Hallitus on leikannut lapsiperheiltä, eläkeläisiltä… jne.

Nykyinen ja myös edelliset hallitukset ovat leikanneet lapsiperheiden toimeentulosta, joten menee reippaasti kuovottavan puolelle, että suurimman osan lasten leivästä pois ottanut lähtee huutelemaan niiden henkilöiden vievän leivän lasten suusta, jotka pyrkivät varmistamaan ettei yrittäjät vie kaikkea leipää työläisten lasten suusta.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000005870958.html

Väitteet, että kyse olisi vain yksittäisen puolueen vaalikamppanjasta halventaa työnväestön älykkyyttä. Ei kaikki työssäkäyvät äänestä demaria ja he voivat jättää myös kokonaan äänestämättä. Edellisellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että työntekijöiden osuutta siirretään yhä uusilla keinoilla työnantajan pussiin. Paasataan työpaikkojen puolesta ja yritysten kannattamattomuudesta, joten työntekijöiden on joustettava enemmän – kaikesta.

https://yle.fi/uutiset/3-10461288?origin=rss

Koko ajan levitetään propagandaa, että työnantajat ihan omaa hyvyttään tarjoavat työntekijöille työpaikkoja, vaikka työntekijät eivät ansaitse omaa palkkaansa ja työnantaja joutuu ”ihan yksinään” omalla työllään ansaitsemaan ne rahat, joilla sitten maksaa työntekijöiden palkat. Kuitenkin tämä puhtaan hyvänteon kohteena olevan työntekijän parin päivän lakkoilu aiheuttaa monien miljoonien menetyksen verotuloihin.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/2be52fec-3aec-3a84-a787-b5c2e685ddd0?ref=ampparit:3ef3

Kun työnantajat ovat koko ajan saaneet lisää ja heidän ansiota yrityksen tuloksesta on vahvasti liioiteltu, niin työntekijän osuus yrityksen tuloksesta on vääristynyt siinä määrin, että vastavetona ehdotetaan työllistämisen lopettamista. Kuinkahan kauan yritykset toimisivat ja yrittäjät keräisivät voittoja, jos kaikki työntekijät pistäisivät hanskat naulaan? Miksi ihmeessä ei nähdä, että lakkoilusta aiheutuvilla menetyksillä olisi jotain tekemistä yritysten työntekijöiden aikaansaamaan tulokseen – eli yrityksillä on varaa maksaa palkkoja kuten ennenkin, mutta ahneus on vienyt työnantajien järjen!

https://www.is.fi/politiikka/art-2000005868775.html

Kuten Harkimo toteaa, niin irtisanomislailla ei ole mitään merkitystä yrityksille.

Kuitenkin työnantajapuolen edustaja käski runnoa irtisanomislain  läpi… kun ne tarpeettomat ja/tai huonoimmat työntekijät voidaan potkaistaa pois aikaa tuhlaamatta, niin työllisyys lisääntyy. Kun tunti palkkatyötä tarkastelujaksolla riittää tulkitsemaan ihmisen työllistyneeksi, niin kyllähän tuo työntekijöiden pyöröoven nopeus on suoraan verrannollinen lisääntyvään työllisyyteen, mutta ei tehty työ lisäänny vaan siinä vähenee työnantajan maksamat työtunnit ja palkkatuloista saatavat verotulot. Työntekijän pienempi palkkasumma puolestaan tarkoittaa vähemmän rahaa ihmisten kulutettavaksi, jolloin rahan kierrosta aiheutuu merkittävämpi menetys yhteiskunnalle kuin saavutetaan hyvätuloisten rikastuttamisella.

Harkimo näkee tilanteen arvovaltakysymyksenä ja sellainen se luultavasti onkin. Toisaalta, irtisanomislaki sattaa olla  työntekijän kannalta se höyhen, joka katkaisee kamelin selän.

