Oikeuskäytännön valituksia ehkäisevässä toiminnassa parantamisen varaa

Olen aikaisemminkin tässä blogissa ihmetellyt, miksi toimeentulotuen hakijan kannalta hyödyllisiä laillisuusvalvojien kannanottoja tai hallinto-oikeuksien ratkaisuja ei ole viime vuosina juurikaan julkaistu netissä. Luulisi, että tiedon lisääntyessä ihmiset osaavat tehdä lain vastaisista päätöksistä enemmän valituksia, joten edellisen perusteella on hieman hämmentävää ettei viime vuosina ole kuitenkaan merkittävissä määrin julkaistu uusia oikaisuratkaisuja tai laillisuusvalvojien kannanottoja.

Netistä löytyvän tiedon perusteella sähkölaskun kohtuullistamisesta löytyy Turun hallinto-oikeuden ratkaisu: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14876525/hallinto–oikeuden-paatoksien-kesto!

Netistä löytyy myös tieto Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin päätöksestä 11.6.2015 Dnro 1955/4/14 , jossa otetaan kantaa toimeentulotuen maksatuksen viivästymiseen: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14838290/koska-kela-alkaa-maksamaan-korvauksia , jonka päätösnumeron perusteella päätöstä ei löydy oikeusasiamiehen julkaistujen ratkaisujen joukosta.

Aika ajoin netin keskustelupalstoilla törmää hyödyllisiin tietoihin, joiden perusteella saa tietoa laillisuusvalvojien ja hallinto-oikeuksien tekemistä päätöksistä. Miksi tieto pitää hankkia epävirallisista lähteistä, kun samaan aikaan viranomaiset julkaisevat päätöksiä netissä?

Jos viranomaiset julkaisisivat päätöksien keskeiset sisällöt netissä, niin toimeentulotukea hakiessa voisi jo oikaisuvaatimuksen laatimisessa laittaa liitteeksi asiaan liittyvän päätöksen, jolloin valittamistarve hallinto-oikeuteen vähenisi.

Kun päätöksiä ei julkaista, niin joudutaan tekemään valituksia tarpeettoman puutteellisilla perusteluilla ja hallinto-oikeuksistakin tulee oikaisuvaatimuskäsittelyn kaltaisia kumileimasimia, jolloin varsinainen oikeudellinen arviointi tehdään vasta Korkeimmassa hallinto-oikeudessa, jos valituslupa myönnetään.

Miksi toimeentulotukihakemuksen käsittelyn viivästymisestä löytyy lukuisia päätöksiä, mutta uutta tietoa lain tulkinnoista löytyy vain epävirallisista lähteistä?

Työttömän selittelyvelvollisuus

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/hao/2008/oulun_hao20080262

Yleensä työttömältä vaaditaan selvityksiä työllistymis-suunnitelmistaan ja esittämään todisteita työnhaun aktiivisuudesta. Ylläolevasta päätöksestä käy selväksi ettei toimeentulotuen perusosan alentamisen perusteena voida käyttää sitä, että työtön kieltäytyy antamasta (riittävää tai mitään) selvitystä näihin niin sanottuihin ”työnhakuun liittyviin kannustaviin lisäselvityspyyntöihin”.

Laissa lukee selkeästi, että perusosaa voidaan alentaa kaksi kuukautta kieltäytymistä tai laiminlyöntiä seuraavan kuukauden ajalta, jolloin samalla kieltäytymisellä tai laiminlyönnillä ei voida perustella seuraavien kuukausien perusosan alentamista. Löytyy hallinto-oikeuden päätös, jonka mukaan perusosan alentamista voidaan ketjuttaa kuukaudesta toiseen, mikäli tapahtuu uusi kieltäytyminen tai laiminlyönti (tämä päätös ei kuitenkaan kestä perusoikeusmyönteistä tulkintaa, joten perusosan alentamisen ketjuttamisesta kannattaa tehdä valituksia ainakin KHO:n asti).

