Oikeuskansleri edellyttää yhdenvertaista kohtelua…

… mutta ei kaikkien kansalaisten kohdalla siten, että kaikille työntekijöille pitäisi maksaa työnteosta yhdenvertaisesti palkkaa.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005523508.html

… tärkeintähän on työttömien yhdenvertainen kyykytys ja perusoikeudet työntekoon ilman palkkaa …tai toimimaan yhdenvertaisesti kauppatavarana kun yhteiskunnalle myydään työllistämispalveluja.

https://www.verkkouutiset.fi/oikeuskansleri-aktiivimallin-tavoitteet-ovat-perusoikeuksia-kunnioittavia/

Oikeuskansleri Tuomas Pöystin mukaan tavoitteet ovat oikeat ja perustuslain hengen mukaisia: Työttömät on propagandan ja päätösten avulla syrjäytetty palkkatyömarkkinoilta, jonka lisäksi työttömiä kiristetään yhä uusilla taloudellisilla leikkausilla suostumaan tekemään töitä toisten ihmisten taloudellisten edun edistämiseksi ilman työttömille maksettavaa elämiseen riittävää palkkaa.

Onhan se tietenkin perustuslain hengen mukaista, että työttömäksi jäävät suljetaan ihmisarvon ulkopuolelle ja heitä nöyryytetään ja pakotetaan työskentelemään ilman palkkaa pelkän sosiaaliturvan vastineeksi ja ihan oikeudenmukaista kohteluahan se vaan on, koska työttömät ihan itse kieltäytyvät palkkatyön vastaanottamisesta ja haluavat tehdä samaa työtä sosiaaliturvalla kuin muut  tekevät palkkaa vastaan.

Niin, eihän tuossa erityisesti työttömyyttä mainita, joten ei loukkaa yhdenvertaisuutta kun työttömyyden perusteella ihmistä ryhdytään hyväksikäyttämään.

Eihän se työttömän nöyryyttäminen loukkaa ihmisarvoa, sillä sehän on vaan työttömän auttamista ja työttömään kohdistettavan henkisen paineen/väkivallan tarkoituksenahan on vain kannustaa työtön ottamaan töitä vastaan.

Saahan työtönkin valita asuinpaikkakuntansa, kunhan vain  menee töihin ja elättää itsensä. Ellei kohtelu miellytä, niin ainahan työttömällä on oikeus lähteä maasta.

Ihan oikeudenmukaistahan se on, että työtön joutuu myymään omaisuutensa markkinahintaan, jos ei viitsi mennä töihin ja tippuu toimeentulotuelle.

Niin eihän tuossa mainita, että työttömällä olisi oikeus palkkatyöhön vaan ainoastaan oikeus tehdä töitä.

Jokaiselle taataan oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden perusteella, mutta tämä koskee vain ”todellisia työttömiä” ei työtävieroksuvia työttömiä, jotka eivät mene töihin vaan ovat työttöminä.

Kun oikeuskansleri Tuomas Pöystin mukaan perustuslain henki toteutuu ja pelkkä väitetty tavoite oikeuttaa kaikki keinot, niin oikeastaan tämän kaltaisen laintulkinnan jälkeen on ihan turha viitata niihin ihmisoikeuksiin, joiden toteutumisen valvonta kuuluisi myös oikeuskanslerin tehtäviin, mutta laitetaan nyt kuitenkin ne tähän:

http://www.ykliitto.fi/yk70v/yk/ihmisoikeudet

1. artikla.

Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.

2. artikla.

Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta.

Mitään erotusta ei myöskään pidä tehdä sen maan tai alueen valtiollisen, hallinnollisen tai kansainvälisen aseman perusteella, johon henkilö kuuluu, olipa tämä alue itsenäinen, huoltohallinnossa, itsehallintoa vailla tai täysivaltaisuudeltaan minkä tahansa muun rajoituksen alainen.

3. artikla.

Kullakin yksilöllä on oikeus elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen.