On se vaan kumma kun jokin asia saadaan runnottua läpi, niin yht’äkkiä aloitetaankin taas puhtaalta pöydältä ja aletaan vaatimaan työntekijöiltä ”pientä joustoa”.

Minun mielestäni yrittäjille voidaan suoda oikeus potkia tarpeeton työntekijä pihalle – mutta sen pitäisi samalla tarkoittaa, että yhteiskunta ei tukien menettämisellä pakota työntekijöitä vastaanottamaan sellaisia työpaikkoja, joiden työehdot tai olot eivät ole kelvollisia. Valtiovalta kuuluu kansalle ei hallitukselle, joten hallituksen ei pitäisi asettua pelkästään ajamaan yrittäjien etuja vaan pyrkiä ajamaan koko yhteiskunnan etua.

Mainokset

Täystyöllisyysvale

https://www.aamulehti.fi/uutiset/tyottomyys-laski-maan-karkivauhtia-pirkanmaalla-yhdessa-kunnassa-on-kaytannossa-taystyollisyys-200898974

Punkalaitumen työttömyysprosentti on 4,3 %, jonka perusteella kunta voidaan nykymaailmassa tulkita täystyöllisyyskunnaksi. Uutisen mukaan Punkalaitumella oli maaliskuussa 52 työtöntä työnhakijaa.

http://raportit.kela.fi/linkki/70168535

Punkalaitumen työmarkkinatukitilasto maaliskuulta 2018 paljastaa:

Työttömistä 79 sai työmarkkinatukea:

Työttömyysajan työmarkkinatukea sai 11 henkilöä.

Työmarkkinatuen aktiivitoimenpiteessä oli 68 henkilöä.

Työvoimakoulutuksessa oli 15 henkilöä.

Omaehtoisessa opiskelussa oli 5 henkilöä.

Työkokeilussa oli yksi henkilö

Kuntouttavaan työtoimintaan osallistui 47 henkilöä.

… edellisen lisäksi tulee ansiosidonnaista päivärahaa saavat työttömät ja työttömyyskorvausten ulkopuolella olevat työttömät.

Palkkatukea sai 7 henkilöä.

Starttirahaa sai 2 henkilöä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Punkalaitumella oli siis työttömiä työnhakijoita 52 henkilöä, joista 79 työtöntä sai työmarkkinatukea ja heistä 68 henkilöä osallistui aktiivitoimenpiteeseen.

Täystyöllisyyskunnassa maksettiin työmarkkinatukea 79 henkilölle, ostettiin aktiivitoimenpidepalveluita 68 henkilölle, myönnettiin palkkatukea 7 henkilölle ja starttirahaa 2 henkilölle.

https://www.aamulehti.fi/uutiset/maan-aktiivisimmat-tyottomat-ja-pirkanmaan-matalin-tyottomyys-miten-syntyy-pikkukunnan-ihme-200847906/

Kunnassa on asukkaita 2950, joista 4,8 %:a on työttömänä, joten työttömiä olisi sen perusteella noin 142 henkilöä (4,3 %:n perusteella työttömiä olisi 127henkilöä).

Kun taas ylhäältä löytyvän tiedon perusteella työttömänä oli vuotta aiemmin 124 henkilöä ja nyt 52 henkilöä eli työttömyys olisi vähentynyt vuodessa 72 henkilöllä.

… ja tällä järjellä se työttömyys vähenee.

