Palkaton työ ratkaisuksi työttömyyteen

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201802062200724135_u0.shtml

Pälkäneellä ovat keksineet, että työttömyys voidaan poistaa palkattomalla työnteolla.

Jopa idiootitkin voisi tässä yhteydessä nostaa esiin sen seikan ettei työttömyydessä ole yksinomaan kyse työn puuttumisesta vaan nimenomaan sellaisen työn puuttumisesta, josta maksetaan luovutetun työpanoksen vastineeksi elinkuluhin riittävää palkkaa. Edellinen on täysin käsittämätön näkemys Pälkäneen ideanikkareille, joiden mielestä nuorille opetetaan ”työelämätaitoja” ja ”päivärytmiä”.  Pälkäneen ideanikkarit ovat täysin vakuuttuneita siitä, että työttömäksi jäävät nuoret eivät ole kykeneviä toimimaan muiden ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa tai kykeneviä noudattamaan sääntöjä ja käskyjä. Pälkäneen ideanikkarit ovat täysin vakuuttuneita, että ”päivärytimin” oppiminen on ainoa olemassa oleva tae siitä, että työntekijä kykenee menemään töihin sovittuna aikana, vaikka kyse olisi yövartijan työstä.

Itse en ole koskaan mennyt töihin ”päivärytmin perusteella” vaan olen aina mennyt töihin omien työvuorojen mukaan, koska olen tehnyt päivätyön lisäksi myös kolmivuorotyötä ja iltatyötä. Koskaan en ole mennyt töihin työn tekemisen ilosta vaan aina se suurin motiivi on ollut palkka, vaikka olen myös ollut työllisyyskurssin kautta palkattomana työntekijänä tekemässä täsmälleen samoja hommia kuin muut ovat tehneet palkkaa vastaan.

Kun puhutaan työelämätaidoista, niin mikään työllistämispalvelu ei välttämättä ole osa ongelman ratkaisua vaan päinvastoin, sillä työntekijän arkuus ja arvottomuuden tunne vain heikentää niitä todellisia työelämätaitoja, koska työllistämispalveluiden aloitusoletuksena on aina jokin älylliseltä kehitykseltään elukan tasolle jäänyt ali-ihminen, jolloin parhaimmillaankin se työllistämispalveluilla ”korjattu taso” on huomattavasti alempana kuin oli työttömäksi joutuneen todellinen lähtötilanne.

Lopuksi todetaan ettei työt ole pääasia… ja sitten esitetään kiertoilmaisuja sille, kuinka nuorille on nopeasti opetettava heidän asemansa yhteiskunnassa ja saada nuoret vakuuttuneeksi siitä, että on vain nuorten itsensä parhaaksi, kun joku veronmaksajien kukkarosta otettua rahallista korvausta vastaan ”kannustaa heitä” toimimaan pyyteettöminä ja nöyrinä työntekijöinä.

Ihan terveellä aivotoiminnalla ajateltuna olisi nuorten ja yhteiskunnan eduksi, jos esim. lumitöistä, liikuntapaikkojen hoitamisesta tai keittiötyöskentelystä maksettaisiin palkkaa. Sitten lopuksi jokainen voi miettiä: Kuinka kieroon kasvaneen ihmisen täytyy olla, että näin selvää perusideaa tärkeämmäksi nousee toisen ihmisen velvollisuus osallistua niin kutsuttuihin ”työllistämispalveluihin”, joissa ihminen pakotetaan luovuttamaan oma työpanos halveksuttuna ja palkatta? Kuinka kieroon kasvanut ihmisen pitää olla, että järkevämmäksi menoksi nousee ”työllistymistä estävien työllistämispalveluiden laskutus”  ja siitä aiheutuvat muut kerrannaiskustannukset kuin saman summan käyttäminen työnteon vastineeksi maksettavaan palkkaa, jolloin työttömyys vähenisi ja yhä suurempi joukko maksaisi veroja?

