Väliaikainen voitto

  1. Työttömyyden pituus ei ole peruste päätelmille, että työttömällä on työ- ja toimintakyvyn rajoituksia, jotka oikeuttaisivat ohjaamaan kuntouttavaan työtoimintaan.
  2. Sopivien työllistämispalveluiden löytyminen ei ole peruste sijoittaa työtöntä kuntouttavaan työtoimintaan.
  3. Toimeentulotuen perusosan alentaminen ei ole peruste sijoittaa työtöntä kuntouttavaan työtoimintaan.
  4. Kunnan taloustilanne tai työmarkkinatuen maksuosuus ei ole peruste sijoittaa työtöntä kuntouttavaan työtoimintaan.
  5. Työttömyysetuuden menettämisellä uhkailemalla työtöntä ei saisi pakottaa kuntouttavaan työtoimintaan (tai muuhunkaan työllistämispalveluun), jos se ei vastaa työttömän palvelutarvetta.

https://www.oikeusasiamies.fi/fi_FI/-/apulaisoikeusasiamies-polonen-arvostelee-kuntien-menettelya-kuntouttavaan-tyotoimintaan-ohjaamisessa

https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/5424/2017

https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/274/2018

Yllä todetuista asioista Saku Timonen on kirjoitellut jo pitkään, mutta homma on saanut jatkua kaikessa rauhassa vuodesta toiseen. Vasta nyt saatiin selkeään lain rikkomiseen apulaisoikeusasiamiehen kannanotto.

Näitä ratkaisuja ei olisi saatu, jos selvityksen antaja olisi ymmärtänyt jättää lainvastaiset perustelut pois. Nyt apulaisoikeusasiamiehen oli tehtävä tämä ratkaisu, koska itse selvityksessä mainittiin, kuinka homma käytännössä hoidetaan. Sakun blogia lukemalla olisivat osanneet laittaa selvitykseen vain lain mukaiset perusteet ja ratkaisu olisi saattanut olla täsmälleen samasta toiminnasta aivan päinvastainen.

Mielenkiintoisinta olisi tietää, voiko nyt työtön kieltäytyä kuntouttavasta työstä, jos hänellä ei ole työ- ja toimintakyvyn rajoitteita vai muuttuuko tämä mielipiteeksi työttömän palvelun tarpeesta? Tehdyissä ratkaisuissahan henkilö teki satunnaisesti töitä ja muidenkaan perusteiden vuoksi henkilön työ- ja toimintakykyä ei olisi mitenkään voinut kyseenalaistaa. Mielenkiintoista olisi myös tietää,  voiko kuntouttavaan työtoimintaan painostettu tämän perusteella lopettaa kuntouttavan työtoiminnan?

Tämä voi tuntua pieneltä voitolta, mutta tämä ilo ei tule  jatkumaan pitkään, sillä kansanedustajilta ei varmasti tule loppumaan ne lukuisat kiertoilmaisut, joilla nämäkin laillisuusesteet tullaan kiertämään.

Toisaalta, oliko tämä lainkaan voitto, sillä nyt vain sijoittavat työ- ja toimintakykyiset työttömät työkokeiluun, josta ei enää selviä neljällä tunnilla viikossa ja sijoituspaikka voi olla täsmälleen sama (?).

 

 

Mainokset

Selvitykset tulevista palkoista

selvitykset tulevista a palkoista a

selvitykset tulevista a palkoista b

Yllä olevassa kannanotossa todetaan, että päätöksen tekemistä ei saa viivästyttää sen perusteella, että odotellaan selvityksiä tukikuukaudelle maksettavista tuloista. Päätöksen jälkeen maksetut ansiotulot voidaan huomioida seuraavan kuukauden laskelmassa, mutta tästä pitää ilmoittaa päätöksessä. Toisin sanoen toimeentulotuen on tarkoitus olla käytettävissä tukikuukauden elämiseen eikä tuen myöntämistä saa siirtää lisäselvityspyynnöillä takautuvaksi tueksi.

Jos seuraavan kuukauden toimeentulotukihakemus on jätetty yli 7 arkipäivää ennen kuukauden loppua, niin päätös ja maksusiirto on tehtävä kuukauden ensimmäinen päivä (Kela maksaa tuen tilille kuukauden toinen päivä, jos päätös ehditään tekemään ajoissa).

