Ristiriita ymmärtämättömyydestä

https://www.iltalehti.fi/politiikka/201809132201196904_pi.shtml

Työttömyyseläkeputkessa oleville on tullut yllätyksenä, että aktiivimalli koskee myös heitä. Aikaisemmin työttömyyseläkeputkeen päässeet ovat saaneet elää ansiosidonnaisella/työmarkkinatuella ilman muille työttömille kuuluvia velvollisuuksia.

Työttömyysturvan maksajat siis kertovat ettei aktiivimallilla ole saavutettu merkittävää vaikutusta työttömyysturvaa saavien työllistymiseen.

TE-hallinnon ihmiset puolestaan kertovat innoissaan, kuinka työttömät ovat ”aktivoituneet”.

Kun se työttömyysturva on kohtuullisiin elinkustannuksiin suhteutettuna aivan liian pieni, niin työttömät pyrkivät entistä aktiivisemmin täyttämään aktiivisuusehdon osallistumalla turhauttaviin työllistämispalveluihin, jotta siitä liian pientä työttömyysturvaa ei leikattaisi vieläkin pienemmäksi.

Aktiivimallin ainoa kiistaton ja tyydytystä tuottava vaikutus on niille ihmisille, joiden mielestä työttömän pitää osallistua aktiivisesti kyykkyhyppelyihin, vaikka sillä ei ole mitään työllistävää vaikutusta ja kyykkyhyppelyiden järjestämisestä aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain useiden miljardien lasku.

 

Mainokset

Me vaaditaan lisää rahaa…

https://www.yrittajat.fi/tiedotteet/593896-tyotasuomeen-15-keinoa-tyollisyyden-parantamiseen

Kohta 1. Tarpeettomasta ja epämieluisasta työntekijästä pitäisi päästä helpommin eroon.

Mitkä asialliset syyt oikeuttaisi irtisanomiseen? Nykyäänkin huonon työntekijän voi irtisanoa, mutta olisihan se yrittäjän etu, jos ”asiallisilla syillä” voisi vaihtaa entisen työntekijän nopeasti  halvempaan ja/tai pätevämpään työntekijään.

Yritystoiminnan kannalta on ongelmallista, että työnantajat eivät enää ole valmiita sitoutumaan työntekijään. Työnantajat odottavat, että tarpeen tullessa jostakin taikaseinästä putkahtaa ammattitaitoinen työntekijä, joka työn tehtyään häviää yhtä vaivattomasti samaiseen taikaseinään.

Kohta 2. Työaikajoustoista pitää saada sopia työnantajan tarpeen mukaan.

Paikallisen sopimisen kiellot rajoittavat… mm.  työntekijän joustamista vuorokausilevosta, päivittäisestä lepoajoista, viikottaisesta vapaa-ajasta ja sunnuntaityöstä… eli tavoitteena olisi työnantajan tarpeiden mukaan joustava työntekijä.

Eihän työntekijällä ole mitään muuta elämää kuin työteko.

Kohta 3. Yrittäjien perheenjäsenille työttömyyskorvaus, jotta yrittäjät uskaltaisivat aiempaa rohkeammin palkata perheenjäseniään töihin.

Hiukan ihmetyttää, että mistä se rohkeus perheenjäsenien palkkaamiseen tulisi, jos heidät tulkitaan yrittäjiksi, joille ei siis työttömyyskorvauksia makseta.

Miksi tätä pitäisi muuttaa? Kun yrittäjän työttömälle perheenjäsenelle ei makseta työttömyyskorvauksia, niin sehän on työnantajien mukaan kannustavin tilanne työpaikan saamiselle/vastaanottamiselle!

Kohta 4. Lisää Enemmän palkkatukea työttömän työllistävälle yrittäjälle ja työehtosopimuksen sitovuuteen joustoa.

Halutaan lisätä yrityksen kannattavuutta veronmaksajien rahoilla ja maksaa työntekijöille työehtosopimuksia pienempiä palkkoja.

Saku kirjoitti palkattomista ja siinä yhteydessä palkkatuesta: https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2018/08/26/palkaton-on-halvin/ … ja vasta sitten tajusin, että palkkatuen pitäisi kattaa suuremman osan palkasta. Aluksi ymmärsin palkkatuen lisäämisen tarkoittavan, että palkkatukea pitäisi riittää useammalle henkilölle, mutta palkkatukea jää siis käyttämättä.

