Työvoima valtiovallan suojeluksessa (?)

”Perustuslain mukaan työvoima on valtiovallan erityisessä suojeluksessa” (https://sakutimonen.wordpress.com/tag/tyovoima/). Edellinen on siitä mielenkiintoinen kohta, että yleensä kysynnän kasvaessa ja tarjonnan vähetessä hinnat nousevat, mutta valtiovalta käyttääkin matalapalkkaisten työntekijöiden yhteydessä valtaansa siihen, että matalapalkkaisten pitää vastaanottaa ja tehdä työnsä yhä huonommilla palkoilla sekä huonommilla työehdoilla. Tämä, jos mikään, on vallan väärinkäyttöä.

Lisäys:

Peruskoulussahan suomen perustuslain kohdat päntättiin ja vanhan muistikuvan mukaan googlettamalla löytyi yllä linkitetty Sakun sivu. Näyttäisi siltä, että  perustuslaissa tuo kohta on vuosien vaihtuessa hieman muuttunut ja se taitanee nykyään olla muodossa ”Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta”. Päättäjät taitavat tulkita tuon kohdan, siten, että Julkisen vallan on turvatta yrittäjien työvoiman saanti huonolla palkalla ja epäoikeudenmukaisilla työehdoilla. Minusta tuossa suojelun kohteena on edelleen työvoima eli työntekijät.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Tämän tästä heitetään ilmaan kysymys kannattaako työnteko:

https://www.is.fi/tyoelama/art-2000005510119.html

Tässäkin tapauksessa pitäisi jättää ulkopuolelle palkan vertaaminen täyteen työmarkkinatukeen, sillä työmarkkinatuen saaminen edellyttää usein saman elinajan viettämistä kyykytyksessä kuin henkilö käyttää palkkatyön tekemiseen. Osa-aikatyötä tekemällä ihminen vapautuu ”kokoaikais” -työttömän kyykytysvelvotteista, joten hänen palkkaa pitäisi oikeastaan verrata minimitoimeentuloon, jonka saa jättäytymällä kyykytyspalveluiden ulkopuolelle.

Useimmat kyykytyspalveluiden ulkopuolelle jäävät elävät parisuhteessa työssäkäyvän puolison kanssa ja omistavat jonkin verran omaisuutta, joten he eivät saa yhtään mitään.

Yksinasuvat saavat kohtuullisten asumiskustannusten jälkeen 293 euroa kuukaudessa.

Mielestäni osa-aikainenkin työ kohtuullisella palkalla kannattaa, koska sillä pääsee eroon työttömien kyykytyspalveluista ja nousee ihmisarvoisten ihmisten joukkoon, joilla on lain suomat oikeudet ja eläkekertymä. Pitää myös muistaa, että myös osa-aikaiset ovat oikeutettuja tukiin, jotka lisäävät henkilön kuukaudessa samaa rahamäärää.

Yleensä siivousalalla huudetaan työntekijäpulaa ja vaaditaan kovaan ääneen työttömien tukien alentamista, jotta he saavat yhä huonommilla työehdoilla työntekijöitä, joten lienee paikallaan nostaa esiin eräs epäkohta. Siivoojien palkat ovat surkeita ja siivouksen kustannukset ovat yleensä kohtuullisen suuret. Kuitenkin siivousalan yritykset tuottavat omistajilleen hyvin nopeasti voittoa ja omaisuutta (edellinen ei ole mikään ongelma, jos ei samaan aikaan ilmene palkanmaksuhaluttomuutta). Mitenkähän kävisi, jos tutkittaisiin siivousalan yritysten laskutettuja työtunteja ja verrattaisiin niitä työtunteihin, joilta työntekijöille on maksettu palkkaa? Ellei edellisestä löydy eroa, niin pitäisi tarkastella moraaliselta pohjalta, onko siivousalan yrittäjällä oikeus maksaa pientä palkkaa ja samaan aikaa ottaa itselleen kohtuuttomat osuudet yrityksen tuloista?

