Työtön ei tiedä edes kokemaansa

https://yle.fi/uutiset/3-9709763

 

Uudenmaan alueella on jutun tekohetkellä 3500 työkokeilijaa ja kuukausittain noin 1200 aloittaa työkokeilun. Tyhmempi voisi väittää, että näin suuri palkattomien työntekijöiden tarjonta vaikeuttaa työllistymistä palkkatyöhön, mutta tällaista älykyyttä ei löydy työttömien palveluita järjestävien viranhaltijoiden pääkopasta.

Suppeallakin talouselämän ymmärryksellä pystyy tekemään päätelmän, että palkatonta työvoimaa hyödyntävä yritys saa kilpailuetua, joka ei voi olla vääristämättä yritysten välistä kilpailua, mutta työttömien palveluita järjestävät kiistävät tällaisen mahdollisuuden.

Työttömille tarjottujen palveluiden hyödyttömyys löytyy tilastoista, mutta jokin ”järkeä suurempi voima” saa vain lisäämään näiden hyödyttömien palveluiden ostamista ehtymättömillä verovaroilla. Lapsilta, sairailta, eläkeläisiltä, opiskelijoilta ja työttömien tuistakin otetaan pois, mutta työttömien kyykyttämispalveluiden ylläpitämiseen löytyy aina veronmaksajien rahaa, miksi kukaan ei kyseenalaista tällaista yhteiskunnan varojen käyttöä?

Edellisellä ei edes saavuteta nykyistä pohjanoteerausta, vaan työttömien omat kokemuksetkin pitää kiistää: Kuinkahan moni suomen työtön on joutunut tilanteeseen, jossa nenän alle työnnetään paperi allekirjoitettavaksi ja allekirjoittamatta jättämisen kerrotaan johtavan työttömyyskorvauksen menettämiseen. Edellisestä huolimatta Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston johtaja Jarmo Ukkonen pitää mahdottomana, että työtön ei saisi ”kirjoittamattomien työkkärilakien mukaisessa käskyjenjakotilanteessa” jostain utopiaulottuvuudesta oikeaa tietoa työttömän oikeuksista, laista, lain tarkoituksesta ja kaikelta pahuudelta suojelevaa voimakenttää, joka auttaa selvitymään asiakirjan tarkistamisesta lakimiehen tarkuudella ja pomminpurkajan hermoilla, vaikka kaksi tai useampi henkilö on painostamassa ja varmistamassa ettei työttömälle jää aikaa kyseenalaistaa koko tapahtumaa.

Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen myymälätoiminnan johtaja Kirsi Siitonen tietää, että kritiikki johtuu ainoastaan hyväksikäytettävän voimavaroista. Henkilö luultavasti tarkoitti, että alistetut/nöyryytetyt valittavat ja muut ovat kiitollisia kohtelustaan, mutta tämäkin vain kuvaa nykyisen tilanteen vakavuutta.

Ajatelkaa, kuinka kauan ihminen on saanut alistaa toisia ihmisiä ja missä määrin, kun ihmiselle itselleen on muodostunut käsitys, että hän voi kumota toisen ihmisen oman kokemuksen ja mielipiteen aivan kuin tällä toisella ihmisellä ei olisi kykyä tai oikeutta omaan näkemykseensä.

Kuinka välttää karensseja

Paras keino välttää karenssit on muistaa, että työvoimavirkailijat eivät ole auttamassa työtöntä työllistymisessä palkkatyöhön. Työvoimavirkailijoiden ainoaksi tavoitteeksi on jäänyt työttömän ”kannustaminen”, joka toteutetaan rakentamalla työttömälle aktivoiva miinakenttä ja valvomalla ettei työttömälle luvatonta aktiivisuutta esiinny.

Mikäli työtön haluaa työllistyä, niin ne kuviot on tehtävä ihan omana aktiivisuutena, omalla ajalla ja työvoimavirkailijoille asiasta kertomatta.

 

Seuraavassa jutussa henkilö oli suotunut miinan asettamiseen, joka sitten työkiireiden vuoksi räjähti näpeille ja samalla vei henkilön pariksi kuukaudeksi työttömyyskorvausten ulkopuolelle:

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706232200226644_u0.shtml

Edellinen olisi vältetty, jos henkilö olisi kieltäytynyt laittamasta cv:tä nettiin, koska tästä kieltäytymisestä ei voi seurata karenssia. Kieltäytymisestä huolimatta henkilö olisi kuitenkin halutessaan voinut laittaa sen cv:n nettiin. Hän teki virheen kun sitoutui laittamaan cv:n nettiin, koska tämän jälkeen suostumus sitoo työtöntä ja mitään järjellistä tai älyllistä joustavuutta asiassa ei sen jälkeen enää ole olemassa.

