”SE” varma tietolähde

Kun hyväosainen kertoo varmoista tiedoistaan, jotka liittyvät köyhien yltäkylläiseen elämään, niin kyseessä on usein valikoivasta lukutaidosta tai kuulemisesta.

Helsingin Sanomissa oli ”Köyhä äiti”-nimimerkillä kirjoitettu mielipide, jossa kritisoitiin toimeentulotuen mahdollista eväämistä pojan kohdalta, kun poikaa velvoitetaan nostamaan lukio-opintojen ajalle opintolainaa.

Kirjoituksessa kerrotaan, että pojan on pakko ottaa opintolainaa, koska muuten äiti ja poika (muu perhe?) ei selviä opiskelukustannuksista, eikä ilman opintolainan nostamista perheelle jäisi riittävästi rahaa vuokraan, sähköön tai ruokaan.

Kun lapsi velvoitetaan nostamaan opintolaina, niin toimeentulotukea myönnettäessä se tarkoittaa, että  laina huomioidaan tulona, jolloin opiskelijan osalle ei enää jää toimeentulotukena maksettavaa perusosaa. Mikäli kyse on yksinhuoltaja vanhemmasta ja lapsesta, niin lievimmällä tulkinnalla lainan nostamatta jättäminen johtaisi tilanteeseen, jossa kahden ihmisen elinkustannukset pitäisi kattaa vanhemman perusosalla, joka on noin 490 euroa kuukaudessa kohtuullisten asumiskustannuksien lisäksi, johon voi tietenkin saada yksinhuoltajan korotuksen, mikäli äidillä on muita alaikäisiä lapsia*. Luultavasti kunnat ovat käyttäneet ankarimmillaan tätä tulkintatapaa, koska omaan talouteen muuttavasta opiskelijasta aiheutuisi kunnalle isommat menot kuin heistä aiheutuu vanhempien luona asuen. Edellisen lisäksi joissakin kunnissa on katsottu, että lukio on yleisivistävää opiskelua, joka ei johda ammatilliseen tutkintoon, joten lukiossa opiskelevilta ei ole vaadittu opintolainan nostamista saman ikäisenä kuin on vaadittu ammattikoulussa opiskelevilta.

(On mahdollista, että toimeentulotukea myönnettäessä lapsen saama opintotuki ja opintolaina lasketaan koko perheen/talouden tuloksi, jolloin nostamaton opintolaina voisi johtaa tilanteeseen, jossa kahden henkilön käytettävissä olisi noin 490 euroa kuukaudessa* – (miinus) – lapsen saama opintotuki ja opintolaina. Mikäli tämän kaltainen päätös tehtäisiin, niin päätöksestä kannattaisi tehdä oikaisuvaatimus ja sen jälkeen valitus hallinto-oikeuteen sillä perusteella ettei lapsi ole elatusvelvollinen vanhempiinsa nähden).

Edellisen lisäksi toimeentulotuessa voidaan tehdä ankarampi tulkinta, jossa huomioidaan ettei vanhempi ole enää elatusvelvollinen aikuiseen lapseen nähden, jolloin aikuistuneen opiskelijan  voidaan katsoa olevan velvollinen maksamaan asumiskustannuksista oma osansa, jolloin äiti saisi edelleen oman perusosansa, mutta vuokrasta ja sähköstä aiheutuvista kuluista perheen lukumäärällä jaettu osuus katsottaisiin katettavaksi opiskelijan lainaosalla/opintotuella. Edellinen tarkoittaisi opintolainan nostamatta jättämisestä aiheutuvan tilanteen muuttumista sellaiseksi, että äidin pitäisi kattaa noin 490 euron perusosallaan lapselle kuuluvan osuuden asumiskustannuksista, lapsen opiskelukustannukset sekä molempien kaikki elinkulut.

Toimeentulotuen myöntämistapa on ankarimman mahdollisen tulkinnan perusteella sellainen, että toimeentulotukea saavan perheen lapsen kannattaa muuttaa omilleen heti 18 vuotta täytettyään. Kuten olen jo aiemmin kirjoittanut, niin jotkut hyvätuloiset perheet osaavat maksimoida oman perheen tilanteen ja he auttavat 18 vuotta täyttävät lapset omaan asuntoon, joka on omaan talouteen muuttavan nuoren kannalta ylellisyyttä * (tämä ei luonnollisesti missään määrin estä lapsen kotona vierailua tai yöpymistä).

