Kuinka välttää karensseja

Paras keino välttää karenssit on muistaa, että työvoimavirkailijat eivät ole auttamassa työtöntä työllistymisessä palkkatyöhön. Työvoimavirkailijoiden ainoaksi tavoitteeksi on jäänyt työttömän ”kannustaminen”, joka toteutetaan rakentamalla työttömälle aktivoiva miinakenttä ja valvomalla ettei työttömälle luvatonta aktiivisuutta esiinny.

Mikäli työtön haluaa työllistyä, niin ne kuviot on tehtävä ihan omana aktiivisuutena, omalla ajalla ja työvoimavirkailijoille asiasta kertomatta.

 

Seuraavassa jutussa henkilö oli suotunut miinan asettamiseen, joka sitten työkiireiden vuoksi räjähti näpeille ja samalla vei henkilön pariksi kuukaudeksi työttömyyskorvausten ulkopuolelle:

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706232200226644_u0.shtml

Edellinen olisi vältetty, jos henkilö olisi kieltäytynyt laittamasta cv:tä nettiin, koska tästä kieltäytymisestä ei voi seurata karenssia. Kieltäytymisestä huolimatta henkilö olisi kuitenkin halutessaan voinut laittaa sen cv:n nettiin. Hän teki virheen kun sitoutui laittamaan cv:n nettiin, koska tämän jälkeen suostumus sitoo työtöntä ja mitään järjellistä tai älyllistä joustavuutta asiassa ei sen jälkeen enää ole olemassa.

Kaikki mihin sitoutuu on toteutettava, vaikka saisi palkkatyöpaikan, sillä määrättävällä karenssilla voi olla vaikutusta seuraavan työttömyysjakson alkaessa.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706292200236975_u0.shtml

Paperimiehen kohdalla toteutui tyypillinen karenssi, jonka perusteet saatiin yksinkertaisesti kirjaamalla järjestelmään tieto työsopimuksen irtisanomisesta. Karenssi kumoutuu, mikäli paperimies pystyy hyväksyttävästi todistamaan kirjatun tiedon vääräksi. Työnantajan kirjallinen ilmoitus voisi riittää, mutta ei välttämättä. Työtön on aina syyllinen ellei voi muuta todistaa, työttömän syyllisyysolettama on erittäin vahva, koska se ei perustu kirjoitettuun lakiin vaan yleisesti hyväksyttyyn käytäntöön.  (Ikikarenssiin 2006)

Nykyään pidän lomat kohdalla ”lomapäivät” laskettiin työttömyyskorvauksettomaksi ajaksi. (Minunkin kohdalla lomakorvauspäivät on laskettu karenssiajan alle -en tiedä, onko kyse ihan vakiituneesta käytännöstä vai pärstäkertoimeen  perustuvasta harkinnasta laittaa työnhaku alkamaan vasta lomakorvauspäiviä vastaavan ajan kuluttua)

Piinalta ainakin hetkeksi säästynyt olisi välttänyt karenssin rustaammalla jonkinlaisen työhakemuksen, johon olisi voinut laittaa aloittavansa/aloittaneensa työt toisessa yrityksessä. Tässä oli ilmeisesti sellainen tilanne ettei työnhakijaksi ilmoittautumisen jälkeen toteutunut ensimmäinen aikavaraus/työttömän kyykkyhyppäys käskystä, jolloin koko aiempi työnhakuaika poistui ja kaikki työttömyyskorvaukset perittiin takaisin. Edellisen mahdollisuutta voi minimoida änkeämällä aikavaraukselle mahdollisimman nopeasti työnhakijaksi ilmoittautumisen jälkeen, jolloin mahdollinen sanktio alkaa juuri sillä päivämäärällä kuin kieltäytyminen tulkitaan tapahtuneen, joten jo maksettuja työttömyyskorvauksia ei peritä pois. (TE-keskuksen selvityspyyntö)

Hellun tapaus on hyvin tyypillinen, käden vamma ja käyttökielto, mutta valitettavasti Hellu ei ole sairauspäivärahalla vaan työttömyyskorvauksella. Tilanteesta muodostuu mahdollisuus auttaa työtön työttömyyskorvauksien ulkopuolelle ja työvoimavirkailija ei voi jättää hyödyntämättä kirjoittamattomien työkkärilakien mukaisia velvotteitaan. Oliskohan tämä karenssin voitu välttää menemällä työpaikalle ja/tai ilmoittamalla työnjohdolle, että heti ensimmäisenä työpäivänä minä lähden hakemaan työpaikkalääkäriltä sairaslomaa, jolloin henkilöä ei ehkä olisi valittu työpaikkaan ja silloin lääkärintodistuksella olisi ollut enemmän merkitystä? Tässä karenssissa taisi olla oleellista, että henkilö itse päätti ettei työnantaja ota töihin tai kieltäytyi vastaanottamasta työtä, jolloin lääkärintodistuksella ei kumota työttömän kieltäytymistä. Mikäli työnantaja olisi perustellut työnhakijan valitsematta jättämistä työkyvyttömyydellä, niin silloin lääkärintodistus olisi saattanut riittää karenssin kumoamiseen.

Kyykytystä kohdalla allekirjoitetussa suunnitelmassa taisi olla mainittuna työkokeilu tai työvoimapoliittiset toimenpiteet, jolloin työtön on sitoutunut toimintaan ja kieltäytymisestä seuraa karenssi. Tässä tapauksessa työttömän mikään aktiivisuus ei olisi riittävä, koska työvoimavirkailija käyttää aina ylintä valtaa työttömään nähden. Ennen vanhaan tämän karenssin olisi voinut välttää vaatimalla poistamaan suunnitelmasta kaikki ylimääräiset vaihtoehdot ja kirjaamalla vain toteutettava suunnitelma riittävällä tarkkuudella. Nykyään saattaa olla ettei työttömän allekirjoituksella ilmaistua vapaaehtoista suostumusta enää tarvita, vaan työvoimavirkailija käskee ja tottelematta jättäminen johtaa työttömyyskorvausten menettämiseen.

