Tarkoitushakuinen juttu

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005451665.html

Luultavasti juttuun kirjoitettavan kommentin sanoma menee parhaiten perille, jos sen saa ensimmäisten kommenttien joukkoon, koska harvat viitsivät lukea satoja kommentteja.

Lähetin kaksi kertaa kommenttiketjuun seuraavan viestin:

 

Onhan taas erikoisesti tehty päätelmiä. Työmarkkinatuesta saa noin 19 euroa päivälle, jos on kustannuksia jakava puoliso, joka maksaa asumiskustannukset. Yksin asuvalla työttömällä osa työmarkkinatuesta menee asumiskuluihin, jolloin päivälle jää asumiskustannuksien jälkeen 16 euroa (487 e/kk). Edellisen summan saa kun osallistuu veronmaksajien maksamaan palveluun eli palkattoman työn tekemiseen tai työttömän päivähoitoon (+/-9 euroa/työpäivä?). Palkattoman työntekemisen ongelmat tiedostava ja siitä kieltäytyvä saa noin 9 euroa päivälle (292 e/kk).

Kun edellisiin tukiin saa lisärahaa 200 euroa kuukaudessa tai enemmän, niin ei pidä tulkita tuota kolmen tai viiden tonnin kuukausipalkkaa saavan rahan-arvolla vaan päivän elinkuluista 16 – 10 eurolla elävän tulojen nousuna.

Lisäksi tulee ihmisoikeudet, ei tarvitse olla sylkykuppina, terveydenhuolto, … ja eläkekertymä.

Ketä palvelee tuollaiset vihajutut työttömiä kohtaan?”

 

Itse en ensimmäistä lähettämääni kommenttia löytänyt, joten lähetin kommentin myöhemmin uudelleen. Löysin toisen kerran lähettämäni kommentin  .

Ikävää, että tuollaisia ”työttömien tuet ovat liian suuria, jotka eivät alentamatta kannusta työttömiä hakeutumaan työtekoon” -juttuja kirjoitetaan ja jätetään kertomatta, että se ”vain 209 euron lisätulo” voi olla työttömälle jopa 40 – 70 %:ia suurempi summa päivittäisiin elinkustannuksiin, joka 9 – 16 euron rahassa tuo merkittävän helpotuksen päivittäiseen elämään. Edellisen lisäksi vain työtön ymmärtää, miten paljon elämästä poistuu henkistä painolastia ja epävarmuutta, kun työelämään siirtymällä jälleen nousee ihmisarvoiseksi ja pääsee nauttimaan säännöllisen palkkatulon turvasta.

Vielä palkkaa nauttivien pitäisi muistaa, että tuolla ”työmarkkinatukea saavalle 1000 euroa kuukaudessa lisää” on palkat poljettu niin alas, että seuraavissa yt-neuvotteluissa työnantaja valitsee irtisanooko normaalia palkkaa saavan työntekijän vain ”1000 euroa kuukaudessa työmarkkinatuen lisäksi”  saavan työntekijän.

Mainokset

Lisää työtönvastaista ”tutkimusta”

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710302200495486_u0.shtml

Yksi asia edellisessä on täysin oikein: Väärään perheeseen syntynyt ei työllisty koulutuksestaan huolimatta.

Tutkijoiden päätelmät sen sijaan pohjautuvat vahvasti asenteisiin,

1. Tutkijoiden mukaan työttömillä tai heidän lapsillaan ei ole työelämään hakeutumista edistäviä arvoja. Tutkijat eivät kuitenkaan näe ristiriitaa siinä, että työttömäksi jäävät kuitenkin ovat nähneet vaivaa opiskella itselleen ammatin tai jopa useita ammatteja, jotta työpaikan saaminen olisi todennäköisempää.

2. Tutkijoiden mukaan työttömien asenteissa on vikaa. Mitähän vikaa työttömien asenteessa on ja mikä olisi työttömälle tutkijoiden mielestä oikea asenne? Tuskin tarkoittavat sitä työllistymisen kannalta haitallisinta asennetta, jossa työttömät suostuvat työpaikan toiveessa tekemään palkatonta työtä, tai sitä hyväuskoista asennetta, että työllisyyskoulutuksen kautta työllistymismahdollisuudet paranisivat, … (työvoimavirkailijat myöntävät työllistämistukia siten, että työllistämiskurssien työllistävä vaikutus saadaan näennäisesti korkeaksi https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/07/26/tyollistamispalveluista-tyottomaksi-tai-tyollistamispalveluun/ ja työllisyyskurssin jälkeen edelleen työttömänä töitä hakeva kuuluukin työllisyyskurssin suorittamisen jälkeen niiden harvojen huonoiten kurssin läpäisseiden joukkoon, jotka eivät työllistyneet).

