Kansanedustaja keksi hyvän tekosyyn

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/230458-kansanedustaja-huolestui-hurjista-vuokrarasteista-vaatii-korjausta-toimeentulotuen

Onko todella tutkittu, miten ihmisten vuokrarästit syntyvät? Olisiko mahdollista, että kansanedustaja Leena Meri vain olettaa, että vuokransa maksamatta jättänyt on saanut lain mukaiset tuet?

Suomessa pienin sosiaaliturva on 292 euroa kuukaudessa, joten tuosta 292 eurosta on maksettava kohtuullisten asumiskustannusten ylittävä osa ja jäljelle jäävän osan on riitettävä kuukauden kaikkiin muihin elinkustannuksiin. Mikäli tuohon tulee lisäksi sähkölaskuja, vakuutusmaksuja, lääkärissä käyntikuluja ja/tai lääkekuluja, niin laskut on maksettava tuolla 292 euron perusosalla, koska Kela myöntää tuet myöhemmin toimitettaviin laskuihin pitkällä viipeellä. Eikä tilanne ole juurikaan parempi, jos työtön saa pakkotyössä käymällä tai kauppatavarana olemalla toimeentulotuen täyden perusosan, joka on yksin asuvalla 487,89 euroa kuukaudessa kohtuullisten asumiskulujen lisäksi (sisältäen työttömyyskorvauksen ja asumistuen).

Edellinen tilanne ei ole edes pahin, koska Suomessa ihminen voi tippua kaikkien tukimuotojen ulkopuolelle, jolloin rahaa ei ole käytettävissä elämiseen tai vuokranmaksuun.

Mikäli tilanne todellakin on sellainen, että toimeentulotuen hakija on saanut tuet ja käyttänyt asumismenoihin tarkoitetun osuuden muihin menoihin, niin miksi perusuomalaisten kansanedustaja Leena Meri ei ehdota ettei tuon kaltaisessa tilanteessa myönnettäisi uudelleen samaan menoon täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea? Miksi kansanedustaja ei ehdota, että vuokrat maksettaisiin suoraan vuokranantajalle vain niissä tapauksissa, joissa henkilöllä on hänelle maksetusta tuista huolimatta ongelmia maksaa laskunsa?

Mikäli toimeentulotukea hakeva saa uudelleen tukea asumiskustannuksiin, niin silloin sosiaalityöntekijä on käyttänyt viran suomaa harkintavaltaa myöntää lisätukea – ja millään järjellä tuota ei pitäisi tulkita oikeudeksi vaarantaa kaikkien muiden toimeentulotukea tarvitsevien asumista. Mikäli Kela maksaisi tuen suoraan vuokranantajalle, niin yhä useampi toimeentulotukea tarvitseva häädettäisiin vuokranmaksujen viivästymisen perusteella. Lisäksi tuolla ehdotuksella kansanedustaja Leena Meri vaatii toimeentulotuen tarpeen paljastamista, joka rikkoo lain määrittelemää salassapitovelvollisuutta.

Kuinka suuri osuus kuntien vuokrien maksuun myöntämästä ehkäisevästä ja täydentävästä tuesta on myönnetty henkilöille sen vuoksi, että Kelan toimeentulotuen maksatus on viivästynyt tai toimeentulotukilaskelmaan ei ole hyväksytty kaikkia lain mukaisia menoja?

Edellisen lisäksi sosiaalityöntekijät ovat saattaneet myöntää tarveharkintaista tukea helpommin:

 

 

Mainokset

Kelan työajan käyttö

Omalla kohdalla Kelan toimeentulotukipäätökset on (yhtä ainoata kahden kuukauden päätöstä lukuunottamatta) tehty vain kuukaudeksi kerrallaan. Lisäksi jokainen päätös on tullut postitse vasta viikon kuluttua päätöksen tekemisestä.  Edellinen on ehkä paikallaan, koska voinhan jo huomenna olla tuloksellisesti kuollut(?). Melkoisella varmuudella tuen tarpeeni tulee kuitenkin jatkumaan, koska työllistymiseni palkkatyöhön on erittäin epätodennäköistä, sillä palkkatyöpaikkoja on liian vähän ja edellisen lisäksi työttömät on lähinnä ulkoistettu palkkatyömarkkinoilta.

