Hidas kuolema

https://yle.fi/uutiset/3-10415254

Laillisuusvalvojan kannanoton perusteella toimeentulotuen peruosan alentaminen ei saisi olla automaattinen toimenpide ja perusosan alentamisella pitäisi olla saavutettavissa jotain…

Suomessa aikuisen pienin mahdollinen sosiaaliturva eli viimesijainen toimeentulotuki on noin 250 euroa kuukaudessa (417,53 € *0.6) kaikkiin muihin elinkustannuksiin paitsi asumiskustannuksiin… mutta  vain siinä tapauksessa, että vuokra on kohtuullinen tai tuen tarvitsija on asunnoton.

Ainoa, mitä tuolla perusosan alentamisella saavutetaan on hidas kuolema. Ja sitten nämä yhteiskunnan heikoimmille  hidasta kuolemaa ajavat ”uskovaiset” vastustavat eutanasiaa ja aborttia…

Toki perusosan alentaminen loppuu tasan siihen kun työpaikaton pääsee/suostuu tekemään pakkotöitä täsimääräisen sosiaaliturvan vastineeksi – eli se siitä tapauskohtaisesta harkinnasta. Ellei ole päässyt sairaseläkkeelle tulkitaan henkilön olevan riittävän terve pakkotyöhön.

Jokainen voi käydä seuraavasta linkistä lukemassa, kuinka perustuslakivastaista toimeentulotuen perusosan alentaminen itse asiassa on: https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/98947/GRADU-1463043196.pdf?sequence=1 

Sitten ”X”-asiantuntijan näkemys: ”Millä perusteella viimesijaiseksi tarkoitetusta tuesta voidaan leikata 20–40 prosenttia lisää? – Perustuslaissa taattu välttämätön toimeentulo on suppeampi kokonaisuus kuin Kelan maksama perustoimeentulotuki. On katsottu kohtuulliseksi, että on perustuslain mukaista toteuttaa alentamista, Pajula sanoo.”

Jokaiselle henkilölle pitää maksaa tehdyn työn vastineeksi palkkaa!

Sosiaaliturva ei ole palkkaa!

Mainokset

Väliaikainen voitto

  1. Työttömyyden pituus ei ole peruste päätelmille, että työttömällä on työ- ja toimintakyvyn rajoituksia, jotka oikeuttaisivat ohjaamaan kuntouttavaan työtoimintaan.
  2. Sopivien työllistämispalveluiden löytyminen ei ole peruste sijoittaa työtöntä kuntouttavaan työtoimintaan.
  3. Toimeentulotuen perusosan alentaminen ei ole peruste sijoittaa työtöntä kuntouttavaan työtoimintaan.
  4. Kunnan taloustilanne tai työmarkkinatuen maksuosuus ei ole peruste sijoittaa työtöntä kuntouttavaan työtoimintaan.
  5. Työttömyysetuuden menettämisellä uhkailemalla työtöntä ei saisi pakottaa kuntouttavaan työtoimintaan (tai muuhunkaan työllistämispalveluun), jos se ei vastaa työttömän palvelutarvetta.

https://www.oikeusasiamies.fi/fi_FI/-/apulaisoikeusasiamies-polonen-arvostelee-kuntien-menettelya-kuntouttavaan-tyotoimintaan-ohjaamisessa

https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/5424/2017

https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/274/2018

Yllä todetuista asioista Saku Timonen on kirjoitellut jo pitkään, mutta homma on saanut jatkua kaikessa rauhassa vuodesta toiseen. Vasta nyt saatiin selkeään lain rikkomiseen apulaisoikeusasiamiehen kannanotto.

Näitä ratkaisuja ei olisi saatu, jos selvityksen antaja olisi ymmärtänyt jättää lainvastaiset perustelut pois. Nyt apulaisoikeusasiamiehen oli tehtävä tämä ratkaisu, koska itse selvityksessä mainittiin, kuinka homma käytännössä hoidetaan. Sakun blogia lukemalla olisivat osanneet laittaa selvitykseen vain lain mukaiset perusteet ja ratkaisu olisi saattanut olla täsmälleen samasta toiminnasta aivan päinvastainen.

