PALTAN mukaan 490 euroa kuukaudessa on liikaa…

Tarkastusten tyly saldo: ulkomaisilla siivoojilla ei aina työlupia, palkka alle minimin, ei vuorolisiä…

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005573822.html

Kun joku tekee työnsä, niin työnantajat eivät enää voi hyväksikäyttää alipalkattuja ulkomaalaisia.

http://www.iltalehti.fi/talous/201802222200763810_ta.shtml

Palvelualojen työnantajien yhdistys tuli julkisuuteen vaatimaan ”työttömyyden kovaan ytimeen puuttumista” eli tarkemmin sanottuna työmarkkinatukea saavien työttömien liian isoihin tukiin. Kuinka pienellä palkalla työttömän pitäisi tehdä töitä, jos työmarkkinatuen myöntäminen tekee työpaikan vastaanottamisesta työttömälle taloudellisesti kannattamatonta? Miten työmarkkinatuki voi edes muodostua työllistymisen esteeksi eli isommaksi tuloksi kuin Palvelualojen työnantajien ”työstä tarjoama rahallinen korvaus”?

Kelan maksaman työttömyyskorvauksen tason löytää tuolta: http://www.kela.fi/tyomarkkinatuen-maara-ja-maksaminen eli 32,40 euroa 5 päivältä viikossa ja veroa maksetaan 20 %ia. Kuukausittain saatava tuki on keskimäärin 557,28 euroa/kuukausi (32,40 euroa/päivä * 21,5 päivää/kuukausi * 0,80 vero). Mikäli työtön saa muita tukia, niin asumiskulujen jälkeen jää muihin elinkustannuksiin noin 490 euroa kuukaudessa.

Pitäisikö ryhtyä miettimään muita selityksiä  sille ettei palvelualojen työnantajat saa työvoimaa ”normaalilla kuukausipalkalla!

https://www.palta.fi/palta/ :”Jäsentemme yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2014 on arviolta 39 miljardia euroa.”

Usein puhutaan siitä ettei työttömille ole taloudellisesti kannattavaa ottaa vastaan Palvelualojen työnantajien tarjoamaan työpaikkaa, vaikka pitäisi puhua täsmällisemmin siitä, että työttömällä ei ole varaa ottaa vastaan alipalkattuja töitä, jos työtä tehden pitää kuitenkin elää sosiaaliturvalla ja raapia ne työssäkäyntikulut 490 euron kuukausituloista.

https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/8683ec21-e062-4626-b18a-30fa3a31c7ae

300 ammattiin johtanutta tutkintoa, mutta koko ajan kova pula työvoimasta, joten eikö edes ne itse koulutetut kelpaa – vai onko taloudellisesti kannattavampaa kouluttaa sivoustutkinnon suorittavia työharjoittelijoita?

Mainokset

Yrityksillä ei ole varaa maksaa palkkoja

https://yle.fi/uutiset/3-10081269

Kuten yläpuolelta voidaan lukea, niin yrityksillä ei ole varaa maksaa työntekijöiden palkkoja, joten tarvitaan kiireesti kokoomuksen ajaamaa työehtosopimusten yleissitouvuuden poistamista:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016061421729967_uu.shtml

Kumma ettei kukaan tule ajatelleeksi, että työttömyydessä voisi olla muitakin näkökulmia kuin työntekijöiden liian isot palkat tai ne työttömästä löytyvät puutteet ja viat. Miksi kukaan ei suostu huomaamaan, että kyse on lähinnä palkanmaksuhaluttomuudesta ja ahneudesta? Työttömyyttä on jo vuosikymmenien ajan yritetty korjata palkattoman työnteon lisäämisellä, mutta taloustilanteen parantuessakin ”jostakin ihmeen syystä” työttömyys vain lisääntyy. Eikö olisi jo korkea aika tiedostaa, että palkattoman työn lisäämisellä vain pahennetaan työttömyyttä, koska se lisää työnantajien palkanmaksuhaluttomuutta.

Ammattitutkija ja professori, jonka mielestä työttömyydessä ei ole kyse juuri muusta kuin työttömien työhaluista: http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2018/02/tyottomyysaste-aktivimallin-toimivuuden.html

Kun tällaiset ammattitutkijat kouluttaa tulevia tutkijoita, niin ei ole ihme, että ei viitsitä edes ottaa asioista selvää vaan lähdetään suoltamaan roskatiedettä oman napanöyhdän seasta löytyvillä perustiedoilla.

 

Palkaton työ ratkaisuksi työttömyyteen

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201802062200724135_u0.shtml

Pälkäneellä ovat keksineet, että työttömyys voidaan poistaa palkattomalla työnteolla.