Kohta 5. Työttömyysturvaa on pienennettävä.

Työttömyysturvaa on porrastettava siten, että työttömien on taloudellisesta pakosta nopeammin otettava vastaan palkatonta tai alipalkattua työtä.

Työn hakeminen on aina kuulunut työttömyyskorvauksen saamisen ehtoihin, joten velvoittavuuden lisääminen tarkoittanee työntekoa työttömyyskorvausten vastineeksi.

Kohta 6. Työttömyysturvan lisäpäivät on poistettava.

Näin on mahdollista saada eläkeiän kynnyksellä työttömäksi jääneiden kovan luokan ammattilaisten tietotaito yrittäjien hyödynnettäväksi pilkkahinnalla.

Kohta 7. Yrittäjien toimintaan pitää vain luottaa.

Yrittäjät ovat tehneet ”tuottavaa pisnestä”, jonka ongelmista on poikinut säätelyjärjestelmä (kortit, luvat…), joiden tavoitteena on ylläpitää työskentelyn turvallisuutta ja varmistaa ettei kenenkään terveyttä vaaranneta.

Kohta 8 ja 9. Yritystoiminnan tunaroinut ja laskut muiden maksettavaksi jättänyt yrittäjän pitää saada aloittaa uudestaan.

Konkurssin tehneen yrittäjän esteitä pitää poistaa…  Tietenkin toiset yritykset ajautuvat konkurssiin hyvästä yrittämisestä huolimatta ja heidän yrittämisen esteitä voisi poistaa.

Kohta 10. Yrityksiä on suojeltava lakimuutoksilla petoksen tekijöiltä.

Mitä lakimuutoksia pitäisi tehdä? Suurin ongelma lienee ettei petoksen tekijöiltä saada menetettyjä rahoja takaisin edes oikeuden päätöksellä ja ulosoton kautta(?).

Lieneekö tässä perimmäisenä taka-ajatuksena, että yhteiskunnan pitäisi ryhtyä maksamaan korvauksia petoksen kohteeksi joutuneille yrittäjille?

Kohta 11. Työntekijän palkkaverotusta on kevennettävä.

Kun työntekijän verotusta kevennetään, niin työntekijän kannattaa vastaanottaa pienipalkkaisempikin työ. Yrittäjä saa työntekijän halvemmalla ja näin omaan pussiin jää enemmän.

Kohta 12. Lisää palkkatukea ja toimeentulotuen miniminormin alittavaan palkkaan automaattinen toimeentulotuki, joka toteutetaan negatiivisena verotuksena.

… eli työntekijän pitäisi tyytyä pienempään palkkaan ja yhteiskunnan pitäisi maksaa suurempi osuus työntekijän palkasta, jotta ahneelle yrittäjälle itselleen jäisi enemmän.

Kohta 13. Yrittäjien pitää saada rakentaa ilman kaavoituksen ja rakentamisen säädöksiä.

Pitäisikö yrittäjän saada perustaa esim. romuuttamo tai kivimurskaamo minne tahansa välittämättä sen vaikutuksista ympäristöön?

Kohta 14. Asuntolainojen verovähennys poistettava.

Eli halutaan nopeuttaa lainarahalla omistusasunnon hankkineiden taloudellista pakkoa myydä koti ja muuttaa työn perässä toiselle paikkakunnalle.

Kohta 15. Aikuiskoulutustukeen käytetyt varat käytettävä todennäköisesti työllistyviin.

Aikuiskoulutustukea pitäisi myöntää entistä enemmän todennäköisesti työllistyviin TYÖPAIKATTOMIIN, jolloin yrittäjille jäisi mahdollisuus hyötyä aikuiskoulutustuella opiskelleiden työttömien palkattomista työpanoksista.

Yhä röyhkeämmin yritysten palkanmaksua halutaan siirtää veronmaksajien kannettavaksi. Yrittäjän riskiä puolestaan halutaan siirtää työntekijöille. Ehkä hävyttömintä on vaatimukset huonontaa tuntemattomien ihmisten taloudellista tilannetta, vaikka sillä ei olisikaan suoraan vaikutusta yritysten toimintaan. Halutaan vain kiristää ihmisten taloudellista tilannetta niin paljon, että työehdoista ja palkasta piittaamatta kertakäyttötyöntekijöitä ilmoittautuu yrittäjän palvelukseen tarpeen mukaan.