4. artikla.

Ketään ei saa pitää orjana tai orjuutettuna, kaikki orjuuden ja orjakaupan muodot on kiellettävä.

5. artikla.

Ketään ei saa kiduttaa eikä kohdella tai rangaista julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti.

6. artikla.

Jokaisella ihmisellä on kaikkialla oikeus siihen, että hänet henkilönä tunnustetaan lain edessä.

7. artikla.

Kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan.

8. artikla.

Jokaisella on oikeus tehokkaaseen hyvitykseen asianomaisessa kansallisessa tuomioistuimessa häneen kohdistuneista teoista, jotka loukkaavat hänelle valtiosäännöllä tai lailla turvattuja perusoikeuksia.

9. artikla.

Ketään ei saa mielivaltaisesti pidättää, vangita tai ajaa maanpakoon.

10. artikla.

Jokaisella on täysin tasa-arvoisesti oikeus siihen, että häntä oikeudenmukaisesti ja julkisesti kuullaan riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan määrättäessä tai häntä vastaan nostettua rikossyytettä selvitettäessä.

11. artikla.

  1. Jokaisen rikollisesta teosta syytteessä olevan henkilön edellytetään olevan syytön siihen asti kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti todistettu julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänelle turvataan kaikki hänen puolustustaan varten tarpeelliset takeet.
  2. Ketään ei pidä tuomita rangaistavaksi teoista tai laiminlyönneistä, jotka eivät kansallisen tai kansainvälisen oikeuden mukaan olleet rikollisia tekohetkellä. Myöskään ei pidä tuomita ankarampaan rangaistukseen, kuin mikä oli sovellettavissa rangaistavan teon suoritushetkellä.

12. artikla.

Älköön mielivaltaisesti puututtako kenenkään yksityiselämään, perheeseen, kotiin tai kirjeenvaihtoon älköönkä loukattako kenenkään kunniaa ja mainetta. Jokaisella on oikeus lain suojaan sellaista puuttumista tai loukkausta vastaan.

13. artikla.

  1. Jokaisella on oikeus liikkua vapaasti ja valita asuinpaikkansa kunkin valtion sisällä.
  2. Jokaisella on oikeus lähteä maasta, myös omasta maastaan, ja palata maahansa.

14. artikla.

  1. Jokaisella vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea ja nauttia turvapaikkaa muissa maissa.
  2. Tähän oikeuteen ei voida vedota, kun on kysymys tosi epäpoliittisista rikoksista johtuvista syytteistä tai teoista, jotka ovat vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien periaatteita ja päämääriä.

15. artikla.

  1. Jokaisella on oikeus kansalaisuuteen.
  2. Keltään ei saa mielivaltaisesti riistää kansalaisuutta eikä evätä oikeutta kansalaisuuden vaihtamiseen.

16. artikla.

  1. Täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe ilman minkäänlaisia rodusta, kansalaisuudesta tai uskonnosta johtuvia rajoituksia. Heillä on yhtäläiset oikeudet avioliittoon, avioliiton aikana ja sen purkamisen jälkeen.
  2. Avioliiton solmiminen tapahtukoon vain tulevien aviopuolisoiden vapaasta ja täydestä suostumuksesta.
  3. Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan.

17. artikla.

  1. Jokaisella on oikeus omistaa omaisuutta yksin tai yhdessä toisten kanssa.
  2. Keltään älköön mielivaltaisesti riistettäkö hänen omaisuuttaan.

18. artikla.

Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.

19. artikla.

Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.

20. artikla.

  1. Kaikilla on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen.
  2. Ketään ei saa pakottaa liittymään mihinkään yhdistykseen.

21. artikla.

  1. Jokaisella on oikeus osallistua maansa hallitsemiseen joko välittömästi tai vapaasti valittujen edustajien välityksellä.
  2. Jokaisella on yhtäläinen oikeus päästä maansa julkisiin toimiin.
  3. Kansan tahto on hallitusvallan perusta; tämä tahto on ilmaistava määräaikaisilla ja aidoilla vaaleilla, joissa kaikilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ja joissa äänestys on salainen tai muuta vaalivapauden turvaavaa menettelyä noudattava.