Hyvin pian pitkäaikaistyötön sai karenssin, koska ei pysty todistettavasti esittämään hakeneensa työpaikkaa. Kuten lehdissä on kirjoitettu, niin osalla postin viivästyminen tai postin katoaminen on ollut riittävä peruste karenssin kumoamiseen, mutta useimpien kohdalla karenssi pysyy. Ehkä tämän henkilön kannattaisi ottaa yhteyttä yritykseen, jonne on hakemuksen lähettänyt ja pyytää sieltä vahvistus työpaikan hakemisesta. Varmin keino on lähettää työhakemus sähköpostilla tai ottamalla kuvakaappaus netissä täytetystä hakemuksesta (kannattaa säilyttää ainakin vuoden ajan), mutta luultavasti tällainen tilanne ratkeaa vain työnantajan lähettämällä vastauksella. ( työttömän väärä aktiivisuus ).

Mies 35 kertoi aikomuksesta rikkoa työttömän työttömyyskorvausten nostamisen ehtona olevaa pasiivisuusvelvoitetta. Tämän kaltaiset tilanteet välttää kun ei puhu omista asioistaan mitään ylimääräistä – kannattaa pidättäytyä perusoletuksessa, että pöydän toisella puolella istuu elämäsi pahin kiusaaja, jolle on annettu älytön mielivalta päättää sinun elämästäsi, joten suu supussa ja mahdollisimman vähän sanomista työvoimavirkailijan hutkittavaksi.

Kauhea tilanne kohdalla saattaa olla kyse siitä, että työttömyyskorvaukset maksetaan takautuvasti, jolloin ne lasketaan käytettävissä olevaksi tuloksi maksupäivämäärän jälkeiselle ajalle, mutta työttömyyskorvauksia ei voi jaksottaa useammalle kuukaudelle, jolloin ainakin seuraavalle kuukaudelle se toimeentulotuen alennettu peruosa ja asumiskustannukset pitäisi saada. Näistä lain vastaisista päätöksistä pitää vain jaksaa tehdä oikaisuvaatimus ja aikoinaan valitus hallinto-oikeuteen. Kyseessä on kuitenkin työttömän tuplarangaistus, siinä mielessä, että karenssin lisäksi toimeentulotuen peruosaa alennetaan, mutta ainakaan hallinto-oikeus ei tulkitse tätä päällekkäiseksi seuraamukseksi samasta rikoksesta.

Siis aivan järjettömän sairasta hommaa, mutta valitettavasti näin homma toimii käytännön tasolla.

Suostukaa vain siihen toimintaan, mistä ei voi kieltäytyä ilman karenssia. Suunnitelmaa voidaan päivittää tarpeen mukaan (toisin työvoimavirkailijat eivät välttämättä suhtaudu tähän suopeasti, sillä se loukkaa heidän määräämisoikeuttaan), mutta yleensä suunnitelmassa on mainittava se seikka, johon tarvitsee työvoimavirkailijan puoltamisen tai yhteiskunnan myöntämän tuen.

Mahdollisuus palkkatukipaikkaan on mainittava suunnitelmassa, mutta ei kannata suostua/kirjata vain palkkatukimahdollisuutta, vaan kannattaa kirjata suunnitelmaan – milloin, minne, mihin tehtäviin.. jne – eli ne rajaehdot/odotukset, joiden katsot parantavan omaa työllistymistäsi.

Mahdollisuus työllisyyskurssiin on myös mainittava suunnitelmassa, mutta kannattaa kirjata suunnitelmaan omaa työllistämistä parantavat työllistämiskurssit ettei joudu jollekin räkäpupunpussauskurssille.

Työttömän selittelyvelvollisuus

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/hao/2008/oulun_hao20080262

Yleensä työttömältä vaaditaan selvityksiä työllistymis-suunnitelmistaan ja esittämään todisteita työnhaun aktiivisuudesta. Ylläolevasta päätöksestä käy selväksi ettei toimeentulotuen perusosan alentamisen perusteena voida käyttää sitä, että työtön kieltäytyy antamasta (riittävää tai mitään) selvitystä näihin niin sanottuihin ”työnhakuun liittyviin kannustaviin lisäselvityspyyntöihin”.

Laissa lukee selkeästi, että perusosaa voidaan alentaa kaksi kuukautta kieltäytymistä tai laiminlyöntiä seuraavan kuukauden ajalta, jolloin samalla kieltäytymisellä tai laiminlyönnillä ei voida perustella seuraavien kuukausien perusosan alentamista. Löytyy hallinto-oikeuden päätös, jonka mukaan perusosan alentamista voidaan ketjuttaa kuukaudesta toiseen, mikäli tapahtuu uusi kieltäytyminen tai laiminlyönti (tämä päätös ei kuitenkaan kestä perusoikeusmyönteistä tulkintaa, joten perusosan alentamisen ketjuttamisesta kannattaa tehdä valituksia ainakin KHO:n asti).

Lain mukaan työttömän on perusosan alentamisen uhalla osallistuttava erilaisten suunnitelmien laatimiseen, mutta tämä ei tarkoita, että työttömän olisi hyväksyttävä suunnitelmaan sellaisia toimenpiteitä, jotka työtön katsoon hyödyttömiksi oman työllistymisen kannalta.

Toimeentulotuen perusosan alentaminen voidaan tehdä kun  työtön kieltäytyy yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä.

Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa myös sen perusteella, että työtön kieltäytyy sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa  (tätä tulkitaan siten, että mistä tahansa työvoimapalvelusta kieltäytyminen oikeuttaa toimeentulotuen perusosan alentamiseen, koska oikeus työttömyyskorvaukseen katsotaan turvaavan toimeentulon – tästä näkemyksestä pitäisi tehdä valituksia KHO:n siten, että toimeentulolla tarkoitettaisiin palkkatuloa eikä nykyisen kaltaista ”kauppatavarana” olemista. Nykyään pidetään selviönä, että työttömän pitää osallistua verovaroilla järjestettyyn palveluun, jonka tavoitteena on yhä useammin työttömän päivähoito tai palkattoman työn teko, jotka eivät johda palkkatyöhön eli maksettavien työttömyyskorvausten lisäksi käytetään verovaroja työttömän kyykyttämiseen).