Eiköhän Kelan työntekijöiltä kulu enemmän työaikaa, kun ryhdytään ”kannustusmielessä” tekemään vain kuukauden toimeentulotukipäätöksiä, vaikka perusosan alentaminen on mahdollista kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Ja luulisi tuon päätöksen postittamisen viikon viipeeseenkin kuluvan ylimääräistä työaikaa – ellei jo järjestelmään ole kirjattu tuota viikon ”kannustavaa-viivettä”. Niille, joilla ei ole nettiyhteyttä tuo epätietoisuus on täysin kohtuutonta, koska ennen päätöksen saamista he eivät voi olla varmoja tuen saamisesta, jolloin mahdollisesti pitkä ja vaivalloinen asiointimatka voi osoittautua täysin hukkareissuksi ellei vaihtoehtoisesti viivästytä laskujen maksua päätöksen saapumiseen asti, joka puolestaan aiheuttaa omat ongelmansa.

Laillisuusvalvojien pitäisi ehdottomasti tutkia, kuinka Kela tekee toimeentulotukipäätöksiä, koska mitenkään ei voi olla järkevää viivästyttää seuraavan kuukauden päätösten tekemistä kuukauden viimeisille päivämäärille saakka, vaan päätöksiä pitäisi tehdä kuukauden jokaisena päivänä.

Seuraavan jutun mukaan yhteiskunta on maksanut miljoonia euroja Kelan ylitöistä:

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/kelajoutui-luopumaan-yhden-luukun-ideasta/?shared=1745955-a2131b85-500

Yllä olevassa tekstissä löytyy tieto, että yksin asuvan perusosa olisi 487,89 euroa, mutta jätetään jälleen kerran kertomatta, että tuota peruosaa voidaan alentaa 20 %:ia tai 40 %:ia. Ilman työttömiiin kohdistuvaa vihapropagandaa kerrottaisiin, että työttömän peruosa on  292 euroa kuukaudessa, jota voidaan korottaa työttömän pärstäkertoimen ja aktiivisuuden perusteella 487,89 euroon kuukaudessa. Edellinen on siis käytännön toteutus suomen lakiin kirjatusta oikeudesta yhdenvertaiseen kohteluun, koska viranhaltijoille annetaan (mieli)valta poiketa laista vain oman harkinnan perusteella.

Jos poistettaisiin työttömien velvollisuus tehdä pakkotyötä eri nimikkeiden alaisena, niin tuen tarve vähenisi, koska palkattomilla työntekijöillä täytettäviin työpaikkoihin pitäisi palkata työntekijöitä. Mikäli poistettaisiin edes pakkotyöhön kiristäminen perusosan alentamisella, niin hyvin todenäköisesti yhteiskunta säästäisi, koska yksilötasolla tehokas taloudellinen pakko tuottaa vähemmän säästöä kuin kiristämisen kustannuksiin kuluu yhteiskunnan varoja.

Alapuolella on Kelan oikaisuvaatimuksen ohjeet, jonka lopussa kerrotaan, että viikolla 32 keskimääräinen käsittelyaika oli 101 kalenteripäivää. Kun työaikaa riittää tarpeettomaan ”kannustamiseen”, niin onko kohtuullista, että toimeentulotukea hakenut ja oikaisuvaatimuksen tehnyt joutuu odottelemaan yli neljännesvuoden (kumileimasin)päätöstä, jotta voi tehdä valituksen hallinto-oikeuteen? Olen aiemmin kirjoittanut Kelan ilmoittamien käsittelyaikojen ylittyneen omalla kohdalla tuplaten.

http://www.kela.fi/toimeentulotuki-nain-haet-muutosta?inheritRedirect=true

 