22. artikla.

Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioonottaen, nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia.

23. artikla.

  1. Jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan.
  2. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä.
  3. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot.
  4. Jokaisella on oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi.

24. artikla.

Jokaisella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan, työajan järkevään rajoittamiseen sekä määräaikaisiin palkallisiin lomiin.

25. artikla.

  1. Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta.
  2. Äideillä ja lapsilla on oikeus erityiseen huoltoon ja apuun. Kaikkien lasten, riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa tai sen ulkopuolella, tulee nauttia samaa yhteiskunnan suojaa.

26. artikla.

  1. Jokaisella on oikeus saada opetusta. Opetuksen on oltava ainakin alkeis- ja perusopetuksen osalta maksutonta. Alkeisopetuksen on oltava pakollinen. Teknistä ja ammattiopetusta on oltava yleisesti saatavilla, ja korkeamman opetuksen on oltava avoinna yhtäläisesti kaikille heidän kykyjensä mukaan.
  2. Opetuksen on pyrittävä ihmisen persoonallisuuden täyteen kehittämiseen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen vahvistamiseen. Sen tulee edistää ymmärtämystä, suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä kaikkien kansakuntien ja kaikkien rotu- ja uskontoryhmien kesken sekä pyrkiä edistämään Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaa rauhan ylläpitämiseksi.
  3. Vanhemmilla on ensisijainen oikeus valita heidän lapsilleen annettavan opetuksen laatu.

27. artikla.

  1. Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista.
  2. Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

28. artikla.

Jokaisella on oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa tässä julistuksessa esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua.

29. artikla.

  1. Jokaisella ihmisellä on velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, koska vain sen puitteissa hänen yksilöllisen olemuksensa vapaa ja täysi kehitys on mahdollinen.
  2. Käyttäessään oikeuksiaan ja nauttiessaan vapauksiaan kukaan ei ole muiden kuin sellaisten lailla säädettyjen rajoitusten alainen, joiden yksinomaisena tarkoituksena on turvata toisten oikeuksien ja vapauksien tunnustaminen ja kunnioittaminen sekä moraalin, julkisen järjestyksen ja yleisen hyvinvoinnin oikeutetut vaatimukset kansanvaltaisessa yhteiskunnassa.
  3. Näitä oikeuksia ja vapauksia ei missään tapauksessa saa käyttää vastoin Yhdistyneiden Kansakuntien päämääriä ja periaatteita.

30. artikla.

Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia.

Pakko kysyä, mitä helvettiä suomi tekee näin ”mukautuvalla” oikeuskanslerilla?

Saku on usein kirjoittanut sote uudistuksesta, jolla verovarat saadaan virtaamaan: http://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/tag/sote/

http://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2018/01/11/latvasta-lahoava-hallinto/: ”Mutta onhan meillä oikeuskansleri, jonka tehtävänä on valvoa sekä hallituksen toiminnan että lainvalmisteluun lainmukaisuutta. Tosiaan, onhan meillä oikeuskansleri. Hän vain sattuu olemaan juuri sama henkilö, joka oli vastuussa sote- ja valinnanvapauslainsäädännön tähänastisesta valmistelusta.”

Mainokset

Viranomaisen neuvojen oikeellisuus

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2017/20172623

Edellisessä tapauksessa oli pyydetty ihan eri asiaa kuin itse asiassa olisi tarvittu.

Lain mukaan viranhaltija on velvollinen antamaan neuvoja ja annettujen neuvojen pitäisi olla oikeita. Valitettavasti käytännössä neuvoja ei saa pyytämällä ja vastuu annettujen tietojen oikeellisuuteen luottamisesta on neuvojen saajalla.