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412

 

Perusosan alentaminen

https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/98947/GRADU-1463043196.pdf?sequence=1

Edellisestä linkistä löytyvässä Ainomaria Holpaisen Pro-gradu tutkielmassa on hyvin koottu toimeentulotuen perusosan alentamiseen liittyvää lakia, lain tulkintaa ja kirjallisuudesta löytyviä näkemyksiä. Kannattaa käydä lukemassa, jos on tekemässä valitusta perusosan alentamisesta ja tarvitsee hyviä perusteluita.

 

Toimeentulotuen myöntäminen Kelassa

Vuoden vaihteessa toimeentulotuen myöntäminen siirtyy Kelaan ja Kelan käytännöt ovat vielä hiukan epäselvät.

Itse valmistauduin niukalla makaroni-leipä-joulunvietolla siihen ettei tammikuulle tule lainkaan tukea, mutta löysinkin Kelan nettisivuilta päätöksen ja myönnetyn toimeentulotuen tammikuulle. Päätöksen miten jatkossa pitää toimia – ohjeissa näyttäisi löytyvän sosiaalitoimen yleisesti käyttämä keino hylätä koko toimeentulotukihakemus lisäselvityspyynnöllä ja/tai ainakin uhkaus viivästyttää päätöksen tekoa ellei pyydettyjä liitteitä toimiteta. Mitään määräaikaa työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumiseen ei ole asetettu. Yleensä toimeentulotuessa asetetaan vaadittavalle toiminnalle määräaika, jonka päivämäärän jälkeen voidaan huomioida toimeentulotukilaskelmassa a) vain kohtuulliset kulut, b) huomioida myytäväksi määrätty tai rahaksi muutettava omaisuus käytettävissä olevaksi varallisuudeksi tai  c) laskea työttömän kieltäytymisestä seuraava kahden kuukauden perusosan alentaminen. Kieltäytymisen jatkuessa toistuvilla määräaikojen antamisella varmistetaan jatkuva 40 %:n perusosan alentaminen. Luultavasti laki edellyttäisi jonkin täsmällisemmän määräajan asettamista, vaikka ainakaan hallinto-oikeus ei lainkaan kysele asetetun määräajan perään ja ilmeisesti hallinto-oikeuden päätöksiä tekeville viranhaltijoille on täysin selvää ilman asetettua määräpäivämäärää, mistä päivämäärästä kahden kuukauden kieltäytyminen lasketaan.

Kela myönsi toimeentulotuen vain yhdelle kuukaudelle ja seuraavassa on saamani ohjeet helmikuun toimeentulotuen hakemiseen:

Edellisen perusteella näyttäisi, että Kela saattaa hylätä koko toimeentulotukihakemukseni, mikäli en toimita TE-toimiston todistusta työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisesta. Kun olen ryhtynyt taistelemaan tätä järjestelmää vastaan, niin ihan pakkohan tuon uhkauksen toteuttamista on testata käytännöntasolla.

Lain mukaan koko toimeentulotukea ei saa evätä sen perusteella, että toimeentulotuen tarpeessa oleva henkilö kieltäytyy jostakin työttömälle määrätystä toimenpiteestä, mutta perusosaa voidaan alentaa yleensä sen maksimin 20 % tai 40 %. Toimeentulotuen myöntämisen ehdoksi ei voida myöskään asettaa ensisijaisten tukien hakemista ja niitä myöntämättömiä tukia ei voida laskea tuloksi. Toimeentulotuen myöntämisen ehdoksi ei voida myöskään asettaa selvitystä työnhausta.

Pienen pohdinnan perusteella taitaa muutenkin olla järkevämpää kieltäytyä ilmoittautumasta työttömäksi työnhakijaksi. Minulla ei ole aikomustakaan ryhtyä tekemään palkattomasti töitä tai osallistua yhteiskunnan veronmaksajien maksamaan kalliiseen ihmisarvoa alentavaan päivähoitoon, joten hyvin nopeasti saisin TE-toimiston avulla uuden työssäoloehdon, joka muuttuisi jälleen vuosikausia kestäväksi ikikarenssiksi. Aikaisemmin saamani 5 kuukauden työssäoloehto jatkui TE-toimiston ystävällisellä myötävaikutuksella vuoden 2006 tammikuusta 1.1.2017 saakka (ainakin teoriassa) eli melkein 11 vuotta. Ensi vuoden puolella työttömän ihmisoikeuksia on jälleen kerran heikennetty. Ensi vuoden puolella työttömällä ei ole enää oikeutta kieltäytyä työnhakusuunnitelmaan kirjaamattomista työvoimapoliittisista toimenpiteistä vaan työttömän on alistuttava kaikkeen siihen, mihin viranomaiset määräävät.

Ja ennen kaikkea, mikäli alistuisin TE-toimiston kyykkyhyppelyyn, niin perusosaani ei alennettaisi, jolloin en voisi yrittää saada valittamalla muutosta tuohon perusosan alentamiseen. Mielestäni perusosa on niin pieni ettei sen vastineeksi voida vaatia työpanosta tai osallistumista kyykkyhyppelyyn. Nykyisella tasolla perusosan alentaminen toimii sairaan hyvin tehokkaana kiristysvälineenä, koska vain harvat pystyvät elossa toimeentulotuen alennetulla perusosalla.

Mielestäni työstä pitää aina maksaa käypää palkkaa ja niin sanottuihin aktiivitoimenpiteisiin osallistuvalle työttömälle pitäisi myöntää lisätukea. Nykyinen järjestelmä on mätä, koska työttömän on paha myydä omaa työpanostaan palkan vastineeksi, kun samaan aikaan satojatuhansia palkattomia työntekijöitä tuo työnantajille ilmaisen työpanoksen lisäksi veronmaksajilta kerättyä rahaa. Mätää järjestelmää ei muuta yhtään paremmaksi myöskään se seikka, että kaikesta työttömän aktiivisuudesta seuraa henkilökohtaisen taloustilanteen heikkeneminen.