Kun yhteiskunta näin avoimesti hyväksyy köyhän elämän kurjistamisen, niin onko lopulta yksittäisen kansalaisen vika, jos hän lähtee mukaan…

Todennäköisesti seuraava tapaus ei liity yksinomaan yhteiskunnan köyhempiin ihmisiin, sillä luultavasti siinä tapauksessa asiaa ei olisi lähdetty edes tutkimaan, mutta eikö nykyinen asenneilmapiiri kannusta kohtelemaan työttömiä/tyhmiä/köyhiä juuri jutussa kerrotulla tavalla:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/227733-esitutkinta-apteekkari-myi-potilaille-jopa-laakejatetta-haluttiin-ottaa-rahat-pois

Työttömien elinajan valvomiseen ja kurjuuden varmistamiseen käytetään älyttömästi valvontakapasiteettia ja yhteiskunnan rahaa, koska halutaan varmistaa ettei työttömien elämä ole vain pelkkää vapaa-ajan viettämistä, mutta eikö työttömiin kohdistunut viha ole saanut jo sairaat mittasuhteet, kun samaan aikaan todella tärkeät valvontakohteet laiminlyödään – jopa useiden vuosien ajan?

Lisärahaa työpaikkojen hävittämiseen

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/227135-ei-tule-kuulonkaan-etta-keventaisin-vain-suurituloisten-verotusta-orpo-kannusti

Veronmaksajien kukkarosta löytyy aina lisärahaa kun kyse on palkkatyöpaikkojen hävittämiseen tähtäävästä toiminnasta. Kuka ihme tekee tulevaisuudessa töitä kun nuorille opetetaan jo varhaisessa vaiheessa, että he ovat palkkatyöhön kelpaamattomia?

Jo antiikin ajalla kirjoitettiin teksti, jossa päiviteltiin nykynuorison olevan huonompaa kuin edellinen sukupolvi. Teksti tuodaan aina silloin tällöin esille, koska se on sisällöltään ajaton, jokainen sukupolvi kuvittelee olevansa parempi kuin seuraava kurittomasti kasvatettu sukupolvi, koska heiltä on vaadittu enemmän ja he ovat tehneet enemmän kuin kukaan muu sukupolvi – ennen tai jälkeen heitä…

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000804740.html

Ei suomi nouse sillä, että yhä useampi ottaa – nyt ja tulevaisuudessa – tulonsa työttömien kyykyttämisestä, mutta samalla linjalla jatketaan…

Yrittäjät hyödyntävät härskisti palkatonta työvoimaa, koska päättäjät ovat laillistaneet työttömien työpanoksen ottamisen ilman palkkaa. Moraalitonta toimintaa selittäväksi ja omaatuntoa rauhoittavaksi tekosyyksi hyödynnetään väitettä ettei koulutettujen työnhakijoiden ammattitaito ole riittävää, vaikka esim. 30-34 vuotiaista 41 %:lla on korkeakoulutus.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laaksonen ei kykenevä tai halukas tekemään päätelmiä, että yli 400 000 työttömän kiertäminen palkattomina työntekijöinä vaikuttaa useiden työpaikkojen poistumiseen palkkatyömarkkinoilta ja yhä lisääntyvä palkattomien työntekijöiden tarjonta lisää työnantajien palkanmaksuhaluttomuutta, joten Sanni asettaa tutkijapaneelin, joka yrittää ratkaista, miten yritykset saisivat osaavaa työvoimaa:

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005323224.html

Ryhdytään etsimään syitä, miksi osaavaa työvoimaa ei löydy yrityksille, jotka katsovat ettei alan ammattikoulutuksen saanut voi saavuttaa heidän osaamisvaatimuksiaan. Pitäisi vain luopua päätelmästä, että vain ylioppilas tai tiettyyn yhteiskuntaluokkaan syntynyt on riittävän älykäs ja oppimiskykyinen työntekijäksi, mutta Opetusministeri Sanni Grahn-Laaksosen mielestä osaajapulasta kärsiville aloille pitäisi kouluttaa työntekijöitä erityisesti muunto- ja täydennyskouluttamalla.