Mielenkiintoisinta olisi tietää, voiko nyt työtön kieltäytyä kuntouttavasta työstä, jos hänellä ei ole työ- ja toimintakyvyn rajoitteita vai muuttuuko tämä mielipiteeksi työttömän palvelun tarpeesta? Tehdyissä ratkaisuissahan henkilö teki satunnaisesti töitä ja muidenkaan perusteiden vuoksi henkilön työ- ja toimintakykyä ei olisi mitenkään voinut kyseenalaistaa. Mielenkiintoista olisi myös tietää,  voiko kuntouttavaan työtoimintaan painostettu tämän perusteella lopettaa kuntouttavan työtoiminnan?

Tämä voi tuntua pieneltä voitolta, mutta tämä ilo ei tule  jatkumaan pitkään, sillä kansanedustajilta ei varmasti tule loppumaan ne lukuisat kiertoilmaisut, joilla nämäkin laillisuusesteet tullaan kiertämään.

Toisaalta, oliko tämä lainkaan voitto, sillä nyt vain sijoittavat työ- ja toimintakykyiset työttömät työkokeiluun, josta ei enää selviä neljällä tunnilla viikossa ja sijoituspaikka voi olla täsmälleen sama (?).

 

 

Työvoima valtiovallan suojeluksessa (?)

”Perustuslain mukaan työvoima on valtiovallan erityisessä suojeluksessa” (https://sakutimonen.wordpress.com/tag/tyovoima/). Edellinen on siitä mielenkiintoinen kohta, että yleensä kysynnän kasvaessa ja tarjonnan vähetessä hinnat nousevat, mutta valtiovalta käyttääkin matalapalkkaisten työntekijöiden yhteydessä valtaansa siihen, että matalapalkkaisten pitää vastaanottaa ja tehdä työnsä yhä huonommilla palkoilla sekä huonommilla työehdoilla. Tämä, jos mikään, on vallan väärinkäyttöä.

Lisäys:

Peruskoulussahan suomen perustuslain kohdat päntättiin ja vanhan muistikuvan mukaan googlettamalla löytyi yllä linkitetty Sakun sivu. Näyttäisi siltä, että  perustuslaissa tuo kohta on vuosien vaihtuessa hieman muuttunut ja se taitanee nykyään olla muodossa ”Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta”. Päättäjät taitavat tulkita tuon kohdan, siten, että Julkisen vallan on turvatta yrittäjien työvoiman saanti huonolla palkalla ja epäoikeudenmukaisilla työehdoilla. Minusta tuossa suojelun kohteena on edelleen työvoima eli työntekijät.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Tämän tästä heitetään ilmaan kysymys kannattaako työnteko:

https://www.is.fi/tyoelama/art-2000005510119.html

Tässäkin tapauksessa pitäisi jättää ulkopuolelle palkan vertaaminen täyteen työmarkkinatukeen, sillä työmarkkinatuen saaminen edellyttää usein saman elinajan viettämistä kyykytyksessä kuin henkilö käyttää palkkatyön tekemiseen. Osa-aikatyötä tekemällä ihminen vapautuu ”kokoaikais” -työttömän kyykytysvelvotteista, joten hänen palkkaa pitäisi oikeastaan verrata minimitoimeentuloon, jonka saa jättäytymällä kyykytyspalveluiden ulkopuolelle.

Useimmat kyykytyspalveluiden ulkopuolelle jäävät elävät parisuhteessa työssäkäyvän puolison kanssa ja omistavat jonkin verran omaisuutta, joten he eivät saa yhtään mitään.

Yksinasuvat saavat kohtuullisten asumiskustannusten jälkeen 293 euroa kuukaudessa.

Mielestäni osa-aikainenkin työ kohtuullisella palkalla kannattaa, koska sillä pääsee eroon työttömien kyykytyspalveluista ja nousee ihmisarvoisten ihmisten joukkoon, joilla on lain suomat oikeudet ja eläkekertymä. Pitää myös muistaa, että myös osa-aikaiset ovat oikeutettuja tukiin, jotka lisäävät henkilön kuukaudessa samaa rahamäärää.