Näköjään Kela teki myös päätöksen takaisinperinnästä samalle kuukaudelle maksettavasta työmarkkinatuesta.  Edellisen perusteella voisi tehdä hätäisen johtopäätöksen, että Kela laskee tuloksi vain kyseiselle kuukaudelle maksetut todelliset työmarkkinatuet eikä laskelmassa huomioida ”oletettavasti maksettavaa työmarkkinatukea”. Aikaisemmin työmarkkinatuki on laskettu tuloksi ja takaisinperintäpäätöstä samalle kuukaudelle myönnettävästä työmarkkinatuesta ei ole tehty, vaan aikanaan maksetun työmarkkinatuen on katsottu kattavan elinkustannuksia seuraavaan työmarkkinatuen maksatukseen saakka. Toisaalta, Kela voi yrittää hyödyntää lain porsaan reikää siten, että sama työmarkkinatuki voidaan periä takaisin ja samaan aikaan samainen tuki voidaan laskea seuraavan kuukauden käytettävissä olevaksi tuloksi(?). Mikäli ilmoittautuisin työttömäksi työnhakijaksi, niin mahdollisesti saamani työmarkkinatuki perittäisiin takaisin ja sen lisäksi tulevissa päätöksissä voidaan työmarkkinatuki laskea käytettävissä olevaksi tuloksi, vaikka käytännössä työmarkkinatuesta saatua rahaa ei ole käytettävissä kyseisen kuukauden elinkustannuksiin. Tämänkään vuoksi ei kannata ilmoittautua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi.

Olemassa olevan ylipainoni turvin voin ainakin parin kuukauden ajan kieltäytyä ilmoittautumasta työttömäksi työnhakijaksi, jos koko toimeentulotukihakemus hylätään, mutta sen jälkeen ainoa vaihtoehto on ottaa vastaan seuraava ikikarenssi, joka jatkunee sitten eläkeikään asti.

Päivitys 8.3.2017

Perässä olevan linkin kommenttiosuudessa on mainittuna yllä kirjoittamani ongelma, johon tuo työmarkkinatuen takaisinperintäpäätös voi johtaa – ja kun oikein taitavasti näitä vuorottelee, niin joka toinen kuukausi eletään toimeentulotuen miniminormilla ja joka toinen kuukausi 5 eurolla. Toki näissä tapauksissa kannattaa käyttää oikeuttaan valittaa päätöksestä, jolloin sen lain mukaisen toimeentulotuen voi saada viimeistään vuoden kuluttua hallinto-oikeuden päätöksen perusteella.

https://sosiaalinentekija.wordpress.com/2017/01/17/kelan-perustoimeentulotuen-normipaatos-tuottaa-valiinputoajia/

”Se, ettei edellisen kuun lopulla tullutta etuutta huomioda tulona ja tehdään perintä kuluvan kuun etuuteen on johtanut tilanteisiin, joissa asiakas saa muutaman päivän sisään sekä työmarkkinatuen että täyden toimeentulotuen perusosan, yhteensä n. 1000e. Toisella asiakkaalla taas työmarkkinatuki perittiin ja huomioitiin myös laskelmassa tulona, jolloin asiakkaalle jäi 4,68e elämiseen koko kuukaudelle. ”

Hallinto.oikeuden päätös

Minulla ei ole enää mitään mahdollisuuksia työllistyä palkkatyöhön. Minua voidaan vain nöyryyttää ja pakottaa palkattomaan työhön. Ainoa, minkä voin tehdä yhteiskunnan hyväksi on yrittää vaikuttaa työttömien kyykyttämisen lopettamiseen.

Valitukseni hallinto-oikeudessa:  Hallinto-oikeus hylkää valitukset

  • Yritin valittaa tuplatuomiosta, mutta työmarkkinatuen menettämisen lisäksi voidaan toimeentulotuen perusosaa alentaa, joten tältä osin Ne bis in idem ei toiminut. Idean keksin kun erään henkilön veroprosenttia oli korotettu rankaisuluonteisesti ja sen ohella annettu oikeuslaitoksen tuomio todettiin päällekkäiseksi tuomioksi.
  • Yritin vedota, että perusosan alentaminen vaarantaa ihmisarvoisen elämän ja viittasin suomen joutuneen eu:n tarkkailulistalle liian alhaisen sosiaaliturvan vuoksi. Hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan ettei asiassa ole osoitettu, että perusosan alentaminen olisi vaarantanut ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaisen välttämättömän toimeentulon. Edellinen tarkoittanee, että minulla on katto pään päällä ja olen elossa.
  • Yritin vedota tässä blogissakin kerrottujen seikkojen perusteella, että ei ole mitään edellytyksiä yhteistyöhön sosiaalitoimen tai TE-keskuksen kanssa. Tämän hallinto-oikeus ohitti toteamalla ettei se tutki sosiaalitoimen menettelyyn liittyviä hallintokantelutyyppisiä vaatimuksia.
  • Yritin vedota, että velvollisuutta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi ei voida irroittaa muusta lain säädännöstä. Hallinto-oikeuden päätös on perusteltu, että laki vaatii ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi ja siitä kieltäytymisestä seuraa perusosan alentaminen. Huomioimatta jäi muusta lainsäädännöstä löytyvä toteamus, että viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Vuosien yhteistyön tulos ei riitä todisteeksi ettei löydy muuta päämäärää kuin minun ihmisarvon loukkaaminen.
  • Yritin vedota, että lakia on tulkittava perusoikeusmyönteisesti.
  • Yritin vedota kohtuullisuuteen. Päätöksessä todetaan ettei perusosan alentaminen ole kohtuutonta. Eli vuosia jatkunut eläminen alle perustoimeentulominimin ei tee perusosan alentamisesta kohtuutonta.