Mielestäni seuraavasta mielipidekirjoituksesta saa käsityksen, että poika asuu äitinsä kanssa:

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005590856.html

Kun Köyhän äidin mielipidettä luetaan valikoivalla lukutaidolla, niin saadaan yläpuolelta löytyvä tulkinta, jossa poika asuu yksin omassa taloudessaan ja pojan taloudellinen tilanne ei pakoittaisi opintolainan nostamiseen, jos poika vain asuisi äitinsä kanssa. Mielipiteen kirjoittaja on ilmeisen hyvätuloinen, koska perusolettamana on, että lapsi voi asua kotonaan ilman mitään kustannuksia.

HUOM. Joskus lapset joutuvat muuttamaan pois kotoaan kun lukio tai ammattikoulu sijaitsee toisella paikkakunnalla, sillä jokaisen opiskelijan vanhemmat eivät asu opiskelupaikkakunnalla.

Kelan tulkinta tilanteesta kirjoitettiin muutamia tunteja myöhemmin ja siihenkin ilmaantui heti ensimmäiseksi kommentiksi varma tieto siitä, että kyseisessä tapauksessa lukiolainen asuu vuokra-asunnossa (yksin*), joka on kirjoittajan mielestä kummallista, jos rahat ovat tiukassa.  Ellei kyse ole jopa samasta kommentoijasta, niin tässä kirjoittaja kertoo, että kyse on toisen polven hyvätuloisesta. Kun kirjoittajan perheessä on kuitenkin velvoitettu ottamaan opintolaina, niin todennäköisesti vanhemmat ovat olettaneet inflaation syövän opintolainasta suurimman osan, jolloin opintolainan ottamatta jättäminen olisi taloudellisesti typerää. Edellisestä voidaan tehdä olettamus, että kirjoittaja on todennäköisesti keski-ikäinen, sillä nuorempien aikana inflaatio ei ole merkittävästi syönyt lainapääoman arvoa kuten tapahtui vielä 1970-80 luvuilla (ilmaista lainaa arvopapereiden ostamiseen). Lisäksi pitää huomioida, että tällä vuosituhannella opiskelijoiden kesätyöpaikkojen saanti on merkittävästi vaikeutunut ja kirjoittajan tapaisia työpaikkoja on saanut lähinnä vanhempien tai sukulaisten omistamista yrityksistä.

Mielestäni nykynuorten tilannetta ei pitäisi erehtyä arvostelemaan menneiden vuosikymmenten perusteella tai yksittäisten henkilöiden taloudellisen tilanteen perusteella, koska se on täysin hyödytöntä. Nykyiset työmarkkinat ovat työnhakijan kannalta onnettomat, koska palkattomia töitä kyseleviä riittää jokaisen yrityksen ovelle jonoksi asti – myös niihin työpaikkoihin, joihin ennen palkattiin pääasiallisesti opiskelijoita.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005592199.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=2&utm_source=tf-other&share=baae5ec53f4a98173fc1ada4adaec70a

Ylläolevasta käy selväksi, että mikäli perhe saa toimeentulotukea, niin opiskelevalta lapselta ei edellytetä opintolainan nostamista ennen kuin hän täyttää 18 vuotta.

Edellinen on parannus ammattikoulussa opiskelevien osalta, mikäli tässä ei jäänyt tähdentämättä, että tämä tulkinta koskee vain lukiossa opiskelevia.

Lisäys 6.3.2018

Edelliseen kommenttiin liittyen: Toimeentulotuki on sellainen tuki, jossa kaikki saadut rahat otetaan laskelmassa huomioon, joten ei hyödytä pistää keräyksiä käyntiin ellei niillä ensin nollata taloudelle myönnettävää toimeentulotukea ja sen jälkeen kerätä vielä ne pojan opiskeluun tarvittavat rahat.

Aikoinaan hyvä joulumieli keräyksessä lahjoitetut rahat otettiin toimeentulotuessa tulona huomioon, jolloin lahjoitetut varat eivät hyödyntäneet köyhän joulua vaan keräysvarat valuivat sosiaalitoimen säästöiksi. Asiasta nousseen hälyn jälkeen näitä köyhille myönnettyjä rahoja ei enää huomioitu toimeentulotukilaskelmassa tulona vaan ne annettiin toimeentulotukea saavallekin lisärahana, jos niitä on annettu toimeentulotukea saaville, sillä sosiaalityöntekijät katsoivat ennen hälyn nousemista ettei köyhä tarvitse mitään lisärahaa jouluksi. Yleensä toimeentulotuessa kaikki tilillä näkyvät panot on laskettu tuloksi esim. poika oli laittanut äitinsä tilille 50 euroa syntymäpäiväkahvitusta varten ja sossu oli vähentänyt saman verran toimeentulotukea.

