mutta tästä pitää ilmoittaa päätöksessä. Toisin sanoen toimeentulotuen on tarkoitus olla käytettävissä tukikuukauden elämiseen eikä tuen myöntämistä saa siirtää lisäselvityspyynnöillä takautuvaksi tueksi.

Jos seuraavan kuukauden toimeentulotukihakemus on jätetty yli 7 arkipäivää ennen kuukauden loppua, niin päätös ja maksusiirto on tehtävä kuukauden ensimmäinen päivä (Kela maksaa tuen tilille kuukauden toinen päivä, jos päätös ehditään tekemään ajoissa).

Päätös kokoneisuudessaan löytyy netistä: http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/eoar3000.sh?HAKUSANA=831%2F4%2F10

Ellei linkki toimi Oikeusasiamiehen ratkaisut verkossa  ja vasemmassa reunassa löytyy ”Hae ratkaisuja”, johon kannattaa laittaa 831/4/10

Lisäselvityspyynnön yksilöinti ja päätös

tapaamispakko

Yllä olevassa ratkaisussa todetaan, että lisäselvityspyynnössä on kerrottava riittävän tarkasti, mitä asiakirjoja pyydetään ja mihin menessä lisäselvitykset on toimitettava.

Päätöksestä voi lukea myös sen ettei sosiaalityöntekijän tapaamista voida pitää toimeentulotuen myöntämisen ehtona.

Toimeentulotukea oli haettu marras- ja joulukuulle, mutta päätös oli tehty vain joulukuulle, vaikka olisi pitänyt tehdä päätös myös marraskuulle, jolloin toimeentulotuen hakijalla olisi ollut mahdollisuus valittaa marraskuun päätöksestä.

 

paatos-annettava

Vuosia sitten oli hyvin tyypillistä, että toimeentulotukihakemukseen ei tehty päätöstä, jolloin ei voinut tehdä oikaisuvaatimusta tai valittaa hallinto-oikeuteen. Yllä olevassa päätöksessä todetaan, että valituskelpoinen päätös on annettava, vaikka toimeentulotukea ei myönnettäisi.

Toimeentulotuen myöntäminen Kelassa

Vuoden vaihteessa toimeentulotuen myöntäminen siirtyy Kelaan ja Kelan käytännöt ovat vielä hiukan epäselvät.

Itse valmistauduin niukalla makaroni-leipä-joulunvietolla siihen ettei tammikuulle tule lainkaan tukea, mutta löysinkin Kelan nettisivuilta päätöksen ja myönnetyn toimeentulotuen tammikuulle. Päätöksen miten jatkossa pitää toimia – ohjeissa näyttäisi löytyvän sosiaalitoimen yleisesti käyttämä keino hylätä koko toimeentulotukihakemus lisäselvityspyynnöllä ja/tai ainakin uhkaus viivästyttää päätöksen tekoa ellei pyydettyjä liitteitä toimiteta. Mitään määräaikaa työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumiseen ei ole asetettu. Yleensä toimeentulotuessa asetetaan vaadittavalle toiminnalle määräaika, jonka päivämäärän jälkeen voidaan huomioida toimeentulotukilaskelmassa a) vain kohtuulliset kulut, b) huomioida myytäväksi määrätty tai rahaksi muutettava omaisuus käytettävissä olevaksi varallisuudeksi tai  c) laskea työttömän kieltäytymisestä seuraava kahden kuukauden perusosan alentaminen. Kieltäytymisen jatkuessa toistuvilla määräaikojen antamisella varmistetaan jatkuva 40 %:n perusosan alentaminen. Luultavasti laki edellyttäisi jonkin täsmällisemmän määräajan asettamista, vaikka ainakaan hallinto-oikeus ei lainkaan kysele asetetun määräajan perään ja ilmeisesti hallinto-oikeuden päätöksiä tekeville viranhaltijoille on täysin selvää ilman asetettua määräpäivämäärää, mistä päivämäärästä kahden kuukauden kieltäytyminen lasketaan.