Jopa idiootitkin voisi tässä yhteydessä nostaa esiin sen seikan ettei työttömyydessä ole yksinomaan kyse työn puuttumisesta vaan nimenomaan sellaisen työn puuttumisesta, josta maksetaan luovutetun työpanoksen vastineeksi elinkuluhin riittävää palkkaa. Edellinen on täysin käsittämätön näkemys Pälkäneen ideanikkareille, joiden mielestä nuorille opetetaan ”työelämätaitoja” ja ”päivärytmiä”.  Pälkäneen ideanikkarit ovat täysin vakuuttuneita siitä, että työttömäksi jäävät nuoret eivät ole kykeneviä toimimaan muiden ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa tai kykeneviä noudattamaan sääntöjä ja käskyjä. Pälkäneen ideanikkarit ovat täysin vakuuttuneita, että ”päivärytimin” oppiminen on ainoa olemassa oleva tae siitä, että työntekijä kykenee menemään töihin sovittuna aikana, vaikka kyse olisi yövartijan työstä.

Itse en ole koskaan mennyt töihin ”päivärytmin perusteella” vaan olen aina mennyt töihin omien työvuorojen mukaan, koska olen tehnyt päivätyön lisäksi myös kolmivuorotyötä ja iltatyötä. Koskaan en ole mennyt töihin työn tekemisen ilosta vaan aina se suurin motiivi on ollut palkka, vaikka olen myös ollut työllisyyskurssin kautta palkattomana työntekijänä tekemässä täsmälleen samoja hommia kuin muut ovat tehneet palkkaa vastaan.

Kun puhutaan työelämätaidoista, niin mikään työllistämispalvelu ei välttämättä ole osa ongelman ratkaisua vaan päinvastoin, sillä työntekijän arkuus ja arvottomuuden tunne vain heikentää niitä todellisia työelämätaitoja, koska työllistämispalveluiden aloitusoletuksena on aina jokin älylliseltä kehitykseltään elukan tasolle jäänyt ali-ihminen, jolloin parhaimmillaankin se työllistämispalveluilla ”korjattu taso” on huomattavasti alempana kuin oli työttömäksi joutuneen todellinen lähtötilanne.

Lopuksi todetaan ettei työt ole pääasia… ja sitten esitetään kiertoilmaisuja sille, kuinka nuorille on nopeasti opetettava heidän asemansa yhteiskunnassa ja saada nuoret vakuuttuneeksi siitä, että on vain nuorten itsensä parhaaksi, kun joku veronmaksajien kukkarosta otettua rahallista korvausta vastaan ”kannustaa heitä” toimimaan pyyteettöminä ja nöyrinä työntekijöinä.

Ihan terveellä aivotoiminnalla ajateltuna olisi nuorten ja yhteiskunnan eduksi, jos esim. lumitöistä, liikuntapaikkojen hoitamisesta tai keittiötyöskentelystä maksettaisiin palkkaa. Sitten lopuksi jokainen voi miettiä: Kuinka kieroon kasvaneen ihmisen täytyy olla, että näin selvää perusideaa tärkeämmäksi nousee toisen ihmisen velvollisuus osallistua niin kutsuttuihin ”työllistämispalveluihin”, joissa ihminen pakotetaan luovuttamaan oma työpanos halveksuttuna ja palkatta? Kuinka kieroon kasvanut ihmisen pitää olla, että järkevämmäksi menoksi nousee ”työllistymistä estävien työllistämispalveluiden laskutus”  ja siitä aiheutuvat muut kerrannaiskustannukset kuin saman summan käyttäminen työnteon vastineeksi maksettavaan palkkaa, jolloin työttömyys vähenisi ja yhä suurempi joukko maksaisi veroja?

Itse asiassa, jopa laki edellyttäisi yhdenvertaista kohtelua (eli samasta työstä sama palkka), jonka lisäksi Ihmisoikeudet eivät salli pakkotyön teettämistä tai anna oikeutta alistaa ihmisiä kauppatavaraksi, mutta kiertoilmaisuilla toteutettuna ja yleisellä hyväksynnällä edellinen ei koske kaikkia ihmisryhmiä.

Palkattoman työnteon alkuunpanija

Ex-työministeri Tarja Filatov aloitti suomessa aikakauden, jossa ilman ammatillista tutkintoa olevilta alle 25 vuotiailta työttömiltä ryhdyttiin vaatimaan työttömyyskorvauksien saamisen ehdoksi osallistumista työllisyyskursseille (joka oli/on pääasiassa palkatonta työntekoa, jonka lisääntyneen tarjonnan myötä työnantajat havaitsivat tämän veronmaksajien maksaman työvoiman  kustannustehokkaaksi tavaksi vastaanottaa työttömän työpanoksen ja lopulta ainoaksi hyväksytyksi tavaksi vastaanottaa työttömän työpanos). Myöhemmin tämä työttömyyskorvausten vastikkeellisuus laajennettiin koskemaan kaikkia työttömiä ja ongelmia aiheuttanutta ”muodollista vapaaehtoisuutta” suostua pakkotyöhön on poistettu lukuisilla eri uudistuksilla.

