Selvitykset tulevista palkoista

selvitykset tulevista a palkoista a

selvitykset tulevista a palkoista b

Yllä olevassa kannanotossa todetaan, että päätöksen tekemistä ei saa viivästyttää sen perusteella, että odotellaan selvityksiä tukikuukaudelle maksettavista tuloista. Päätöksen jälkeen maksetut ansiotulot voidaan huomioida seuraavan kuukauden laskelmassa, mutta tästä pitää ilmoittaa päätöksessä. Toisin sanoen toimeentulotuen on tarkoitus olla käytettävissä tukikuukauden elämiseen eikä tuen myöntämistä saa siirtää lisäselvityspyynnöillä takautuvaksi tueksi.

Jos seuraavan kuukauden toimeentulotukihakemus on jätetty yli 7 arkipäivää ennen kuukauden loppua, niin päätös ja maksusiirto on tehtävä kuukauden ensimmäinen päivä (Kela maksaa tuen tilille kuukauden toinen päivä, jos päätös ehditään tekemään ajoissa).

Päätös kokoneisuudessaan löytyy netistä: http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/eoar3000.sh?HAKUSANA=831%2F4%2F10

Ellei linkki toimi Oikeusasiamiehen ratkaisut verkossa  ja vasemmassa reunassa löytyy ”Hae ratkaisuja”, johon kannattaa laittaa 831/4/10

Mainokset

Täysin tietoinen tavoite…

Kauppalehti: Kelan pääjohtajan ”varoitusmerkki” herätti huolen – ”Toimeentulotuki räjähtää käsiin”

ttt-oletus-1

ttt-oletus-2

ttt-oletus-3

Oikeus toimeentulotukeen määräytyy lain perusteella ja viranhaltijoilla on velvollisuus noudattaa lakia. Yllä olevassa jutusta on luettavissa, että toimeentulotukea myönnettäessä on ollut perusolettamus evätä lain vastaisesti joidenkin toimeentulotuenhakijoiden oikeus toimeentulotukeen. Nyt on kova huoli, kun Kela tekee päätökset asiapapereiden perusteella, jolloin suurempi osa toimeentulotukeen oikeutetuista  saa lain mukaisen tuen, jolloin yhteiskunnan toimeentulotukimenot kasvavat huolestuttavan korkeiksi.

Eikö laillisuusvalvojien pitäisi puuttua tällaiseen perusolettamukseen, jossa suoraan myönnetään, että lakia on täysin tietoisesti rikottu?

 

Päivitys 10.1.2017

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3654217-toimeentulotukeen-oikeutettujen-maara-kasvaa

kasvaako-1

kasvaako-2

Otsikko hieman virheellinen, sillä toimeentulotukeen oikeutettujen määrä ei kasva vaan pysyy täsmälleen samana. Nyt vain löytyy joukko ihmisiä, jotka eivät ole saaneet lain mukaisia toimeentulotukia. Joukossa on varmaan myös niitä, jotka ovat yrittäneet kysellä toimeentulotukea, mutta syystä tai toisesta tuki on jäänyt saamatta. Kun taloudellista apua hakeneelle sanotaan, että henkilön pitää tulla toimeen tuloillaan, niin kyseinen henkilö ei toista kertaa kysele tukea – ellei saa jostakin oikeaa tietoa tai apua tuen hakemisessa.

Tulot menevät ulosottoon

Ulosottajan suoraan palkasta, eläkkeestä tai muusta tulosta ulosmittaamaan osuutta ei voida huomioida toimeentulotukilaskelmassa tulona, koska henkilö ei voi päättää maksaako velat vai käyttääkö rahat elinkustannuksiin.

ttt ulosmittaus a

 

o ttt ulosmittaus

Mikäli toimeentulotuen hakija itse vapaaehtoisesti maksaa velkojaan, niin silloin kaikki tulot voidaan huomioida toimeentulotukilaskelmassa tulona, koska henkilöllä itsellään on määräysvalta jättää velat maksamatta.