Kaikki mihin sitoutuu on toteutettava, vaikka saisi palkkatyöpaikan, sillä määrättävällä karenssilla voi olla vaikutusta seuraavan työttömyysjakson alkaessa.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706292200236975_u0.shtml

Paperimiehen kohdalla toteutui tyypillinen karenssi, jonka perusteet saatiin yksinkertaisesti kirjaamalla järjestelmään tieto työsopimuksen irtisanomisesta. Karenssi kumoutuu, mikäli paperimies pystyy hyväksyttävästi todistamaan kirjatun tiedon vääräksi. Työnantajan kirjallinen ilmoitus voisi riittää, mutta ei välttämättä. Työtön on aina syyllinen ellei voi muuta todistaa, työttömän syyllisyysolettama on erittäin vahva, koska se ei perustu kirjoitettuun lakiin vaan yleisesti hyväksyttyyn käytäntöön.  (Ikikarenssiin 2006)

Nykyään pidän lomat kohdalla ”lomapäivät” laskettiin työttömyyskorvauksettomaksi ajaksi. (Minunkin kohdalla lomakorvauspäivät on laskettu karenssiajan alle -en tiedä, onko kyse ihan vakiituneesta käytännöstä vai pärstäkertoimeen  perustuvasta harkinnasta laittaa työnhaku alkamaan vasta lomakorvauspäiviä vastaavan ajan kuluttua)

Piinalta ainakin hetkeksi säästynyt olisi välttänyt karenssin rustaammalla jonkinlaisen työhakemuksen, johon olisi voinut laittaa aloittavansa/aloittaneensa työt toisessa yrityksessä. Tässä oli ilmeisesti sellainen tilanne ettei työnhakijaksi ilmoittautumisen jälkeen toteutunut ensimmäinen aikavaraus/työttömän kyykkyhyppäys käskystä, jolloin koko aiempi työnhakuaika poistui ja kaikki työttömyyskorvaukset perittiin takaisin. Edellisen mahdollisuutta voi minimoida änkeämällä aikavaraukselle mahdollisimman nopeasti työnhakijaksi ilmoittautumisen jälkeen, jolloin mahdollinen sanktio alkaa juuri sillä päivämäärällä kuin kieltäytyminen tulkitaan tapahtuneen, joten jo maksettuja työttömyyskorvauksia ei peritä pois. (TE-keskuksen selvityspyyntö)

Hellun tapaus on hyvin tyypillinen, käden vamma ja käyttökielto, mutta valitettavasti Hellu ei ole sairauspäivärahalla vaan työttömyyskorvauksella. Tilanteesta muodostuu mahdollisuus auttaa työtön työttömyyskorvauksien ulkopuolelle ja työvoimavirkailija ei voi jättää hyödyntämättä kirjoittamattomien työkkärilakien mukaisia velvotteitaan. Oliskohan tämä karenssin voitu välttää menemällä työpaikalle ja/tai ilmoittamalla työnjohdolle, että heti ensimmäisenä työpäivänä minä lähden hakemaan työpaikkalääkäriltä sairaslomaa, jolloin henkilöä ei ehkä olisi valittu työpaikkaan ja silloin lääkärintodistuksella olisi ollut enemmän merkitystä? Tässä karenssissa taisi olla oleellista, että henkilö itse päätti ettei työnantaja ota töihin tai kieltäytyi vastaanottamasta työtä, jolloin lääkärintodistuksella ei kumota työttömän kieltäytymistä. Mikäli työnantaja olisi perustellut työnhakijan valitsematta jättämistä työkyvyttömyydellä, niin silloin lääkärintodistus olisi saattanut riittää karenssin kumoamiseen.

Kyykytystä kohdalla allekirjoitetussa suunnitelmassa taisi olla mainittuna työkokeilu tai työvoimapoliittiset toimenpiteet, jolloin työtön on sitoutunut toimintaan ja kieltäytymisestä seuraa karenssi. Tässä tapauksessa työttömän mikään aktiivisuus ei olisi riittävä, koska työvoimavirkailija käyttää aina ylintä valtaa työttömään nähden. Ennen vanhaan tämän karenssin olisi voinut välttää vaatimalla poistamaan suunnitelmasta kaikki ylimääräiset vaihtoehdot ja kirjaamalla vain toteutettava suunnitelma riittävällä tarkkuudella. Nykyään saattaa olla ettei työttömän allekirjoituksella ilmaistua vapaaehtoista suostumusta enää tarvita, vaan työvoimavirkailija käskee ja tottelematta jättäminen johtaa työttömyyskorvausten menettämiseen.

Hyvin pian pitkäaikaistyötön sai karenssin, koska ei pysty todistettavasti esittämään hakeneensa työpaikkaa. Kuten lehdissä on kirjoitettu, niin osalla postin viivästyminen tai postin katoaminen on ollut riittävä peruste karenssin kumoamiseen, mutta useimpien kohdalla karenssi pysyy. Ehkä tämän henkilön kannattaisi ottaa yhteyttä yritykseen, jonne on hakemuksen lähettänyt ja pyytää sieltä vahvistus työpaikan hakemisesta. Varmin keino on lähettää työhakemus sähköpostilla tai ottamalla kuvakaappaus netissä täytetystä hakemuksesta (kannattaa säilyttää ainakin vuoden ajan), mutta luultavasti tällainen tilanne ratkeaa vain työnantajan lähettämällä vastauksella. ( työttömän väärä aktiivisuus ).