Mainokset

Kelan hyvän joulun toivotus

Edelleen Kelan työntekijöillä on aikaa tehdä toimeentulotukipäätöksiä yhdelle kuukaudelle kerrallaan (Missään tapauksessa tukea ei olisi myönnetty ensi vuoden loppuun, mutta stressaavan elämäntilanteen vuoksi en aina ole riittävän huolellinen ja mahdollisuus hakea toimeentulotukea kuluvan kuukauden loppuun saakka kasvaa – siis ei tavallaan tule lainkaan hakeneeksi tukea tuleville kuukausille. Edellisen virheen välttämiseksi laitan hakemuksen aina vuoden loppuun saakka):

Hyvä puoli edellisessä päätöksessä olisi ettei nyt joulukuussa tarvitsisi säästää rahaa tammikuun vuokranmaksua varten – ellei seuraava uhka olisi jo helmikuussa. (Edellisellä taas ei olisi suurtakaan merkitystä, mutta menin ja ostin ainokaisen hajonneen nojatuolini tilalle uuden nojatuolin, joten kuukausien säästöt meni siihen hankintaan).

Ehkä kaikkein ärsyttävintä päätöksessä kuitenkin on ettei pyyntöäni maksusitoumuksen tekemättä jättämisistä noudatettu.  Maksusitoumuksen käytännön toiminnasta olen kirjoittanut aiemmin: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/02/04/maksusitoumus-pyytamatta/

 

Toimintaohjeet helmikuun 2018 toimeentulotukihakemusta varten:

Poikkeuksellisesti jatko-ohjeissa ei pyydetä tiliotetta, joka sitten tarkoittaa kahta mahdollista vaihtoehtoa: 1. kun lain mukaan päätös pitäisi tehdä, niin lähetetään lisäselvityspyyntö tiliotteista, joka tietenkin tarkoittaa toimeentulotuen maksatuksen viivästymistä tai 2. yrittävät laskea aiemmin toimitetuilla tiliotteilla näkyvät säästöt toimeentulotukea vähentäväksi varallisuudeksi (https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/11/18/kelaan-voi-luottaa/).

Päätöksessä uhataan tuttuun tapaan koko hakemuksen hylkäämisellä tai käsittelyn viivästymisellä, vaikka lain mukaan oikeus toimeentulotukeen muodostuu taloudellisen tilanteen perusteella ja taloudellinen tilanne todistetaan asiakirjoilla. Lain mukaan koko toimeentulotukihakemusta ei voida hylätä sen perusteella ettei toimita toimeentulotuen myöntämisen kannalta tarpeettomia ”kannustavia selvityksiä”( https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2015/08/03/selvitys-tyonhausta-toimeentulotukea-haettaessa/). Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa laissa mainittujen ehtojen täyttyessä. (Alle 293 euroa kuukauden elinkuluihin on lähinnä elossa kituuttamiseen riittävä summa, mutta se ei vaaranna oikeutta jakavien tuomarien mielestä ihmisarvoista elämää, vaikka THL on todennut vuoden 2013* välttämättömien elinkulujen kattamiseen tarvittavan 669 euroa kuukaudessa – siis yksinelävällä henkilöllä asumiskustannusten lisäksi https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005461925.html * muistaakseni alkuperäisessä lähteessä mainitaan taulukon tietojen olevan vuodelta 2013).

 

Aikaisempien oikeusratkaisujen ja laillisuusvalvojien kannanottojen perusteella tilanne on selvä, mutta koskaan ei voi olla varma… 

.. ei siis mitään uutta tai ihmeellistä, mutta olisi voinut näin joulun alla jättää väliin.

 

Aikaisemmin löytyi laillisuusvalvojan päätös ettei tiliotteen toimittamatta jättäminen ollut peruste koko toimeentulotukihakemuksen hylkäämiseen, mutta köyhiin kohdistunut vihan lietsonta on tehnyt tehtävänsä ja hallinto-oikeuden tuomarit ovat jo todenneet , että tiliotteen toimittamatta jättäminen oikeuttaa hylkäämään koko toimeentulotukihakemuksen. Kun hyväksytään avoimesti viranhaltijoiden asiaton käyttäytyminen, niin pitäisi suoda myös köyhälle oikeus suojella omaa yksityiselämää edes  siinä mittakaavassa kuin köyhällä on ”varaa elää”.