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201802032200717713_pi.shtml

Tarja Filatov tietänee tasan tarkkaa, että niin sanotut ”työnsaantimahdollisuuksien parantamiset” lähinnä leimaavat ja syrjäyttävät työttömät palkkatyömarkkinoilta. (https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/07/26/tyollistamispalveluista-tyottomaksi-tai-tyollistamispalveluun/)

https://www.verkkouutiset.fi/tarja-filatov-vaatii-perumaan-tyottomyysturvan-aktiivimallin/

Tarja Filatov kehtaa aika ajoin arvostella työttömiin kohdistuvaa päätöksentekoa, vaikka itse on edelleen vaatimassa työttömien pakottamista pakkotyöhön tai vaatimassa työttömiltä alistumista kauppatavaraksi, kun yhteiskunnalle myydään työllistymisen kannalta hyödyttömiä työllistämispalveluja.

Tarja Filatov jopa äänesti äskettäin työttömien palkattoman työnteon laajentamisesta eli työkokeilun puolesta:

 

Täytyy myöntää etten ymmärrä henkilön ajatustenkulkua, samaan aikaan Tarja Filatov on vaatimassa työttömiltä omasta mielestään ”kohtuullista” pakkotyötä tai kaupankäyntitavarana olemista, mutta lähtee jeesustelemaan niitä tapoja, joilla hänen oma mielipuolinen unelma työttömien alistamisesta ja ihmisoikeuksien viemisestä toteutetaan.

https://www.kaupunkiuutiset.com/uutiset/279424-tyottomyysturvan-aktiivimalli-orwellilaista-uuskielta

 

Ja jatkuu… https://www.uusimaa.fi/artikkeli/591287-ex-ministeri-huolestui-tyottomien-aktiivimallista-te-pomo-ei-ole-ymmarretty-miten

Väistämättä tulee mietittyä, kuinka paljon yksi ihminen voi vaikuttaa muiden ihmisten elämää. Kuinka paljon työttömiin ja heidän perheisiinsä kohdistuvaa vihaa olisi jäänyt syntymättä, jos Tarja Filatovia ei olisi koskaan syntynyt? Toki, Tarja Filatov ei ole ainoa syyllinen nykyiseen tilanteeseen, mutta hän lähti ensimmäisenä työministerinä muuttamaa työttömyyskorvausta vastikkeelliseksi. Olisiko suomessa edes syntynyt nykyistä palkattomien työntekijöiden joukkoa ilman Tarja Filatovin olemassaoloa?

Tarja Filatov voisi vaatia työttömille palkkatyötä, mutta sen sijaan hän vaatii toimia, jotka vain lisävät työttömyyttä ja leimaa työttömien lapsetkin työllistämispalveluiden kierteeseen ilman, että he saavat edes mahdollisuutta näyttää kykynsä.

Joka ainoa kerta, kun luen tämän henkilön työttömyyteen liittyviä kommentteja, ärsytyskynnys ylittyy: Onko kiusaamisen aloittajalla oikeus tuomita mukaan lähtevät kiusaajat ja jeesustella etteivät muut kiusaa oikealla tavalla… tai ainoastaan hän saa päättää, miten kiusataan…

Ainoa mahdollisuus ihmisoikeuksien palauttamiselle on lopettaa kaikki palkattoman työn muodot, koska järkeväkin palkaton työ toimii kuin alkoholi alkoholiongelmaiselle tai huume huumeongelmalliselle – ei ole olemassa kohtuullista tasoa tai muotoa, vaan palkattomalla työllä ylläpidetään työnantajien yhä lisääntyvää palkanmaksuhaluttomuutta, joka työttömien kohdalla hipoo jo 100 %:ia ja vielä palkkaa saavien työntekijöiden palkkoihin vaaditaan ”palkkajoustoa”.

 

Ammattiliittojen herrat

Aiemmin ammattiliittoihin järjestäytyminen oli paljon yleisempää kuin nykyään, sillä ennen ammattiliitot olivat puolustamassa työntekijöiden oikeuksia.

https://www.sak.fi/me-olemme-sak

Nykyään ammattiliitot käyttävät valtaa ja jäsenmaksuja maksavat ovat tässä valtapelissä vain käytettäviä pelinappuloita, joita voidaan neuvottelutilanteessa uhrata.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005535636.html?ref=rss

Kuten voidaan lukea yläpuolelta, niin yksi ammattiliittojen uhraamista joukoista on työttömät. Työttömät eivät maksa ammattiliitoille jäsenmaksuja kuten töissäkäyvät maksavat, jonka lisäksi työttömien massavoimaa ei voi hyödyntää ”lakkoilulla”, joten työttömät ovat ammattiliiton herroille vähempiarvoisia pelinappuloita.