Seuraavasta linkistä löytää Punkalaitumen pidemmän ajan työmarkkinatukitiedot, joista käy selväksi ettei työttömyys vähene vaan todellisuudessa se lisääntyy: http://raportit.kela.fi/linkki/47864225 ja aktivointitoimenpiteisiin osallistuneet http://raportit.kela.fi/linkki/23141239

…. ja vähän vanhempaa uutista ja näistä jutuista pitäisi pystyä päättelemään ettei se työttömien kyykkyhyppelyaktivointi ole veronmaksajille ilmaista: Nämäkin kyykkyhyppelypalvelurahat pitäisi käyttää palkkojen maksuun, jolloin saataisiin lisää veroa maksavia palkkatyöntekijöitä ja näillä työttömienkyykkyhyppypalveluihin upotetuilla varoilla vain lisätään työttömyyttä.

https://www.raahenseutu.fi/uutiset/hanketoiminnan-kulut-yllattivat–lisamaararaha-tarpeen-6.1.1187737.6e4677eadf

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005840329.html?ref=rss 

… ja sitten ollaan huolissaan kun työttömien kyykkyhyppelyt ei pyöri kulloinkin sovitulla rutiinilla vaan uusien nimikkeiden myötä yhä uusilla yrittäjillä on mahdollisuus änkeä näille tuottoisille työttömyyspalvelumarkkinoille…

Rekrykoulutuksen kustannuksia

Ihan tähän alkuun täytyy sanoa, että Saku Timonen tekee todella arvokasta ja kunnioitettavaa työtä yhteiskunnan terveen arvomaailman palauttamiseksi.

Minusta on hieman huolestuttavaa, että Saku Timosen esittämät tiedot eivät tunnu menevät joillekin jakeluun edes kertauksen kertauksella.

https://www.savonsanomat.fi/iisalmensanomat/yla-savo/Suosittu-bloggari-bongasi-iisalmelaisyrityksen-Duunitorilta-ja-syytti-v%C3%A4%C3%A4rink%C3%A4yt%C3%B6ksist%C3%A4-kohu-koitui-lopulta-yrityksen-eduksi/1247696

Saku Timosen kirjoitus rekrykoulutuksen epäkohdasta tuotti myös oheistietoa työllisyyskoulutusten kustannuksista.

Parin vuoden aikana Ylä-Savossa on järjestetty noin 20 rekrykoulutusta, joiden jälkeen on työllistynyt noin 150 henkilöä. Edellinen tarkoittaa, että jokaiselta rekrykoulutukselta olisi työllistynyt 7,5 henkilöä, mutta suurin osa rekrykoulutukseen osallistuneista olisi kuitenkin vain luovuttanut kuukausien työpanoksen palkatta.  Noin 20 rekrykoulutuksella saavutetuista  noin 150 työllistymisestä jää mainitsematta työllistyneiden henkilöiden työsuhteiden kestot ja palkkataso/palkkatuki.

Viime vuonna Pohjois-Savossa saatiin 1 660 000 eurolla työllistettyä yli 300 työtöntä, mutta tästäkin jää puuttumaan rekrykoulutukseen osallistuneiden määrä, syntyneiden työsuhteiden kesto ja mahdollisesti myönnetty palkkatuki.

Rekrykoulutuksen aikana työnhakijan työpanos hyödynnetään palkatta, joten yhteiskunnan kannalta menetetään palkkaverotulot ja kulutuksen kerrannaisvaikutusten aikaansaamat tulot.

Syksyllä 2017 Normetille työllistyi 15 kokoonpanoasentajaa ja yrityksen 30 %:n osuus koulutuskustannuksista oli 30 000 euroa. Yhteiskunta siis maksoi 70 %:ia koulutuskustannuksista eli 70 000 euroa ja sen lisäksi rekrykoulutukseen osallistuneiden sosiaaliset tuet. Käytettiin 100 000 euroa 15 työpaikan luomiseen. Kuinka monta työpaikkaa olisi syntynyt ilman rekrykoulutusta?