Kukaan ei kerro, että olet oikeutettu tukiin

http://www.ess.fi/Mielipide/art2418529

Virheellisillä tiedoilla jälleen lietsotaan, että kotona olemalla saa enemmän sosiaalitukia kuin palkattuna.

Henkilön kohdalla laskelma saattoi mennä pakkaselle, koska häneltä perittiin 3000 euroa takaisin, mutta tästä ei pitäisi kuitenkaan vetää johtopäätöksiä, että kotona olemalla saa enemmän sosiaaliturvaa kuin palkkatyössä olemalla. Henkilö oli mielenterveyseläkeläinen ja ilmeisesti tulorajojen ylittyessä häneltä perittiin jo maksettuja eläkkeitä tai muita tukia takaisin.

Jokainen on oikeutettu myös töissä ollessaan vähintään samaan toimeentulotuen miniminormiin kuin opiskelija, yrittäjä tai työtön. Lisäksi laki salliin toimeentulotukea myönnettäessä jättää  jokaisesta ansaitusta 100 eurosta huomioimatta tulona 20 euroa, mutta kuitenkin enintään 150 euroon asti, joten on tuen myöntäjän harkinnassa jääkö palkkatöitä tehdessä hieman enemmän rahaa elinkuluihin vai ei.

Eli aina palkkatöissä käyvä on oikeutettu vähintään samaan sosiaaliturvaan kuin ”vain kotona olevat” ja tuen myöntäjän harkinnan mukaan jokainen ansaittu 100 euroa voi tuoda 20 euroa enemmän tuloa kuin olisi pelkkä sosiaaliturva. Toimeentulotuen peruosaa voidaan alentaa 40 %:lla ellei tuen tarpeessa oleva lopeta yritystä tai opiskelua ja siirry ”työllistämispalveluiden” hyväksikäytettäväksi, mutta tätä alentamista ei pitäisi tehdä palkkatyössä käyvän perusosaan ( – olen kuitenkin kuullut huhuja, että löytyisi myös tapauksia, joissa toimeentulotuen perusosan alentamisella olisi pyritty siirtämään osa-aikatyöstä pientä palkkaa saanut kokopäiväisesti ”työllistämispalveluiden” hyväksikäytettäväksi).

Niissä tapauksissa, joissa jotakin maksettua tukea peritään takaisin ja takautuvasti ei myönnetä kyseisille kuukausille toimeentulotukea, voi henkilön taloudellinen tilanne mennä alle toimeentulotuen miniminormin. Täytyy vain huomioida ettei tässä ole kyse siitä, että sosiaalitukea maksettaisiin kotona olevalle enemmän kuin palkkatyössä olevalle, vaan tässä on kyse aivan eri asiasta eli lain mahdollistamasta epäkohdasta. Laki kuitenkin mahdollistaa tuen takaisinperinnä kohtuullistamisen ja toimeentulotukea voidaan harkinnan mukaan myöntää myös takautuvasti, mutta laki ei velvoita tuen myöntäjää toimimaan kohtuullisesti siten ettei näissä poikkeustapauksissakaan alitettaisi toimeentulotuen miniminormia.

Ei pitäisi myöskään tehdä päätelmiä, että kotona olemalla saa enemmän kuin palkkatyössä, jos henkilö huomio vain palkan sekä osan tuista ja jättää hakematta kaikki ne sosiaaliset tuet, joihin hän olisi oikeutettu myös palkkatyössä käydessä – siis ne täsmälleen samaiset tuet, jotka hän kuitenkin laskee ”kotona olevan” tuloiksi.