Kela myönsi toimeentulotuen vain yhdelle kuukaudelle ja seuraavassa on saamani ohjeet helmikuun toimeentulotuen hakemiseen:

Edellisen perusteella näyttäisi, että Kela saattaa hylätä koko toimeentulotukihakemukseni, mikäli en toimita TE-toimiston todistusta työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisesta. Kun olen ryhtynyt taistelemaan tätä järjestelmää vastaan, niin ihan pakkohan tuon uhkauksen toteuttamista on testata käytännöntasolla.

Lain mukaan koko toimeentulotukea ei saa evätä sen perusteella, että toimeentulotuen tarpeessa oleva henkilö kieltäytyy jostakin työttömälle määrätystä toimenpiteestä, mutta perusosaa voidaan alentaa yleensä sen maksimin 20 % tai 40 %. Toimeentulotuen myöntämisen ehdoksi ei voida myöskään asettaa ensisijaisten tukien hakemista ja niitä myöntämättömiä tukia ei voida laskea tuloksi. Toimeentulotuen myöntämisen ehdoksi ei voida myöskään asettaa selvitystä työnhausta.

Pienen pohdinnan perusteella taitaa muutenkin olla järkevämpää kieltäytyä ilmoittautumasta työttömäksi työnhakijaksi. Minulla ei ole aikomustakaan ryhtyä tekemään palkattomasti töitä tai osallistua yhteiskunnan veronmaksajien maksamaan kalliiseen ihmisarvoa alentavaan päivähoitoon, joten hyvin nopeasti saisin TE-toimiston avulla uuden työssäoloehdon, joka muuttuisi jälleen vuosikausia kestäväksi ikikarenssiksi. Aikaisemmin saamani 5 kuukauden työssäoloehto jatkui TE-toimiston ystävällisellä myötävaikutuksella vuoden 2006 tammikuusta 1.1.2017 saakka (ainakin teoriassa) eli melkein 11 vuotta. Ensi vuoden puolella työttömän ihmisoikeuksia on jälleen kerran heikennetty. Ensi vuoden puolella työttömällä ei ole enää oikeutta kieltäytyä työnhakusuunnitelmaan kirjaamattomista työvoimapoliittisista toimenpiteistä vaan työttömän on alistuttava kaikkeen siihen, mihin viranomaiset määräävät.

Ja ennen kaikkea, mikäli alistuisin TE-toimiston kyykkyhyppelyyn, niin perusosaani ei alennettaisi, jolloin en voisi yrittää saada valittamalla muutosta tuohon perusosan alentamiseen. Mielestäni perusosa on niin pieni ettei sen vastineeksi voida vaatia työpanosta tai osallistumista kyykkyhyppelyyn. Nykyisella tasolla perusosan alentaminen toimii sairaan hyvin tehokkaana kiristysvälineenä, koska vain harvat pystyvät elossa toimeentulotuen alennetulla perusosalla.

Mielestäni työstä pitää aina maksaa käypää palkkaa ja niin sanottuihin aktiivitoimenpiteisiin osallistuvalle työttömälle pitäisi myöntää lisätukea. Nykyinen järjestelmä on mätä, koska työttömän on paha myydä omaa työpanostaan palkan vastineeksi, kun samaan aikaan satojatuhansia palkattomia työntekijöitä tuo työnantajille ilmaisen työpanoksen lisäksi veronmaksajilta kerättyä rahaa. Mätää järjestelmää ei muuta yhtään paremmaksi myöskään se seikka, että kaikesta työttömän aktiivisuudesta seuraa henkilökohtaisen taloustilanteen heikkeneminen.