Lain mukaan työttömän on perusosan alentamisen uhalla osallistuttava erilaisten suunnitelmien laatimiseen, mutta tämä ei tarkoita, että työttömän olisi hyväksyttävä suunnitelmaan sellaisia toimenpiteitä, jotka työtön katsoon hyödyttömiksi oman työllistymisen kannalta.

Toimeentulotuen perusosan alentaminen voidaan tehdä kun  työtön kieltäytyy yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä.

Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa myös sen perusteella, että työtön kieltäytyy sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa  (tätä tulkitaan siten, että mistä tahansa työvoimapalvelusta kieltäytyminen oikeuttaa toimeentulotuen perusosan alentamiseen, koska oikeus työttömyyskorvaukseen katsotaan turvaavan toimeentulon – tästä näkemyksestä pitäisi tehdä valituksia KHO:n siten, että toimeentulolla tarkoitettaisiin palkkatuloa eikä nykyisen kaltaista ”kauppatavarana” olemista. Nykyään pidetään selviönä, että työttömän pitää osallistua verovaroilla järjestettyyn palveluun, jonka tavoitteena on yhä useammin työttömän päivähoito tai palkattoman työn teko, jotka eivät johda palkkatyöhön eli maksettavien työttömyyskorvausten lisäksi käytetään verovaroja työttömän kyykyttämiseen).

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412

 

Toimeentulotuki ja ensisijaisten etuuksien päätöksien odottelu

http://yle.fi/uutiset/3-9501058?origin=rss

Aiemmin Saku kirjoitti, että näin toimitaan ja minä yritin vängätä vastaan, sillä pitäähän rahattomalle myöntää tukea elinkustannuksiin taloudellisen tilanteen mukaan, vaikka joskus tulevaisuudessa saa kyseiselle ajalle takautuvasti maksettavaa tukea: http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2017/03/06/kurjaliston-paluu/#comment-41861 . Rahaton siis hakee toimeentulotukea, mutta päätöstä ei anneta ennen kuin saadaan ensisijaisten etuuksien päätökset, johon voi mennä kuukausia. Päätöksestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta, koska valituskelpoista päätöstä ei anneta.

Seuraavan päätöksen avulla voi yrittää saada päätöstä toimeentulotukihakemukseen, koska ensisijaisten päätöksien odottaminen voi johtaa kohtuuttomaan taloudelliseen tilanteeseen ja ensisijaisten etuuksien päätöksien viivästyminen itsestä riippumattomista syistä pitäisi olla hyväksyttävä syy tehdä päätös käytettävissä olevien tietojen pohjalta viivytyksettä. Kannttaa kuitenkin laittaa mukaan myös yksi tai kaikki kolme alla olevaa päätöstä ettei saisi hylkäävää päätöstä.

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2014/20142194

(https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/02/18/lisaselvityspyynnon-yksilointi-ja-paatos/ )

Kun tarvitsee toimeentulotukea ja ryhdytään odottelemaan toimeentulotukeen nähden ensisijaisten etuuksien päätöksiä, niin kannattaa lähettää kiirehtimisviestiä Kelaan, johon laittaa liitteeksi seuraavat päätökset ja korostaa, että toimeentulotuki on myönnettävä hakemisajankohdan olemassa olevien taloudellisten olosuhteiden perusteella:

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/lyhyet/2001/200101344?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=1344

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2001/200101481?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=1481

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/eoar3000.sh?HAKUSANA=3109%2F4%2F10

 

 

 

Selvitykset tulevista palkoista

selvitykset tulevista a palkoista a

selvitykset tulevista a palkoista b

Yllä olevassa kannanotossa todetaan, että päätöksen tekemistä ei saa viivästyttää sen perusteella, että odotellaan selvityksiä tukikuukaudelle maksettavista tuloista. Päätöksen jälkeen maksetut ansiotulot voidaan huomioida seuraavan kuukauden laskelmassa, mutta tästä pitää ilmoittaa päätöksessä. Toisin sanoen toimeentulotuen on tarkoitus olla käytettävissä tukikuukauden elämiseen eikä tuen myöntämistä saa siirtää lisäselvityspyynnöillä takautuvaksi tueksi.

