Toimeentulotuessa tiliote on toimitettava

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2017/201702952

Edellisen Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteella toimeentolotukihakemus voidaan hylätä, jos ei toimita pyydettyjä tiliotteita.

Omalla kohdalla heinäkuun jatkohakemuksessa ei ollut tiliotepyyntöä, mutta elokuun päätöksessä tilitiedot vaaditaan takautuvasti edellisen päätöksen kattavalta ajanjaksolta:

 

Aikaisemmin toimeentulotuen sai asiakirjoilla todistettavien tulojen ja menojen perusteella. Osa toimeentulotukea saaneista jätti kuitenkin laskut maksamatta, koska kokemuksen kautta he huomasivat, että heille myönnettiin uudelleen tukea samoihin laskuihin esim. häätämisen tai sähkönkatkaisun välttämiseksi. Tiedon levitessä yhä useampi saattoi käyttää keinoa lisätuen saamiseksi, jolloin alettiin vaatimaan tiliotteita, joista pystyttiin varmistamaan laskujen tulleen maksetuksi.

Valitettavasti tiliotteiden toimittaminen johti useisiin lisäongelmiin.

Toimeentulotuen myöntämistä viivästytettiin useita kuukausia, jolloin voitiin tilille tulleet lainarahat huomioida tulona ja kuukauden elämiseen myönnetty toimeentulotuki kutistui esim. 58, 33 euroon:

Vakavampi ongelma oli ehdottomasti sosiaalityöntekijän mahdollisuus tunkeutua toimeentulotuen hakijan yksityiselämään tiliotteilta löytyvän tiedon perusteella. Kuten seuraavasta merkinnästä voi päätellä, niin pelkästään laskujen maksu ei ollut riittävä tieto vaan tiliottelta olisi pitänyt löytyä muitakin tietoja:

Niin, tiliotteelta voisi hyvin helposti peittää tietoja menoista, jotka haluaisi pitää yksityiselämään kuuluvana tietona, mutta sekin oikeus on jo viety:

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/eoar3000.sh?HAKUSANA=4181%2F4%2F11

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?$APPL=ereoapaa&$BASE=ereoapaa&$THWIDS=0.49/1501942129_8374&$TRIPPIFE=PDF.pdf

 

Kollektiivinen viha köyhiä kohtaan johtaa pikku hiljaan olemassa olevan lain kumoamiseen/nakertamiseen köyhien osalta…

Mainokset

Kelan kyseenalainen tulkinta

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2017/20172762

Kela on näemmä hylännyt toimeentulotuen hakijan toimeentulotuen sillä perusteella ettei kaikkia menoja hyväksytty laskelmaan.

Mikäli henkilö olisi tyytynyt päätökseen ja luottanut päätöksen olevan oikea, niin lain mukainen tuki olisi jäänyt saamatta. Ehdoton epäkohta on, että toimeentulotukea hakevan pitää tietää omat oikeutensa nippelitietoineen ja osata tehdä valitus, jotta lain vastainen päätös tulisi asianmukaisesti korjatuksi. Ellei toimeentulotukeen oikeutettu tee määräajassa oikaisuvaatimusta/valitusta, niin myöhemmin lain vastaista ja/tai väärille tiedoille perustuvaa päätöstä ei muuteta vaan se jää voimaan.

Kun mietitään valitusruuhkan pienentämistä, niin ensimmäiseksi pitäisi muutaa lakia siten, että myös valitusajan jälkeen havaitut lain vastaiset ja vääriin tietoihin perustuneet päätökset pitäisi korjata. Nyt tavallaan sallitaan viranhaltijan käyttää mielivaltaa ja tehdyn virheen havaitseminen on asiakkaan vastuulla, jolloin asiakas voi kompensoida asiantuntijatiedon puutteensa vain tekemällä päätöksistä valituksia ”päätöksen laillisuuden tarkastamiseksi”.