Mies 35 kertoi aikomuksesta rikkoa työttömän työttömyyskorvausten nostamisen ehtona olevaa pasiivisuusvelvoitetta. Tämän kaltaiset tilanteet välttää kun ei puhu omista asioistaan mitään ylimääräistä – kannattaa pidättäytyä perusoletuksessa, että pöydän toisella puolella istuu elämäsi pahin kiusaaja, jolle on annettu älytön mielivalta päättää sinun elämästäsi, joten suu supussa ja mahdollisimman vähän sanomista työvoimavirkailijan hutkittavaksi.

Kauhea tilanne kohdalla saattaa olla kyse siitä, että työttömyyskorvaukset maksetaan takautuvasti, jolloin ne lasketaan käytettävissä olevaksi tuloksi maksupäivämäärän jälkeiselle ajalle, mutta työttömyyskorvauksia ei voi jaksottaa useammalle kuukaudelle, jolloin ainakin seuraavalle kuukaudelle se toimeentulotuen alennettu peruosa ja asumiskustannukset pitäisi saada. Näistä lain vastaisista päätöksistä pitää vain jaksaa tehdä oikaisuvaatimus ja aikoinaan valitus hallinto-oikeuteen. Kyseessä on kuitenkin työttömän tuplarangaistus, siinä mielessä, että karenssin lisäksi toimeentulotuen peruosaa alennetaan, mutta ainakaan hallinto-oikeus ei tulkitse tätä päällekkäiseksi seuraamukseksi samasta rikoksesta.

Siis aivan järjettömän sairasta hommaa, mutta valitettavasti näin homma toimii käytännön tasolla.

Suostukaa vain siihen toimintaan, mistä ei voi kieltäytyä ilman karenssia. Suunnitelmaa voidaan päivittää tarpeen mukaan (toisin työvoimavirkailijat eivät välttämättä suhtaudu tähän suopeasti, sillä se loukkaa heidän määräämisoikeuttaan), mutta yleensä suunnitelmassa on mainittava se seikka, johon tarvitsee työvoimavirkailijan puoltamisen tai yhteiskunnan myöntämän tuen.

Mahdollisuus palkkatukipaikkaan on mainittava suunnitelmassa, mutta ei kannata suostua/kirjata vain palkkatukimahdollisuutta, vaan kannattaa kirjata suunnitelmaan – milloin, minne, mihin tehtäviin.. jne – eli ne rajaehdot/odotukset, joiden katsot parantavan omaa työllistymistäsi.

Mahdollisuus työllisyyskurssiin on myös mainittava suunnitelmassa, mutta kannattaa kirjata suunnitelmaan omaa työllistämistä parantavat työllistämiskurssit ettei joudu jollekin räkäpupunpussauskurssille.

Tietämättömät tekevät…

Miksi ihmeessä sellaiset ihmiset tekevät tutkimuksia työttömyydestä, jotka pohjaavat koko tutkimuksen asenteelle, että vika löytyy yksinomaan työttömästä itsestään? Kun lähdetään tutkimaan asiaan näin virheelliseltä käsityspohjalta, niin ei voida puhua todellisesta tutkimuksesta ja mukamas -tutkimuksen tuloksena vain vahvistetaan tutkijan omia ennakkoluuloja.

Miksi ihmeessä ”syrjäytymisen estämistä” pohtii seminaarissa sellaiset henkilöt, jotka eivät huomioi ainoatakaan todellista syytä työttömyyteen tai itse syrjäytymiseen? Miksi ihmeessä työtön tulkitaan  aktiiviseksi vain silloin, kun työtön osallistuu työllistymisen kannalta hyödyttömiin palveluihin tai suostuu tekemään palkatonta työtä?  Liian alhaista sosiaaliturvaa pidetään syrjäytymisen mahdollistajana, vaikka se on palkkatyöpaikkojen puuttumisen ja työttömyystuen saamisen ehtona olevan pasiivisuusvelvoitteen jälkeen yksi merkittävimmistä syistä syrjäytymiseen.

Miksi ihmeessä sallitaan kansanedustajien tehdä päätöksiä, joilla loukataan ihmisoikeuksia? Saku Timonen kirjoitti jälleen kerran hyvin selkeästi päättäjien touhuista ja teki pitkän tulevaisuuden päätelmän ettei ole yhdenkään kansalaisen etu, että yhteiskunnassa tehdään palkatonta työtä: http://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2017/06/23/kavipa-taas-helposti/

Vuosien varrella on tullut opittua, että lähes kaikki työttömien kannalta posiitiviset ilmaisut ovat pelkkiä kiertoilmaisuja jostakin päinvastaisesta. Työttömiin kohdistuva viha eli ”auttaminen” on saavuttanut suomessa käsittämättömät mittasuhteet, joten jokin aika sitten yritin youtubesta etsiä luentoja, jotka hieman selventäisi viranhaltijoiden ajatuksenkulkua ja löytyihän sellainen: Luento pahuudesta: https://www.youtube.com/watch?v=OsFEV35tWsg . Lyhyesti sanottuna ihmisen pahuus voidaan kiteyttää kahteen seikkaan: Ensimmäinen pahuuden mahdollistaja on ihmisen luontainen tarve alistaa toista ihmistä, joka astuu kuvioihin kun ihmiselle annetaan liikaan valtaa ilman riittävää valvontaa, määriteltyjä rajoja tai koulutusta. Toinen ihmisen pahuuden mahdollistava seikka on kuvitelma, että joku muu kantaa vastuun minun tekemisistä. Molemmat mahdollisuudet pahan tekemiseen toteutuu työvoimavirkailijoiden ja sosiaalityöntekijöiden kohdalla – edellinen ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki viranhaltijat hyödyntäisivät tilaisuuden tehdä pahoja tekoja.