Kommentoijan mukaan toimeentulotuki on tarkoitettu tilanteisiin, jossa esim. pesukone hajoaa. Kommentoija lisäksi kirjoittaa, että ”ihmiset olettavat  tt-tuen olevan se, millä köyhät elävät”.

Toimeentulotukea myönnetään erittäin harvoin pesukoneen hankintaan ja pitää olla todella poikkeukselliset olosuhteet, että tukea pesukoneen hankintaan myönnetään edes lapsiperheelle. Toimeentulotukea myönnetään vain välttämättömiin elinkuluihin eli asumiskuluihin ja peruosaan, jolla katetaan lähes kaikki talouden normaalimenot ja kaikki ”ei välttämättömät” laskut – lisäosalla voidaan kattaa muita välttämättömiä menoja kuten esim. välttämätön sairauden hoito…

Pesukoneen hankintaan voi joissakin kunnissa saada sosiaalista luottoa, mutta tämä on takaisinmaksettavaa lainaa, joten jonkin tasoista takaisinmaksukykyä edellytetään.

Hyväosaiselle on hyvin tyypillistä poimia ongelmasta jokin yksittäinen asia esim. ryhdytään inttämään lukion kustannuksista, vaikka tässä on kyse pojan kaikista kustannuksista – opiskelusta aiheutuvat kustannukset, liikkuminen, vaatetus, ruoka, harrastukset ja pahimmillaan edellisten lisäksi tulevat vielä asumiskustannukset, vaikka asuu yhteistaloudessa äidin kanssa.

Alimmaisessa kommentissa TeeKivelä kertoo, kuinka toimeentulotuki todellisuudessa toimii. (Kannattaa huomioida, että kiristyneen ilmapiirin vuoksi nykyään köyhän ”saman kaltaiset salaiset tulot” voivat johtaa todennäköisemmin syytettyjen penkille kuin 1980-luvulla.)

Punaisella reunustetussa kommentissa nähdään jälleen kerran sossuna työskentelevän loputon ilkeys: Sosiaalityöntekijän palkalla yksihuoltajakin pystyy helposti maksamaan lapsensa opiskelut, joten on hiukan kyseenalaista kun hyvätuloisen lapsi vie köyhältä perheeltä mahdollisuuden kirjastokirjoihin – ei niitä kirjastokirjoja kaikille halukkaille riitä. Tietenkin hyvätuloisen lapsella on oikeus lainata kaikkia kirjaston kirjoja, mutta erittäin ilkeäksi tempuksi tuon tekee, kun sen lisäksi lähdetään köyhän nenän edestä viedyllä mahdollisuudella lätkimään köyhiä.

”Näin se vain on” -nimimerkki aloitti väitteen, että poika elää omassa vuokra-asunnossa ja sen jälkeen kaikki sisäistivät tuon olettamuksen, vaikka olisivat tekstin lukemalla pystyneet päättelemään, että todennäköisesti poika asuu äitinsä kanssa. Kovin oli ikeitä kommentteja ”yksin vuokralla asuvan pojan” tilanteeseen (esim. Kesän loppu), joten otin kuvakaappaukset  ”Näin se vain on” -nimimerkin muista kommenteista. Voi vain todeta, että yksi tietämätön saa paljon pahaa aikaiseksi. Niin, ne 1970- luvun pienemmät työttömyysluvut eivät johtuneet tuon ajan elinkustannuksiin nähden isommasta sosiaaliturvasta vaan siitä, että 1970-luvulla työpaikkoja oli saatavilla ja tuolloin vielä 6 vuoden kansakoulullakin vain käveltiin suoraan palkalliseksi työntekijäksi.

Mainokset

”Minulla on oikeuksia” -täti iskee jälleen köyhien kimppuun

Jo ennen virkaan astumistaan Elli Aaltonen kertoi häntä Kelan pääjohtajan työhön ajavista tavoitteista, jotka olivat hieman ristiriidassa Kelan roolin kanssa (https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/04/27/minulla-on-oikeuksia-mutta-tyottomilla-ei-ole/).