Päätöksessä lukee, että olen perunut joulukuussa 2015 sosiaalityöntekijälle varatun ajan, joten perusosan yhteydessä laadittavaa suunnitelmaa ei ole voitu tehdä. Olen kirjoittanut aikavarauksesta  aiemmin tuolla ja tarkistin, että minulle ilmoitettiin vain varatusta ajasta sosiaalityöntekijälle. Seuraava korjaukseksi netissä leviävään tietoon: Edellisen perusteella voitaisiin vetää hätäinen johtopäätös, että sosiaalityöntekijän aikavaraukselle saapumatta jättäminen voi aiheuttaa perusosan alentamisen – kunhan jälkikäteen ilmoitetaan, että aikavarauksella oli tarkoitus tehdä perusosan alentamista edellyttävä suunnitelma.

Hallinto-oikeus toteaa, että olen ilman perusteltua syytä katkaissut työnhakuni. Yhteistyö kun oli sujunut vuosien ajan tuloksellisesti ja ihan kivasti myös sen jälkeen.

Laissa lukee:

Laki toimeentulotuesta 2 a § (30.12.2002/1294) Velvollisuus ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Toimeentulotukea hakeva 17–64-vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työttömänä työnhakijana työvoimatoimistoon, ellei hän…

Laki toimeentulotuesta 10 § Alennettu perusosa

Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että:

1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 2 luvun 13 tai 14 §:n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen; (28.12.2012/1004)

2) kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotoutumissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotoutumissuunnitelmaa ole voitu laatia; (30.12.2010/1390)

3) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitetun aktivointisuunnitelman tai työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetussa laissa (1369/2014) tarkoitetun monialaisen työllistymissuunnitelman laatimiseen; (30.12.2014/1373)

4) kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 2 a luvun 13 §:ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. (8.6.2012/291)

(30.12.2002/1294)

Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista, yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työ- ja elinkeinoviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Kansaneläkelaitoksen tulee tiedottaa hakijalle kunnan velvollisuudesta laatia suunnitelma ja ohjata tämä kunnan sosiaalitoimen asiakkaaksi suunnitelman laatimista varten. Kansaneläkelaitoksen tulee myös välittömästi toimittaa kunnan sosiaalitoimelle tiedoksi perusosan alentamista koskeva päätös ja ilmoittaa tästä hakijalle. (26.6.2015/815)

L:lla 815/2015 muutettu 2 momentti tulee voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi.

Perusosan suuruutta voidaan alentaa 1 momentissa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia:

1) jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012), kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin; tai (28.12.2012/939)

2) jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta.

(30.12.2002/1294)

Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitettu alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien.

Hallintolainkäyttölaki 51 § Asian ratkaiseminen. Valitusviranomaisen on päätöksessään annettava ratkaisu asiassa esitettyihin vaatimuksiin. Valitusviranomaisen tulee harkita kaikkia esiin tulleita seikkoja ja päättää, mihin seikkoihin ratkaisu voidaan perustaa. Jos valitusta ei ole tehty määräajassa tai jos asian tai siinä esitetyn vaatimuksen ratkaisemiselle on muu este, valitus tai vaatimus jätetään tutkimatta.

Hallinto-oikeuslaki 3 § Hallinto-oikeuden toimivalta. Hallinto-oikeus käsittelee ja ratkaisee ne hallinto-oikeudelliset valitukset, hallintoriita-asiat ja muut asiat, jotka säädetään kuuluviksi sen toimivaltaan hallintolainkäyttölaissa (586/1996) tai muussa laissa.

Eli työttömän kohdalla lakia voidaan tulkita hyvin suppeasti

Toivottavasti seuraavaakin lakia ryhdytään sitten tulevaisuudessa tulkitsemaan yksinään muusta lainsäädännöstä irroitettuna:

Oikeudenkäymiskaari 12 § Jos tuomari ilmeisestä huolimattomuudesta tahi ymmärtämättömyydestä tekee väärän tuomion, menettäköön virkansa kokonaan tahi määräajaksi, tahi maksakoon rahasakon, kolmijakoon, aina asianhaarain mukaan, ja korvatkoon kaiken vahingon. Jos hän sen tahallansa tekee, vihasta ja ilkeydestä taikka ystävyyden, lahjain ja voiton tähden, menettäköön virkansa, saamatta sitä koskaan takaisin, korvatkoon myös vahingon, ja lahjat menkööt vaivaisille. Jos joku sellaisen väärän tuomion tähden menettää henkensä tahi kunniansa, menettäköön tuomarikin pahuutensa ja ilkeytensä takia henkensä tahi kunniansa.

Edellisestä laista löytyvän kuolemantuomion estää ne vahvemmat lait, joita ei edes huomioida kun köyhälle jaetaan oikeutta.

Tuntuu kuin Hallinto-oikeus olisi päättänyt, että laki velvoittaa minun alistumaan ihmiskaupan uhriksi, koska en taatusti tule loppuelämäni aikana enää saamaan palkkatyötä ja minua voidaan vain hyödyntää kaupankäyntivälineenä, kun yhteiskuntaa laskutetaan työllistymisen kannalta tuloksettomista palveluista.

Artikla 3 a) ”ihmiskauppa” tarkoittaa hyväksikäyttötarkoituksessa
tapahtuvaa henkilöiden värväystä, kuljettamista, siirtämistä,
kätkemistä tai vastaanottamista voimankäytöllä uhkaamisen tai
voimankäytön tai muun pakottamisen, sieppauksen, petoksen,
harhaanjohtamisen, vallan väärinkäytön tai haavoittuvan aseman
hyödyntämisen avulla, taikka toista henkilöä vallassaan pitävän
henkilön suostumuksen saamiseksi annetun tai vastaanotetun
maksun tai edun avulla. Hyväksikäytöksi katsotaan vähintään
toisen hyväksikäyttö prostituutiotarkoituksessa tai muut
seksuaalisen hyväksikäytön muodot, pakkotyö tai pakollinen
palvelu, orjuus tai muu orjuuden kaltainen käytäntö, orjuuden
kaltaiset olot tai elinten poistaminen.

Laskelma eli toimeentulotuen suuruus

Alla on toimeentulotukilaskelma syyskuulle 2006 ja päätös on tehty 2.11.2006 eli yli kaksi kuukautta jälkikäteen:

1. kuva päätös 2.11.2006

Syys- ja lokakuu on jo eletty, joten myös syyskuun vuokra oli pitänyt maksaa ettei pysäyttämätön häätöprosessi olisi lähtenyt käyntiin.