Näköjään Kela teki myös päätöksen takaisinperinnästä samalle kuukaudelle maksettavasta työmarkkinatuesta.  Edellisen perusteella voisi tehdä hätäisen johtopäätöksen, että Kela laskee tuloksi vain kyseiselle kuukaudelle maksetut todelliset työmarkkinatuet eikä laskelmassa huomioida ”oletettavasti maksettavaa työmarkkinatukea”. Aikaisemmin työmarkkinatuki on laskettu tuloksi ja takaisinperintäpäätöstä samalle kuukaudelle myönnettävästä työmarkkinatuesta ei ole tehty, vaan aikanaan maksetun työmarkkinatuen on katsottu kattavan elinkustannuksia seuraavaan työmarkkinatuen maksatukseen saakka. Toisaalta, Kela voi yrittää hyödyntää lain porsaan reikää siten, että sama työmarkkinatuki voidaan periä takaisin ja samaan aikaan samainen tuki voidaan laskea seuraavan kuukauden käytettävissä olevaksi tuloksi(?). Mikäli ilmoittautuisin työttömäksi työnhakijaksi, niin mahdollisesti saamani työmarkkinatuki perittäisiin takaisin ja sen lisäksi tulevissa päätöksissä voidaan työmarkkinatuki laskea käytettävissä olevaksi tuloksi, vaikka käytännössä työmarkkinatuesta saatua rahaa ei ole käytettävissä kyseisen kuukauden elinkustannuksiin. Tämänkään vuoksi ei kannata ilmoittautua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi.

Olemassa olevan ylipainoni turvin voin ainakin parin kuukauden ajan kieltäytyä ilmoittautumasta työttömäksi työnhakijaksi, jos koko toimeentulotukihakemus hylätään, mutta sen jälkeen ainoa vaihtoehto on ottaa vastaan seuraava ikikarenssi, joka jatkunee sitten eläkeikään asti.

Päivitys 8.3.2017

Perässä olevan linkin kommenttiosuudessa on mainittuna yllä kirjoittamani ongelma, johon tuo työmarkkinatuen takaisinperintäpäätös voi johtaa – ja kun oikein taitavasti näitä vuorottelee, niin joka toinen kuukausi eletään toimeentulotuen miniminormilla ja joka toinen kuukausi 5 eurolla. Toki näissä tapauksissa kannattaa käyttää oikeuttaan valittaa päätöksestä, jolloin sen lain mukaisen toimeentulotuen voi saada viimeistään vuoden kuluttua hallinto-oikeuden päätöksen perusteella.

https://sosiaalinentekija.wordpress.com/2017/01/17/kelan-perustoimeentulotuen-normipaatos-tuottaa-valiinputoajia/

”Se, ettei edellisen kuun lopulla tullutta etuutta huomioda tulona ja tehdään perintä kuluvan kuun etuuteen on johtanut tilanteisiin, joissa asiakas saa muutaman päivän sisään sekä työmarkkinatuen että täyden toimeentulotuen perusosan, yhteensä n. 1000e. Toisella asiakkaalla taas työmarkkinatuki perittiin ja huomioitiin myös laskelmassa tulona, jolloin asiakkaalle jäi 4,68e elämiseen koko kuukaudelle. ”

Kirjallisen yhteydenpidon hyödyllisyys…

OKV/1982/1/2014

kiista keskustelun sisällöstä

Yllä olevasta päätöksestä löytyy yksi tapaus, jossa on tullut kiistaa suullisesti käydyn keskustelun sisällöstä. Kantelija oli toimeentulotukipäätöksen viivästyessä pyytänyt alkuperäiset laskut takaisin, jotta hän voisi maksaa laskut ennen lisäkuluja. Etuuskäsittelijä puolestaan oli tulkinnut, että toimeentulotuen hakija vetää koko hakemuksensa pois ja senkin jälkeen asian hoitamisessa oli kasaantunut sosiaalitoimelle hyvin tyyppillisiä inhimillisiä virheitä, jotka oli saatu korjattua vasta laillisuusvalvojan myötävaikutuksella.

Alkuperäisiä papereita ei kannata koskaan lähettää eteenpäin vaan kannattaa toimittaa skannattu kuva tai kopio alkuperäisestä. Joissakin tilanteissa pitää toimittaa ne alkuperäiset asiapaperit, mutta silloinkin kannattaa ottaa itselle vastaisen varalle talteen kopio/skannattu kuva alkuperäisestä. Eräät kunnat vaativat liittämään toimeentulotukihakemukseen alkuperäiset asiapaperit/laskut ja sen lisäksi pitää toimittaa kaikki sivut (esim. sähkölaskun tarpeelliset tiedot löytyvät yhdeltä sivulta, mutta on toimitettava kaikki 2-3 sivua). Toisaalta voivat vaatia toimeentulotukihakemuksen liitteeksi ”alkuperäistä” asiapaperia/laskua, mutta lähinnä tarkoittavat skannattua kuvaa tai kopiota alkuperäisestä, josta ei saa rajata mitään tietoja ulkopuolelle.