Huomionarvoista on , että yrittäjien vaatimuksia kuvataan työnantajan ja työntekijän välisenä sopimisena, mutta samassa yhteydessä häpeämättä vaaditaan työttömien taloudellisen tilanteen kiristämistä sellaiseksi, että heidän on hakeuduttava toiselle paikkakunnalle työskentelemään alle minimitoimeentulon. Menee vähän liian pitkälle, kun yrittäjät alkavat arvottamaan luomaansa ”työpaikkaa” niin arvokkaaksi, että veronmaksajien on maksettava yrittäjälle palkkatukea ja sen lisäksi pitäisi luoda myös negatiivinen tuloverotus, jossa toimeentulotuki myönnettäisiin automaattisesti negatiivisen verotuksen muodossa.

Jos kannattamatonta yritystoimintaa pyörittävä yrittäjä on tuen tarpeessa, niin se tuki pitäisi myöntää suoraan yrittäjälle  eikä käyttää työntekijää ”verorahoilla loisivana” -syntipukkina. Kun tuki myönnetään suoraan hyötyjälle, niin yhteiskunnan kukkarosta loisiva yrittäjä ei voi paukuttaa poskeaan veronmaksajana. Kun tuki myönnetään suoraan hyötyjälle, niin tuki myönnetään yrityksen taloustilanteen perusteella eikä palkkansa/elantonsa rehellisesti ansaitsevan työntekijän taloustilanteen perusteella.

Tuen pienentämisellä ja puhuttelulla työttömät saadaan töihin

Ihan yksinkertaistettuna työtön saa töitä kun työnantajalla on tekemätöntä työtä, johon hän haluaa työntekijän. Työtön saa palkkatyötä, jos työnantajalta löytyy palkanmaksuhalua, muuten työtön työllistyy palkatta. Jotta edellinen tapahtuisi parhaalla mahdollisella tavalla, niin työnantajan ja työntekijän pitäisi kohdata, mutta mielellään ilman TE-toimistoa, jolloin saadaan varmemmin myös veronmaksaja.

https://www.verkkouutiset.fi/temn-johtaja-hallituksen-toimet-parantaneet-tyollisyytta/

Yllä olevassa jutussa palkannostovelvollinen toteaa, että työttömyys vähenee kun työttömien nälkävyötä kiristetään. Edellinen edistää työllistymistä palkkatyöhön ainoastaan niissä tapauksissa, joissa työttömällä on aina halutessaan mahdollisuus saada hyväpalkkaista työtä ja näin pysytellä ansiosidonnaisella päivärahalla. Väittäisin kuitenkin, että suurin osa työssäkäyvistä haluaa kokopäivätyön ilman työttömyysjaksoja, koska siten toimeentulo on turvatumpaa ja näin voi maksimoida oman elintasonsa.

Miten määräaikaiset haastattelut voisivat edistää työllistymistä? Ehkä joku hakeutuu aktiivisemmin työelämään välttääkseen nöyryyttävän puhuttelun, mutta vaikea uskoa nöyryyttämisen johtavan tuloksiin. Puhuttelut tuskin johtavat työllistymiseen palkkatyöhön, mutta näillä puhutteluilla voidaan työtön painostaa johonkin työllistämistoimenpiteeseen, joka ilmeisesti tulkitaan onnistuneeksi työllistymiseksi.

Toistaiseksi tuloksia työttömyyden vähenemisestä ei löydy työttömyyskorvaustilastoista, mutta edelleen pää punaisena yritetään negatiivista tulosta vääntää positiiviseksi tulokseksi.