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005589536.html

Uusimmassa avautumisessa Elli Aaltonen ihmettelee, miksi palkkatyöstä ulkoistetuille työttömille myönnetään kuukaudesta toiseen toimeentulotukea ja vaatii keskustelua ”muista vaihtoehdoista”. Vaatimus on sikäli erikoinen, että huolimatta ”muiden mahdollisten vaihtoehtojen toteuttamisesta” palkkatyöhön kelpaamaton työtön tarvitsee edelleen rahaa elinkuluihin, jotka todennäköisesti vain maksettaisiin ”vaihtoehtoisina tukina ja/tai käsittelykorvauksina” edelleen Kelan kautta, mutta jälleen kerran aiheutuneiden lisäkulujen myötä euromäärältään veronmaksajille huomattavasti suurempina menoina kuin olisi pelkästään työttömille/köyhille maksettavat tuet.

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/onko-elli-aaltonen-nykyajan-robin-hood–kelan-paajohtaja-kysyy-voisiko-hyvatuloisten-lapsilisista-ja-elakkeista-tayttaa-koyhien-pussia-6.3.218437.e2eeb1c035

Elli on onnistunut syntymään ajalla, jolloin työttömyys oli varsin tuntematon käsite ja hänen hämmästyttävä uraputkensa on jatkunut julkisissa viroissa vuosikymmenestä toiseen. Viimeisimmän työpaikan Kelan pääjohtajana hän sai arvonnan tuloksena ja sen jälkeen yhteiskunta on maksanut miljoonia täysin ylimääräisiä menoja, joten tätin huoli köyhien elättämiseen menevistä veronmaksajien rahoista on hiukan kummallinen.

Mistä veronmaksajat ovat maksaneet miljoonia?

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201704252200110399_uu.shtml

Yllä olevassa jutussa mainitaan, että Kela valmistautui maksamaan 4,7 miljoonaa vahingonkorvauksia toimeentulotukipäätösten viivästymisistä, mutta oikeastaan kaikki maksetut rahat otettiin veronmaksajien kukkarosta – aivan kuten Kelan maksamat tuetkin otetaan. Toimeentulopäätöksien tekeminen ylitti laissa määritellyn enimmäisajan, jonka seurauksena köyhillä ei ollut varaa ostaa ruokaa tai lääkkeitä ja vuokranantajat joutuivat odottamaan vuokrarahojaan.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/217974-kela-kiistaa-pelkka-tukien-viivastys-ei-aiheuta-haatoa

Toimeentulotuen viivästymisen uhriksi ei joutunut vain työttömät, vaan myös pientä eläkettä saavat ihmiset joutuivat odottamaan toimeentulotukea, jolloin eläkeläisillä ei ollut rahaa ruokaa, lääkkeisiin tai laskujen maksamiseen. Eläkeläiset ry. nosti esille tukien viivästymisen vuoksi kasvavan häätöuhkan.

http://www.kela.fi/kuumat-perunat#Totu

Kela julisti, että Kelan viivästykset eivät aiheuta vuokrasopimuksen purkamista, vaikka tällaista ”lupausta” Kela ei voi antaa ja vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus, mikäli vuokranmaksu viivästyy toistuvasti. Huomionarvoista myös on, että Kelan kiireellinen käsittely ei pysäytä aloitettua häätöprosessia ja lopulta ”niitä kiireellisiä” hakemuksia taisi olla Kelassa useamman päivän jonon verran.

https://yle.fi/uutiset/3-8859797

Kela palkkasi satoja etuuskäsittelijöitä kunnista, jolloin toimeentulotukipäätösten lisäksi Kelassa ryhdyttiin tekemään kannustavaa sosiaalityötä, joka tarkoitti toimeentulotukipäätöksen kannalta tarpeettomia lisäselvityspyyntöjä eli ylimääräistä perustoimeentulotuen käsittelyyn liittymätöntä työtä, mutta tärkeintähän oli tukien maksatuksen viivästyminen ja kärsimyksen aiheuttaminen niiden ihmisten elämää, joiden oikeuden ”olla ja elää” Elli Aaltonen asettaa kyseenalaiseksi.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702222200075319_uu.shtml

Kela taisi muutamaan otteeseen palkata lisää työntekijöitä – jakamaan veronmaksajien rahaa. Kela myös siirsi muita työntekijöitä purkamaan perustoimeentulotuen jonoja, jolloin muidenkin Kelan päätösten tekemiseen kului normaalia enemmän aikaa.