Mikäli toimeentulotukea myönnettäessä hyväksytään liitteeksi vain alkuperäinen asiapaperi/lasku, niin kannattaa tehdä asiasta kantelu oikeuskanslerille tai oikeusasiamiehelle.

Yllä olevassa päätöksessä tulee selväksi myös se seikka ettei toimeentulotukihakemusta voida hylätä vain sen perusteella ettei pyydettyjä lisäselvityksiä olisi toimitettu, vaan päätös pitää tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Toimeentulotukea myönnettäessä on muodostunut yleisesti hyväksytyksi käytännöksi vaatia hakemuksen liitteeksi koko ruokakunnan kaikki tiliotteet, mutta lain kirjaimen mukaan selvitykset tuloista ja menoista on katsottava riittäviksi, joten tässä tapauksessa tiliotteiden puuttuminen ei olisi ollut riittävä peruste koko toimeentulotukihakemuksen hylkäämiseen.

Kuten olen aiemmin kertonut, niin valitettavasti lisäselvityspyyntöä hyödynnetään onnistuneesti koko toimeentulohakemuksen hylkäämiseen. Lisäselvityspyyntö voidaan laatia työnhakutiedoista tai mistä hyvänsä asiasta, mutta sen jälkeen kun kaikki toimeentulotuen myöntämisen kannalta tarpeelliset tiedot on toimitettu, niin voidaan vielä pyytää tiliotteita eteenpäin tai jopa tulevaisuuteen. Kun viivästytetään toimeentulotukipäätöksen tekemistä kuukausilla, niin jälkeenpäin voidaan myöntää toimeentulotuki vain maksamattomiin laskuihin tai katsoa laskuihin lainatut rahat tuloksi, jolloin toimeentulotuen perusosa kutistuu käytännössä alle 60 euroon kuukaudessa. Toki kyseenalaisesta päätöksestä kannattaa tehdä oikaisuvaatimus lautakuntaan ja sen jälkeen laatia valitus Hallinto-oikeuteen, jossa lainoja ei välttämättä katsota käytettävissä olevaksi tuloksi.

Laskelma eli toimeentulotuen suuruus

Alla on toimeentulotukilaskelma syyskuulle 2006 ja päätös on tehty 2.11.2006 eli yli kaksi kuukautta jälkikäteen:

1. kuva päätös 2.11.2006

Syys- ja lokakuu on jo eletty, joten myös syyskuun vuokra oli pitänyt maksaa ettei pysäyttämätön häätöprosessi olisi lähtenyt käyntiin.

Laskelmassa tuloina on huomioitu suoraan vuokranantajalle maksettu asumistuki 253,70 euroa ja syyskuussa laskujen maksamiseen lainattu 147 euroa. Laskelmassa on huomioitu menoina vuokrasta 322,71 euron osuus ja sähkölaksu 46,30 euroa. Perusosaa on alennettu -40 %:lla, jolloin toimeentulotuen perusosan teoreettinen miniminormi olisi ollut 229,62 euroa kuukaudessa.

elokuu 2

Kun suomen lailla pyyhitään persettä ja toimeentulotuki myönnetään kuukausien viipeellä, niin voidaan vuokran ja sähkölaskun maksua varten  lainatut rahat laskea tuloksi.  Todellisuudessa syyskuun tuloksi tulee asumistuki 253,70 euroa ja myönnetty toimeentulotuki 197,93 euroa, josta tietenkin täytyy maksaa laskut eli vuokra 347,00 euroa ja sähkölasku 46,30 euroa. Näin käytännössä toimeentulotuen miniminormiksi jää  58,33 euroa kuukaudessa, joka on maksettu kaksi kuukautta jälkikäteen (edes 229,62 eurosta, saati 58,33 euron summasta ei enää maksella huomautuslaskuja ja toimeentulotuessa näitä laskunmaksun viivästymisestä aiheutuvia ylimääräisiä menoja ei edes huomoida menoina, vaikka ne olisivat seurausta sosiaalitoimen ”auttamisesta”).