Käsitääkseni viranhaltijoiden ”säästöyritykset” eivät ole lain mukaisia, mutta virkarikoksena niistä ei voi saada lain mukaista tuomiota, koska edellytetään viranhaltijan myöntämää tahallisuutta. Käsittääkseni viranhaltijoiden täsmälleen saman inhimillisen virheen toistamista ei mitenkään rekisteröidä/tutkita, joten näin todettavan tahallisuuden valvonta laiminlyödään.

Oikeuskäytännön valituksia ehkäisevässä toiminnassa parantamisen varaa

Olen aikaisemminkin tässä blogissa ihmetellyt, miksi toimeentulotuen hakijan kannalta hyödyllisiä laillisuusvalvojien kannanottoja tai hallinto-oikeuksien ratkaisuja ei ole viime vuosina juurikaan julkaistu netissä. Luulisi, että tiedon lisääntyessä ihmiset osaavat tehdä lain vastaisista päätöksistä enemmän valituksia, joten edellisen perusteella on hieman hämmentävää ettei viime vuosina ole kuitenkaan merkittävissä määrin julkaistu uusia oikaisuratkaisuja tai laillisuusvalvojien kannanottoja.

Netistä löytyvän tiedon perusteella sähkölaskun kohtuullistamisesta löytyy Turun hallinto-oikeuden ratkaisu: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14876525/hallinto–oikeuden-paatoksien-kesto!

Netistä löytyy myös tieto Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin päätöksestä 11.6.2015 Dnro 1955/4/14 , jossa otetaan kantaa toimeentulotuen maksatuksen viivästymiseen: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14838290/koska-kela-alkaa-maksamaan-korvauksia , jonka päätösnumeron perusteella päätöstä ei löydy oikeusasiamiehen julkaistujen ratkaisujen joukosta.

Aika ajoin netin keskustelupalstoilla törmää hyödyllisiin tietoihin, joiden perusteella saa tietoa laillisuusvalvojien ja hallinto-oikeuksien tekemistä päätöksistä. Miksi tieto pitää hankkia epävirallisista lähteistä, kun samaan aikaan viranomaiset julkaisevat päätöksiä netissä?

Jos viranomaiset julkaisisivat päätöksien keskeiset sisällöt netissä, niin toimeentulotukea hakiessa voisi jo oikaisuvaatimuksen laatimisessa laittaa liitteeksi asiaan liittyvän päätöksen, jolloin valittamistarve hallinto-oikeuteen vähenisi.

Kun päätöksiä ei julkaista, niin joudutaan tekemään valituksia tarpeettoman puutteellisilla perusteluilla ja hallinto-oikeuksistakin tulee oikaisuvaatimuskäsittelyn kaltaisia kumileimasimia, jolloin varsinainen oikeudellinen arviointi tehdään vasta Korkeimmassa hallinto-oikeudessa, jos valituslupa myönnetään.

Miksi toimeentulotukihakemuksen käsittelyn viivästymisestä löytyy lukuisia päätöksiä, mutta uutta tietoa lain tulkinnoista löytyy vain epävirallisista lähteistä?

Työttömän selittelyvelvollisuus

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/hao/2008/oulun_hao20080262

Yleensä työttömältä vaaditaan selvityksiä työllistymis-suunnitelmistaan ja esittämään todisteita työnhaun aktiivisuudesta. Ylläolevasta päätöksestä käy selväksi ettei toimeentulotuen perusosan alentamisen perusteena voida käyttää sitä, että työtön kieltäytyy antamasta (riittävää tai mitään) selvitystä näihin niin sanottuihin ”työnhakuun liittyviin kannustaviin lisäselvityspyyntöihin”.

