Väliaikainen voitto

  1. Työttömyyden pituus ei ole peruste päätelmille, että työttömällä on työ- ja toimintakyvyn rajoituksia, jotka oikeuttaisivat ohjaamaan kuntouttavaan työtoimintaan.
  2. Sopivien työllistämispalveluiden löytyminen ei ole peruste sijoittaa työtöntä kuntouttavaan työtoimintaan.
  3. Toimeentulotuen perusosan alentaminen ei ole peruste sijoittaa työtöntä kuntouttavaan työtoimintaan.
  4. Kunnan taloustilanne tai työmarkkinatuen maksuosuus ei ole peruste sijoittaa työtöntä kuntouttavaan työtoimintaan.
  5. Työttömyysetuuden menettämisellä uhkailemalla työtöntä ei saisi pakottaa kuntouttavaan työtoimintaan (tai muuhunkaan työllistämispalveluun), jos se ei vastaa työttömän palvelutarvetta.

https://www.oikeusasiamies.fi/fi_FI/-/apulaisoikeusasiamies-polonen-arvostelee-kuntien-menettelya-kuntouttavaan-tyotoimintaan-ohjaamisessa

https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/5424/2017

https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/274/2018

Yllä todetuista asioista Saku Timonen on kirjoitellut jo pitkään, mutta homma on saanut jatkua kaikessa rauhassa vuodesta toiseen. Vasta nyt saatiin selkeään lain rikkomiseen apulaisoikeusasiamiehen kannanotto.

Näitä ratkaisuja ei olisi saatu, jos selvityksen antaja olisi ymmärtänyt jättää lainvastaiset perustelut pois. Nyt apulaisoikeusasiamiehen oli tehtävä tämä ratkaisu, koska itse selvityksessä mainittiin, kuinka homma käytännössä hoidetaan. Sakun blogia lukemalla olisivat osanneet laittaa selvitykseen vain lain mukaiset perusteet ja ratkaisu olisi saattanut olla täsmälleen samasta toiminnasta aivan päinvastainen.

Mielenkiintoisinta olisi tietää, voiko nyt työtön kieltäytyä kuntouttavasta työstä, jos hänellä ei ole työ- ja toimintakyvyn rajoitteita vai muuttuuko tämä mielipiteeksi työttömän palvelun tarpeesta? Tehdyissä ratkaisuissahan henkilö teki satunnaisesti töitä ja muidenkaan perusteiden vuoksi henkilön työ- ja toimintakykyä ei olisi mitenkään voinut kyseenalaistaa. Mielenkiintoista olisi myös tietää,  voiko kuntouttavaan työtoimintaan painostettu tämän perusteella lopettaa kuntouttavan työtoiminnan?

Tämä voi tuntua pieneltä voitolta, mutta tämä ilo ei tule  jatkumaan pitkään, sillä kansanedustajilta ei varmasti tule loppumaan ne lukuisat kiertoilmaisut, joilla nämäkin laillisuusesteet tullaan kiertämään.

Toisaalta, oliko tämä lainkaan voitto, sillä nyt vain sijoittavat työ- ja toimintakykyiset työttömät työkokeiluun, josta ei enää selviä neljällä tunnilla viikossa ja sijoituspaikka voi olla täsmälleen sama (?).

 

 

Mainokset

Työttömän neuvottelumahdollisuudet

Kaikki tupaavat uskomaan virallisen propagandan, että TE-toimisto olisi jokin sellainen taho, joka antaisi työttömälle palkatyöhön työllistymiseen tähtäävää palvelua.

Aika ajoin löytyy myös työttömäksi jääviä henkilöitä, jotka toimivat aivan kuin työllistämispalveluiden tarkoituksena olisi edistää työttömän palkkatyöhön työllistymistä, jolloin tähän väärinkäsitykseen pohjautuvat kuvitelmat tavoitteesta ja omasta päätäntävallasta yleensä johtavat tukien menettämiseen.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005779619.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=2&utm_source=tf-other&share=dbe690bccaeb4f5e115f5f217a15c73d

Ensimmäinen virhe: Henkilö luulee, että jonkin työttömän velvollisuuden voisi suorittaa ”alta pois”. Häneltä jää tiedostamatta, että työttömän velvollisuudet johtavat vain loputtomien velvollisuuksien ketjuun. Kuten lehdistäkin on saanut lukea, niin useat työttömät ovat tehneet vuodesta toiseen työttömän statuksella töitä, josta työkaveri on saanut palkkaa.