Seuraavassa on hyvin tyypillinen kirjoitus työttömyyteen liittyen, jossa ei hyväksytä työttömyyden syyksi palkkatyöpaikkojen puuttumista tai palkkatyöpaikkoja syövää palkatonta työtä, vaan työttömyyden syyksi hyväksytään vain työttömästä itsestään johtuvat syyt.

http://www.iltalehti.fi/tyoelama/201706162200126052_tb.shtml ja jutun alkuperäinen kirjoitus: https://www.ttl.fi/tyopiste/tutkijoiden-viesti-nama-keinot-ehkaisevat-syrjaytymista-tyoiassa/

Edellisessä 1. kohdassa mainitaan, että kannustinloukkuja tulee purkaa, mutta korjaava toimi ei kuitenkaan saisi vaarantaa toimeentuloa.

Kannustusloukujen purkamisesta puhuttaessa tarkoitetaan lähinnä liian isoja tukia verrattuna työstä maksettavaan palkkaan, jonka voisi tukien pienuuden vuoksi korjata pelkästään kelvollista palkkaa maksamalla – korjaava toimi olisi siis kohtuullinen palkkataso elinkustannuksiin suhteutettuna – eikä työnantajan palkanmaksuhalukkuuteen suhteutettuna.

Todellisia kannustusloukkuja syntyy kun tuet myönnetään portaittaisella mallilla ja maksuja peritään esim. lasten päivähoidosta samaisella porrasmallilla, jolloin tietyissä tulojen rajakohdissa samaan aikaan tuet tippuvat ja maksut nousevat merkittävästi.  Näissä kannustinloukku -kohdissa pakollisten menojen jälkeen voi jäädä käytettäväksi vähemmän rahaa, vaikka saa enemmän palkkaa. Edellisen ongelman voisi poistaa siirtymällä helmitauluajan -porrasmallista suoraviivaiseen laskutapaan eli siirtymällä laskutuksessa ja tukien myöntämistavassa tietokoneajalle – korjaava toimi olisi laskutuksen ja tukien myöntämistavan korjaaminen.

Olemassa olevaa kannustinloukku -ongelmaa ei edes haluta korjata, koska olemassa olevaa epäkohtaa voidaan käyttää tekosyynä kaikkien työttömien kepittämiseen. Kannustinloukku -ongelmaa tutkitaan ja lähdetään korjaamaan näkemyspohjalta, että nykyisellä tukitasolla työttömät eivät ole taloudellisesti riittävän pakotettuja  ottamaan vastaan töitä elämiseen riittämättömällä palkalla.

Suomessa toimeentulotuen perusosat: http://www.kela.fi/toimeentulotuki-perusosan-maara

Ylläolevasta taulukosta löytyy tieto talouden jokaiselle jäsenelle määritellystä miniminormista, johon tulotasoon kaikki ovat oikeutettuja ja tämän alittava osan voi kaikki saada toimeentulotukena.  Tämä kullekin henkilölle määritelty miniminormi pitää riittää kaikkiin menoihin hyväksyttyjen asumismenojen jälkeen, joitakin poikkeuksia löytyy esim. terveydenhoitomenot jne. Tähän peruosaan ei tule lisätulona työttömyyskorvauksia, lapsilisiä, elatustukia ja palkastakin voidaan jättää jokaisesta tienatusta 100 eurosta vain 20 euroa tulona huomioimatta eli 20 euroa jäisi enemmän käteen jokaisesta tienatusta 100 eurosta (kuitenkin korkeintaan 180 euroon asti), mutta myös koko palkka voidaan miinustaa myönnettävästä toimeentulotuesta. (voidaan, mutta ei ole pakko)

Esimerkki. Jos yksinhuoltajalla on kaksi alle 10 vuotiasta lasta, niin yhteenlasketuksi miniminormiksi muodostuu yksinhuoltajan perusosa 536,16 (jota voidaan alentaa 20 – 40 %:ia ellei suostu tekemään palkatonta työtä sen eri nimikemuodoissa) + 1. lapsi 307,37 euroa + 2. lapsi 258,58 euroa (lapsien perusosasta vähennetään lapsilisät, elatusapu ja lasten omat säästöt), jolloin kolmen hengen talouden saamat tuet/tulot kuukauden elinkustannuksiin on maksimissaan 1102,11 euroa, mutta voi olla myös 834,03 euroa. Suurimmat kannustinloukut on nimenomaan lapsiperheillä, jossa molemmat vanhemmat ovat työttöminä tai kyse on yksinhuoltajasta, mutta heidänkin kohdallaan kyse on aina useamman henkilön tuista ja kuten voidaan esimerkkilaskelmasta havaita, niin jo kohtuullinen kuukausipalkka toisi paremman tulotason. (Perheen kuukauden ruokamenot voi käydä arvioimassa tuolla: https://www.foodie.fi/products , mutta pitää huomioida ettei perusosa ole tarkoitettu yksistään ruokaan vaan tuolla perusosalla pitää myös maksaa työnhaku, hankkia vaatteet, kengät, huonekalut, kodinkoneet, liikkuminen, pesuaineet, hygeniatarvikkeet, hiusten leikkaus, lasten lelut ja harrastukset…jne. – Huom. pikkukaupoissa ruoka maksaa enemmän.)