Köyhän ei kannata tehdä ulosottomiehen kanssa sellaisia sopimuksia, joissa itse maksaa velkojaan vaan kannattaa antaa ulosottomiehen periä rahat suoraan tuloista.

ulosotto 1

Kun ulosmittaus tapahtuu suoraan tuloista, niin sillä ei ole merkitystä, mistä menoista ulosmittaus on aiheutunut. Edellinen tarkoittaa käytännössä sitä, että tuloista ulosmitatut sakot oikeuttaa samaan lisäsummaan toimeentulotukea.

Köyhälle ei anneta mahdollisuutta lyhennellä velkojaan vapaaehtoisesti ilman, että se vaikuttaa epäedullisesti myönnettävään toimeentulotukeen, mutta samaan aikaan esim. toimeentulotuessa voidaan tavallaan myöntää tukea sakkojen ”maksuun”  tai muuhun järjettömään velkaantumiseen. Mitä enemmän sössit asiasi, sitä enemmän saat toimeentulotukea…

 

Laillisuusvalvonnan lähtökohta

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2016/20162435

OKV.1744.1.2015

Olen aina ihmetellyt, miksi laillisuusvalvonta toteaa ratkaisuissaan, että kaikki on tapahtunut aivan kuten viranhaltija on asian esittänyt, vaikka kanteluun liitetyistä asiakirjoista voisi tehdä toisenlaisia päätelmiä.  Syy on siis siinä, että laillisuusvalvonnassa otetaan lähtökohdaksi, että valvottavan antamat tiedot pitävät paikkansa. Edelliseen olettamaan pohjautuen laillisuusvalvonta yleensä toteaa epäkohtia  vain niissä tapauksissa, joissa valvottavan antamasta selvityksestä löytyy vahvistus lakia loukkaavista käytännöistä.

Mielestäni ei voida puhua laillisuusvalvonnasta, jos katsotaan riittäväksi, että annetaan vain lain kirjainta mukaileva selvitys ja itse kantelun sisältö jätetään tavallaan tutkimatta.

Minulle on muodostunut vaikutelma, että laillisuusvalvojat huomioisivat kantelusta väitteet epäkohdista, joiden perusteella he sitten lähettävät selvityspyynnön valvottavalle viranomaiselle. Tämän jälkeen joku viranomaisen työntekijöistä laatii laillisuusvalvojan selvityspyyntöön selvityksen, jolla ei välttämättä ole mitään tekemistä kanteluun liittyvien tapahtumien kanssa (esim. yllä oleva ratkaisu). Mikäli selvitys antaa vastauksen laillisuusvalvojan selvityspyyntöön ja annettu selvitys noudattaa lain kirjaita, niin kantelu ei anna laillisuusvalvojalle aihetta enempiin toimenpiteisiin kuin korkeintaan pieneen pilkun viilaamiseen. Epäkohdaksi muodostuu se,  että itse kantelun sisältö jää tutkimatta ja lähinnä tiedustellaan yksittäisten työntekijöiden teoreettista tietämystä lain vaatimuksista.

Suoritetaan laillisuusvalvontaa, joka perustuu luottamukseen ettei valvottava pyri antamaan lain mukaista selvitystä vaan tehdään perusolettamus, että valvottava noudattaa aina pilkulleen lakia… Tässä vaiheessa tulee tietenkin miettineeksi, miksi näin syvää luottamusta nauttivaa viranomaista pitäisi millään tasolla valvoa? Kuitenkin, pelkästään hallinto-oikeuksien päätöksiä lukemalla, pitäisi pystyä päättelemään ettei tämän kaltaiselle luottamukselle löydy mitään perusteita. Ei ole mitään järkeä suorittaa laillisuusvalvontaa näin virheellisellä ja vahvalla syyttömyysolettamuksella.