Rekrykoulutuksien vaikutuksia pitäisi tutkia tarkemmin ennen kun lähdetään toteamaan niiden edistävän työsuhteiden syntymistä, sillä kokonaisvaikutus jää todennäköisesti negatiiviselle puolelle, niin yhteiskunnan kuin työntekijänkin kannalta. Rekrytointikurssien kustannushyödyllisyyttä arvioitaessa pitäisi pitää mielessä, että rekrykoulutuksesta aiheutuvat kustannukset ovat yrityksille huomattavasti pienemmät kuin olisi palkanmaksukustannukset 4 – 6 kuukauden ajalta kaikille rekrytointikurssin aikana työpanoksensa luovuttaneille. Kun rekrykoulutuksen jälkeen palkataan työtön muutamaksi kuukaudeksi töihin tai hieman pidemmäksi aikaa palkkatuella, niin saadaan rekrykoulutukselle näennäisesti työllistävää vaikutusta ja peruste seuraavan rekrykoulutuksen järjestämiselle. Rekrykoulutuksen suurin suhteellinen maksaja on aina palkattomasti työpanoksensa luovuttava työntekijä, jolla ei kuitenkaan ole mitään takeita siitä, että kuukausien palkattomasta työnteosta seuraisi ainoatakaan palkallista työkuukautta.

Järkevämpää rahankäyttöä olisi palkata työntekijä töihin ja maksaa tälle palkkaa eikä tuhlata veronmaksajien rahaa työpaikkojen luomiseen, koska palkaton tekee aina palkalliselle työntekijälle kuuluvat työt ja ilman rekrykoulutuksia syntyisi enemmän työpaikkoja. 

Röyhkeät mukamas auttajat saavat tilaisuuden pistää helppoa rahaa omaan taskuun…

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005817048.html

Pariskunta keräsi kodittomalle veteraanille 400 000 dollaria ja tästä summasta he antoivat lahjoitusten kohteena olleelle henkilölle vain 75 000 dollaria.

Seuraavat kommentit selventävät taustalta löytyvää logiikkaa:

Yhden henkilön mielestä 75 000 dollaria on paljon muutamasta bensalitrasta eikä sen lisäksi pitäisi olettaa, että koko keräyssumma kustannuksilla vähennettynä olisi kuulunut keräyksen kohteelle.

Toisen mielestä keräyksen kohteena olleen henkilön odotukset saada hänelle kerätyt varat on myös osoitus ahneudesta – pitäisi tyytyä vain siihen mitä annetaan.

Kolmannen mielestä laitapuolen kulkijalle luvattiin 10 000 ja annettiin 75 000, joten menee käsityskyvyn ylitse, miksi auttajat pitää tällaisessa tilanteessa mennä haastamaan oikeuteen. Henkilön mielestä pariskunnalla on täysi oikeus pitää itsellään suurimman osan ihan itse keräämistään varoista.

Neljäs kertoo, miten varojen välistä vetäminen ei olisi paljastunut, jos olisi kerätty useammalle henkilölle, niin aina ne ”loput varat” olisi annettu jollekin viidestä avuntarvitsijasta.

Viides katsoo, että 75 000 dollaria on enemmän kuin köyhän antama 20 dollaria, joten olisi pitänyt olla tyytyväinen siihen mitä sai. No, sen verran on kuitenkin valmis myöntämään, että sotaveteraanin omalla henkilökohtaisella habituksella kerätyt rahat olisi voitu käyttää muiden auttamiseen, koska eihän sitä köyhälle yli tarpeen saa antaa.

Ilman mitään tulkinnan mahdollisuutta, henkilölle kerätyt varat olisi pitänyt tilittää keräyksen kohteelle ja vain pakollisilla kustannuksilla vähennettynä.

Eräs kokoomuslainen kirjoitti, että kokoomus haluaisi parantaa köyhempien tilannetta, mutta kun vastarannan kiisket eivät anna… kieroonkasvanutta kokoomuslaista logiikaa: Miksi jollekin kuuluisi maksaa työnteosta palkkaa, kun tämä voi elää sosiaaliturvan varassa paremmin kuin palkalla – ja eihän raha ole näille rahan käyttöä hallitsemattomille köyhille oleellista vaan se työn tekeminen. Yliopistokoulutuksesta huolimatta kokoomuslainen tietää, että köyhä elää 500 eurolla paremmin kuin parin tonnin kuukausipalkalla, mutta samaan aikaan he tietävät etteivät he itse saavuttaisi 500 eurolla samaa elintasoa kuin  köyhät, koska on täysin selvää, että kokoomuslaiset saavuttavat köyhän 500 euron elintason vasta usean tonnin kuukausituloilla.