Ruman asian vääntäminen ihanaksi

Usein jää huomaamatta poikkeuksellinen lahjakkuus vääntää ihmismielen pahuus joksikin tavoiteltavaksi asiaksi, kun itse kuuluu kohderyhmään, jonka itsemäärämisoikeutta ja ihmisoikeuksia loukataan.

https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/690979-kolumni-tekoja-tyollisyyden-kasvun-puolesta-on-jatkettava

Kokoomuksen kansanedustaja Sofia Vikman siis lähinnä kirjoittaa tavoitteesta, jossa väärään sukuun syntyneiden ihmisten työpanos otetaan palkatta. Tavoite on ihmisoikeuksien ja suomen lain kannalta tuomittava, mutta valitettavasti positiivisia mielikuvia herättävillä kiertoilmaisuilla suomessa on jo onnistuttu laillistamaan mahdollistamaan pakkotyön teettäminen. Kuten Sofia Vikman kirjoittaa, niin hänen mielestään nykyjärjestelmää on muutettava työttömän kannalta entistä kannustavammaksi ja velvoittavammaksi, mutta hän osaa ilmaista tämän asian kieroutuneen positiivisesti.

Sofia Vikman kirjoittaa, että tarvitaan lisää tekoja sen puolesta, että yhä useampi suomalainen on töissä. Tässä yhteydessä Sofia Vikman ei kuitenkaan tarkoittane palkkatyötä, koska ongelmat löytyvät kannustinloukuista ja tukijärjestelmästä. Lienee hyvin yksinkertaisesti ymmärrettävä seikka, että mikäli ihmiselle löytyy rehellistä palkkatyötä, niin silloin kannustinloukkujen ja tukien byrokraattisuudella ei ole työllistymistä estävää merkitystä.

Kannustinloukkujen ja tukien byrokraattisuus korostuu tilanteessa, jossa ammattitaitoinen työntekijä halutaan ottaa tarvittaessa ja potkaista pellolle kun ei tarvita. Kokoomuksen lietsoma viha työttömiä kohtaan kuitenkin paljastaa, että kyse ei enää ole palkkatyövoiman saatavuudesta, sillä työttömien joukostahan ne tarpeen mukaan palkattavat ammattitaitoiset palkkatyöntekijät löytyisivät ja otettaisiin tarpeen vaatiessa palkkalistoille. Todellisuudessa kyse on työnantajien laajentuneesta palkanmaksuhaluttomuudesta, jossa  työttömien työpanos pitää saada palkatta ja verovaroista maksettavien korvausten kera.

Seurassa oli TE-toimiston virkailijan näkökulmaa työttömien hyväksikäytöstä: https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/aktiivimalli-jaavuoren-huippu-pysayttava-kirje-asiantuntijalta-palkattoman-tyon-maara-rajahtanyt/

Myöhemmin saatiin virallinen näkemys: https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/ministerio-kommentoi-hurjia-vaitteita-ilmaistyosta-taysi-yllatys-meille-suomensimme-sekavan-vastauksen/

(edellä olevan linkin kirjoituksesta käy selväksi, mille kyvyille verovaroista maksetaan palkkaa)

Henkilöt, joiden pitäisi tunnistaa, tietää ja tehdä jotain epäkohtien korjaamiseksi ovat tietämättömiä tai täysin piittaamattomia asioista.

Sofia Vikmanin väitteestä huolimatta lyhytaikaista työntekoa ei tee yhtään (taloudellisesti) kannattavammaksi se seikka, että tuki ei katkeaisi tai viivästyisi. Toki tuen saamisen joustavuus lyhytaikaisissa työsuhteissa helpottaisi pätkätyöläisen elämää, mutta tämä ei ole koskaan ollut kokoomuksen tavoite, sillä kokoomus on aina ollut avoimesti vaatimassa työttömien taloudellisen tilanteen kiristämistä, jotta yhä useamman työttömän olisi pakko luovuttaa työpanoksensa huonommalla palkalla tai yhä useammin täysin palkatta.

Sofia Vikman kirjoittaa, että jokainen ansaitsee mahdollisuuden osallistua yhteiskuntaan kykyjensä mukaan. Huvittavaa asiassa on, että Sofia Vikman kuitenkin ymmärtää ettei tätä ansiota vastaanoteta ilman pakkoa. Miksi joidenkin henkilöiden kykyjen mukainen työpanos pitäisi pakko-ottaa palkatta? Jos henkilön kykyjen mukainen työpanos ei ole palkan arvoinen, niin, miksi se pitäisi pakko-ottaa yhteiskunnalle aiheutuvista kustannuksista piittaamatta? Miten ihminen voi olla täysin palkanmaksukelvoton, mutta hänen työpanoksen välittäjälle ja vastaanottajalle ollaan valmiita jakamaan verovaroja?