2. Päivähoitopaikka lapsille.

Tätähän korjattiin(?) rajoittamalla työttömien lasten oikeutta päivähoitopaikkaan. Yleensä lasten kokopäiväinen päivähoito ei järjesty yhtä nopeasti kuin työpaikka pitäisi ottaa vastaan, joten eiköhän tälläkin työllistymisen parannuksella ole muutamia sanktioita järjestynyt ja nimenomaan aktiivisille työnhakijoille.

3. Kansansairauksien ehkäisyyn kannattaa panostaa…

Ihan hyvä idea, mutta mitähän tekemistä tällä on työttömyyden kanssa? Mihin tutkimustuloksiin tässä viitataan?  Olisiko kyse tutkimuksesta, jossa 100 % :n tuloksella työllistymättömiltä työttömiltä on löydetty aiemmin toteamattomia mielen sairauksia(?) ellei löytynyt jotakin aiemmin todettua sairautta: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2016/01/13/tyottomat-eivat-olekkaan-alkoholisteja-vaan-mielisairaita/ ja https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2016/01/23/kuinka-musta-muuttuu-valkoiseksi/ .

Yleensä virallisen näkemyksen perusteella kaikki työttömyyden mahdolliset syyt löytyy yksistään työttömästä ja syiden poistamiseen tarjotaan lähes jokaisessa ehdotuksessa palkatonta pakkotyötä tai pakottamista työllistymisen kannalta hyödyttömään palveluun,  mutta varsinaisesta terveydenhoidosta ei liene tässä ehdotuksessa kyse: http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005243441.html

Aikoinaan kaikki sairaat pääsivät hoitojonoihin ja hoitoon pääsyä joutui odottelemaan hoidon kannalta liian kauan,  jolloin ratkaisuksi keksittiin yhdistää priorisointi ja hoitotakuu, joka polkaistiin käyttöön purkamalla jonot ylitöitä tekemällä ja sen jälkeen aikoja on jaettu vain tietylle ajanjaksolle kerrallaan (esim. https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2016/08/09/terveydenhuollon-aikavaraus/). Hoitotakuulla varmistettiin nopeampi hoitoon pääsy, mutta vain hyvätuloisten kohdalla ja huonotuloiset saavat hoitoa, mikäli onnistuvat ylittämään monta estettä ja pääsevät hyödyntämään hyvätuloisilta käyttämättä jäävää hoitokapasiteettia.

4. Työvoimaviranomaisten on tunnistettava työttömien työkykyongelmat ja ohjattava heidät tarvittavien palveluiden piiriin.

Tässä työvoimaviranomaisille annetaisiin työllistämispalveluden toteuttamisen kannalta täysin tarpeetonta valtaa. Itse asiassa työvoimavirkailijoille annettu liika valta on johtanut  tähän nykyiseen tilanteeseen, jossa työttömät on leimattu perusteettomilla väitteillä epäkelvoiksi ihmisiksi ja työnvälityksen ainoaksi tavoitteeksi on muodostunut työttömien kyykyttäminen: Työttömyydestä loisitaan ja palkaton pakkotyö mielletään palveluksi.

Tyhjentävästi tietoa siitä, kuinka työttömyyden varjolla kupataan verovaroja löytyy Saku Timosen blogista: http://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2017/05/30/mita-nyt-taas

https://yle.fi/uutiset/3-9661073?origin=rss

5. Sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava yhtä helposti saatavilla työttömien ja työllisten.

Lakihan on jo aiemmin turvannut kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun, mutta edistystähän tämäkin on kun tiedostetaan (ainakin jollakin tasolla) teorian ja epävirallisesti hyväksytyn käytännön ero.

6. … yhtäläiset koulutus- ja kehitysmahdollisuudet…

Kannatan asiaa ehdottomasti, mutta luultavasti tuolla tarkoitetaan työttömien pakottamista työttömille suunnattuihin ”kuinka herään aamulla innosta puhkuen palkattomaan työntekoon” -tyyppisiin koulutuksiin ja yhtäläisellä oikeudella viitataan lähinnä yhtäläiseen elinajan käyttämiseen koulutuksen kohteena olemiseen (eli taustalta löytynee jälleen kerran ideologia, että työttömällä ei ole oikeutta omaan elinaikaansa).