…  kommentteja jostain hesarin aiemmasta keskustelusta…

Kotona makaamalla saa enemmän…

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005798259.html

Edellisen uutisen otsikosta saa vaikutelman, että kotona makaamalla työtön saa enemmän rahaa kuin töitä tekemällä. Kun uutisen lukee, niin totuus on ihan jotain muuta.

Henkilö oli lupautunut menemään työkokeiluun, jossa hän kävisi yhtenä tai kahtena päivänä viikossa. Näin ei tapahtunut ja työkokeilija ilmoitti asiasta rehellisesti myös Kelaan, jolloin häneltä jäi saamatta kolmen päivän työmarkkinatuki. Kyseessä ei siis ole sellainen tilanne, että kotona makaavalle työttömälle maksettaisiin enemmän, koska työkokeilijana hän olisi saanut enemmän, mikäli hän olisi sopimuksen mukaan käynyt työkokeilussa yhtenä tai kahtena päivänä viikossa.

Mitä tulee kahden aikuisen ihmisen väliseen sopimukseen, niin se ei sido yhteiskuntaa maksamaan tukea toteutumatta jääneestä aktiivitoimenpiteestä. Nyt henkilö nimenomaan makasi kotona ja laiminlöi sopimuksen mukaisen viikottain tapahtuvan työkokeilun, jolloin hän menetti koko päivän työmarkkinatuen. Mikäli hän olisi pysynyt työtä hakevana työttömänä eikä suostunut työkokeiluun, niin luonnollisesti hän ei olisi voinut menettää työmarkkinatukea työkokeilun laiminlyönnistä.

Mikäli työtön olisi halunnut tukia nostaen toteuttaa kahden aikuisen keskenään sopiman lomatuurauksen ja sen vuoksi siirtää kullekin viikolle sovittuja työkokeilupäiviä peräkkäisille päiville, niin Kelan tuet saadakseen hänen olisi pitänyt ilmoittaa Kelalle sopimuksen mukaan toteutuneista työkokeilupäivistä.

Virheellistä ilmoitusta Kelalle ei kuitenkaan kannata tehdä, koska kiinni jääminen voi johtaa huomattaviin lisävaikeuksiin. Työttömän ei myöskään pitäisi luottaa työnantajan sanaan, sillä hän aikoi kirjallisen sopimuksen vastaisesti hyödyntää työkokeilijaa palkattomana työntekijänä. Mikä pakottaisi työnantajaa pitämään kiinni suullisesta sopimuksesta? Työnantaja voisi myöhemmin tehdä Kelalle/TE-toimistolle ilmoituksen/selvityksen ettei työttömän työkokeilu toteutunut sopimuksen mukaisesti. Onhan selvää, että mikäli työnantaja tulkitsee ettei hänen kannata palkata työkokelussa ollutta työtöntä, niin hänellä on hyvät mahdollisuudet saada seuraava palkaton työntekijä/lomatuuraaja.

Mitä taas tulee työttömän omaan aktiviisuuteen, niin se on ollut jo vuosikymmeniä miinakentälle lähtemistä, jossa jokainen askel on ensin hyväksytettävä viranhaltijoilla, sen jälkeen joka ainoa askel on toteutettava ja ennen kuin ryhtyy muuttamaan askelpituutta tai jalkaterän asentoa, niin kannattaa varmistaa ettei tästä omavalintaisesta ratkaisusta seuraa työttömyyskorvausten menettämistä.