Itse asiassa, jopa laki edellyttäisi yhdenvertaista kohtelua (eli samasta työstä sama palkka), jonka lisäksi Ihmisoikeudet eivät salli pakkotyön teettämistä tai anna oikeutta alistaa ihmisiä kauppatavaraksi, mutta kiertoilmaisuilla toteutettuna ja yleisellä hyväksynnällä edellinen ei koske kaikkia ihmisryhmiä.

Mainokset

Kuinka viran suoma valta mielletään

Alla on erään sosiaalityöntekijän kirjoitus. Kirjoituksessa nostetaan esiin ongelmana, että ihmiset tietävät erittäin hyvin omat oikeutensa ja osaavat vaatia niitä, jolloin ihmiset ovat vaatimassa palvelua. Edellinen on siinä mielessä erikoista, että virka-asemassa palkkaa nostavan työntekijän pitäisi kohdella kaikkia ihmisiä yhdenvertaisesti ja kertoa heille kuuluvista oikeuksista. Mikään asiaan liittymätön seikka ei saisi vaikuttaa virka-asemassa suoritettaviin työtehtäviin.

https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/168870-sosiaalityontekija-x-n-kolumni-nykyiset-turvapaikanhakijat-vaativat-palvelua,-auttaminen-ei-enaa-riita

Henkilö kirjoittaa, että aiemmin heiltä pyydettiin apua, jolla luultavasti tarkoitetaan enemmän kerjäämistä kuin pyytämistä. Aivan kuin kirjoittaja peräänkuuluttaisi vanhaa hyvää aikaa, jolloin sosiaalityöntekijä sai pärstäkertoimen perusteella arvioida, myöntääkö lain mukaisen toimeentulotuen kokonaan vai osittain tai esittääkö virheellisen väittämän ettei henkilö ole oikeutettu saamaan mitään tukea. Hyvin tyypillistä on esittää väitteitä, että jonkun toisen vaatima apu olisi sitten pois kaikkein heikommalta ihmiseltä, jolla lähinnä kerjätään ulkopuolisilta ihmisiltä oikeutusta mielivallan käyttämiselle.

Asiaan liittyen julkaistiin myös toinen kommentti:

https://www.karjalainen.fi/mielipide/item/169227-mielipide-sosiaalityontekija-x-n-kirjoitus-oli-leimaava-nimettomyyden-suojissa

Vaikka yllä olevassa kommentissa kirjoitetaan maahanmuuttajista, niin sama oikeus saada asiallista ja yhdenvertaista palvelua koskee myös kaikkia muitakin.

Aikaisemmin eräät sosiaalityön opiskelijat kirjoittivat mielipidekirjoituksen, jossa kirjoittivat monien ihmisten kuvittelevan sosiaalihuollon kassan olevan pohjaton (https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2016/03/10/kantelut-sosiaalihuollosta/). Edellisenkin kirjoituksen yhteydessä jätetään huomioimatta toinen erittäin tärkeä periaate, että lain mukainen toimeentulotuki on myönnettävä tuen hakijan taloudellisen tilanteen perusteella, eikä tukea voida evätä sen perusteella ettei sosiaalihuollon kassassa ole/olisi rahaa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005529795.html

Edellisessä uutisessa kerrotaan, kuinka toimeentulotukijoiden hakijoiden määrä kasvoi, kun tuen myöntäminen siirtyi kelan maksettavaksi. Minun mielestäni tuossa tulee esille selkein todiste, että lain mukaista toimeentulotukea ei myönnetty sosiaalityöntekijöiden toimesta asiallisesti ja lain mukaisesti. Uutisessa kirjoitetaan, että tuen saamatta jääminen olisi ollut tukeen oikeutetun oma valinta eikä seurausta siitä, että sosiaalityöntekijät olisivat pyrkineet asiattomilla keinoilla eväämään lain mukaisen toimeentulotuen myöntämisen.