3. Tutkijoiden mielestä työttömien motivaatiot eivät ole kohdallaan. Eiköhän jokaisen työelämään pyrkivän ensisijainen motivaatio ole palkka, jolla voi elättää itsensä  ja vasta sen jälkeen tulee mahdollisuuksien mukaan muita motivaatioita, mutta suurin osa työntekijöistä lähtee ”ei niin mieluisaan työhön” vain sen vuoksi, että saa sen säännöllisen palkan.

4. Tutkijoiden mielestä työttömien tottumusten siirtyminen sukupolvelta toiselle estää työttömien työllistymisen. Tällä voidaan tarkoittaa vain sitä, että köyhän perheen lapsi kykenee selviämään pienemmillä tuloilla kuin parempituloisten vanhempien lapset, koska köyhien lapset ovat sopeutuneet jäämään ilman ”ylimääräisellä rahalla” saatavia palveluita tai tavaroita.

Jälleen kerran älyllisesti ja moraalisesti ala-arvoinen tutkimus, jossa ei huomioitu edes vuosisatojen ajan tunnustettua nepotismia. Suomessa köyhän perheen lapsella voi olla arvot, asenteet, motivaatiot ja tottumukset kohdallaan, mutta kuitenkin hän jää työnhakijavalinnassa toiseksi, kun suhteilla täysin kouluttamaton ja ehkä keskimääräistä tyhmempikin nuori palkataan kesälomansijaiseksi. Myöhemmin edellinen epäoikeudenmukainen vanhempien suhteiden myötä saatu etu vain vahvistaa itseään, koska näiden suhteiden avulla hankitun työkokemuksen avulla työllistytään  helpommin kuin ilman kunnollista työkokemusta. Vaikka henkilön koulutus olisi haettavan työpaikan suhteen aivan väärälle alalle, niin usein työkokemusta arvostetaan jopa enemmän kuin alan koulutusta yhdistettynä työkokemuksen täydelliseen puuttumiseen. Tietenkin aina löytyy poikkeuksia suuntaan ja toiseen.

Tämäkin tutkimus jälleen kerran vahvistaa, että vain työttömissä ja työttömien lapsissa on ”jotain vikaa” ja jätetään täysin huomioimatta, että järjestelmässäkin voisi olla vikaa. Miksi työnantajat maksaisivat palkkaa, kun nykyään työttömän työpanoksen saa ilmaiseksi erilaisten työllistämispalveluiden välityksellä, mutta ilmeisesti tutkijoiden mielestä tämäkin on työttömien työllistymisen kannalta täysin merkityksetön seikka.

Esimerkiksi nostetaan, että työttömät eivät koe työttömyyttään tarpeeksi leimaavana tai uhkaksi elämänlaadulle.

Jos tehdään tästä ihan idioottitason päätelmä, kumpi työnhakija työllistyy helpommina a vai b?

a. asiallisesti käyttäytyvä, ryhdikäs ja reippaasti kulkeva, suoraan silmiin katsova, reippaalla otteella kättelevä, selkeällä äänellä puhuva, määrätietoisesti vastaava ja omat taitonsa tunnistavana työnhakija.

b. häpeillen ja pelokkaasti paikalle tuleva työnhakija, joka kulkee kumarassa seinänvieriä nuollen, ei katso silmiin vaan omiin kengänkärkiinsä, kättelyyn tarttuminen viivästyy ja ote on arka, puhuu hiljaa kuiskaten ja puheesta on vaikeaa saada selvää, kysymyksiin saa lyhyitä tai epämääräisiä vastauksia, henkilö vähättelee itseään tai ei pysty kertomaan omista taidoistaan juurikaan mitään.