Viedään työttömän viimeisetkin oikeudet…

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/aktiivinen_tyonhaku-65129

Nykyään tehdään selvityspyyntö kun löytyy jokin riittävä peruste katkaista työttömän työttömyyskorvaukset. Ongelmaksi on näemmä nousemassa epäkohta, että työttömät osaavat yhä useammin hoitaa velvollisuutensa todistettavasti, jolloin selvityspyynnöllä tavoiteltu työttömyyskorvausten menettäminen epäonnistuu.

Aikaisemmin TE-toimiston väittämä kieltäytyminen tai laiminlyönti on pitänyt yksilöidä ja tutkia, mutta nyt tämä aiotaan korvata kolmen kuukauden välein tehtävällä kokonaisvaltaisella arvioinnilla.

Edellinen tarkoittaa vain siirtymistä pärstäkerroinperusteisiin sanktioihin, joita on mahdoton kumota, koska kokonaisvaltaista arviointia on erittäin paha todistaa vääräksi.

Kokoomus kalastelee jälleen

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/jaskari%20tetoimisto-62506

Kokoomuksen edustajat ovat kilvan esittämässä kommentteja työttömien vastikkeettomien tukien laiskistavasta vaikutuksesta ja he ovat olleet vaatimassa työn vastaanottamisen kannattavuuden/velvoittavuuden parantamista. Kokomuuksen Harri Jaskaria ”hermostutti” uutinen, jossa kokoomuksen tavoitteen mukainen työttömien ”kannustaminen” toteutuu. Myönnetään, että kyse on jälleen kerran pähkähullusta kannustamista, mutta työttömien kaikki ”kannustamiset” ovat pähkähulluja ja lähes kaikki työttömien ”aktivoinnit” pääasiassa estävät terveen työkykyisen ihmisen työllistymistä.

Jutussa mainittua kokoomuksen Harri Jaskarin ”hermostutti”-tilaa ei voi selittää millään muulla syyllä kuin äänien kalastelulla. Kokoomus ajaa vain suurituloisten asioiden parantamista, mutta valitettavasti tämän ryhmän äänimäärä on yhtä pieni kuin on kokoomuksen linjasta hyötyvien joukko, joten äänestäjiä pitää kalastella myös keskituloisten ja köyhien joukosta, vaikka he joutuvat kokoomuksen tavoitteleman yhteiskunnan maksumiehiksi: ”Tilanne on hälyttävä” – ekonomisti huolissaan Suomeenkin rantautuneesta palkkatyököyhyydestä.  Kun työntekijän on tehtävä työtä pienellä palkalla tai jopa palkatta, niin verotuloista joudutaan maksamaan työntekijän elinkulut.

Kun työvoimavirkailija saa tietää, että työtön puuhailee tai edes suunnittelee tekevänsä, jotain joka antaa mahdollisuuden käyttää ”kokonaisvaltaista tulkintaa/harkintaa” ettei työtön ole kokopäiväisesti riittävän passiivinen työnhakija, niin asiasta laaditaan selvityspyyntö. Työttömyyskorvausten maksatus päättyy välittömästi selvityspyynnön laatimispäivämäärällä eli täsmälleen samalla hetkellä kuin työvoimavirkailija päättää painaa nappia.

Tässä vakiintuneessa käytännössä ei ole enää mitään ihmeellistä, koska aika ajoin on julkisuuteen tullut juttuja näistä työttömien työttömyyskorvausten kummastuttavista katkaisuperusteista.

Alta löytyy linkki ”yksi työtön vähemmän”-uutiseen, joka hermostutti Kokoomuksen kansanedustajan:

http://yle.fi/uutiset/3-9494116

Yleensä työttömän oma aktiivisuus työllistymiseen tai työllistymisen parantamiseen on työvoimavirkailijalle kuin punainen vaate härälle, koska työvoimavirkailijalle annettu (mieli)valta toimia työttömyyskorvausten vartijana vaikuttaa erikoisella tavalla ihmismieleen. Kun yhdistetään työttömien tukien tarve ja oman elämänsä luuserille annettu mielivalta, niin on muodostunut käytäntö, että työttömän pitää toimia vain ja ainoastaan työvoimavirkailijan määräysten mukaisesti, jos haluaa nostaa työttömyyskorvauksia.

Työttömyyskorvaus olisi aina pitänyt maksaa työttömyyden perusteella täysin erillään työnhausta, jolloin niin sanottu työnvälitys olisi edistänyt työllistymistä eikä siitä olisi muodostunut nykypäivän kaltaista palkattomien työntekijöiden toimittajaa ja verovarojen kuppausavustajaa.

Ylläolevassa jutussa on luettavissa työttömien vuosi vuodelta kiristyneestä kannustamisesta, jossa työtön pyritään auttamaan työttömyyskorvausten ulkopuolelle. Vuosia tai vuosikymmeniä sitten työvoimavirkailija olisi tiedustellut iloinen ilme kasvoillaan taksikurssin alkamispäivämäärää ja myöhemmin ennalta ilmoittamatta työtön olisi saanut kyseisellä päivämäärällä päivätyn selvityspyynnön, jossa olisi kerrottu työttömyyskorvausten maksatuksen katkaisemisesta selvityksen ajaksi. Yllä olevan uutisen perusteella saa vaikutelman, että selvityspyyntö on aloitettu jo siinä vaiheessa, kun työtön on vasta suunnittellut menevänsä taksikurssille – eli työttömän ajattelun tasolla tapahtuva toiminta jo johtaa selvityspyyntöön eli työttömyyskorvausten katkaisuun.