Valitettavasti sama asiaton linja jatkuu edelleen Kelassa, koska Kela on palkannut etuuskäsittelijöiksi kuntien entisiä työntekijöitä, jotka ovat omaksuneet ”toimeentulotukimenojen minimointikeinot”.  Kelan siis pitäisi keskittyä tuen myöntämiseen, joka tapahtuu hakijan taloustilanteen perusteella, mutta työaikaa käytetään edelleen ”kannustavaan sosiaalityöhön”. Kun henkilön perusosaa alennetaan, niin tuen alentamisesta on ilmoitettava kunnan sosiaalitoimeen, mutta se toimeentulotuen hakematta jättämiseen kannustava oman käden oikeus vaatia esim. aktivointisuunnitelmaa toimeentulotukihakemuksen liitteeksi ei enää kuulu varsinaisen taloudellisen tilanteen todistamiseen.

Edellisessä on kyse sosiaalityöntekijöistä ja toimeentulotuen myöntämisestä, mutta täsmälleen samankaltainen pärstäkertoimen mukaan annettava palveluperiaate toimii TE-toimistossa, jossa työttömän palveluiden ”vaatiminen” johtaa hyvin helposti loputtomiin ongelmiin.

Toimeentulotuessa tiliote on toimitettava

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2017/201702952

Edellisen Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteella toimeentolotukihakemus voidaan hylätä, jos ei toimita pyydettyjä tiliotteita.

Omalla kohdalla heinäkuun jatkohakemuksessa ei ollut tiliotepyyntöä, mutta elokuun päätöksessä tilitiedot vaaditaan takautuvasti edellisen päätöksen kattavalta ajanjaksolta:

 

Aikaisemmin toimeentulotuen sai asiakirjoilla todistettavien tulojen ja menojen perusteella. Osa toimeentulotukea saaneista jätti kuitenkin laskut maksamatta, koska kokemuksen kautta he huomasivat, että heille myönnettiin uudelleen tukea samoihin laskuihin esim. häätämisen tai sähkönkatkaisun välttämiseksi. Tiedon levitessä yhä useampi saattoi käyttää keinoa lisätuen saamiseksi, jolloin alettiin vaatimaan tiliotteita, joista pystyttiin varmistamaan laskujen tulleen maksetuksi.

Valitettavasti tiliotteiden toimittaminen johti useisiin lisäongelmiin.

Toimeentulotuen myöntämistä viivästytettiin useita kuukausia, jolloin voitiin tilille tulleet lainarahat huomioida tulona ja kuukauden elämiseen myönnetty toimeentulotuki kutistui esim. 58, 33 euroon:

Vakavampi ongelma oli ehdottomasti sosiaalityöntekijän mahdollisuus tunkeutua toimeentulotuen hakijan yksityiselämään tiliotteilta löytyvän tiedon perusteella. Kuten seuraavasta merkinnästä voi päätellä, niin pelkästään laskujen maksu ei ollut riittävä tieto vaan tiliottelta olisi pitänyt löytyä muitakin tietoja:

Niin, tiliotteelta voisi hyvin helposti peittää tietoja menoista, jotka haluaisi pitää yksityiselämään kuuluvana tietona, mutta sekin oikeus on jo viety:

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/eoar3000.sh?HAKUSANA=4181%2F4%2F11

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?$APPL=ereoapaa&$BASE=ereoapaa&$THWIDS=0.49/1501942129_8374&$TRIPPIFE=PDF.pdf

 

Kollektiivinen viha köyhiä kohtaan johtaa pikku hiljaan olemassa olevan lain kumoamiseen/nakertamiseen köyhien osalta…

Vuokravakuus ja salassapito

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2017/20172905

Oikeat tiedot saa vasta positiivisen pärstäkertoimen perusteella… edellinen tyypillinen viranomaisneuvonta ei siis täytä viranhaltijalta vaadittavaa neuvontavelvollisuutta.

Toimeentulotukea saavalla on teoriassa oikeus salata toimeentulotuen asiakkuus ja pyytää vuokravakuus rahana, mutta päätöksen perusteella ei voida kuitenkaan vaatia vuokravakuutta rahana. Mikäli Kela suostuu myöntämään vuokravakuuden vain maksusitoumuksena, niin päätöksen voi joutua kierrättämään hallinto-oikeuden kautta, jolloin tuen voi saada jälkikäteen noin vuoden kuluttua, mutta silloin varsinaiseen vuokravakuuteen tarvittavat rahat olisi pitänyt hankkia ”jostakin muualta”, joka puolestaan voidaan tulkita ettei vuokravakuuteen ollut tarvetta.