Yhtään työpaikkaa ei saada sillä perusteella, että ihminen häpeilisi tai aliarvioisi itseään tai sukujuuriaan. Itse asiassa työttömyys on niin leimaavaa, että työtöntä ei palkata, vaikka hän osoittaisi olevansa työpaikkansa arvoinen: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/08/16/erinomainen-esimerkki/  kuka tahansa muu kuin työtön valitaan ensin työntekijäksi, vaikka kyseessä olisi työttömän palkattoman työskentelyn myötä perustettava uusi työtehtävä.

Yhteiskunnan pitäisi lopettaa oikeaan perheeseen syntyneiden suosiminen, koska mitä tehdään kirjaviisaudella, jos älykkyys ei riitä edes idiootin tasolle tai ihmisen pahuus kumoaa älykkyyden.

Nyt keskitytään työnhakijavalinnassa toiseksi jääneiden työpaikanhakijoiden mielipuoliseen ja lähes raivohulluun kepittämiseen, vaikka olisi ehdottomasti järkevämpää keskittyä pätevimmän työnhakijan valitsemiseen ja lopettamaan palkattomalla työnteolla aiheutettu palkkatyöpaikojen hävittäminen. Jos halutaan mielipuolista ja raivohullua kepittämistä, niin eikö keppiä pitäisi antaa niille henkilöille, jotka valitsevat suhteiden perusteella työntekijöitä julkisiin työtehtäviin ja niihin epäpäteviin työpaikananastajiin, jotka suhteiden avulla ohittavat pätevät työpaikanhakijat?

Pitäisiköhän kansanedustajille kertoa…

Suomessa todellinen työttömien määrä lienee noin 500 000 ja työttömyyttä hoidellaan pelkästää kikkailuilla: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/08/22/tyottomien-todellinen-maara/

Tietoa työttömille ostettavien ”työllistämispalveluiden” todellisista kustannuksista on vaikea löytää: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/08/18/palveluiden-kustannusten-arviointia/ . Näyttäisi kuitenkin erittäin vahvasti siltä, että pelkästään työttömien kyykyttämiseen käytetyillä varoilla voisi työllistää suurimman osan työttömistä ihan rehelliseen palkkatyöhön. Edellisen lisäksi työllisyyspalveluiden palkattomien työntekijöiden määrän romahtessa ilmaistyöntekijöillä täytettyihin työpaikkoihin olisi palkattava työntekijöitä.

Työllistämispalveluiden vaikutus työttömän työllistymiseen typistyy yhteiskunnan varoilla tuettuihin työsuhteisiin: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/07/26/tyollistamispalveluista-tyottomaksi-tai-tyollistamispalveluun/

Eikä tuo työttömien laillistettu pakkotyöhön pakottaminen ole edes yhteiskunnan kannalta kannattavaa: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/05/19/suomen-kansantalouden-tuotannon-taittuminen/

Pienellä viipeellähän tuo alapuolella oleva päätös vaikutti yläpuolella näkyvään kansantalouden tuotanto -käyrän noususuunnan taittumiseen. Työttömien oikeutta saada työnteostaan palkkaa on rajoitettu kuluneiden vuosien aikana jo useilla päätöksillä. Liekö edellinen pääsyynä ettei kansantalouden tuotanto pääse nousemaan(?)!

Edellinen ei ole kansantaloudellisesti järkevää, mutta täytyyhän tuosta verovarojen tuhlauksesta olla jotain hyötyä. Ministeri Orpo jälleen kerran tuo esiin uusia visoitaan: http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005337315.html

Kun edelleen ollaan valmiita käyttämään verovaroja työttömien kyykyttämiseen, niin luultavasti ministerit ja kansanedustajat eivät saa tarpeeksi tietoa köyhien perheiden kärsimyksestä, joten nyt pitäisi ryhtyä lähettämään köyhien kärsimyksien lisäämistä kannattaville kansanedustajille kattavasti kärsimys -tietoa.

Kaikki köyhät mukaan tiedotuskamppanjaan, jossa kansanedustajille lähetetään kirjoituksia kunkin päivän kärsimyksistä, vaikka siitä kuinka lasta on kiusattu koulussa halpojen vaatteiden vuoksi tai kuinka lapsi on joutunut menemään nälissään nukkumaan…  ja tietenkin pitää myös kertoa aikuisten kärsimyksistä.