Asumistuen vuositarkastuksen yhteydessä sain viestin:

Hakemuksen täyttämisen yhteydessä olin jättänyt myös hakemuksessa mainitut liitteet. Myöhemmin lukemassani viestissä kehotetaan tarkistamaan puuttuvat liitteet, joten luonnollisesti minun täytyi tarkistaa, mitä liitteitä hakemuksesta jäi puuttumaan. Ilmeisesti hakemuksesta ei jäänyt puuttumaan liitteitä vaan kyseessä oli  automaattisesti lähetetystä viestistä välittömästi hakemuksen jättämisen hetkellä, jolloin viestissä ei huomioitu samalla kirjautumiskerralla jätettyjä liitteitä. Luonnollisesti olen hieman epävarma, onko päätelmäni oikea vai pitäisikö puutuvista liitteistä kysyä Kelalta.

Ehkä tuo sähköpostiin tuleva viesti on ihan hyvä muistutus tarvittavien liitteiden toimittamisesta, mutta viestissä voisi mainita ne puuttuvat liitteet tai vaihtoehtoisesti mainita, että kyseessä on automaattimuistutus hakemukseen tarvittavista liitteistä ja viesti ei ota huomioon jo toimitettuja liitteitä.

Maksimiajan käyttäminen ja unohdus

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2016/20162470

Yllä olevassa tapauksessa työvoimapoliittinen lausunto olisi saatu eteenpäin vain napin painauksella, mutta se oli jäänyt tekemättä ja lopulta oli ylitetty 30 päivän takaraja. Vaikuttaisi siltä, että myöhästymistä oli yritty peitellä uudella lisäselvityspyynnöllä, jossa pyydetiin uudelleen jo toimitettua asiakirjaa.

Eräs erittäin tyypillinen tapa simputtaa on päätösten ja lausuntojen viivästyttäminen… tällöin vain pitäisi muistaa käydä viimeistelemässä työtoiminta myöhemmin ennen takarajan paukkumista.

…toisin takarajan paukkumisesta ei aiheudu mitään konkreettisia seuraamuksia, jotka jotenkin ennalta ehkäisi vastaavan toistumisen.

Toimeentulotuen epääminen perusteltava

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2016/20162466

Kun haetaan toimeentulotukea useammalle kuukaudelle, niin päätöksessä on perusteltava ellei haetuille kuukausille myönnetä toimeentulotukea.

Lisäksi toimeentulotukipäätöksessä on mainittava toimeentulotukihakemuksessa tiettyihin kuluihin haetun toimeentulotuen hylkääminen ja perustelut.

 

Yleensä jätetään huomioimatta hakemuksessa mainittu tuen hakeminen ja tehdään hylkäävä päätös ilman mainintaa sekä perusteluja…

Vuokravakuus ja salassapito

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2017/20172905

Oikeat tiedot saa vasta positiivisen pärstäkertoimen perusteella… edellinen tyypillinen viranomaisneuvonta ei siis täytä viranhaltijalta vaadittavaa neuvontavelvollisuutta.

Toimeentulotukea saavalla on teoriassa oikeus salata toimeentulotuen asiakkuus ja pyytää vuokravakuus rahana, mutta päätöksen perusteella ei voida kuitenkaan vaatia vuokravakuutta rahana. Mikäli Kela suostuu myöntämään vuokravakuuden vain maksusitoumuksena, niin päätöksen voi joutua kierrättämään hallinto-oikeuden kautta, jolloin tuen voi saada jälkikäteen noin vuoden kuluttua, mutta silloin varsinaiseen vuokravakuuteen tarvittavat rahat olisi pitänyt hankkia ”jostakin muualta”, joka puolestaan voidaan tulkita ettei vuokravakuuteen ollut tarvetta.

Kun Kela suostuu antamaan vain maksusitoumuksen ja vuokravakuutta ei saa järjestettyä ”jostakin muualta”, niin silloin täytyy valita joko luopuminen salassapito-oikeudesta tai asunnon vastaanottamisesta.