Mielestäni laillisuusvalvontaa pitäisi muuttaa siten, että myös kantelijan selvitys/asiakirjat huomioidaan ja pyydetään laillisuusvalvojan edellyttämiä lisätodisteita ennen kuin laillisuusvalvonta toteaa kantelun kohteena olevan asian jääneen totematta/epäselväksi. Lisäksi laillisuusvalvontaa ei voida perustaa olettamukselle, että lakia rikkova viranomainen myöntäisi tahallisen piittaamattomuutensa suomen laista sekä täydellisen välinpitämättömyytensä jo tehdyistä oikeusratkaisuista ja laillisuusvalvojien kannanotoista. Ja ehdottomasti, viranhaltijan laillisuusvalvojalle antama virheellinen selvitys pitäisi aina johtaa johonkin seuraamukseen.

Nykyinen laillisuusvalvonta ei toimi, koska parhaimmillaankin sen ratkaisut ovat yksittäiseen tapaukseen liittyviä ja ohjaavia paperilappusia, joilla ei ole mitään velvoittavaa vaikutusta. Tavallaan ymmärrän laillisuusvalvojien koko ajan lisääntyvän työtaakan ja tarpeen nopeuttaa ratkaisujen tekemistä, mutta määrä ei korvaa laatua. Mielestäni laillisuusvalvonnan pitäisi asettaa tavoitteeksi vähentää tarvetta valitusten ja kanteluiden tekemiseen. Edellinen tapahtuu vain velvoittamalla viranomaiset noudattamaan lakia ja luomalla laillisuusvalvonnasta jokin kannustava tekijä lain noudattamiseen (peloitevaikutus), sillä arkistoitavat yksittäiseen tapaukseen liittyvät niin sanotut ohjaavat ratkaisut ovat yhteiskunnalle kalliita ja nykyisen kaltaiset ratkaisut typistyvät lähinnä oikeusjärjestelmän muodollisuudeksi.

—– Samasta asiasta ei kannata tehdä kantelua useammalle laillisuusvalvojalle.

Itse olen pyrkinyt tekemään aluehallintovirastolle omaan kohteluun liittyvät kantelut. Näistä ratkaisuista tieto menee sosiaalitoimeen, mutta itse ratkaisut ovat salassapidettäviä, jolloin samaa hyväksi havaittua käytäntöä voidaan edelleen hyödyntää.

Oikeuskanslerille ja oikeusasiamiehelle olen pyrkinyt tekemään sellaiset kantelut, jotka koskevat yleisiä käytäntöjä eli ratkaisulla on vaikutusta laajempaan ihmisryhmään, jolloin mahdollisesti netissä julkaistava ratkaisu edistäisi myös muiden henkilöiden oikeuksien ajamista/toteutumista. Valitettavasti ylemmät laillisuusvalvojat voivat siirtää kantelun käsittelyn aluehallintovirastolle, mikäli aluehallintovirastolla on samana ajankohtana käsiteltävänä saman kantelijan samaan viranomaiseen liittyvä kantelu. Edellisen kaltainen kantelujen yhdistäminen on ymmärtääkseni mahdollista niissä tapauksissa, joissa kantelun ASIA on täysin yhteneväinen toiselle viranomaiselle tehdyn kantelun kanssa. Kun eri laillisuusvalvojille tehtyjä kanteluita yhdistetään sisältöä huomioimatta, niin ylemmille laillisuusvalvojille tehty kantelu saattaa jäädä täysin ilman vastausta, koska tehdään olettamus, että toinen kantelu sisältää myös saman epäkohdan.

 

Suomen laillisuusvalvonta

Henri Autero on nähnyt vaivaa ja tehnyt kantelun kuntouttavasta työtoiminnasta ja nyt on laillisuusvalvojan kannanottokin selvillä.

Minun mielestä näyttäsi lähinnä siltä, että laillisuusvalvonta ei näe mitään syytä ottaa kantaa itse palkattoman työnteon teettämiseen vaan lähinnä antaa ohjeita, mitä kohtia pitää jatkossa muuttaa, että palkattoman työn teettäminen täyttäisi lain kirjaimen.

Minä en näe mitään syytä siihen ettei laillisuusvalvoja ymmärtäisi, että kun joku tekee työtä palkatta, niin silloin ei ole tarvetta palkata työntekijää kyseisiin töihin. Tämä on niin yksinkertainen päätelmä ettei jää mitään mahdollisuutta hyväksyä oikeudenmukaiseksi, että toiselle maksetaan palkkaa työstä ja toinen velvoitetaan tekemään työnsä palkatta.