Seuraavasta linkistä löytää sopivat kansanedustajat ja muistakaa myös ne kansanedustajat, jotka eivät äänestäneet ”ei”:n puolesta: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/07/05/palkaton-pakkotyo-etenee/

Työttömille ostettujen palveluiden kustannusten arviointia…

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/markku-jaisi-elakkeelle-vuoden-kuluttua-mutta-te-toimisto-ehdotti-uutta-kallista-koulutusta-minusta-tuntuu-hirvealta-koulutus-pitaisi-tarjota-nuoremmalle/6538228#gs.6ckh09o

Edellisestä linkistä löytyy tieto, että tärkeintä järjestettävässä työllisyyskoulutuksessa on työttömän velvollisuus osallistua, jonka rinnalla työllisyyskurssin hyödyllisyys ja työllistävä vaikutus on  täysin merkityksetön seikka.

 

Työttömien pakkoaktivoinneista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksista voi vain arvioida…

http://raportit.kela.fi/linkki/20712314

Vuoden 2016 aikana maksettiin työttömyyskorvauksia 104 744 782 päivältä, vaikka korvattavien työttömyyspäivien määrän kasvu on vuosittain hidastunut, niin määrä ei ole kuitenkaan kääntynyt laskuun.

http://raportit.kela.fi/linkki/79835595

Työttömien aktivointiaste on vaihdellut noin 30 ja 37 %:n välillä.

 

Kun edellisistä kolmesta linkistä löytyviä tietoja yhdistetään, niin saadaan karkea arvio työttömille ostettavien palveluiden hinnasta:

vuoden 2016 aikana maksetut työttömyyskorvauspäivät 104 744 782 * 0,30 osuus työttömistä aktiivitoimenpiteissä * 150 euroa/päivä

…tarkoittaa vuodessa vähintään 4 713 515 190 euron lisämenoa veronmaksajille, koska a) kaikki työttömien palvelut veloitetaan jokaiselta päivältä, b) myös työpanoksen vastaanottajalle maksetaan koulutuskorvaus, c) työttömien määrä lisääntyy koko ajan, d) työttömien velvollisuutta osallistua aktivointiin lisätään koko ajan, joten 30 %:ia lienee liian pieni osuus – ja edellisen lisäksi työttömille edelleen maksetaan työttömyyskorvauksen suuruinen tuki ehkä 9 eurolla korotettuna, jonka lisäksi yhteiskunta maksaa myös työministeriön alaisen toiminnan kustannukset.

Vuodessa ostetaan 4,7 miljardilla ”lisäpalveluita” työttömille, joissa lähinnä otetaan työttömän työpanos ilmaiseksi.

… ja todellinen summa lienee paljon suurempi.

Kun edellisen summan jakaa luvulla 500 000, joka lienee lähellä todellista työttömien määrää, niin saadaan vuodelle 9427 euroa. Mikäli edellinen summa yhdistetään työttömille maksettaviin tukiin, niin voidaan vain päätyä tulokseen – tekemätöntä työtä löytyy ja rahaa palkanmaksuun löytyisi – mutta jostakin syystä päättäjät eivät voi hyväksyä sitä, että työttömille maksettaisiin työnteosta palkkaa ja työttömyydestä loisiminen lopetettaisiin.

Päivitys 23.8.2017

http://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2017/08/23/tyottomyysbisnesta/#comment-42589

Sakun blogista löytyi yläpuolella löytyvä tieto kuntottavan työtoiminnan kustannuksista.

”2430,40? euroa ja 2635? euroa kuukaudessa, jonka lisäksi maksetaan 10 euroa niiltä päiviltä kun työtön velvoitetaan saapumaan paikalle. Huom. Tuo ”kiinteä kuukausikorvaus” voi tarkoittaa vuokraa, jolloin kyse ei olisi työttömän palvelusta veloitettavasta kiinteästä kuukausikorvauksesta.

Miksi ihmeessä tuota veronmaksajien kukkarosta kauhottua summaa ei voida käyttää työttömän palkkaamiseen ihan rehelliseen työsuhteeseen? Kun tuo summa yhdistetään työttömän saamiin tukiin, niin yhteiskuntahan säästäisi melkoisesti.”

Verovaroilla maksetaan joidenkin ihmisten alistamisperverssioiden toteuttamisesta, koska jokaiselle työttömälle olisi parempi päästä palkkatyöhön kuin joutua työllistämispalveluiden rattaisiin.