Päätös kokoneisuudessaan löytyy netistä: http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/eoar3000.sh?HAKUSANA=831%2F4%2F10

Ellei linkki toimi Oikeusasiamiehen ratkaisut verkossa  ja vasemmassa reunassa löytyy ”Hae ratkaisuja”, johon kannattaa laittaa 831/4/10

Täysin tietoinen tavoite…

Kauppalehti: Kelan pääjohtajan ”varoitusmerkki” herätti huolen – ”Toimeentulotuki räjähtää käsiin”

ttt-oletus-1

ttt-oletus-2

ttt-oletus-3

Oikeus toimeentulotukeen määräytyy lain perusteella ja viranhaltijoilla on velvollisuus noudattaa lakia. Yllä olevassa jutusta on luettavissa, että toimeentulotukea myönnettäessä on ollut perusolettamus evätä lain vastaisesti joidenkin toimeentulotuenhakijoiden oikeus toimeentulotukeen. Nyt on kova huoli, kun Kela tekee päätökset asiapapereiden perusteella, jolloin suurempi osa toimeentulotukeen oikeutetuista  saa lain mukaisen tuen, jolloin yhteiskunnan toimeentulotukimenot kasvavat huolestuttavan korkeiksi.

Eikö laillisuusvalvojien pitäisi puuttua tällaiseen perusolettamukseen, jossa suoraan myönnetään, että lakia on täysin tietoisesti rikottu?

 

Päivitys 10.1.2017

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3654217-toimeentulotukeen-oikeutettujen-maara-kasvaa

kasvaako-1

kasvaako-2

Otsikko hieman virheellinen, sillä toimeentulotukeen oikeutettujen määrä ei kasva vaan pysyy täsmälleen samana. Nyt vain löytyy joukko ihmisiä, jotka eivät ole saaneet lain mukaisia toimeentulotukia. Joukossa on varmaan myös niitä, jotka ovat yrittäneet kysellä toimeentulotukea, mutta syystä tai toisesta tuki on jäänyt saamatta. Kun taloudellista apua hakeneelle sanotaan, että henkilön pitää tulla toimeen tuloillaan, niin kyseinen henkilö ei toista kertaa kysele tukea – ellei saa jostakin oikeaa tietoa tai apua tuen hakemisessa.

Tulot menevät ulosottoon

Ulosottajan suoraan palkasta, eläkkeestä tai muusta tulosta ulosmittaamaan osuutta ei voida huomioida toimeentulotukilaskelmassa tulona, koska henkilö ei voi päättää maksaako velat vai käyttääkö rahat elinkustannuksiin.

ttt ulosmittaus a

 

o ttt ulosmittaus

Mikäli toimeentulotuen hakija itse vapaaehtoisesti maksaa velkojaan, niin silloin kaikki tulot voidaan huomioida toimeentulotukilaskelmassa tulona, koska henkilöllä itsellään on määräysvalta jättää velat maksamatta.

Köyhän ei kannata tehdä ulosottomiehen kanssa sellaisia sopimuksia, joissa itse maksaa velkojaan vaan kannattaa antaa ulosottomiehen periä rahat suoraan tuloista.

ulosotto 1

Kun ulosmittaus tapahtuu suoraan tuloista, niin sillä ei ole merkitystä, mistä menoista ulosmittaus on aiheutunut. Edellinen tarkoittaa käytännössä sitä, että tuloista ulosmitatut sakot oikeuttaa samaan lisäsummaan toimeentulotukea.

Köyhälle ei anneta mahdollisuutta lyhennellä velkojaan vapaaehtoisesti ilman, että se vaikuttaa epäedullisesti myönnettävään toimeentulotukeen, mutta samaan aikaan esim. toimeentulotuessa voidaan tavallaan myöntää tukea sakkojen ”maksuun”  tai muuhun järjettömään velkaantumiseen. Mitä enemmän sössit asiasi, sitä enemmän saat toimeentulotukea…

 

Laillisuusvalvonnan lähtökohta

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2016/20162435

OKV.1744.1.2015

Olen aina ihmetellyt, miksi laillisuusvalvonta toteaa ratkaisuissaan, että kaikki on tapahtunut aivan kuten viranhaltija on asian esittänyt, vaikka kanteluun liitetyistä asiakirjoista voisi tehdä toisenlaisia päätelmiä.  Syy on siis siinä, että laillisuusvalvonnassa otetaan lähtökohdaksi, että valvottavan antamat tiedot pitävät paikkansa. Edelliseen olettamaan pohjautuen laillisuusvalvonta yleensä toteaa epäkohtia  vain niissä tapauksissa, joissa valvottavan antamasta selvityksestä löytyy vahvistus lakia loukkaavista käytännöistä.

Mielestäni ei voida puhua laillisuusvalvonnasta, jos katsotaan riittäväksi, että annetaan vain lain kirjainta mukaileva selvitys ja itse kantelun sisältö jätetään tavallaan tutkimatta.