Toinen virhe: Henkilö luulee, että työttömällä olisi oikeus päättää, mikä on järkevää. Yleensä työttömän on osallistuttava kaikkeen aktiviteettiin, joka on hänen suoritettavakseen sovittu/määrätty. Sanktioita on määrätty jopa siitä, että työtön on päättänyt jonkin ”työllistämispalvelun” ja siirtynyt palkkatyöhön.

Kolmas virhe: Kaiken kokemansa jälkeen henkilö edelleen uskoo työttömien kohteluun liittyvää poppagandaa ja kuvittelee, että sanktio olisi jäänyt antamatta, mikäli hän olisi ilmoittanut koulutuksen tarpeettomuudesta TE-toimistoon. Missään historian vaiheessa työtön ei ole saanut jättäytyä pois työllistämispalvelusta ja sitten nostaa samalta ajalta työttömyyskorvauksia.

Mikäli työtön ei itse onnistu työllistymään palkkatyöhön, niin TE-toimistossa lähinnä varmistetaan, että työtöntä hyväksikäytetään kauppatavarana ja/tai palkattomana työntekijänä.

62-vuotias kuntouttavaan työtoimintaan sanktion uhalla

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2017/20172542

Edellisessä otetaan kantaa, että työttömän terveydentila pitää selvittää …. ennen sanktion määräämistä.

Mielestäni oleellisinta edellisessä on ettei työtöntä voi kyykyttää vain ”työkkärilakien” perusteella vaan myös muu lainsäädäntö on huomioitava.

 

Aika kyseenalaista, että 62-vuotias astmaatikko ja selkäsairas pitää vielä pakottaa kuntouttavaan työtoimintaan. Todennäköisyys työllistymisen palkkatyöhön on olematon. Kuntouttavan työtoiminnan perusteeksi jää vain kyseenalaiset hyödyt esim.  1. vältetään kunnan työmarkkinatuen sakkomaksu tai 2. turvataan jonkin tahon oikeus myydä työllistämispalveluja tai 3. työpanos on oltava jonkin tahon hyödynnettävissä tai 99. muuten vaan katsotaan ettei työttömällä ole edes 62-vuotiaana oikeutta omaan elinaikaansa.

 

Selkeä tapaus, mutta ”työkkärilain” velvoittamana työttömälle keppiä

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2017/20172802

Työttömän kohdalla tehdään erittäin kyseenalaisesti tulkintoja työpaikasta kieltäytymisestä ja työpaikasta irtisanoutumisesta. Tässä tapauksessa henkilö on pystynyt näyttämään väitteensä toteen ja hänen kohdallaan asia on saatu korjattua työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa, mutta senkin jälkeen on annettu työvoimapoliitteinen lausunto irtisanoutumisen perusteella.

Yleensä työttömille määrätyt sanktiot eivät kumoudu, joten tässä tapauksessa taisi tulla rutiinilla tehty työvoimapoliittinen lausunto.

Jonkun pitäisi tutkia kaikki annetut sanktiot, jolloin saataisiin tietoa siitä, kuinka yhdenvertaisesti työttömiä on kohdeltu samankaltaisissa tilanteissa.

 

Työttömän syyllisyysolettama

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2017/20172663

Asiaa käsittelevä viranhaltija on lähinnä tarkistanut täyttyykö lain edellyttämä tapahtumaketju ja työttömän antama selvitys on jätetty huomioimatta. Työttömälle on määrätty sanktio sen perusteella, että työtön jätti hakematta hänelle osoitettua työpaikkaa vaadittavan ADR-ajoluvan puuttumisen vuoksi.

Hyvin tyypillistä ettei työministeriön alaisessa toiminnassa huomioida lainkaan työttömän näkemystä tai hänen antamaa selvitystä.

Tässäkin on hyvä esimerkki, että osaavien ja kykenevien kannattaa tehdä kanteluita, sillä nyt on ainakin yksi kannanotto ettei työttömän tarvitse hakea työpaikkaan, johon hänellä ei ole vaadittavaa pätevyyttä.

Olisi mielenkiintoista tietää kumottiinko työttömälle määrätty sanktio ja saiko hän takautuvasti työttömyyskorvaukset, sillä laillisuusvalvojien päätökset ovat vain kannanottoja ja niillä ei oikaista tehtyjä päätöksiä.