Päivitys 3.4.2017

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/217702-yli-1000-000-vapaata-tyopaikkaa-yli-300-000-tyotonta-kansanedustaja-eihan-asia-nain

Miten ihmeessä meillä voi olla päättäjänä henkilö, jolla ei ole mitään hajua työntekijöiden työpaikkojen vaihtamisesta? Aivan kuin avoimeksi ilmoitetut työpaikat odottaisivat kuukaudesta toiseen työttömien töihin hakeutumista, vaikka avoimena olevat työpaikat vaihtuvat kuukausittain ja suurin osa avoimista työpaikoista ei edes ole työttömien saatavissa. Miksi kukaan työnantaja palkkaisi työttömän työntekijäksi, kun työttömän työpanoksen saa palkattomana ja sen lisäksi yhteiskunnan varoista maksetaan työnantajalle lisäkorvaus.

Kun työntekijä saa paremman työpaikan ja hän irtisanoutuu työpaikastaan, niin luonnollisesti hänen entiseen työpaikkaan tarvitaan uusi työntekijä, joten työpaikka ilmoitetaan avoimeksi. Avoimeen työpaikkaan valitaan jo työelämässä oleva henkilö, joten hän irtisanoutuu entisestä työpaikastaan ja nyt hänen entinen työpaikka ilmoitetaan haettavaksi. Jälleen kerran työpaikkaan valitaan jo työelämässä oleva jne…, joten kuukaudesta toiseen täytetään avoimia työpaikkoja ja ilmoitetaan uusia avoimia työpaikkoja, joihin ei valita yhteiskunnan kelvottomaksi leimaamia työttömiä vaan jo työelämässä olevia työntekijöitä.

Mikäli 6.3.2017 kirjoitettu juttu olisi jotenkin antanut vaikutelman, että kokoomuksen kansanedustaja Harri Jaskari olisi jotenkin työttömän puolella tai edes järkevän työllistämisen kannalla, niin viimeistään tästä 1.4.2017 kirjoitetusta jutusta käy selväksi, että edelleen kokoomuksen kansanedustaja Harri Jaskari vain ja ainoastaan peräänkuuluttaa lisäkannustusta lisäkärsimystä  työttömille ja toteaa veronmaksajien kukkarosta maksettavan toimeentulotuen täydentävän työntekijän elämiseen riittämätöntä palkkaa.

Seuraavasta linkistä löytyy mielenkiintoinen englanninkielinen ohjelma rikkaiden vaikutusvallasta: https://www.youtube.com/watch?v=szPhMaK88M8

 

Kela näkee ylimääräistä vaivaa

Minulle on tehty Kelassa kolme toimeentulotukipäätöstä ja kaksi jälkimmäistä on tehty vasta kuukauden viimeinen päivä. Luulisi virkailijoilla kuluvan turhaa aikaa, kun lähetetään (tilannetta muuttamattomia) lisäselvityspyyntöviestejä ja näin siirtämällä siirretään päätöksen tekoa viimeiseen hetkeen. Olen jättänyt kaikki hakemukset hyvissä ajoin ja koskaan hakemuksesta ei ole puuttunut laskelman tekemisen kannalta välttämättömiä liitteitä. Kunkin kuukauden tuki on ehtinyt maksuun kuukauden 2. päivä. Lain mukaan yli 7 arkipäivää edellisen kuukauden puolella jätettyyn toimeentulotukihakemukseen pitää tehdä päätös ja pistää maksuun viimeistään kuukauden ensimmäinen päivä eikä vasta 2. päivä.

Kun toimeentulotuen hakijan laskelmaan ei tule muuta kuin perusosa, vuokra ja (sähkö?), niin pitäähän jatko-ohjeisiin saada jokin liite, jonka toimittamatta jättämisestä uhataan hylätä koko hakemus. Kela ei järjestelmällisesti pyydä kaikilta tiliotteita, kuten sossu vaati, mutta kun muita liitteitä ei voi vaatia, niin ainahan voidaan vaatia tiliotetta. Laillisuusvalvoja on todennut ettei tiliotteen puuttuminen ole peruste hakemuksen hylkäämiselle vaan laskelma on tehtävä annettujen tietojen perusteella. Helmikuussa sain laskut sähkön siirrosta ja kulutuksesta, jotka toimitin helmikuussa viestin liitteenä Kelaan, mutta en ole vielä saanut selville, miksi Kela ei ole myöntänyt niihin tukea.

ellei-muuta-tietoa-puutu-niin-aina-voi-vaati-tiliotetta

Joku ihmetteli, miksi jotkut eivät hae toimeentulotukea ajoissa vaan vasta kuukauden alettua. Ehkä syynä on vaatimus toimittaa seuraavan hakemuksen liitteeksi ”tilitiedot hakemusta edeltävältä kuukaudelta”, joka voidaan tulkita siten, että esim. huhtikuun toimeentulotukilaskelmaan tarvitaan edellisen kuukauden tiliote, jonka saldopäivämäärä on 31.3.2017. Joku kysyikin keskustelupalstalla, miten voi toimittaa toimeentulotukihakemuksen hyvissä ajoin, kun vaaditaan tiliote edellisen kuukauden viimeiseen päivään saakka, jonka saa verkkopankista vasta kuukauden ensimmäinen päivä.