Minulle on muodostunut vaikutelma, että laillisuusvalvojat huomioisivat kantelusta väitteet epäkohdista, joiden perusteella he sitten lähettävät selvityspyynnön valvottavalle viranomaiselle. Tämän jälkeen joku viranomaisen työntekijöistä laatii laillisuusvalvojan selvityspyyntöön selvityksen, jolla ei välttämättä ole mitään tekemistä kanteluun liittyvien tapahtumien kanssa (esim. yllä oleva ratkaisu). Mikäli selvitys antaa vastauksen laillisuusvalvojan selvityspyyntöön ja annettu selvitys noudattaa lain kirjaita, niin kantelu ei anna laillisuusvalvojalle aihetta enempiin toimenpiteisiin kuin korkeintaan pieneen pilkun viilaamiseen. Epäkohdaksi muodostuu se,  että itse kantelun sisältö jää tutkimatta ja lähinnä tiedustellaan yksittäisten työntekijöiden teoreettista tietämystä lain vaatimuksista.

Suoritetaan laillisuusvalvontaa, joka perustuu luottamukseen ettei valvottava pyri antamaan lain mukaista selvitystä vaan tehdään perusolettamus, että valvottava noudattaa aina pilkulleen lakia… Tässä vaiheessa tulee tietenkin miettineeksi, miksi näin syvää luottamusta nauttivaa viranomaista pitäisi millään tasolla valvoa? Kuitenkin, pelkästään hallinto-oikeuksien päätöksiä lukemalla, pitäisi pystyä päättelemään ettei tämän kaltaiselle luottamukselle löydy mitään perusteita. Ei ole mitään järkeä suorittaa laillisuusvalvontaa näin virheellisellä ja vahvalla syyttömyysolettamuksella.

Mielestäni laillisuusvalvontaa pitäisi muuttaa siten, että myös kantelijan selvitys/asiakirjat huomioidaan ja pyydetään laillisuusvalvojan edellyttämiä lisätodisteita ennen kuin laillisuusvalvonta toteaa kantelun kohteena olevan asian jääneen totematta/epäselväksi. Lisäksi laillisuusvalvontaa ei voida perustaa olettamukselle, että lakia rikkova viranomainen myöntäisi tahallisen piittaamattomuutensa suomen laista sekä täydellisen välinpitämättömyytensä jo tehdyistä oikeusratkaisuista ja laillisuusvalvojien kannanotoista. Ja ehdottomasti, viranhaltijan laillisuusvalvojalle antama virheellinen selvitys pitäisi aina johtaa johonkin seuraamukseen.

Nykyinen laillisuusvalvonta ei toimi, koska parhaimmillaankin sen ratkaisut ovat yksittäiseen tapaukseen liittyviä ja ohjaavia paperilappusia, joilla ei ole mitään velvoittavaa vaikutusta. Tavallaan ymmärrän laillisuusvalvojien koko ajan lisääntyvän työtaakan ja tarpeen nopeuttaa ratkaisujen tekemistä, mutta määrä ei korvaa laatua. Mielestäni laillisuusvalvonnan pitäisi asettaa tavoitteeksi vähentää tarvetta valitusten ja kanteluiden tekemiseen. Edellinen tapahtuu vain velvoittamalla viranomaiset noudattamaan lakia ja luomalla laillisuusvalvonnasta jokin kannustava tekijä lain noudattamiseen (peloitevaikutus), sillä arkistoitavat yksittäiseen tapaukseen liittyvät niin sanotut ohjaavat ratkaisut ovat yhteiskunnalle kalliita ja nykyisen kaltaiset ratkaisut typistyvät lähinnä oikeusjärjestelmän muodollisuudeksi.

—– Samasta asiasta ei kannata tehdä kantelua useammalle laillisuusvalvojalle.

Itse olen pyrkinyt tekemään aluehallintovirastolle omaan kohteluun liittyvät kantelut. Näistä ratkaisuista tieto menee sosiaalitoimeen, mutta itse ratkaisut ovat salassapidettäviä, jolloin samaa hyväksi havaittua käytäntöä voidaan edelleen hyödyntää.

Oikeuskanslerille ja oikeusasiamiehelle olen pyrkinyt tekemään sellaiset kantelut, jotka koskevat yleisiä käytäntöjä eli ratkaisulla on vaikutusta laajempaan ihmisryhmään, jolloin mahdollisesti netissä julkaistava ratkaisu edistäisi myös muiden henkilöiden oikeuksien ajamista/toteutumista. Valitettavasti ylemmät laillisuusvalvojat voivat siirtää kantelun käsittelyn aluehallintovirastolle, mikäli aluehallintovirastolla on samana ajankohtana käsiteltävänä saman kantelijan samaan viranomaiseen liittyvä kantelu. Edellisen kaltainen kantelujen yhdistäminen on ymmärtääkseni mahdollista niissä tapauksissa, joissa kantelun ASIA on täysin yhteneväinen toiselle viranomaiselle tehdyn kantelun kanssa. Kun eri laillisuusvalvojille tehtyjä kanteluita yhdistetään sisältöä huomioimatta, niin ylemmille laillisuusvalvojille tehty kantelu saattaa jäädä täysin ilman vastausta, koska tehdään olettamus, että toinen kantelu sisältää myös saman epäkohdan.