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/kelajoutui-luopumaan-yhden-luukun-ideasta/?shared=1745955-a2131b85-500

Kun köyhiä pidetään joka kuukausi löyhässä hirressä eikä tehdä useamman kuukauden päätöksiä, niin tästä aiheutuva ylimääräisten hakemusten käsittely lisää entisestään etuuskäsittelijöiden työmäärää ja pelkästään tehdyt ylityöt maksoivat veronmaksajille miljoonia.

Lisäksi kunnat ovat maksaneet enemmän harkinnanvaraista toimeentulotukea kuin koskaan aiemmin, koska Kelan perustoimeentulotukipäätökset viivästyivät ja ihmiset joutuivat täysin kohtuuttomiin tilanteisiin.

https://yle.fi/uutiset/3-10049747

Työttömyydestä loisivien tahojen ja Ellin kaltaisten vaatimuksesta kansanedustajat lisäävät yhä uusilla keinoilla työttömien kannustusta ottaa vastaan työpaikkoja, joita ei ole olemassa.

Palkkatyöläisten määrä lisääntyy kun ”köyhiä kannustetaan” eli suoremmin sanottuna kyykytetään, mutta se ei tuota yhteiskunnalle todellisia tuottavia työpaikkoja vaan veronmaksajat vain maksavat yhä enemmän kyykyttämispalveluista – eli yhä enemmän tuhlataan veronmaksajien rahaa täydelliseen järjettömyyteen.

https://yle.fi/uutiset/3-10089522

Aktiivimallin 4,65 %:n leikkaus työttömyyskorvauksiin aiheuttaa marginaalisesti merkittävän leikkauksen tukiin, joten sitä täytyy täydentää toimeentulotukea hakemalla tai hakemalla tykyvyttömyyseläkettä, jonka käsittelyn ajalta 4,65 %:n leikkausta ei tehdä. Edellinen tarkoittaa entistä enemmän tukihakemusten käsittelyä ja lisää veroeuroja tukihakemuskäsittelijöiden palkkojen maksuun, mutta tärkeintähän on pyrkimys pienentää köyhälle maksettavaa tukea ja se seikka, että köyhä ei saa elinkuluihin riittämätöntä tukea liian helposti.

Näin saavutetaan tilanne, että Kelassa on entistä enemmän työntekijöitä jakamassa veronmaksajien rahaa ja Kelan jakamien veroeurojen määrä vain kasvaa.

https://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/15-miljardin-euron-nainen-%E2%80%93-l%C3%A4pivalaisussa-elli-aaltonen

Jos Elli Aaltonen on todella huolissaan veronmaksajien rahoista, niin eikö ensimmäinen ja tärkein keino säästää veronmaksajien rahaa olisi tehdä se oma eroanomus?

Kuinka paljon veronmaksajien rahoja säästyisi, jos tuet myönnettäisiin elämäntilanteen perusteella ja lopetettaisiin kaikki veronmaksajille lisäkuluja aiheuttavat kyykytykset ja niihin liittyvät palkattomat työt, joiden myötä yhteiskunta vain menettää palkkatyöpaikkoja ja yhteiskunnan kuluihin osallistuvia veronmaksajia?

… siis…  jos ei huomioida köyhille aiheutettua kärsimystä maksettujen veroeurojen arvoisena tuloksena.

 

 

PALTA:n mukaan 490 euroa kuukaudessa on liikaa…

Tarkastusten tyly saldo: ulkomaisilla siivoojilla ei aina työlupia, palkka alle minimin, ei vuorolisiä…

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005573822.html

Kun joku tekee työnsä, niin työnantajat eivät enää voi hyväksikäyttää alipalkattuja ulkomaalaisia.

http://www.iltalehti.fi/talous/201802222200763810_ta.shtml

Palvelualojen työnantajien yhdistys tuli julkisuuteen vaatimaan ”työttömyyden kovaan ytimeen puuttumista” eli tarkemmin sanottuna työmarkkinatukea saavien työttömien liian isoihin tukiin. Kuinka pienellä palkalla työttömän pitäisi tehdä töitä, jos työmarkkinatuen myöntäminen tekee työpaikan vastaanottamisesta työttömälle taloudellisesti kannattamatonta? Miten työmarkkinatuki voi edes muodostua työllistymisen esteeksi eli isommaksi tuloksi kuin Palvelualojen työnantajien ”työstä tarjoama rahallinen korvaus”?