Ehkä työttömän aktiivisuus tuotti sen verran tyydytystä Kelan työntekijöille, että heiltä jäi huomaamatta ettei työttömyyskorvausta olisi pitänyt maksaa myöskään niiltä viikon päiviltä, joilla työtön teki oman sopimuksen mukaisia töitä lomatuuraajana – siis viikon tarkastelujaksolla sopimuksen ylittäviltä työkokeilupäiviltä. Hyvin monelta työttömältä on jäänyt työttömyyskorvaus saamatta, koska he olivat syyllistyneet luvattomaan aktiivisuuteen ja viranhaltijan tulkinnan mukaan ”he olisivat olleet estyneitä vastaanottamasta tarjottua työpaikkaa”.

  • Edellisestä voi ottaa sen verran opiksi, että kannattaa tehdä sopimukset joustavammin. Tässä tapauksessa olisi kannattanut tehdä sopimus 4 – 8 työkokeilupäivästä neljän viikon ajanjaksolla, joka olisi ollut sisällöltään täsmälleen sama, mutta ei olisi edellyttänyt viikottaista työkokeilupäivää ja olisi mahdollistanut useamman viikon peräkkäiset työkokeilupäivät.

Työttömiä hyväksikäytetään palkattomina työntekijöinä, mutta edes työttömien ketjuttaminen samassa työpaikassa ei saa ”työttömän elinaika ei kuulu työttömälle” -aatteen perusteella toimivia palkkion-/palkannostajia luopumaan virallisesta näkemyksestä, jonka mukaan kyse on työllistymistä edistävästä palvelusta, jossa työttömällä EI KOSKAAN korvata palkkatyöntekijää eikä jätetä yksin työskentelemään.

Miksi työnantaja palkkaisi työntekijän kun yhteiskunta mahdollistaa palkattomien työntekijöiden hyväksikäytön?

 

Tuen pienentämisellä ja puhuttelulla työttömät saadaan töihin

Ihan yksinkertaistettuna työtön saa töitä kun työnantajalla on tekemätöntä työtä, johon hän haluaa työntekijän. Työtön saa palkkatyötä, jos työnantajalta löytyy palkanmaksuhalua, muuten työtön työllistyy palkatta. Jotta edellinen tapahtuisi parhaalla mahdollisella tavalla, niin työnantajan ja työntekijän pitäisi kohdata, mutta mielellään ilman TE-toimistoa, jolloin saadaan varmemmin myös veronmaksaja.

https://www.verkkouutiset.fi/temn-johtaja-hallituksen-toimet-parantaneet-tyollisyytta/

Yllä olevassa jutussa palkannostovelvollinen toteaa, että työttömyys vähenee kun työttömien nälkävyötä kiristetään. Edellinen edistää työllistymistä palkkatyöhön ainoastaan niissä tapauksissa, joissa työttömällä on aina halutessaan mahdollisuus saada hyväpalkkaista työtä ja näin pysytellä ansiosidonnaisella päivärahalla. Väittäisin kuitenkin, että suurin osa työssäkäyvistä haluaa kokopäivätyön ilman työttömyysjaksoja, koska siten toimeentulo on turvatumpaa ja näin voi maksimoida oman elintasonsa.

Miten määräaikaiset haastattelut voisivat edistää työllistymistä? Ehkä joku hakeutuu aktiivisemmin työelämään välttääkseen nöyryyttävän puhuttelun, mutta vaikea uskoa nöyryyttämisen johtavan tuloksiin. Puhuttelut tuskin johtavat työllistymiseen palkkatyöhön, mutta näillä puhutteluilla voidaan työtön painostaa johonkin työllistämistoimenpiteeseen, joka ilmeisesti tulkitaan onnistuneeksi työllistymiseksi.

Toistaiseksi tuloksia työttömyyden vähenemisestä ei löydy työttömyyskorvaustilastoista, mutta edelleen pää punaisena yritetään negatiivista tulosta vääntää positiiviseksi tulokseksi.