Se tekee lakia vastaan, joka tekee lain tarkoitusta vastaan, vaikka hän näyttäisikin tekevän lain sanain mukaan

Löysin edellisen Wikipedian Tuomarinohjeista ja sieltä löytyi muitakin lauseita:

Hyvä ja älykäs tuomari on parempi kuin hyvä laki, sillä hän voipi asetella kaikki kohtuuden mukaan. Mutta missä paha ja väärä tuomari on, siinä ei auta hyvä laki mitään, sillä hän vääntää ja vääristelee sitä oman mielensä mukaan.

Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään.

Kaikkea lakia on älyllä käytettävä, sillä suurin oikeus on suurin vääryys, ja oikeudessa pitää olla armo mukana.

Ei laki hyväksy kaikkea, mitä se ei rankaise, sillä ei lakikirja saata kaikkia rikoksia luetella.

Maantapa, kun se ei ole kohtuuton, pidettäköön lakina, jonka mukaan on tuomittava.

Kyseisen päätöksen tehneet eivät toimi tuomarin virassa, mutta laillisuusvalvonnassa luulisi edelleen olevan samat tavoitteet kansalaisten oikeusturvasta sekä  yhteiskunnallisesta ja oikeudellisesta tasa-arvosta.

Suomessa työttömyys on niin paha rikos, että siitä rankaistaan pakkotyöllä – eikä asiaa tee yhtään oikeudenmukaisemmaksi, se seikka, että pakkotyöhön määrätään suoraan lain perusteella ilman oikeudenkäyntiä. Työttömyys riittää tuomioon ja armoa ei anneta. Tietääkseni lain mukaan ketään ei voida määrätä rikoksesta pakkotyöhön, mutta suomessa työttömyys taitanee olla niin paha rikos ihmisyyttä kohtaan ettei työttömälle enää kuulu ihmisoikeudet.

Toivottavasti suomen laillisuusvalvojat eivät ole niin paatuneita, että kehtaisivat väittää palkattomaan työhön osallistumista vapaaehtoiseksi tai millään muotoa palkattoman työtekijän omaksi eduksi. Jokainen varmaan tietää, että alistettu ja hakattu ihminen omaksuu ajan kanssa ansaitsevansa kohtelun,  pitää kohtelua oman edun mukaisena ja lopulta, on jopa kiitollinen saamastaan kohtelusta. En siis pysty ymmärtämään ajatusta, että olisi yhdenkään ihmisen oman edun mukaista kieltäytyä vastaanottamasta palkkaa ja sen seurauksena, ihmisen pitäisi anoa sosiaalisia tukia pysyäkseen elossa. Minun mielestä on siis oikeus ja kohtuus, että myös kuntouttavaan työtoimintaan vapaaehtoisesti osallistuvat ja sitä tarvitsevat henkilöt saavat palkkaa tekemästään työstä. Mielestäni kuntouttava työtoiminta ei saisi koskaan olla pakollista, johon voidaan suostutella useamman henkilön painostamana ja taloudellisten sanktioiden uhalla.

Ei saa unohtaa, että työttömyys johtuu työpaikkojen puutteesta eikä työttömän kyvystä tehdä töitä.

Asettaisin kyseenalaiseksi myös  näiden kuntouttavien työpaikkojen vaikutukset terveyteen, mutta orjatyövoiman käyttöä lisäävä yhteiskunta on suuressa viisaudessaan ratkaissut ongelman kohottamalla muutamia työttömiä palkkaa nauttiviksi työnvalvojiksi. Mikäli jotain tapahtuu tai muuten ilmenee tarvetta saada joku henkilö vastuuseen palkattomien työntekijöiden terveyden vaarantamisesta, niin syntipukiksi valikoituu aiemmin elämässään työttömän leiman saanut työnohjaaja…  ja muut vakuuttelevat olevansa – täysin – ehdottoman – vilpittömän – tietämättömiä tilanteesta.