Kelan työajan käyttö

Omalla kohdalla Kelan toimeentulotukipäätökset on (yhtä ainoata kahden kuukauden päätöstä lukuunottamatta) tehty vain kuukaudeksi kerrallaan. Lisäksi jokainen päätös on tullut postitse vasta viikon kuluttua päätöksen tekemisestä.  Edellinen on ehkä paikallaan, koska voinhan jo huomenna olla tuloksellisesti kuollut(?). Melkoisella varmuudella tuen tarpeeni tulee kuitenkin jatkumaan, koska työllistymiseni palkkatyöhön on erittäin epätodennäköistä, sillä palkkatyöpaikkoja on liian vähän ja edellisen lisäksi työttömät on lähinnä ulkoistettu palkkatyömarkkinoilta.

Eiköhän Kelan työntekijöiltä kulu enemmän työaikaa, kun ryhdytään ”kannustusmielessä” tekemään vain kuukauden toimeentulotukipäätöksiä, vaikka perusosan alentaminen on mahdollista kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Ja luulisi tuon päätöksen postittamisen viikon viipeeseenkin kuluvan ylimääräistä työaikaa – ellei jo järjestelmään ole kirjattu tuota viikon ”kannustavaa-viivettä”. Niille, joilla ei ole nettiyhteyttä tuo epätietoisuus on täysin kohtuutonta, koska ennen päätöksen saamista he eivät voi olla varmoja tuen saamisesta, jolloin mahdollisesti pitkä ja vaivalloinen asiointimatka voi osoittautua täysin hukkareissuksi ellei vaihtoehtoisesti viivästytä laskujen maksua päätöksen saapumiseen asti, joka puolestaan aiheuttaa omat ongelmansa.

Laillisuusvalvojien pitäisi ehdottomasti tutkia, kuinka Kela tekee toimeentulotukipäätöksiä, koska mitenkään ei voi olla järkevää viivästyttää seuraavan kuukauden päätösten tekemistä kuukauden viimeisille päivämäärille saakka, vaan päätöksiä pitäisi tehdä kuukauden jokaisena päivänä.

Seuraavan jutun mukaan yhteiskunta on maksanut miljoonia euroja Kelan ylitöistä:

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/kelajoutui-luopumaan-yhden-luukun-ideasta/?shared=1745955-a2131b85-500

Yllä olevassa tekstissä löytyy tieto, että yksin asuvan perusosa olisi 487,89 euroa, mutta jätetään jälleen kerran kertomatta, että tuota peruosaa voidaan alentaa 20 %:ia tai 40 %:ia. Ilman työttömiiin kohdistuvaa vihapropagandaa kerrottaisiin, että työttömän peruosa on  292 euroa kuukaudessa, jota voidaan korottaa työttömän pärstäkertoimen ja aktiivisuuden perusteella 487,89 euroon kuukaudessa. Edellinen on siis käytännön toteutus suomen lakiin kirjatusta oikeudesta yhdenvertaiseen kohteluun, koska viranhaltijoille annetaan (mieli)valta poiketa laista vain oman harkinnan perusteella.

Jos poistettaisiin työttömien velvollisuus tehdä pakkotyötä eri nimikkeiden alaisena, niin tuen tarve vähenisi, koska palkattomilla työntekijöillä täytettäviin työpaikkoihin pitäisi palkata työntekijöitä. Mikäli poistettaisiin edes pakkotyöhön kiristäminen perusosan alentamisella, niin hyvin todenäköisesti yhteiskunta säästäisi, koska yksilötasolla tehokas taloudellinen pakko tuottaa vähemmän säästöä kuin kiristämisen kustannuksiin kuluu yhteiskunnan varoja.