Laskelmassa tuloina on huomioitu suoraan vuokranantajalle maksettu asumistuki 253,70 euroa ja syyskuussa laskujen maksamiseen lainattu 147 euroa. Laskelmassa on huomioitu menoina vuokrasta 322,71 euron osuus ja sähkölaksu 46,30 euroa. Perusosaa on alennettu -40 %:lla, jolloin toimeentulotuen perusosan teoreettinen miniminormi olisi ollut 229,62 euroa kuukaudessa.

elokuu 2

Kun suomen lailla pyyhitään persettä ja toimeentulotuki myönnetään kuukausien viipeellä, niin voidaan vuokran ja sähkölaskun maksua varten  lainatut rahat laskea tuloksi.  Todellisuudessa syyskuun tuloksi tulee asumistuki 253,70 euroa ja myönnetty toimeentulotuki 197,93 euroa, josta tietenkin täytyy maksaa laskut eli vuokra 347,00 euroa ja sähkölasku 46,30 euroa. Näin käytännössä toimeentulotuen miniminormiksi jää  58,33 euroa kuukaudessa, joka on maksettu kaksi kuukautta jälkikäteen (edes 229,62 eurosta, saati 58,33 euron summasta ei enää maksella huomautuslaskuja ja toimeentulotuessa näitä laskunmaksun viivästymisestä aiheutuvia ylimääräisiä menoja ei edes huomoida menoina, vaikka ne olisivat seurausta sosiaalitoimen ”auttamisesta”).

Tein päätöksestä valituksen Hallinto-oikeuteen, jossa todettiin ettei perusteita perusosan alentamiseen 40 %:lla ole olemassa, mutta en osannut valittaa laskujen maksuun lainattujen rahojen laskemisesta tuloksi. Nyt löytyy jo ennakkopäätöksiä, että lainoja ei voi laskea tuloksi: Lainat toimeentulotuessa. Tampereen kaupunki maksoi yli vuoden kuluttua Hallinto-oikeuden päätöksen velvoittamana vain tuon miinustetun 40 %:n verran perusosaa.

Sain siis syyskuun 2006 toimeentulotuen vasta marraskuun 2006 alkupuolella ja edelleen lokakuun toimeentulotuesta piti vääntää. Arvatkaapa vaan oliko loka- ja marraskuun vuokra jo maksettu kun lopulta piti tehdä toimeentulotukilaskelma kyseisille kuukausille – tai hylkäävä päätös (?). Lokakuun päätös tehtiin ”jo” tammikuun 10. päivänä, joka taitanee vastata nopeudeltaan sosiaalityöntekijöiden näkemystä ”rahat tänne ja heti”.

Seuraavassa lisäselvityspynnössä todetaan lokakuun toimeentulotukilaskelmaan yleensä riittävä tiliote toimitetuksi ja vastaanotetuksi, mutta vaaditaan tiliotetta 27.11.2006 saakka (tiliote tähän saakka tulee postitse noin joulukuun puolenvälin jälkeen), jotta voitaisiin laskea toimeentulotuki lokakuulle. Luultavasti tuossa vaiheessa olin toimittanut jo marraskuussa tulleen tiliotteen, mutta minun kohdalla toimeentulotukipäätöstä ei voitu tehdä ellen toimittanut tiliotteita ja muita asiapapereita useampana kappaleena. Tuija Rajalan selvityksen mukaan Tampereen kaupungilla ei ole yleisenä käytäntönä pyytää tiliotteita ratkaisupäivämäärälle saakka, mutta minun kohdalla ei voitu myöntää toimeentulotukea samalla tavoin vaan vaadittiin tiliotteita kuukausia eteenpäin eli tulevaisuuden tiliotteita (lisäselvityspyyntö on päivätty 22.11.2006 ja siinä vaaditaan lokakuun toimeentulotukipäätökseen tiliotetta 27.11.2006 saakka – eikä lokakuun toimeentulotuen myöntämisen ehtona voida edes pitää tiliotetta samalle ajalle kuin toimeentulotuki myönnetään).

2. kuva 22.11.2006 lisäselvityspyyntö

Kun toimeentulotuki myönnetään näin ”helposti”, niin jokainen varmaan ymmärtää ettei toimeentulotuen hakeminen ja työnhaku onnistu yhtäaikaisesti. Koskaan ei tiedä, milloin seuraavan kerran saa rahaa tai kuinka paljon. Ellei ole sellainen henkilö, joka elää päivän kerrallaan, niin melkoisella varmuudella kärsiin unettomista öistä ja stressin määrä on tarpeettoman suuri.

Edellisen kaltainen toimeentulotuen myöntäminen ei tapahdu lain mukaisesti, joten tein kanteluita ja lähetin myös turhia viestejä Tampereen kaupungin sosiaalitoimeen. Seuraavassa on sosiaalipalvelupäällikkö Maria Palmgrenin esittämä käsitys lain mukaisesti toteutetusta palvelusta, joka koskee siis jo aiemmin kirjoittamani toukokuun 2007 toimeentulotukipäätöstä. Pelkästään hallinto-oikeuden päätöksen perusteella voidaan todeta, että minua ei kohdeltu lain mukaan ja siihen perustuen.

 

kuva 3. oikein toimittu

  • Sosiaalipalvelupäällikön tulisi tuntea laki toimeentulotuesta.
  • Sosiaalipalvelupäällikön pitäisi tietää, mitä asiakirjoja tarvitaan toimeentulotuen myöntämisessä.
  • Sosiaalipalvelupäällikön tulisi myös tietää, että toimeentulotuenhakijoita tulee kohdella yhdenvertaisesti, jolloin yksittäistä toimeentulotuen hakijaa ei voida simputtaa muita laajemmalla selvitysvelvollisuudella.
  • Sosiaalipalvelupäällikkö tulee tietää, mitä asiakirjoja on toimitettu ja milloin, ennen kuin hän voi ottaa kantaa palvelun lain mukaisuuteen.
  • Sosiaalipalvelupäällikön tulisi myös olla siinä määrin työkykyinen, että ymmärtää päivämäärien merkityksen suhteessa toisiin päivämääriin eli käsitys menneisyydestä -nykyisyydestä – tulevaisuudesta tiettyyn päivämäärään nähden pitäisi kuulua käsityskyvyn piiriin.