Laissa lukee selkeästi, että perusosaa voidaan alentaa kaksi kuukautta kieltäytymistä tai laiminlyöntiä seuraavan kuukauden ajalta, jolloin samalla kieltäytymisellä tai laiminlyönnillä ei voida perustella seuraavien kuukausien perusosan alentamista. Löytyy hallinto-oikeuden päätös, jonka mukaan perusosan alentamista voidaan ketjuttaa kuukaudesta toiseen, mikäli tapahtuu uusi kieltäytyminen tai laiminlyönti (tämä päätös ei kuitenkaan kestä perusoikeusmyönteistä tulkintaa, joten perusosan alentamisen ketjuttamisesta kannattaa tehdä valituksia ainakin KHO:n asti).

Lain mukaan työttömän on perusosan alentamisen uhalla osallistuttava erilaisten suunnitelmien laatimiseen, mutta tämä ei tarkoita, että työttömän olisi hyväksyttävä suunnitelmaan sellaisia toimenpiteitä, jotka työtön katsoon hyödyttömiksi oman työllistymisen kannalta.

Toimeentulotuen perusosan alentaminen voidaan tehdä kun  työtön kieltäytyy yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä.

Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa myös sen perusteella, että työtön kieltäytyy sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa  (tätä tulkitaan siten, että mistä tahansa työvoimapalvelusta kieltäytyminen oikeuttaa toimeentulotuen perusosan alentamiseen, koska oikeus työttömyyskorvaukseen katsotaan turvaavan toimeentulon – tästä näkemyksestä pitäisi tehdä valituksia KHO:n siten, että toimeentulolla tarkoitettaisiin palkkatuloa eikä nykyisen kaltaista ”kauppatavarana” olemista. Nykyään pidetään selviönä, että työttömän pitää osallistua verovaroilla järjestettyyn palveluun, jonka tavoitteena on yhä useammin työttömän päivähoito tai palkattoman työn teko, jotka eivät johda palkkatyöhön eli maksettavien työttömyyskorvausten lisäksi käytetään verovaroja työttömän kyykyttämiseen).

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412

 

Toimeentulotuki ja ensisijaisten etuuksien päätöksien odottelu

http://yle.fi/uutiset/3-9501058?origin=rss

Aiemmin Saku kirjoitti, että näin toimitaan ja minä yritin vängätä vastaan, sillä pitäähän rahattomalle myöntää tukea elinkustannuksiin taloudellisen tilanteen mukaan, vaikka joskus tulevaisuudessa saa kyseiselle ajalle takautuvasti maksettavaa tukea: http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2017/03/06/kurjaliston-paluu/#comment-41861 . Rahaton siis hakee toimeentulotukea, mutta päätöstä ei anneta ennen kuin saadaan ensisijaisten etuuksien päätökset, johon voi mennä kuukausia. Päätöksestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta, koska valituskelpoista päätöstä ei anneta.

Seuraavan päätöksen avulla voi yrittää saada päätöstä toimeentulotukihakemukseen, koska ensisijaisten päätöksien odottaminen voi johtaa kohtuuttomaan taloudelliseen tilanteeseen ja ensisijaisten etuuksien päätöksien viivästyminen itsestä riippumattomista syistä pitäisi olla hyväksyttävä syy tehdä päätös käytettävissä olevien tietojen pohjalta viivytyksettä. Kannttaa kuitenkin laittaa mukaan myös yksi tai kaikki kolme alla olevaa päätöstä ettei saisi hylkäävää päätöstä.

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2014/20142194

(https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/02/18/lisaselvityspyynnon-yksilointi-ja-paatos/ )

Kun tarvitsee toimeentulotukea ja ryhdytään odottelemaan toimeentulotukeen nähden ensisijaisten etuuksien päätöksiä, niin kannattaa lähettää kiirehtimisviestiä Kelaan, johon laittaa liitteeksi seuraavat päätökset ja korostaa, että toimeentulotuki on myönnettävä hakemisajankohdan olemassa olevien taloudellisten olosuhteiden perusteella:

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/lyhyet/2001/200101344?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=1344

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2001/200101481?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=1481

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/eoar3000.sh?HAKUSANA=3109%2F4%2F10