Ja seuraavassa uutisessa Ministeri Orpo vaatimassa lisää ”kannustavuutta” työttömille, vaikka työttömät voisi kyykyttämisen sijaan palkata töihin ja varat voisi ottaa työttömien kyykyttämiseen käytettävistä varoista.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005337315.html

 

Suhteilla töihin ja nepotismi

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005326045.html

Kun työpaikat vähenevät, niin yhä useampi työpaikka täytetään suhteilla…

…ja ne omilla ansioilla hankitut työpaikat häviävät.

Viisaan ja tyhmän eron havaitsee viimeistään siinä vaiheessa, kun viisas tunnustaa saaneensa työuransa alkuun suhteilla tai onnekkaiden sattumusten seurauksena ja tyhmä väittää saaneensa kaikki työpaikat pelkästään omilla ansioilla. Viisas tietää edellisen työpaikan vaikuttavan aina seuraavan työpaikan saantiin, mutta tyhmä väittää ettei ensimmäiset suhteilla saadut työpaikat vaikuta tulevaan työuraan millään tavoin.

Kun epäpätevä henkilö työskentelee yrityksessä, niin sillä on vaikutusta vain yrityksen tulokseen ja luonnollisesti yrityksen muiden työntekijöiden pitäisi omalla työtuloksellaan paikata epäpätevän työntekijän aiheuttaman taloudellisen loven. Näitä epäpäteviä tapaa usein sukupolvelta toiselle siirtyneiden yritysten johdosta, joissa noin 20 vuotias paukuttaa poskea yli 60 – 100 vuoden kokemuksesta ja yrityksen laskevan taloustilanteen syyksi nimetään työntekijät/heidän työpanokseen nähden liian isot palkat.

Kun yhteiskunnan varoilla palkataan epäpätevä henkilö, niin väistämättä se johtaa verovarojen tuhlaukseen ja pahimmillaan virka-asemassa käytettyyn mielivaltaan. Edellisen seurauksena syntyvä vastuunpakoilu ja syyllisten etsiminen ajaa lopulta pätevät työntekijät hakeutumaan muihin työpaikkoihin. Edellinen on selitys sille, miksi joistakin yhteiskunnan ylläpitämistä virastoista saa todella asiantuntevia neuvoja/palvelua ja joissakin paikoissa yhteydenotto tulkitaan lähinnä harmien etsimiseksi.

Luonnollisesti edelleen löytyy ihmisiä, jotka ovat saavuttaneet työuransa enemmän tai vähemmän omilla ansioilla (yleisemmin tällaisen henkilön löytää suorittavalta tasolta ja harvemmin esimiestasolta), mutta heitä ei löydy niiden tyhmien ihmisten joukosta, joiden mielestä työpaikkojen puute on työttömien oma vika ja työttömien pitää tehdä töitä sosiaaliturvan vastikkeeksi, koska työttömät ovat haluttomia nostamaan työnteostaan palkkaa ja haluavat mielummin nostaa työnteostaan palkkaa isompaa sosiaaliturvaa.

Suhteilla työuransa luoneet voisivat olla kiitollisia saamastaan edusta ja tiedostaa ettei suhteilla saavutetussa asemassa ole oikeutettua räkiä sisäpiirin ulkopuolelle jääneiden ihmisten päälle.

—-

Jos minulla olisi suhteita, joiden avulla pääsisin palkkatöihin, niin varmasti olisin jo hyödyntänyt tämän keinon. Työttömänä olo ei ole mukavaa, koska se tarkoittaa rahattomuutta, elämistä jatkuvassa epävarmuudessa, yleistä halveksuntaa ja huonoa kohtelua kaikissa mahdollisissa tilanteissa…

…lyhyesti kiteytettynä suomessa työttömäksi jääminen tarkoittaa lähinnä ihmisoikeuksien menettämistä, joten jokainen täysipäinen pyrkii itsepintaisesti työelämään TE-toimiston työllistymistä ehkäisevästä avusta huolimatta.

Uskoisin kuitenkin, että mikäli olisin saavuttanut suhteilla tai onnekkaiden sattumien tuloksena työpaikan, niin olisin pyrkinyt tekemään työni mahdollisimman hyvin…

… ja luultavasti silloin työltä ja omalta elämältä ei olisi jäänyt aikaa ”riekkua kuin liljakukko”.