Kelan maksaman työttömyyskorvauksen tason löytää tuolta: http://www.kela.fi/tyomarkkinatuen-maara-ja-maksaminen eli 32,40 euroa 5 päivältä viikossa ja veroa maksetaan 20 %ia. Kuukausittain saatava tuki on keskimäärin 557,28 euroa/kuukausi (32,40 euroa/päivä * 21,5 päivää/kuukausi * 0,80 vero). Mikäli työtön saa muita tukia, niin asumiskulujen jälkeen jää muihin elinkustannuksiin noin 490 euroa kuukaudessa ellei kohtuullisten asumiskulujen ylittävä osuus leikkaa tätä summaa pienemmäksi*.

Pitäisikö ryhtyä miettimään muita selityksiä  sille ettei palvelualojen työnantajat saa työvoimaa ”normaalilla kuukausipalkalla!

https://www.palta.fi/palta/ :”Jäsentemme yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2014 on arviolta 39 miljardia euroa.”

Usein puhutaan siitä ettei työttömälle ole taloudellisesti kannattavaa ottaa vastaan työnantajien tarjoamaan työpaikkaa, vaikka pitäisi puhua täsmällisemmin siitä, että työttömällä ei ole varaa ottaa vastaan alipalkattuja töitä, jos työtä tehden pitää kuitenkin elää sosiaaliturvalla ja raapia ne työssäkäyntikulut 490 euron* kuukausituloista.

https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/8683ec21-e062-4626-b18a-30fa3a31c7ae

300 ammattiin johtanutta tutkintoa, mutta koko ajan kova pula työvoimasta, joten eikö edes ne itse koulutetut kelpaa – vai onko taloudellisesti kannattavampaa kouluttaa siivoustutkinnon suorittavia työharjoittelijoita?

Työttömyyden kehitys

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005574422.html

Seuraavassa on pari asiaan liittyvää termiä, jotka selvittävät, että työllisyysaste kertoo vain sen, että tutkimusviikolla vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan ansiotyötä tehnyt henkilö lasketaan työllisyysasteeseen, jonka lisäksi työllisyysasteeseen lasketaan tilapäisesti työmarkkinoilta pois olevia ja yrittäjän perheenjäseniä.

Työllisyysaste

Työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. Koko väestön työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.

Työllinen

Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen. Myös tutkimusviikolla työstä tilapäisesti pois ollut palkansaaja lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Yrittäjä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskentelevä lasketaan työlliseksi riippumatta poissaolon pituudesta tai syystä.

Työllisyysaste ei siis kerro oikeastaan mitään työttömyydestä, vaikka luvun avulla voidaan päätellä useamman henkilön tekevät silpputöitä, mikäli samaan aikaan työllisyysaste nousee ja vastaavasti työttömyys ei vähene vaan työttömyyden perusteella maksettavat korvauspäivät pysyvät samoissa määrissä. Edellisen lisäksi pitää huomioida, että yhä useampi työtön autetaan työttömyyskorvausten ulkopuolelle, joka näkyy tulottomien talouksien määrän kasvuna esim. vuoden 2017 aikana 10 000:sta taloudesta 38 000 talouteen, jonka lisäksi osan työttömyyskorvausten ulkopuolelle autetuista elää ilman mitään tukia omien säästöjen varassa tai puolison/vanhempien tulojen varassa.

Hieman luotettavempaa tietoa työttömyyden muuttumisesta saa seuraamalla korvattuja työttömyyspäiviä:

http://www.kela.fi/documents/10180/1630866/Suomen_tyottomyysturvaetuuksien_kk-tilasto.pdf/5f8838a3-7e9e-4c57-902e-33b0959c56b5

Tammikuun 2018 tietoja pitäisi verrata vuoden 2017 tammikuun tietoihin, koska yleensä työmarkkinatuen maksatuksen perusteella työttömien määrä vähenee alkuvuodesta ja loppuvuodesta kasvaa (https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2018/01/25/propagandaa/). Mikäli vuonna 2017 maksetut työttömyyskorvauspäivät jakaa 12 kuukaudelle (98193117/12), niin saadaan keskimäärin 8182760 korvattua työttömyyspäivää kuukaudessa, jolloin tammikuun 2018 korvauspäivien 8 272 000 vertaaminen edellisen vuoden vastaavaan aikaan herättää kummastusta, sillä pitäisihän määrän olla pienempi, mikäli korvauspäivien maksamisessa olisi tapahtunut -4,6 %:n muutos(?).