Jos seuraavan kuukauden toimeentulotukihakemus on jätetty yli 7 arkipäivää ennen kuukauden loppua, niin päätös ja maksusiirto on tehtävä kuukauden ensimmäinen päivä (Kela maksaa tuen tilille kuukauden toinen päivä, jos päätös ehditään tekemään ajoissa).

Päätös kokoneisuudessaan löytyy netistä: http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/eoar3000.sh?HAKUSANA=831%2F4%2F10

Ellei linkki toimi Oikeusasiamiehen ratkaisut verkossa  ja vasemmassa reunassa löytyy ”Hae ratkaisuja”, johon kannattaa laittaa 831/4/10

Toimeentulotuki ja töissä käyvä täysi-ikäinen lapsi

täysi-ikäinen osallistuu asumiskuluihin

Yllä olevasta päätöksestä voi lukea, että vanhempi ei ole elatusvelvollinen samassa taloudessa asuvaan täysi-ikäiseen poikaansa nähden.

Edellinen on tulkittavissa myös siten, että täysi-ikäinen kotonaan asuva lapsi on oikeutettu toimeentulotukeen myös asukasluvulla jaetun asumiskustannusten osalta (myös sähkö, vesi ja luultavasti myös kotivakuutuksen osalta). Kotonaan asuva täysi-ikäinen työtön työmarkkinatukea saava tai saamaton on siis oikeutettu saamaan toimeentulotukea, jos laskelma jää alijäämäiseksi.

Lisäselvityspyynnön yksilöinti ja päätös

tapaamispakko

Yllä olevassa ratkaisussa todetaan, että lisäselvityspyynnössä on kerrottava riittävän tarkasti, mitä asiakirjoja pyydetään ja mihin menessä lisäselvitykset on toimitettava.

Päätöksestä voi lukea myös sen ettei sosiaalityöntekijän tapaamista voida pitää toimeentulotuen myöntämisen ehtona.

Toimeentulotukea oli haettu marras- ja joulukuulle, mutta päätös oli tehty vain joulukuulle, vaikka olisi pitänyt tehdä päätös myös marraskuulle, jolloin toimeentulotuen hakijalla olisi ollut mahdollisuus valittaa marraskuun päätöksestä.

 

paatos-annettava

Vuosia sitten oli hyvin tyypillistä, että toimeentulotukihakemukseen ei tehty päätöstä, jolloin ei voinut tehdä oikaisuvaatimusta tai valittaa hallinto-oikeuteen. Yllä olevassa päätöksessä todetaan, että valituskelpoinen päätös on annettava, vaikka toimeentulotukea ei myönnettäisi.

Työmarkkinatuen jaksottamisesta

tyotkorv-jaksottaminen

Tässä tapauksessa henkilölle oli myönnetty toimeentulotukea helmikuulle ja maaliskuulle tehtiin kielteinen päätös, koska helmikuulle tehtiin uusi laskelma, johon lisättiin tuloksi tammikuussa maksetut työmarkkinatuet.  Työmarkkinatuki ei kuitenkaan ole sellaista ansiotuloa, jota voisi jaksottaa seuraavalle kahdelle kuukaudelle. Lisäksi tässä tapauksessa ei osoitettu, että laskennallinen normiylijäänä olisi vielä käytettävissä (tilillä).

Lisää tulojen jaksottamiseen liittyviä päätöksiä löytyy tuolta: Tulojen jaksottaminen toimeentulotuessa

Kannattaa googlettaa päätöksen tehneen viranomaisen ratkaisuja netistä (oikeusasiamies, oikeuskansleri) tai etsiä finlexin sivujen yläosasta oikeuskäytäntö (HAO, KHO) ja pistää hakukenttään tuo diaarinumero, niin löytää alkuperäisen päätöksen.