Kun Kela suostuu antamaan vain maksusitoumuksen ja vuokravakuutta ei saa järjestettyä ”jostakin muualta”, niin silloin täytyy valita joko luopuminen salassapito-oikeudesta tai asunnon vastaanottamisesta.

 

Viranhaltijan asiaton käytös

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708022200301574_u0.shtml

Tapauksesta löytyy lisätietoja aikaisemmin julkaistuista jutuista: http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/liminkalaismies-joutui-asunnottomaksi-sosiaalitoimi-kehotti-telttailemaan-naapurin-pihalla-nyt-han-nukkuu-kunnantalon-edessa/766671/ ja http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708022200301563_u0.shtml

Viranhaltijan asiaton käytös mahdollistetaan seuraavalla kaavalla:

1. Ensin kielletään asiattoman käyttäytymisen mahdollisuus,

2. sen jälkeen esitetään vittumaisen ymmärtävällä äänellä ja painotuksella pahoittelut, jos asiakas on tuntenut tulleensa kohdelluksi epäasianmukaisesti (ei pahoitella tapahtunutta vaan vittuillaan asiakkaan herkkänahkaisuudesta, vaikka asiakas olisi kertonut vain asiattomasta kohtelusta eikä olisi kertonut omista tunteistaan yhtään mitään),

3. kun on kielletty ettei asiatonta käytöstä ole tapahtunut ja pitäisi kertoa, mitä sitten on tapahtunut, niin silloin muistuukin ettei salassapitomääräysten vuoksi voi kommentoida yksittäistä tapausta,

4. asiaa väännettässä joudutaan sanomaan, että JOS tällaista on tapahtunut eli JOS työntekijä myöntää asiattoman käytöksensä, niin asiasta keskustellaan,

5. korostetaan ettei tiedossa ole tällaisista tapahtuneen, vaikka työnjohtaja joutuu kommentoimaan asiaa nimenomaan saamansa tiedon perusteella. Edellinen typeryys mahdollistetaan,  koska ainoastaan viranhaltijan esittämä näkemys todetaan tapahtuneeksi

ja sitten

6. lopuksi kerrotaan kuinka kyseisen kaltaisessa tilanteessa toimitaan, vaikka näin ei ole toimittu.

Itse jutussa kirjoitetussa toiminnassa on tapahtunut paljon virhetulkintoja. Asumistukea ei voi saada ilman vuokrasopimusta, joten asumistuen saamisen asettaminen vuokra-asunnon ehdoksi on älytön. Ilmeisesti tarvittaisiin sosiaalitoimen tai kelan maksusitoumusta, jotta vuokrasopimus voitaisiin tehdä, mutta sosiaalityöntekijä heittäytyy ”haluttomaksi”. Toimeentulotuki on myönnettävä hakijalle taloudellisen tilanteen perusteella, joten ei voida evätä toimeentulotukea ensisijaisten etuuksien saamattomuuden perusteella, varsinkin kun ei ole olemassa vuokrasopimusta asunnosta, joka asumistukipäätös on asetettu toimeentulotuen saamisen ehdoksi. Lopulta asiaton toiminta kruunataan toteamuksella ettei asuntoa anneta, koska rahaton ihminen ei ole maksanut väliaikaisasunnon vuokriaan.

Näin sosiaalitoimessa todellisuudessa autetaan ihmistä  – täysin järjetöntä toimintaa. Kohtuuton tilanne, jonka lisäksi palkkaa nostavat viranhaltijat nauttivat (mieli)vallastaan ilman velvollisuuksia ja vastuuta.

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/kunta-limingan-kunnantalon-pihalla-yopyvan-miehen-tapauksesta-kuulostaa-merkilliselta/766730/