Sosiaalipalvelupäällikkö Maria Palmgren pitää siis lain mukaisena, että…

  • vaaditaan tulevaisuuden tiliotteita
  • lain mukaista toimeentulotukea tulevalle kuukaudelle ei tarvitse myöntää
  • toimeentulotuenhakijoita ei tarvitse kohdella yhdenvertaisesti
  • sosiaalityöntekijällä on oikeus olla vastaanottamatta toimitettuja lisäselvityksiä
  • Tampereen kaupungin sosiaalitoimen työntekijöillä ei ole velvollisuutta ohjata viestiä edelleen oikealle henkilölle (minä lähetin lisäselvitykset kirjaamon kautta suoraan sosiaalityöntekijälle ja sen lisäksi hänen esimiehilleen, jonka jälkeen todettiin etten toimittanut lisäselvityksiä, vaikka ne on kuittaantunut vastaanotetuksi useissa sosiaalitoimen laatimissa asiakirjoissa).
  • sosiaalityöntekijällä on oikeus simputtaa ja antaa valheellisia lausuntoja ”että on myönnetty ne toimeentulotuet, joita voidaan myöntää” ja jättää mainitsematta, että on lain vastaisesti asetettu toimeentulotuen myöntämisen ehdoksi tulevaisuuden tiliotteita ja sellaisia lisäselvityspyyntöjä, joita ei edes voida pitää toimeentulotuen myöntämisen ehtona.

On tietenkin aika utopista odottaa sosiaalityöntekijöiden toimivan lain mukaisesti kun edes sosiaalipalvelupäällikkö ei näe siihen mitään syytä.

Minun kohdalla ei voida puhua lain noudattamisesta vaan kohtelu menee reippaasti sadismin puolelle. Suomessa on voimassa Suomen laki, mutta jostakin kumman syystä sallitaan lakia rikkovat käytännöt. Laillisuusvalvonta ei toimi, koska laillisuusvalvonnalle riittää viranhaltijan antama lain mukainen selvitys/väite ja sen lisäksi suhtaudutaan asiakirjoillakin todistettavissa oleviin tapahtuneisiin tosiasioihin ylimielisesti.

Toimeentulotukipäätöksen tekemiseen tositteet tuloista ja menoista on katsottava riittäviksi, mutta nykyisin vaaditaan myös tiliotetta, mutta silloinkin viimeisin postin tuoma tiliote pitäisi riittää eikä voida vaatia ylimääräisiä lisämaksullisia tiliotteita. Verkkopankista tiliotteet saa tietenkin helposti edelliselle päivämäärälle, jos on käytettävissä tietokone, nettiyhteys ja ne verkkopankkitunnukset, mutta näitä ei voi pitää edellytyksenä toimeentulotuen hakemisessa.

Oikeus toimeentulotukeen määritellään laissa ja tarve osoitetaan asiapapereilla, jolloin henkilökohtaista käyntiä ei voida asettaa toimeentulotuen myöntämisen ehdoksi. Hallintolaki velvoittaa olemaan henkilökohtaisesti läsnä, jos se on asian hoitamiseksi välttämätöntä, mutta pitää olla riittävät perusteet, miksi henkilön pitäisi henkilökohtaisesti toimittaa asiapaperit tai olla läsnä kun tehdään toimeentulotukilaskelma.

Viranhaltijan esteellisyys – oikeus simputtaa

Kokemukseni mukaan viranhaltijan virka-asemassa toteuttamaa asiatonta simputusta on erittäin vaikea hyväksyä todeksi ja vielä vaikeampi ymmärtää, joten käytän hyväksi kuvia asiakirjoista ja linkeistä löytyy tarkempaa tekstiä asiasta.

Sosiaalityöntekijä Päivi Raunio-Tuominen:

Tein siis toimeentulotuen myöntämisessä tapahtuneista simputuksista tutkimuspyynnön poliisille 4.1.2007 ja 11.6.2007 , josta kirjoitin tarkemmin tuolla: Tutkintapyyntö poliisille

b syyttäjä sivu 2

Olin ilmoittanut työvoimatoimistoon, että tietojani ei saa jatkossa antaa sosiaalityöntekijä Päivi Raunio-Tuomiselle, eikä hän voi osallistua minun asioiden hoitamiseen, ja asiaa olin perustellut tekemilläni kanteluilla laillisuusvalvojille. ”Kuittaus” kiellon vastaanottamisesta näkyy alla olevassa kuvassa päivämäärän 16.2.2007 tekstissä.

Kuinka toimeentulotuen lisäselvityspyyntö toimii

1. tieto toukokuun kielt.päätöksestä

Yllä olevasta kuvasta löytyy myös tieto, että Päivi Raunio-Tuominen ”hoitelee asioitani” edelleen 10.5.2007. Luulisi, että kuukausia sen jälkeen kun olin tehnyt ensimmäisen tutkintapyynnön poliisille, sosiaalityöntekijä Päivi Raunio-Tuominen olisi ollut virka-asemassaan ”jollakin tasolla” esteellinen jatkamaan minun simputtamistani.

