PALTAN mukaan 490 euroa kuukaudessa on liikaa…

Tarkastusten tyly saldo: ulkomaisilla siivoojilla ei aina työlupia, palkka alle minimin, ei vuorolisiä…

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005573822.html

Kun joku tekee työnsä, niin työnantajat eivät enää voi hyväksikäyttää alipalkattuja ulkomaalaisia.

http://www.iltalehti.fi/talous/201802222200763810_ta.shtml

Palvelualojen työnantajien yhdistys tuli julkisuuteen vaatimaan ”työttömyyden kovaan ytimeen puuttumista” eli tarkemmin sanottuna työmarkkinatukea saavien työttömien liian isoihin tukiin. Kuinka pienellä palkalla työttömän pitäisi tehdä töitä, jos työmarkkinatuen myöntäminen tekee työpaikan vastaanottamisesta työttömälle taloudellisesti kannattamatonta? Miten työmarkkinatuki voi edes muodostua työllistymisen esteeksi eli isommaksi tuloksi kuin Palvelualojen työnantajien ”työstä tarjoama rahallinen korvaus”?

Kelan maksaman työttömyyskorvauksen tason löytää tuolta: http://www.kela.fi/tyomarkkinatuen-maara-ja-maksaminen eli 32,40 euroa 5 päivältä viikossa ja veroa maksetaan 20 %ia. Kuukausittain saatava tuki on keskimäärin 557,28 euroa/kuukausi (32,40 euroa/päivä * 21,5 päivää/kuukausi * 0,80 vero). Mikäli työtön saa muita tukia, niin asumiskulujen jälkeen jää muihin elinkustannuksiin noin 490 euroa kuukaudessa.

Pitäisikö ryhtyä miettimään muita selityksiä  sille ettei palvelualojen työnantajat saa työvoimaa ”normaalilla kuukausipalkalla!

https://www.palta.fi/palta/ :”Jäsentemme yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2014 on arviolta 39 miljardia euroa.”

Usein puhutaan siitä ettei työttömille ole taloudellisesti kannattavaa ottaa vastaan Palvelualojen työnantajien tarjoamaan työpaikkaa, vaikka pitäisi puhua täsmällisemmin siitä, että työttömällä ei ole varaa ottaa vastaan alipalkattuja töitä, jos työtä tehden pitää kuitenkin elää sosiaaliturvalla ja raapia ne työssäkäyntikulut 490 euron kuukausituloista.

https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/8683ec21-e062-4626-b18a-30fa3a31c7ae

300 ammattiin johtanutta tutkintoa, mutta koko ajan kova pula työvoimasta, joten eikö edes ne itse koulutetut kelpaa – vai onko taloudellisesti kannattavampaa kouluttaa sivoustutkinnon suorittavia työharjoittelijoita?

Mainokset

Työttömyyden kehitys

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005574422.html

Seuraavassa on pari asiaan liittyvää termiä, jotka selvittävät, että työllisyysaste kertoo vain sen, että tutkimusviikolla vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan ansiotyötä tehnyt henkilö lasketaan työllisyysasteeseen, jonka lisäksi työllisyysasteeseen lasketaan tilapäisesti työmarkkinoilta pois olevia ja yrittäjän perheenjäseniä.

Työllisyysaste

Työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. Koko väestön työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.

Työllinen

Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen. Myös tutkimusviikolla työstä tilapäisesti pois ollut palkansaaja lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Yrittäjä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskentelevä lasketaan työlliseksi riippumatta poissaolon pituudesta tai syystä.

Työllisyysaste ei siis kerro oikeastaan mitään työttömyydestä, vaikka luvun avulla voidaan päätellä useamman henkilön tekevät silpputöitä, mikäli samaan aikaan työllisyysaste nousee ja vastaavasti työttömyys ei vähene vaan työttömyyden perusteella maksettavat korvauspäivät pysyvät samoissa määrissä. Edellisen lisäksi pitää huomioida, että yhä useampi työtön autetaan työttömyyskorvausten ulkopuolelle, joka näkyy tulottomien talouksien määrän kasvuna esim. vuoden 2017 aikana 10 000:sta taloudesta 38 000 talouteen, jonka lisäksi osan työttömyyskorvausten ulkopuolelle autetuista elää ilman mitään tukia omien säästöjen varassa tai puolison/vanhempien tulojen varassa.

Hieman luotettavempaa tietoa työttömyyden muuttumisesta saa seuraamalla korvattuja työttömyyspäiviä:

http://www.kela.fi/documents/10180/1630866/Suomen_tyottomyysturvaetuuksien_kk-tilasto.pdf/5f8838a3-7e9e-4c57-902e-33b0959c56b5

Tammikuun 2018 tietoja pitäisi verrata vuoden 2017 tammikuun tietoihin, koska yleensä työmarkkinatuen maksatuksen perusteella työttömien määrä vähenee alkuvuodesta ja loppuvuodesta kasvaa (https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2018/01/25/propagandaa/). Mikäli vuonna 2017 maksetut työttömyyskorvauspäivät jakaa 12 kuukaudelle (98193117/12), niin saadaan keskimäärin 8182760 korvattua työttömyyspäivää kuukaudessa, jolloin tammikuun 2018 korvauspäivien 8 272 000 vertaaminen edellisen vuoden vastaavaan aikaan herättää kummastusta, sillä pitäisihän määrän olla pienempi, mikäli korvauspäivien maksamisessa olisi tapahtunut -4,6 %:n muutos(?).