Jos pyydettäisiin tilitiedot hakemista edeltävän kuukauden ajalta, niin osaisi toimittaa hakemuksen yhteydessä tiliotteen kuluneen kuukauden ajalta.

Jos pyydettäisiin tukikuukautta edeltävän kuukauden tiliotetta, niin osaisi toimittaa edellisen kuukauden ensimmäisestä päivästä viimeiseen päivää kattavan tiliotteen.

… mutta kun pyydetään ”tilitiedot hakemusta edeltävältä kuukaudelta”, niin jää epäselväksi, mitä ”hakemuksella” tarkoitetaan. Tarkoitetaanko hakemukseen merkittävää tuen alkamispäivämäärää vai hakemuksen jättämispäivämäärää?

… kun pyydetään ”tilitiedot hakemusta edeltävältä kuukaudelta”, niin voi saada vaikutelman, että pyydetään kalenterikuukauden tiliotetta eikä tiliotetta kuukauden ajalta.

Luultavasti Kela haluaa pyytää tiliotetta kuukauden ajalta ennen hakemuksen jättämistä (?), mutta saatan olla väärässäkin.

 

ohjeet

Aikaisemmin tuo yllä oleva kehotus on kirjattu jatkotoimintaohjeeksi edelliseen päätökseen ja sen jälkeen samaa asiaa on pyydetty lisäselvityksessä. Nyt jättivät tuon kehotuksen pois ja ilmeisesti on tarkoitus laittaa se sitten seuraan hakemuksen jättämisen jälkeen lähetettävään lisäselvityspyyntöön, koska lakiteknisesti perusosaa saa alentaa kaksi kuukautta kieltäytymisestä lähtien ja nyt annettu käsky olisi vanhentunut liian aikaisin. Luultavasti saman asian lisäselvityspyyntöä ei voida yhden ja saman päätöksen osalta toistaa useita kertoja, kuten minun kohdalla on tehty.

6 kuukauden koeaika

Työntekijä saa jännittää nyt 2 kuukautta pidempään – koeajat pitenivät vuoden alussa

koeaika-6kk

Vuosikymmeniä sitten sain lähettämäni työhakemuksen perusteella puhelimitse kutsun ”työhaastatteluun” toiselle puolelle suomea. En saanut järjestettyä matkarahoja ja soitin työnantajalle, joka kertoi ettei kyse ollut työhaastattelusta vaan he edellyttävät, että työnhakija tuo työhakemuksensa heille henkilökohtaisesti ja vain tämä työhakemuksen toimittamispäivä oli sovittu. Jatkoksi tämä nainen kertoi, että he aikovat palkata kolme henkilöä, joista ensimmäinen saa lähteä kuukauden kuluttua, toinen kolmen kuukauden kuluttua ja paras työntekijä saa ehkä pysyvän työpaikan.

Ajatelkaa, mitkä työnhakukustannukset työntekijälle aiheutuu. En tiedä kerrottiinko näille kolmelle työpaikkaan valitulle, että heidät laitetaan kilpailemaan työpaikasta ennen valintaa vai vasta valinnan jälkeen. Minä kuitenkin olin onnellinen etten onnistunut järjestämään matkarahoja ja matka peruuntui. Ajatelkaa, jos olisi tullut valituksi ja olisin muuttanut vakituiseksi luulemani työpaikan perusteella toiselle puolelle suomea, ja minä olisi ollut se, joka olisi potkittu kuukauden tai kolmen kuukauden jälkeen yrityksestä ulos. Mahtavat velat, vieraalla paikkakunnalla jossain itärajan takahikiällä ja työttömänä.

Tuohon aikaan yrittäjillä oli yleisesti hieman enemmän selkärankaa kuin nykyaikana ja edellisen kaltaiset yritykset olivat harvinaisia poikkeuksia. Nykyään tilanne on työnhakijan kannalta paljon pahempi ja tuo kuuden kuukauden koeaika mahdollistaa kilpailuttamaan useampia työttömiä. Edellisestä seuraa se, että työnhakijat tiedostavat riskit ja valikoivat tarkemmin, mihin yritykseen lähettävät työhakemuksen.

Kuten tiedetään, niin suomessa ei yksikään kunnon työpaikka jää täyttämättä, mutta aina löytyy ”yrityksiä”, jotka eivät saa työntekijöitä. Kunhan työnhakijat oppivat kantapään kautta, niin noita työvoimapulaa huutavia työnantajia on entistä enemmän.

Ellen väärin muista , niin mainitsemani yritys ajautui hyvin nopeasti tapauksen jälkeen konkurssiin.