Alapuolella on Kelan oikaisuvaatimuksen ohjeet, jonka lopussa kerrotaan, että viikolla 32 keskimääräinen käsittelyaika oli 101 kalenteripäivää. Kun työaikaa riittää tarpeettomaan ”kannustamiseen”, niin onko kohtuullista, että toimeentulotukea hakenut ja oikaisuvaatimuksen tehnyt joutuu odottelemaan yli neljännesvuoden (kumileimasin)päätöstä, jotta voi tehdä valituksen hallinto-oikeuteen? Olen aiemmin kirjoittanut Kelan ilmoittamien käsittelyaikojen ylittyneen omalla kohdalla tuplaten.

http://www.kela.fi/toimeentulotuki-nain-haet-muutosta?inheritRedirect=true

 

Kun yhteiskunta näin avoimesti hyväksyy köyhän elämän kurjistamisen, niin onko lopulta yksittäisen kansalaisen vika, jos hän lähtee mukaan…

Todennäköisesti seuraava tapaus ei liity yksinomaan yhteiskunnan köyhempiin ihmisiin, sillä luultavasti siinä tapauksessa asiaa ei olisi lähdetty edes tutkimaan, mutta eikö nykyinen asenneilmapiiri kannusta kohtelemaan työttömiä/tyhmiä/köyhiä juuri jutussa kerrotulla tavalla:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/227733-esitutkinta-apteekkari-myi-potilaille-jopa-laakejatetta-haluttiin-ottaa-rahat-pois

Työttömien elinajan valvomiseen ja kurjuuden varmistamiseen käytetään älyttömästi valvontakapasiteettia ja yhteiskunnan rahaa, koska halutaan varmistaa ettei työttömien elämä ole vain pelkkää vapaa-ajan viettämistä, mutta eikö työttömiin kohdistunut viha ole saanut jo sairaat mittasuhteet, kun samaan aikaan todella tärkeät valvontakohteet laiminlyödään – jopa useiden vuosien ajan?

Toimeentulotuessa tiliote on toimitettava

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2017/201702952

Edellisen Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteella toimeentolotukihakemus voidaan hylätä, jos ei toimita pyydettyjä tiliotteita.

Omalla kohdalla heinäkuun jatkohakemuksessa ei ollut tiliotepyyntöä, mutta elokuun päätöksessä tilitiedot vaaditaan takautuvasti edellisen päätöksen kattavalta ajanjaksolta:

 

Aikaisemmin toimeentulotuen sai asiakirjoilla todistettavien tulojen ja menojen perusteella. Osa toimeentulotukea saaneista jätti kuitenkin laskut maksamatta, koska kokemuksen kautta he huomasivat, että heille myönnettiin uudelleen tukea samoihin laskuihin esim. häätämisen tai sähkönkatkaisun välttämiseksi. Tiedon levitessä yhä useampi saattoi käyttää keinoa lisätuen saamiseksi, jolloin alettiin vaatimaan tiliotteita, joista pystyttiin varmistamaan laskujen tulleen maksetuksi.

Valitettavasti tiliotteiden toimittaminen johti useisiin lisäongelmiin.

Toimeentulotuen myöntämistä viivästytettiin useita kuukausia, jolloin voitiin tilille tulleet lainarahat huomioida tulona ja kuukauden elämiseen myönnetty toimeentulotuki kutistui esim. 58, 33 euroon:

Vakavampi ongelma oli ehdottomasti sosiaalityöntekijän mahdollisuus tunkeutua toimeentulotuen hakijan yksityiselämään tiliotteilta löytyvän tiedon perusteella. Kuten seuraavasta merkinnästä voi päätellä, niin pelkästään laskujen maksu ei ollut riittävä tieto vaan tiliottelta olisi pitänyt löytyä muitakin tietoja:

Niin, tiliotteelta voisi hyvin helposti peittää tietoja menoista, jotka haluaisi pitää yksityiselämään kuuluvana tietona, mutta sekin oikeus on jo viety:

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/eoar3000.sh?HAKUSANA=4181%2F4%2F11

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?$APPL=ereoapaa&$BASE=ereoapaa&$THWIDS=0.49/1501942129_8374&$TRIPPIFE=PDF.pdf

 

Kollektiivinen viha köyhiä kohtaan johtaa pikku hiljaan olemassa olevan lain kumoamiseen/nakertamiseen köyhien osalta…