Kuten taulukosta havaitaan, niin vuoden 2017 aikana korvattiin  6551665  päivää vähemmän työttömyyspäiviä kuin vuonna 2016  (104744782- 98193117), joka tarkoittaa työttömien määrän vähenemistä  25 199 laskennallisesti koko vuoden työttömänä olleen verran (6551665 korvauspäivää/260 korvauspäivää vuodessa). Kun huomioidaan vuoden 2017 marraskuuhun mennessä lisääntyneet tulottomat kotitaloudet, niin voitaneen päätellä etteivät työttömyyskorvauksilta poistuneet työttömät siirtyneet työelämään vaan todennäköisemmin työttömyyskorvausten ulkopuolle.

Aikaisemmin kirjoittamani teksti yllä olevaan taulukkoon liittyen:

Huomionarvoista on, että luku 38 704 perustuu Kelan toimeentulotukitilastoihin ja edellisien vuosien toimeentulotukien myöntämiseen liittynyt tulottomuus on kuvattu vaalealla oranssilla eli vuoden 2016 vastaava luku oli alle 10 000. Selkeämmin sanottuna luku 38 704 olisi pitänyt merkitä kuvaajaan vaalean oranssilla palkilla ja jatkettuun käppyrän lukuun 38 704 pitäisi vielä lisätä ne henkilöt, joilla ei ole asumistukirekisterin mukaan tuloja, joka siis olisi tummempi oranssi palkki. – Aikaisempina vuosina ilmeisesti laskettiin molemmat yhteen ottamatta huomioon, että osa täysin tulottomista kuuluu molempiin ryhmiin, joten heidät on saatettu laskea kahteen kertaan. Todellisten tulottomien määrä on kuitenkin isompi kuin luku 38 704, koska pitäisi huomioida myös pelkkää asumistukea saavat ja kokonaan tukien ulkopuolella olevat henkilöt, jotka elävät säästöillään.

Seuraavassa vuoden 2016 ja 2017 tiedot:

http://raportit.kela.fi/linkki/89615344

http://raportit.kela.fi/linkki/67057506

 

Huutamalla vastapuolen riveistä

Paras keino muuttaa toisten mielipiteitä on liittyä vastapuolen näkemyksiin ja ryhtyä huutamaan heidän äänellään heidän mielipiteitään – liioitellusti esitettynä. Onko seuraavassa toiminnassa kyse pyrkimyksestä ajaa työttömien etuja vai siitä, että pyritään saamaan työttömien puolestapuhujat tai työttömiin vielä myöntätunnolla suhtautuvat ihmiset muuttamaan kantaansa työtönvihamieliseksi:

Työstäkieltäytyjien liitto: https://tk-liitto.tumblr.com/

Mielestäni ylläolevat väitteet sopivat paremminkin työttömien vihaajien näkemyksiin työttömistä – kuin työttömien omiin tavoitteisiin ja pyrkimyksiin.

Tässä yhteydessä myönnän, että en hyväksy nykyistä työttömien kyykyttämistä, koska työttömien saatavilla ei ole palkkatyöpaikkoja. Tämä ryhmä kuitenkin lähtee julkisuuteen esittämään näkemyksiään työhaluttomina ”työttöminä”, jotka vain vaativat vastikkeetonta rahaa ja vastustavat palkkatyötä pahasti yliammuttuilla perusteluilla. Oman näkemykseni nukaan useimmat työttömät puolestaan lähtisivät samassa tilanteessa huutamaan erilaisten kyykkyhyppelyiden sekä palkattoman työnteon vastaisia mielipiteitä ja vaatimaan niiden sijaan nimenomaan PALKKATYÖTÄ!

Ja, yllättäin työstäkieltäytyjien liiton viestintuoja ei ole itse työtön: https://yle.fi/uutiset/3-10072790

Ryhmä siis edustaa 20 henkilön näkemystä, joiden nettisivusto vaikuttaa lähinnä huonolta vitsiltä, mutta Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen on välittämästi kiihotettu kaikkia TYÖTTÖMIÄ vastaan:

Mitä Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen on antanut yhteiskunnalle palkkansa vastineeksi?

 

Monen tonnin kuukausipalkkalla

https://www.verkkouutiset.fi/aktiivimalli-kohdistuu-lahinna-kaikkein-veltoimpiin-tyottomiin/

Aalto yliopiston professori Pekka Mattilan mielestä aktiivimallin mukainen vähennys on kaikkein veltoimpien työttömien työttömyysturvaan tehtävä marginaalinen heikennys (http://blogit.apu.fi/pekkamattila/itsetuhoisten-lakko/).