Sofia Vikman kirjoittaa inhimillisemmästä tukimuodosta, mutta jättää kirjoittamatta sen epäinhimillisemmän vaihtoehdon. Kun Kokoomuksen ajama osallistumistulo pakottaa väärään sukuun syntyneet luovuttamaan työpanoksen palkatta, niin tuskin Sofia Vikman tarkoittaa nykyisen ”muodollisesti vapaaehtoisen” pakkotyön olevan se epäinhimillisempi vaihtoehto.

Mitä tulee Sofia Vikmanin väitteeseen Pirkanmaan työnhakijoiden määrän vähentymiseen viideksennellä.

http://raportit.kela.fi/linkki/39336024:

Edellisen taulukon lisäksi tulee työttömyyskorvauksien ulkopuolelle joutuneet työttömät: https://yle.fi/uutiset/3-10329531

Ja kuten toinen kokoomuksen kansanedustaja Petteri Orpo paljasti, niin 250 000 työtöntä on syrjäytetty pysyvästi palkkatyömarkkinoilta, vaikka toisaalla kokoomus levittää propagandaa Sofia Vikmanin tapaan työttömien tuloksellisesta auttamisesta työnteon piiriin.

https://demokraatti.fi/orpo-myonsi-ei-synny-tasapainoista-budjettia-syyna-250-000-hengen-tyottomyyden-kova-ydin/

Työttömyyspalveluiden piirissä pyörii pysyvästi 250 000 työtöntä ja se ”tuloksellinen työllistäminen” tarkoittaa lähinnä palkattoman työn teettämistä. Kun verovaroista maksetaan 250 000 työttömän pakkopalvelut, niin se todellakin maksaa. Järkevin vaihtoehto olisi lopettaa kaikki hyödyttömät ja palkkatyöhön työllistymistä estävät työllistämispalvelut kokonaan.

Työttömän neuvottelumahdollisuudet

Kaikki tupaavat uskomaan virallisen propagandan, että TE-toimisto olisi jokin sellainen taho, joka antaisi työttömälle palkatyöhön työllistymiseen tähtäävää palvelua.

Aika ajoin löytyy myös työttömäksi jääviä henkilöitä, jotka toimivat aivan kuin työllistämispalveluiden tarkoituksena olisi edistää työttömän palkkatyöhön työllistymistä, jolloin tähän väärinkäsitykseen pohjautuvat kuvitelmat tavoitteesta ja omasta päätäntävallasta yleensä johtavat tukien menettämiseen.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005779619.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=2&utm_source=tf-other&share=dbe690bccaeb4f5e115f5f217a15c73d

Ensimmäinen virhe: Henkilö luulee, että jonkin työttömän velvollisuuden voisi suorittaa ”alta pois”. Häneltä jää tiedostamatta, että työttömän velvollisuudet johtavat vain loputtomien velvollisuuksien ketjuun. Kuten lehdistäkin on saanut lukea, niin useat työttömät ovat tehneet vuodesta toiseen työttömän statuksella töitä, josta työkaveri on saanut palkkaa.

Toinen virhe: Henkilö luulee, että työttömällä olisi oikeus päättää, mikä on järkevää. Yleensä työttömän on osallistuttava kaikkeen aktiviteettiin, joka on hänen suoritettavakseen sovittu/määrätty. Sanktioita on määrätty jopa siitä, että työtön on päättänyt jonkin ”työllistämispalvelun” ja siirtynyt palkkatyöhön.

Kolmas virhe: Kaiken kokemansa jälkeen henkilö edelleen uskoo työttömien kohteluun liittyvää poppagandaa ja kuvittelee, että sanktio olisi jäänyt antamatta, mikäli hän olisi ilmoittanut koulutuksen tarpeettomuudesta TE-toimistoon. Missään historian vaiheessa työtön ei ole saanut jättäytyä pois työllistämispalvelusta ja sitten nostaa samalta ajalta työttömyyskorvauksia.

Mikäli työtön ei itse onnistu työllistymään palkkatyöhön, niin TE-toimistossa lähinnä varmistetaan, että työtöntä hyväksikäytetään kauppatavarana ja/tai palkattomana työntekijänä.