Maksimiajan käyttäminen ja unohdus

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2016/20162470

Yllä olevassa tapauksessa työvoimapoliittinen lausunto olisi saatu eteenpäin vain napin painauksella, mutta se oli jäänyt tekemättä ja lopulta oli ylitetty 30 päivän takaraja. Vaikuttaisi siltä, että myöhästymistä oli yritty peitellä uudella lisäselvityspyynnöllä, jossa pyydetiin uudelleen jo toimitettua asiakirjaa.

Eräs erittäin tyypillinen tapa simputtaa on päätösten ja lausuntojen viivästyttäminen… tällöin vain pitäisi muistaa käydä viimeistelemässä työtoiminta myöhemmin ennen takarajan paukkumista.

…toisin takarajan paukkumisesta ei aiheudu mitään konkreettisia seuraamuksia, jotka jotenkin ennalta ehkäisi vastaavan toistumisen.

Mainokset

Toimeentulotuen epääminen perusteltava

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2016/20162466

Kun haetaan toimeentulotukea useammalle kuukaudelle, niin päätöksessä on perusteltava ellei haetuille kuukausille myönnetä toimeentulotukea.

Lisäksi toimeentulotukipäätöksessä on mainittava toimeentulotukihakemuksessa tiettyihin kuluihin haetun toimeentulotuen hylkääminen ja perustelut.

 

Yleensä jätetään huomioimatta hakemuksessa mainittu tuen hakeminen ja tehdään hylkäävä päätös ilman mainintaa sekä perusteluja…

Vuokravakuus ja salassapito

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2017/20172905

Oikeat tiedot saa vasta positiivisen pärstäkertoimen perusteella… edellinen tyypillinen viranomaisneuvonta ei siis täytä viranhaltijalta vaadittavaa neuvontavelvollisuutta.

Toimeentulotukea saavalla on teoriassa oikeus salata toimeentulotuen asiakkuus ja pyytää vuokravakuus rahana, mutta päätöksen perusteella ei voida kuitenkaan vaatia vuokravakuutta rahana. Mikäli Kela suostuu myöntämään vuokravakuuden vain maksusitoumuksena, niin päätöksen voi joutua kierrättämään hallinto-oikeuden kautta, jolloin tuen voi saada jälkikäteen noin vuoden kuluttua, mutta silloin varsinaiseen vuokravakuuteen tarvittavat rahat olisi pitänyt hankkia ”jostakin muualta”, joka puolestaan voidaan tulkita ettei vuokravakuuteen ollut tarvetta.

Kun Kela suostuu antamaan vain maksusitoumuksen ja vuokravakuutta ei saa järjestettyä ”jostakin muualta”, niin silloin täytyy valita joko luopuminen salassapito-oikeudesta tai asunnon vastaanottamisesta.

 

62-vuotias kuntouttavaan työtoimintaan sanktion uhalla

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2017/20172542

Edellisessä otetaan kantaa, että työttömän terveydentila pitää selvittää …. ennen sanktion määräämistä.

Mielestäni oleellisinta edellisessä on ettei työtöntä voi kyykyttää vain ”työkkärilakien” perusteella vaan myös muu lainsäädäntö on huomioitava.

 

Aika kyseenalaista, että 62-vuotias astmaatikko ja selkäsairas pitää vielä pakottaa kuntouttavaan työtoimintaan. Todennäköisyys työllistymisen palkkatyöhön on olematon. Kuntouttavan työtoiminnan perusteeksi jää vain kyseenalaiset hyödyt esim.  1. vältetään kunnan työmarkkinatuen sakkomaksu tai 2. turvataan jonkin tahon oikeus myydä työllistämispalveluja tai 3. työpanos on oltava jonkin tahon hyödynnettävissä tai 99. muuten vaan katsotaan ettei työttömällä ole edes 62-vuotiaana oikeutta omaan elinaikaansa.

 

Selkeä tapaus, mutta ”työkkärilain” velvoittamana työttömälle keppiä

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2017/20172802

Työttömän kohdalla tehdään erittäin kyseenalaisesti tulkintoja työpaikasta kieltäytymisestä ja työpaikasta irtisanoutumisesta. Tässä tapauksessa henkilö on pystynyt näyttämään väitteensä toteen ja hänen kohdallaan asia on saatu korjattua työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa, mutta senkin jälkeen on annettu työvoimapoliitteinen lausunto irtisanoutumisen perusteella.

Yleensä työttömille määrätyt sanktiot eivät kumoudu, joten tässä tapauksessa taisi tulla rutiinilla tehty työvoimapoliittinen lausunto.

Jonkun pitäisi tutkia kaikki annetut sanktiot, jolloin saataisiin tietoa siitä, kuinka yhdenvertaisesti työttömiä on kohdeltu samankaltaisissa tilanteissa.