Kelan maksaman työttömyyskorvauksen tason löytää tuolta: http://www.kela.fi/tyomarkkinatuen-maara-ja-maksaminen eli 32,40 euroa 5 päivältä viikossa ja veroa maksetaan 20 %ia. Kuukausittain saatava tuki on keskimäärin 32,40 euroa/päivä * 21,5 päivää/kuukausi * 0,80 vero = 557,28 euroa/kuukausi, josta aktiivimallin mukainen vähennys on 32,40 euroa (32,4 euroa/päivä * 21,5 päivää/kuukausi * 0,0465 = 32,39  euroa/kuukausi), joten kuukaudessa jää aktiivimallilla alennetuksi tueksi 524,88 euroa.

Mikäli henkilö itse suorittaisi nykyisen työnsä kuntouttavana työtoimintana/työharjoitteluna/työkokeiluna, niin hän saisi kuukaudessa tukea 557,28 euroa. Mikäli hänen saamaan tukeen tehtäisiin puutteellisen yhteiskuntatietämyksen ja laskutaidottomuuden perusteella 32,40 euron kuukausittainen vähennys, niin henkilö varmasti kykenisi ymmärtämään marginaalisen heikennyksen merkityksen.

Kun valtiotieteiden tohtori alkaa kirjoittamaan tekstiä, jossa väitetään työnseisauksen kustannusten menevän lasten, sairaiden ja vanhusten maksettavaksi, niin mieleen tulee kaksi kysymystä: Ymmärtääkö valtiotieteiden tohtori kenen kukkarosta työnseisauksen aiheuttamat menetykset on pois?  tai Onko henkilöllä suurempaa sisäpiirin tietämystä siitä, että työseisauksen aiheuttamat menetykset tullaan tulevilla päätöksillä ottamaan pois lapsilta, sairailta ja vanhuksilta, koska yhteiskunta ”korvaa – tavalla tai toisella” yrityksille työnseisauksesta aiheutuneet menetykset?

Ajatelkaa tälle henkilölle annetaan verovaroilla tukien useampi tonni kuukaudessa (osa rahoista saataneen Aalto-yliopistolle annetuista lahjoituksista), jotta yhteiskunta saa lisää hänen tavallaan ajattelevia ihmisiä.

https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2018/01/19/oman-tyon-mitatointia/

Aalto-yliopistossa on melkoinen määrä professoreita:

http://www.aalto.fi/fi/about/

Täytyy myöntää, että 386 henkilön ryhmästä vain parin henkilön edustamalla mielipide -otannalla alkaa Aalto-yliopiston ”Kohti parempaa maailmaa” vaikuttamaan kovin oudolta.

 

Hyvin menee…

https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/604576-palkansaajien-ostovoima-nousi-reippaasti-ekonomisti-toppuuttelee-vaitteita

Korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestön Akavan pääekonomisti Eugen Koev’n mukaan: Suomalaisten palkansaajien ostovoima kasvaa jo vauhdilla (?) – Luultavasti edellinen on jäänyt monelta palkansaajalta huomaamatta, mutta ehkä hän tarkoittaa vain Akavan jäsenten palkkoja. Suomessa on noin puoli miljoonaa työtöntä ja silti työvoiman tarjontaa pitäisi kasvattaa (?).

Joo, hyvin menee, mutta menkööt…

Suomessa levitetään ahkerasti propagandatietoutta, mutta valitettavasti tosielämä kulkee niiden todellisten faktojen perusteella:

https://www.aamulehti.fi/uutiset/loytotavaratalo-lopettaa-noin-50-irtisanotaan-henkilokunta-sai-tietaa-synkat-uutiset-keskiviikkoaamuna-200708773

https://www.aamulehti.fi/uutiset/kuljun-kartanon-loytotavaratalon-lopettaminen-paattaa-reissut-tuttuun-kauppaan-kavimme-taalla-jo-kun-lapset-olivat-pienia-ja-muksut-ovat-kohta-viidenkymmenen-200710660

https://yle.fi/uutiset/3-10050630?origin=rss

Jälleen kerran yksi edullisen hintatason kauppa sulkee ovensa kannattamattomana. Liiketoiminnalle ei löytynyt jatkajaa, joka on kieltämättä sijoittajan kannalta ihan järkevä ratkaisu, koska Kuljun Kartanon tyypillisemmältä asiakasryhmältä alkaa pikku hiljaa ostovoima hiipumaan ja Suomessa ostovoima keskittyy hyväosaisille, jotka maksavat ensisijassa tuotteen brändistä ja sen jälkeen tulee toisarvoisena tuotteen käyttötarkoitus.

Kuljun kartano oli edullinen ostospaikka, kun ei välittänyt tai ei ollut varaa ostaa ylihinnoiteltuja merkkituotteita. Valitettavasti viimeisinä vuosina Kuljun Kartanon hintataso nousi (ilmeisesti asiakasmäärien hiipuessa) siinä määrin markettien hintatasolle, että yhä harvemmin tuli piipahdettua Kuljun Kartanossa ostoksilla.