Tein päätöksestä valituksen Hallinto-oikeuteen, jossa todettiin ettei perusteita perusosan alentamiseen 40 %:lla ole olemassa, mutta en osannut valittaa laskujen maksuun lainattujen rahojen laskemisesta tuloksi. Nyt löytyy jo ennakkopäätöksiä, että lainoja ei voi laskea tuloksi: Lainat toimeentulotuessa. Tampereen kaupunki maksoi yli vuoden kuluttua Hallinto-oikeuden päätöksen velvoittamana vain tuon miinustetun 40 %:n verran perusosaa.

Sain siis syyskuun 2006 toimeentulotuen vasta marraskuun 2006 alkupuolella ja edelleen lokakuun toimeentulotuesta piti vääntää. Arvatkaapa vaan oliko loka- ja marraskuun vuokra jo maksettu kun lopulta piti tehdä toimeentulotukilaskelma kyseisille kuukausille – tai hylkäävä päätös (?). Lokakuun päätös tehtiin ”jo” tammikuun 10. päivänä, joka taitanee vastata nopeudeltaan sosiaalityöntekijöiden näkemystä ”rahat tänne ja heti”.

Seuraavassa lisäselvityspynnössä todetaan lokakuun toimeentulotukilaskelmaan yleensä riittävä tiliote toimitetuksi ja vastaanotetuksi, mutta vaaditaan tiliotetta 27.11.2006 saakka (tiliote tähän saakka tulee postitse noin joulukuun puolenvälin jälkeen), jotta voitaisiin laskea toimeentulotuki lokakuulle. Luultavasti tuossa vaiheessa olin toimittanut jo marraskuussa tulleen tiliotteen, mutta minun kohdalla toimeentulotukipäätöstä ei voitu tehdä ellen toimittanut tiliotteita ja muita asiapapereita useampana kappaleena. Tuija Rajalan selvityksen mukaan Tampereen kaupungilla ei ole yleisenä käytäntönä pyytää tiliotteita ratkaisupäivämäärälle saakka, mutta minun kohdalla ei voitu myöntää toimeentulotukea samalla tavoin vaan vaadittiin tiliotteita kuukausia eteenpäin eli tulevaisuuden tiliotteita (lisäselvityspyyntö on päivätty 22.11.2006 ja siinä vaaditaan lokakuun toimeentulotukipäätökseen tiliotetta 27.11.2006 saakka – eikä lokakuun toimeentulotuen myöntämisen ehtona voida edes pitää tiliotetta samalle ajalle kuin toimeentulotuki myönnetään).

2. kuva 22.11.2006 lisäselvityspyyntö

Kun toimeentulotuki myönnetään näin ”helposti”, niin jokainen varmaan ymmärtää ettei toimeentulotuen hakeminen ja työnhaku onnistu yhtäaikaisesti. Koskaan ei tiedä, milloin seuraavan kerran saa rahaa tai kuinka paljon. Ellei ole sellainen henkilö, joka elää päivän kerrallaan, niin melkoisella varmuudella kärsiin unettomista öistä ja stressin määrä on tarpeettoman suuri.

Edellisen kaltainen toimeentulotuen myöntäminen ei tapahdu lain mukaisesti, joten tein kanteluita ja lähetin myös turhia viestejä Tampereen kaupungin sosiaalitoimeen. Seuraavassa on sosiaalipalvelupäällikkö Maria Palmgrenin esittämä käsitys lain mukaisesti toteutetusta palvelusta, joka koskee siis jo aiemmin kirjoittamani toukokuun 2007 toimeentulotukipäätöstä. Pelkästään hallinto-oikeuden päätöksen perusteella voidaan todeta, että minua ei kohdeltu lain mukaan ja siihen perustuen.