Yleensä siivousalalla huudetaan työntekijäpulaa ja vaaditaan kovaan ääneen työttömien tukien alentamista, jotta he saavat yhä huonommilla työehdoilla työntekijöitä, joten lienee paikallaan nostaa esiin eräs epäkohta. Siivoojien palkat ovat surkeita ja siivouksen kustannukset ovat yleensä kohtuullisen suuret. Kuitenkin siivousalan yritykset tuottavat omistajilleen hyvin nopeasti voittoa ja omaisuutta (edellinen ei ole mikään ongelma, jos ei samaan aikaan ilmene palkanmaksuhaluttomuutta). Mitenkähän kävisi, jos tutkittaisiin siivousalan yritysten laskutettuja työtunteja ja verrattaisiin niitä työtunteihin, joilta työntekijöille on maksettu palkkaa? Ellei edellisestä löydy eroa, niin pitäisi tarkastella moraaliselta pohjalta, onko siivousalan yrittäjällä oikeus maksaa pientä palkkaa ja samaan aikaa ottaa itselleen kohtuuttomat osuudet yrityksen tuloista?

Kelan hyvän joulun toivotus

Edelleen Kelan työntekijöillä on aikaa tehdä toimeentulotukipäätöksiä yhdelle kuukaudelle kerrallaan (Missään tapauksessa tukea ei olisi myönnetty ensi vuoden loppuun, mutta stressaavan elämäntilanteen vuoksi en aina ole riittävän huolellinen ja mahdollisuus hakea toimeentulotukea kuluvan kuukauden loppuun saakka kasvaa – siis ei tavallaan tule lainkaan hakeneeksi tukea tuleville kuukausille. Edellisen virheen välttämiseksi laitan hakemuksen aina vuoden loppuun saakka):

Hyvä puoli edellisessä päätöksessä olisi ettei nyt joulukuussa tarvitsisi säästää rahaa tammikuun vuokranmaksua varten – ellei seuraava uhka olisi jo helmikuussa. (Edellisellä taas ei olisi suurtakaan merkitystä, mutta menin ja ostin ainokaisen hajonneen nojatuolini tilalle uuden nojatuolin, joten kuukausien säästöt meni siihen hankintaan).

Ehkä kaikkein ärsyttävintä päätöksessä kuitenkin on ettei pyyntöäni maksusitoumuksen tekemättä jättämisistä noudatettu.  Maksusitoumuksen käytännön toiminnasta olen kirjoittanut aiemmin: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/02/04/maksusitoumus-pyytamatta/

 

Toimintaohjeet helmikuun 2018 toimeentulotukihakemusta varten:

Poikkeuksellisesti jatko-ohjeissa ei pyydetä tiliotetta, joka sitten tarkoittaa kahta mahdollista vaihtoehtoa: 1. kun lain mukaan päätös pitäisi tehdä, niin lähetetään lisäselvityspyyntö tiliotteista, joka tietenkin tarkoittaa toimeentulotuen maksatuksen viivästymistä tai 2. yrittävät laskea aiemmin toimitetuilla tiliotteilla näkyvät säästöt toimeentulotukea vähentäväksi varallisuudeksi (https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/11/18/kelaan-voi-luottaa/).

Päätöksessä uhataan tuttuun tapaan koko hakemuksen hylkäämisellä tai käsittelyn viivästymisellä, vaikka lain mukaan oikeus toimeentulotukeen muodostuu taloudellisen tilanteen perusteella ja taloudellinen tilanne todistetaan asiakirjoilla. Lain mukaan koko toimeentulotukihakemusta ei voida hylätä sen perusteella ettei toimita toimeentulotuen myöntämisen kannalta tarpeettomia ”kannustavia selvityksiä”( https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2015/08/03/selvitys-tyonhausta-toimeentulotukea-haettaessa/). Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa laissa mainittujen ehtojen täyttyessä. (Alle 293 euroa kuukauden elinkuluihin on lähinnä elossa kituuttamiseen riittävä summa, mutta se ei vaaranna oikeutta jakavien tuomarien mielestä ihmisarvoista elämää, vaikka THL on todennut vuoden 2013* välttämättömien elinkulujen kattamiseen tarvittavan 669 euroa kuukaudessa – siis yksinelävällä henkilöllä asumiskustannusten lisäksi https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005461925.html * muistaakseni alkuperäisessä lähteessä mainitaan taulukon tietojen olevan vuodelta 2013).

 

Aikaisempien oikeusratkaisujen ja laillisuusvalvojien kannanottojen perusteella tilanne on selvä, mutta koskaan ei voi olla varma… 

.. ei siis mitään uutta tai ihmeellistä, mutta olisi voinut näin joulun alla jättää väliin.