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201708122200322567_pi.shtml

Ihan tyypillistä toimintaa, että jätetään aivot narikkaan ja lähdetään miettimään täysin merkityksetöntä ongelmaa, miksi ikäluokasta valmistuu vain 41 %:ia, vaikka ikäluokasta 60 %:ia aloittaa korkeakoulutuksen.  – Luultavasti yhä useampi tietää, että valmistuminen ilman suhteita ja välikesien työkokemusta, johtaa palkattomien työpaikkojen kierteeseen, joten valmistumatta jättäytymisellä varmistaa mahdollisuutensa tulla valituksi edes matalapalkkaisiin töihin.

Miksi opetusministeri ei edes kyseenalaista väitettä, jossa väitetään ettei yritykset saa riittävän osaavaa työvoimaa?

Miksi opetusministeri ei kyseenalaista odotusta, jossa työhön perehdyttämiseen riittävä peruskoulutus katsotaan riittämättömäksi ja yritetään siirtää yrityksen omalle vastuulle kuuluva täsmäkoulutus yhteiskunnan maksettavaksi?

Kun ikäluokasta lähes puolet saa korkeakoulutuksen, niin suomen nuoriso on paremminkin ylikoulutettua kuin alikoulutettua, joten varmasti osaavaa työvoimaa löytyy palkattavaksi ja yrityksessä täsmäkoulutettavaksi työtehtäviin.

Ensimmäinen järkevä päätelmä olisi lopettaa kaikki palkattoman työn muodot, jolloin työttömillä täytettäviin työtehtäviin olisi palkattava työntekijöitä eikä tarvitsisi tekosyillä peitellä palkattomien työntekijöiden hyväksikäyttöä.

Kuten tiedetään, niin hyvin usein palkattoman työpestin jälkeen edellinen palkaton työntekijä opastaa seuraavan palkattoman työntekijän työtehtäviin, mutta työnantajien väitteiden mukaan tämä seuraavaa palkatonta työntekijää perehdyttävä työntekijä ei ole riittävän pätevä palkattavaksi. Todellinen syy ”osaajapulaan” on kuitenkin erittäin yksinkertainen, miksi maksaa palkkaa, kun samat työtehtävät voi hoitaa palkattomia työntekijöitä kierrättämällä.

Toinen järkevä päätelmä olisi todeta ettei yhteiskunnalta voida vaatia kunkin yrityksen tarpeita täyttävää täsmäkoulutusta, koska tällainen työhönperehdyttäminen on täysin järjetöntä ja monesta  syystä erittäin kustannustehotonta.

Yhteiskunnan ei ole järkevää maksaa parinkymmenen ihmisen ammatillisesta täsmäkouluttamisesta, jonka jälkeen työpaikkaan palkataan todennäköisemmin koulutusta saamaton henkilö, joka pätevöityy työtä tekemällä…

Kolmas päätelmä olisi todeta, että yhteiskunnan pitäisi poistaa nuorten opiskelupaikkojen pakkohaku, koska edellinen johtaa väistämättä tilanteeseen, jossa osa opiskelupaikoista täytetään vain välivuosien ajaksi ja näistä opiskelijapaikoista ei valmistu kukaan.

Neljäs päätelmä olisi todeta, että miksi koulutetaan pelkästään kouluttautumisen vuoksi, jos annettu koulutus ei kuitenkaan tyydytä työnantajien tarpeita.

Sotaan sisäpiirin tiedoilla

http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005304087.html

Yllä olevan kuvakaappauskoosteen perusteella kokonaan tulottomia talouksia eli ilman eläkkeitä, sairaspäivärajoja, opiskelijaetuuksia tai työttömyyskorvauksia eläviä talouksia onkin 65 000 tuhatta, joiden asuminen maksetaan asumistuella ja toimeentulotuella. Liekö kesäkuun lehditötiedotteessa ilmoitettu 23 %:a 154 00 eli 35420 vastaavassa tilanteessa elävää – virhe? Oikea prosenttiluku olisi 65 000  talouden perusteella yli 42 %:ia.