 

kuva 3. oikein toimittu

  • Sosiaalipalvelupäällikön tulisi tuntea laki toimeentulotuesta.
  • Sosiaalipalvelupäällikön pitäisi tietää, mitä asiakirjoja tarvitaan toimeentulotuen myöntämisessä.
  • Sosiaalipalvelupäällikön tulisi myös tietää, että toimeentulotuenhakijoita tulee kohdella yhdenvertaisesti, jolloin yksittäistä toimeentulotuen hakijaa ei voida simputtaa muita laajemmalla selvitysvelvollisuudella.
  • Sosiaalipalvelupäällikkö tulee tietää, mitä asiakirjoja on toimitettu ja milloin, ennen kuin hän voi ottaa kantaa palvelun lain mukaisuuteen.
  • Sosiaalipalvelupäällikön tulisi myös olla siinä määrin työkykyinen, että ymmärtää päivämäärien merkityksen suhteessa toisiin päivämääriin eli käsitys menneisyydestä -nykyisyydestä – tulevaisuudesta tiettyyn päivämäärään nähden pitäisi kuulua käsityskyvyn piiriin.

Sosiaalipalvelupäällikkö Maria Palmgren pitää siis lain mukaisena, että…

  • vaaditaan tulevaisuuden tiliotteita
  • lain mukaista toimeentulotukea tulevalle kuukaudelle ei tarvitse myöntää
  • toimeentulotuenhakijoita ei tarvitse kohdella yhdenvertaisesti
  • sosiaalityöntekijällä on oikeus olla vastaanottamatta toimitettuja lisäselvityksiä
  • Tampereen kaupungin sosiaalitoimen työntekijöillä ei ole velvollisuutta ohjata viestiä edelleen oikealle henkilölle (minä lähetin lisäselvitykset kirjaamon kautta suoraan sosiaalityöntekijälle ja sen lisäksi hänen esimiehilleen, jonka jälkeen todettiin etten toimittanut lisäselvityksiä, vaikka ne on kuittaantunut vastaanotetuksi useissa sosiaalitoimen laatimissa asiakirjoissa).
  • sosiaalityöntekijällä on oikeus simputtaa ja antaa valheellisia lausuntoja ”että on myönnetty ne toimeentulotuet, joita voidaan myöntää” ja jättää mainitsematta, että on lain vastaisesti asetettu toimeentulotuen myöntämisen ehdoksi tulevaisuuden tiliotteita ja sellaisia lisäselvityspyyntöjä, joita ei edes voida pitää toimeentulotuen myöntämisen ehtona.

On tietenkin aika utopista odottaa sosiaalityöntekijöiden toimivan lain mukaisesti kun edes sosiaalipalvelupäällikkö ei näe siihen mitään syytä.

Minun kohdalla ei voida puhua lain noudattamisesta vaan kohtelu menee reippaasti sadismin puolelle. Suomessa on voimassa Suomen laki, mutta jostakin kumman syystä sallitaan lakia rikkovat käytännöt. Laillisuusvalvonta ei toimi, koska laillisuusvalvonnalle riittää viranhaltijan antama lain mukainen selvitys/väite ja sen lisäksi suhtaudutaan asiakirjoillakin todistettavissa oleviin tapahtuneisiin tosiasioihin ylimielisesti.

Toimeentulotukipäätöksen tekemiseen tositteet tuloista ja menoista on katsottava riittäviksi, mutta nykyisin vaaditaan myös tiliotetta, mutta silloinkin viimeisin postin tuoma tiliote pitäisi riittää eikä voida vaatia ylimääräisiä lisämaksullisia tiliotteita. Verkkopankista tiliotteet saa tietenkin helposti edelliselle päivämäärälle, jos on käytettävissä tietokone, nettiyhteys ja ne verkkopankkitunnukset, mutta näitä ei voi pitää edellytyksenä toimeentulotuen hakemisessa.

Oikeus toimeentulotukeen määritellään laissa ja tarve osoitetaan asiapapereilla, jolloin henkilökohtaista käyntiä ei voida asettaa toimeentulotuen myöntämisen ehdoksi. Hallintolaki velvoittaa olemaan henkilökohtaisesti läsnä, jos se on asian hoitamiseksi välttämätöntä, mutta pitää olla riittävät perusteet, miksi henkilön pitäisi henkilökohtaisesti toimittaa asiapaperit tai olla läsnä kun tehdään toimeentulotukilaskelma.