Ammattiliittojen pitäisi ajaa työntekijöiden etuja eli varmistaa, että työnteon vastineeksi työntekijöille maksetaan käypää palkkaa ja että työskentelyolosuhteet ovat kelvolliset.

Nyt ammattiliitot ovat hyväksyneet työttömien hyödyntämisen palkattomina työntekijöinä ja ovat jopa vaatimassa työttömille lisää työllistämispalveluja, jotka maksetaan työntekijöiden maksamilla verovaroilla. Ammattiliitoille jäsenmaksuja maksavien palkansaajien kannalta tärkeintä on työstä saatava palkka ja työttömyysturva, jonka lisäksi tulee joukko muitakin työntekijöille vuosien saatossa saatuja oikeuksia ja etuja. Työttömien uhraaminen heikentää kuitenkin vielä palkkatyössä olevien tilannetta, koska tietoisuus töihin pyrkivien työttömien jonosta muodostuu työnantajalle merkittäväksi neuvotteluvaltiksi ja työnantajan mahdollisuus korvata palkatut työntekijät palkattomilla työntekijöillä nostaa palkkatyössä olevien epävarmuutta oman työn jatkumisesta. Olisi idioottimaista jättää huomioimatta, että palkattoman työntekijän käyttäminen työvoimana tuottaa yritykselle suuremmat taloudelliset hyödyt kuin saavutetaan maksamalla samasta työsuorituksesta työntekijälle palkkaa kaikkine sivukuluineen.

Vuosia sitten paperiliiton puheenjohtaja puhui julkisuudessa liian avoimesti, jolloin työntekijöiden kannalta yksi Suoman parhaiten toimivista ammattiliitoista päätyi erottamaan puheenjohtajansa: https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/mita-paperiliiton-ahonen-oikein-sanoi/1837048#gs.c_nEREI

Miksi nykyään kannattaisi maksaa ammattiliiton jäsenmaksuja? Palkkatyössä ollessa ammattiliiton jäsenmaksut pidätetään palkasta ja työttömäksi jouduttuaan saa sen omilla jäsenmaksuillaan ylläpitämän ammattiliiton aiheuttaman lisäpaineen kannettavakseen (eli työttömälle hyväksytty velvollisuus alistua välitettäväksi palkattomana työntekijänä – toki, asiasta käytetään yleisesti hieman hyväksyttävämpää kiertoilmaisua eli puhutaan harhaanjohtavasti työllistämispalveluista).

Täsmälleen saman työttömyysturvan saa liittymällä suoraan työttömyyskassaan, jolloin maksu on vain murto-osa ammattiliiton jäsenmaksuista. Mitä tulee ammattiliiton verovapaaseen tuloon, niin ammattiliiton jäsenmaksuja ei vähennetä maksettavista veroista vaan tuloista, jolloin verovapaa osuus on täsmälleen sama kuin on lopullinen veroprosentti ja loppu on pois omasta kukkarosta/kulutuksesta. Mitä taas tulee ammattiliittojen oikeusapuun, niin sekin on yliarvostettua, koska yhdelläkään ammattiliitolla ei ole resursseja huolehtia kaikkien yksittäisten jäsentensä oikeuksien puolustamisesta eli avun saajat valitaan.

Edellisen perusteella ammattiliittojen kannattaisi ryhtyä ajamaan työntekijöiden etuja ja vaatia kaiken palkattoman työnteon lopettamista, koska niitä ammattiliiton jäsenmaksuja maksetaan vastapalveluksen vuoksi – ei maksamisen ilosta.

http://ls24.fi/artikkelit/kateellinen-ay-porukka-on-ongelma

Yläpuolella on entinen ay-aktivisti, joka oli aikoinaan päässyt töihin ilman mitään koulutusta ja töitä oli löytynyt vain töitä kyselemällä, jonka lisäksi hän oli kouluttautunut työn ohessa sekä opiskellut ajalla, jolloin opiskelut piti itse rahoittaa. Henkilö lienee siis suurten ikäluokkien edustaja… henkilö kirjoittaa, että armeijan jälkeen oli tiedossa työttömyys, mutta sekin vältettiin kun ennen reserviin pääsyä oli kysynyt työnantajalta töitä.

Näinhän se on, vihreämmällä oksalla istuvien omat edut on aina ansaittu… … ja sieltä alaspäin katsomalla voidaan kyseenalaistaa puun rungon ja juurien tarpeellisuus.