Nyt siis Kelasta saa paljon sisäpiirin tietoa, jolla käydään propagandasotaan köyhiä vastaan. Jutussa korostetaan, että vasta vuoden 2017 alusta toimeentulotuen myöntäminen siirtyi Kelalle, mutta jätetään sujuvasti mainitsematta koko toimeentulotuen siirtyneen Kelan maksettavaksi vasta huhtikuussa, jolloin alkuvuoden ja myöhemmän ajan vertailuilla saadaan vaikuttavia lukuja. Nyt voidaankin näyttävästi kertoa, että vuoden alussa maksetttiin 36 000 kotitalouden vuokra ja nyt maksetaan jo 65 ooo kotitalouden vuokra pelkästään asumistuella ja toimeentulotuen perusosalla.

Kyllähän tällainen yhteiskunnan parasiittipopulaation kasvuvauhti vaatii tiukkoja toimia… ja niiden kyseenalaisuuden vuoksi tarvitaan kansan hyväksyntä.

Toki jutussa muistetaan mainita, että Kela maksaa useampienkin henkilöiden kaikki asuintannukset, koska osa työttömistä ei saa asumistuen ja työmarkkinatuen lisäksi toimeentulotuen perusosaa, jolloin he maksavat vuokransa Kelan myöntämällä asumistuella ja Kelan myöntämällä työmarkkinatuella. Ilmeisesti toimeentulotuella elävät ovat ensisijaisesti tähtäimessä ja sen jälkeen tulevat työmarkkinatukea saavat, koska peruspäiväraha-nimikkeellä tukea saavat työttömät on jätetty kokonaan mainitsematta.

Miten ihmeessä virkasuhteessa luottamuksellisia tietoja saavat voivat osallistua näin tarkoitushakuisesti levitettyyn propagandatiedotukseen?

Kertoo paljon suomen ihmisoikeustilanteesta…  ja ehkä vielä enemmän tulevaisuuden näkymistä.

 

Korvattavien työttömyyspäivien määrä kasvaa

http://raportit.kela.fi/linkki/90600883

Vuonna 2016 maksettiin työttömyyskorvauksia 104 744 782 päivältä, joka tarkoittaa 414 011 koko vuoden työttömänä olevan päivärahoja (vuodessa korvauspäiviä noin 253 kpl).

 

vuonna 2016 korvattiin työttömyyspäiviä 946 493 enemmän kuin vuonna 2015

vuonna 2015 korvattiin työttömyyspäiviä 7 495 408 enemmän kuin vuonna 2014

vuonna 2014 korvattiin työttömyyspäiviä 11 055 079  enemmän kuin vuonna 2013

vuonna 2013 korvattiin työttömyyspäiviä 10 096 436  enemmän kuin vuonna 2012

vuonna 2012 korvattiin työttömyyspäiviä 2 410 280  enemmän kuin vuonna 2011

 

Työttömyyskorvauspäivien lukumäärä on kasvanut vuodesta toiseen, vaikka työllisyystilanteen väitetään koko ajan parantuvan. Taulukon perusteella voisi päätellä, että työttömyyden kasvu olisi hidastanut kasvuvauhtia, mutta… työttömien määrän väheneminen ei oikeastaan kerro yhtään mitään työpaikkojen lisääntymisestä.

 

Yhä useampi työtön syrjäytetään, jopa työttömyyskorvauksilta, joka voi osaltaan selittää korvauspäivien vähenemisen:

Kelan lehdistötiedotteen mukaan toukokuussa 23 %:ia 154 000:sta toimeentulotuen perusosaa saavasta kotitaloudesta ei saanut muita tuloja kuin asumistukea, joten työttömyyskorvausten ulkopuolella on vähintää 35 420 työtöntä, koska samassa taloudessa voi olla useampiakin työttömyyskorvauksensa menettäneitä työttömiä. Edellinen tarkoittaa vuositasolla noin 8 961 260 korvauspäivän ”säästämistä” (35420 * 253 korvauspäivää/vuosi).