Kuten taulukosta havaitaan, niin vuoden 2017 aikana korvattiin  6551665  päivää vähemmän työttömyyspäiviä kuin vuonna 2016  (104744782- 98193117), joka tarkoittaa työttömien määrän vähenemistä  25 199 laskennallisesti koko vuoden työttömänä olleen verran (6551665 korvauspäivää/260 korvauspäivää vuodessa). Kun huomioidaan vuoden 2017 marraskuuhun mennessä lisääntyneet tulottomat kotitaloudet, niin voitaneen päätellä etteivät työttömyyskorvauksilta poistuneet työttömät siirtyneet työelämään vaan todennäköisemmin työttömyyskorvausten ulkopuolle.

Aikaisemmin kirjoittamani teksti yllä olevaan taulukkoon liittyen:

Huomionarvoista on, että luku 38 704 perustuu Kelan toimeentulotukitilastoihin ja edellisien vuosien toimeentulotukien myöntämiseen liittynyt tulottomuus on kuvattu vaalealla oranssilla eli vuoden 2016 vastaava luku oli alle 10 000. Selkeämmin sanottuna luku 38 704 olisi pitänyt merkitä kuvaajaan vaalean oranssilla palkilla ja jatkettuun käppyrän lukuun 38 704 pitäisi vielä lisätä ne henkilöt, joilla ei ole asumistukirekisterin mukaan tuloja, joka siis olisi tummempi oranssi palkki. – Aikaisempina vuosina ilmeisesti laskettiin molemmat yhteen ottamatta huomioon, että osa täysin tulottomista kuuluu molempiin ryhmiin, joten heidät on saatettu laskea kahteen kertaan. Todellisten tulottomien määrä on kuitenkin isompi kuin luku 38 704, koska pitäisi huomioida myös pelkkää asumistukea saavat ja kokonaan tukien ulkopuolella olevat henkilöt, jotka elävät säästöillään.

Seuraavassa vuoden 2016 ja 2017 tiedot:

http://raportit.kela.fi/linkki/89615344

http://raportit.kela.fi/linkki/67057506

 

Huutamalla vastapuolen riveistä

Paras keino muuttaa toisten mielipiteitä on liittyä vastapuolen näkemyksiin ja ryhtyä huutamaan heidän äänellään heidän mielipiteitään – liioitellusti esitettynä. Onko seuraavassa toiminnassa kyse pyrkimyksestä ajaa työttömien etuja vai siitä, että pyritään saamaan työttömien puolestapuhujat tai työttömiin vielä myöntätunnolla suhtautuvat ihmiset muuttamaan kantaansa työtönvihamieliseksi:

Työstäkieltäytyjien liitto: https://tk-liitto.tumblr.com/

Mielestäni ylläolevat väitteet sopivat paremminkin työttömien vihaajien näkemyksiin työttömistä – kuin työttömien omiin tavoitteisiin ja pyrkimyksiin.

Tässä yhteydessä myönnän, että en hyväksy nykyistä työttömien kyykyttämistä, koska työttömien saatavilla ei ole palkkatyöpaikkoja. Tämä ryhmä kuitenkin lähtee julkisuuteen esittämään näkemyksiään työhaluttomina ”työttöminä”, jotka vain vaativat vastikkeetonta rahaa ja vastustavat palkkatyötä pahasti yliammuttuilla perusteluilla. Oman näkemykseni nukaan useimmat työttömät puolestaan lähtisivät samassa tilanteessa huutamaan erilaisten kyykkyhyppelyiden sekä palkattoman työnteon vastaisia mielipiteitä ja vaatimaan niiden sijaan nimenomaan PALKKATYÖTÄ!

Ja, yllättäin työstäkieltäytyjien liiton viestintuoja ei ole itse työtön: https://yle.fi/uutiset/3-10072790

Ryhmä siis edustaa 20 henkilön näkemystä, joiden nettisivusto vaikuttaa lähinnä huonolta vitsiltä, mutta Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen on välittämästi kiihotettu kaikkia TYÖTTÖMIÄ vastaan:

Mitä Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen on antanut yhteiskunnalle palkkansa vastineeksi?