 

Aikaisemmin löytyi laillisuusvalvojan päätös ettei tiliotteen toimittamatta jättäminen ollut peruste koko toimeentulotukihakemuksen hylkäämiseen, mutta köyhiin kohdistunut vihan lietsonta on tehnyt tehtävänsä ja hallinto-oikeuden tuomarit ovat jo todenneet , että tiliotteen toimittamatta jättäminen oikeuttaa hylkäämään koko toimeentulotukihakemuksen. Kun hyväksytään avoimesti viranhaltijoiden asiaton käyttäytyminen, niin pitäisi suoda myös köyhälle oikeus suojella omaa yksityiselämää edes  siinä mittakaavassa kuin köyhällä on ”varaa elää”.

Kukaan ei kerro, että olet oikeutettu tukiin

http://www.ess.fi/Mielipide/art2418529

Virheellisillä tiedoilla jälleen lietsotaan, että kotona olemalla saa enemmän sosiaalitukia kuin palkattuna.

Henkilön kohdalla laskelma saattoi mennä pakkaselle, koska häneltä perittiin 3000 euroa takaisin, mutta tästä ei pitäisi kuitenkaan vetää johtopäätöksiä, että kotona olemalla saa enemmän sosiaaliturvaa kuin palkkatyössä olemalla. Henkilö oli mielenterveyseläkeläinen ja ilmeisesti tulorajojen ylittyessä häneltä perittiin jo maksettuja eläkkeitä tai muita tukia takaisin.

Jokainen on oikeutettu myös töissä ollessaan vähintään samaan toimeentulotuen miniminormiin kuin opiskelija, yrittäjä tai työtön. Lisäksi laki salliin toimeentulotukea myönnettäessä jättää  jokaisesta ansaitusta 100 eurosta huomioimatta tulona 20 euroa, mutta kuitenkin enintään 150 euroon asti, joten on tuen myöntäjän harkinnassa jääkö palkkatöitä tehdessä hieman enemmän rahaa elinkuluihin vai ei.

Eli aina palkkatöissä käyvä on oikeutettu vähintään samaan sosiaaliturvaan kuin ”vain kotona olevat” ja tuen myöntäjän harkinnan mukaan jokainen ansaittu 100 euroa voi tuoda 20 euroa enemmän tuloa kuin olisi pelkkä sosiaaliturva. Toimeentulotuen peruosaa voidaan alentaa 40 %:lla ellei tuen tarpeessa oleva lopeta yritystä tai opiskelua ja siirry ”työllistämispalveluiden” hyväksikäytettäväksi, mutta tätä alentamista ei pitäisi tehdä palkkatyössä käyvän perusosaan ( – olen kuitenkin kuullut huhuja, että löytyisi myös tapauksia, joissa toimeentulotuen perusosan alentamisella olisi pyritty siirtämään osa-aikatyöstä pientä palkkaa saanut kokopäiväisesti ”työllistämispalveluiden” hyväksikäytettäväksi).

Niissä tapauksissa, joissa jotakin maksettua tukea peritään takaisin ja takautuvasti ei myönnetä kyseisille kuukausille toimeentulotukea, voi henkilön taloudellinen tilanne mennä alle toimeentulotuen miniminormin. Täytyy vain huomioida ettei tässä ole kyse siitä, että sosiaalitukea maksettaisiin kotona olevalle enemmän kuin palkkatyössä olevalle, vaan tässä on kyse aivan eri asiasta eli lain mahdollistamasta epäkohdasta. Laki kuitenkin mahdollistaa tuen takaisinperinnä kohtuullistamisen ja toimeentulotukea voidaan harkinnan mukaan myöntää myös takautuvasti, mutta laki ei velvoita tuen myöntäjää toimimaan kohtuullisesti siten ettei näissä poikkeustapauksissakaan alitettaisi toimeentulotuen miniminormia.

Ei pitäisi myöskään tehdä päätelmiä, että kotona olemalla saa enemmän kuin palkkatyössä, jos henkilö huomio vain palkan sekä osan tuista ja jättää hakematta kaikki ne sosiaaliset tuet, joihin hän olisi oikeutettu myös palkkatyössä käydessä – siis ne täsmälleen samaiset tuet, jotka hän kuitenkin laskee ”kotona olevan” tuloiksi.