Työvoimavirkailija Eila Rantanen:

Sain ikikarenssin tammikuussa 2006 kun työvoimavirkailija Eila Rantanen antoin osoituksen Tampereen hallintopalvelukeskuksen HALOn kautta kirjastoavustajaksi: Ikikarenssiin 2006

Asiassa oli erikoista,  että minulle ei oltu myönnetty työllistämistukea lähes 7 vuoteen omaa koulutustani vastaavaan työpaikkaan, ja nyt yht’äkkiä olin taas oikeutettu työllistämistukeen. Tuossa vaiheessa olin tyytyväinen edes jostakin palkallisesta työpaikasta, joten en uskaltanut vaatia työllistämistukea valtiolle vaan ajattelin, että voisin sitten työhaastattelussa yrittää neuvotella paremmin koulutustani vastaavia töitä Tampereen kaupungilta.

b kirjasto 2

Viisi kuukautta myöhemmin työvoimavirkailija Eila Rantanen ei suostunut antamaan koulutustani vastaavaa osoitusta, joten pyysin osoituksen itse, josta sitten järjestyi toinen sanktio: Työttömän väärä aktiivisuus

sijoitusosoitus
Kuten edellisestä kuvasta selviää, niin työpaikkaosoitus tulostettiin kesäkuussa 2006. Mielestäni työvoimavirkailija Eila Rantanen ei voinut olla tietämättä yhteydenotostani HALOon ja sen vuoksi selvityspyyntöä ei tehty tuossa vaiheessa.

Kun sosiaalityöntekijä Päivi Raunio-Tuominen ja työvoimavirkailija Eila Rantanen tekevät yhteistyötä, niin saadaan seuraava kuvio:

kuukausi

Minulle ilmoitettiin aikavaraus 19.7.2006 päivätyllä kirjeellä. Tässä vaiheessa minulle oli tullut jo selväksi kummankin viranhaltijan käsitys omista työtehtävistään, joten en missään nimessä halunnut tavata kumpaakaan henkilökohtaisesti – saati molempia samanaikaisesti. Peruin aikavarauksen ja kerroin myös syyn, mutta aikaa ei peruttu.  Sosiaalityöntekijä Päivi Raunio-Tuominen ja työvoimavirkailija Eila Rantanen tapasivat 8.9.2006.

poistetaan

Kuten yläkuvasta voidaan todeta: Päivämäärällä 8.9.2006 tietoihini laitettu P5-lausunto poistettiin 17.1.2007. Aikoinaan pyysin tuohon P5-lausuntoon liittyviä asiapapereita, mutta  työvoimatoimisto luovutti minulle vain voimaan jääneeseen  R7-lausuntoon eli ikikarenssiin liittyvät asiakirjat.

Kun en saapunut aikavaraukselle 8.9.2006, niin tämän perusteella olisi voinut alentaa perusosaani kahden kuukauden ajan -20 %:lla (tässä vaiheessa minulta alennettiin jo -40 %:ia).

Jostain syystä selvityspyyntö ympäristöinsinöörin paikasta tehtiin vasta 6.11.2006:

6.11.2006 ymp.ins selityspyyntö

Kun tämä selvityspyyntö laadittiin kuukausia myöhemmin marraskuussa, niin teoriassa tämä olisi antanut uuden mahdollisuuden alentaa perusosaani  seuraavat kaksi kuukautta -40 %:lla, koska kyseessä olisi ollut toistuva kieltäytyminen, mutta tällä toiminnalla ei pyritty saamaan perusteita toimeentulotuen perusosan alentamiseen vaan saamaan työnhakutietoihini uusi merkintä kieltäytymisestä – luottaen etten pysty todistamaan kuukausia aiemmin tapahtunutta yhteydenottoa HALOon.

Käytännössä minulle myönnettiin takautuvasti kertarysäyksellä täysimääräinen toimeentulotuki ajalle 1.2.- 30.6.2006, joka luultavasti tapahtui puolivahingossa, kun ovista ja ikkunoista alkoi tippumaan laillisuusvalvojien selvityspyyntöjä. Heinä- ja elokuussa toimeentulotuen perusosaa alennettiin -20 %:lla. Syyskuusta 2006 aina marraskuuhun 2007 saakka perusosaani alennettiin -40 %:lla: Toteutunut toimeentulotuki. Tampereen sosiaalitoimessa oli käytäntönä alentaa perusosaa ns. ikikarenssiin joutuneilta ensin kaksi kuukautta -20 %:lla, jonka jälkeen jatkettiin perusosan  alentamista – 40 %:lla, vaikka työnhaku on voimassa ja uusia perusteita sanktioille ei ole olemassa.

Minä tein valitukset perusosan alentamisesta Hallinto-oikeuteen (joka ainoan kuukauden päätöksestä). Lokakuussa 2007 saatiin ensimmäinen päätös Hallinto-oikeudesta, jossa todettiin ettei perusosaa saa alentaa ilman perusteita ja silloinkin vain kaksi kuukautta kieltäytymiskuukautta seuraavina kuukausina (toisin, joku kirjoitti, että lakiteksti tarkoittaa täsmällisesti kaksi kuukautta eteenpäin kieltäytymispäivämäärästä).

Aina silloin tällöin törmää mielipiteeseen, että viranhaltijat eivät ole ilkeitä tai tahdo työttömälle/köyhälle pahaa, vaan työvoimavirkailijat ihan O I K E A S T I yrittävät auttaa työtöntä ja sosiaalityöntekijät puolestaan ovat kovasti H U O L I S S A A N työttömän taloudellisesta selviämisestä. Hmmmm…

Edellisestä tekstistä luultavasti kävi selväksi, että minä uskon työvoimavirkailijan ja sosiaalityöntekijän absoluuttiseen pahuuteen huomattavasti helpommin kuin uskoisin heidän tekevän työnsä asiallisesti ja lain mukaisesti.

Minkälainen ihminen työvoimavirkailijan pitää olla, että hän todellakin kuvittelee auttavansa työtöntä järjestämällä perusteettomia karensseja? Minkälainen ihminen työvoimavirkailijan pitää olla, että hän katsoo oikeudekseen päättää työnhakijan ”oikean” ammatin?

Minkälainen ihminen sosiaalityöntekijän pitää olla, että hän todellakin kuvittelee auttavansa köyhää viivyttelemällä lain mukaisen toimeentulotuen myöntämistä useilla kuukausilla ja käyttää kyseenalaisia keinoja koko toimeentulotukihakemuksen hylkäämiseen? Eiköhän toiminta ole sosiaalityöntekijältä täysin tietoista, koska laillisuusvalvojille osataan antaa lain mukainen selvitys ja jätetään kertomatta todelliset tapahtumat?