Henkinen väkivalta

http://www.iltalehti.fi/mieli/201803162200816246_md.shtml

Iltalehdessä oli artikkeli henkisestä väkivallasta, jota voi soveltaa erittäin hyvin työttömän saamaan kohteluun.

  1. Kun työtön pyrkii asioimaan viranhaltijaa ärsyttämättä ja jättää sanomatta omia mielipiteitä, niin ei tarvitse yhtään ihmetellä kun aletaan simputtamaan, sillä henkistä väkivaltaa käyttävä tulkitsee tämän alistumisena eli ”vihreänä valona”.
  2.  Riitelykään ei ole koskaan ratkaisu vaan siitä seuraa lisää ikävyyksiä.
  3. Yleensä työtön pistetään heti henkilötietojen jälkeen selittelemään ja puolustamaan työttömyyttään ja tämäkin altavastaaja-asetelma vain lisää henkisen väkivallan käyttäjän asemaa.
  4. Monet työttömät ovat yrittäneet esittää tavoitteita omasta näkökulmasta – tämäkin vain vahvistaa henkisen väkivallan käyttäjän asemaa. Riippumatta kuinka asiallisesti työtön pyrkii ilmaisemaan asiansa, niin henkistä väkivaltaa käyttävän näkökulmasta tämä on pyytämistä/anomista/kerjäämistä.
  5. Mitään palautetta ei kannata antaa, sillä se lisää henkistä väkivaltaa käyttävän hekilön raivoa ja kostonhimoa. Asiallinenkin palaute otetaan negatiivisesti, koska työttömän ei mielletä olevan sellaisessa asemassa, että tämä voisi missään määrin arvostella palkkaa saavia henkilöitä.

Selvitymiskeinot:

  1. Kannattaa itse ottaa asioista selvää, sillä aina väärin toimiva työtön kärsii, vaikka hänelle olisi annettu vääriä tietoja.
  2. Kannattaa hyödyntää muiden ihmisten kokemuksia ja heidän kantapään kautta opittua tietoa.
  3. Älä ryhdy selittelemään tai hakemaan ymmärrystä – pyri ohjaamaan keskustelua ”mitä seuraavaksi” -suuntaan…
  4. Vahvista itsetuntoasi – tai vähintään kannattaa ymmärtää ettei kukaan voi muutaman minuutin perusteella tietää, minkälainen ihminen sinä olet, joten pyri sivuuttamaan ”auttamistarkoituksessa” esitetyt ilkeät loukkaukset.
  5. Ei kannata suhtautua  passiivisesti, selitellen, eriäviä mielipiteitä esittäen eikä myöskään kannata antaa suoraa palautetta eli yksinkertaisesti sanottuna kannattaa laittaa viranhaltija puhumaan.
  6. Aseta rajat – Mieti jo kotoa lähtiessä, mihin haluat elämässäsi panostaa ja keskustele asioistasi viranhaltijan kanssa vain niissä rajoissa kuin katsot aivan välttämättömäksi. Älä anna painostaa itseäsi mihinkään, mitä et halua toteuttaa.
  7. Mikäli vedotaan ohjeisiin, säädöksiin tai lakeihin, niin vaadi nämä paperilla ja kerro tarvitsevasi aikaa tutustua näihin kaikessa rauhassa kotona ennen sitovien päätösten tekemistä.

https://www.is.fi/hyvaolo/art-2000005615574.html

Yllä on hyvin tyypillinen lehtijuttu hyvin monitahoisesta asiasta eli löytyy vahvasti yksinkertaistettuna asiaa, mutta väärinkäytettynä antaa melkoisen lyöntivälineen henkistä väkivaltaa käyttäville.

Mainokset

Asunnottomuus

Sakari Nuuttila kirjoitti paleltumisriskeistä:

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201802222200764218_u0.shtml

Yllä olevasta kuvakaappauksesta löytyy hyväosaisen ylilääkärin näkemys suomalaisesta asunnottomuudesta: ”Suomessa ei ole onneksi sellaisia asunnottomia”. Varmasti jokainen lukija miettii tuon mielipiteen jälkeen – minkälaista se suomalainen asunnottomuus sitten oikein on?

Näinhän se elämä potkii ja hyväosaiset ovat aina täysin varmoja omasta tietämyksestään.

Riika Nykänen kysyi asiaa asunnottomien auttajilta:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005587453.html

Ehkä suurin osa asunnottomista majailee sukulaisten tai tuttavien luona, mutta joidenkin kohdalla se todellakin tarkoittaa asunnottomuutta eli ulkona asumista.

Kalle Suomi on kirjoittanut asunnottomien määrästä ja siitä, kuka on vaarassa jäädä asunnottomaksi:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005522566.html

Asunnottomina oli vuoden 2016 lopulla 320 perhettä ja reilu 6600 yksin elävää henkilöä. Asunnottomuus on siis merkittävä ongelma Suomessa.

Edellisen jutun  kommenttiosiossa oli hieman tylyä tekstiä, että yli kaksi viikkoa jatkuva asunnottomuus on oma valita, koska lain mukaan sosiaalitoimen on osoitettava 14 vuorokauden kuluessa asunnottomalle majapaikka. Kyseinen kommentoija osaa myös nimetä alkoholin ja tupakan asunnottomuuden syyksi.

Edellinen maininta lain velvoitteesta on kuitenkin hyödyllinen tieto ja jokaisen asunnottoman kannattaa ottaa yhteyttä paikkakunnan sosiaalitoimeen. Teoriassa hyvä laki, mutta tässäkin tapauksessa käytäntö saattaa hieman erota lain asettamasta velvoitteesta. Käytännön työssä laki tulee noudatetuksi kun esitetään väite, että asunnoton ei halunnut asuntoa ja näin virallinen näkemys kumoaa asunnottoman omat väitteet päinvastaisesta.

Arman Pohjantähden alla -ohjelma kertoo asunnottomuudesta myös asunnottoman näkökulman:

https://www.ruutu.fi/video/2560690

Muistelisin, että eräs työelämässä hyvää palkkaa saanut mieshenkilö oli asunnoton, koska ei luottotietojen menettämisen vuoksi saanut asuntoa.

Palkaton työ ratkaisuksi työttömyyteen

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201802062200724135_u0.shtml

Pälkäneellä ovat keksineet, että työttömyys voidaan poistaa palkattomalla työnteolla.

Jopa idiootitkin voisi tässä yhteydessä nostaa esiin sen seikan ettei työttömyydessä ole yksinomaan kyse työn puuttumisesta vaan nimenomaan sellaisen työn puuttumisesta, josta maksetaan luovutetun työpanoksen vastineeksi elinkuluhin riittävää palkkaa. Edellinen on täysin käsittämätön näkemys Pälkäneen ideanikkareille, joiden mielestä nuorille opetetaan ”työelämätaitoja” ja ”päivärytmiä”.  Pälkäneen ideanikkarit ovat täysin vakuuttuneita siitä, että työttömäksi jäävät nuoret eivät ole kykeneviä toimimaan muiden ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa tai kykeneviä noudattamaan sääntöjä ja käskyjä. Pälkäneen ideanikkarit ovat täysin vakuuttuneita, että ”päivärytimin” oppiminen on ainoa olemassa oleva tae siitä, että työntekijä kykenee menemään töihin sovittuna aikana, vaikka kyse olisi yövartijan työstä.

Itse en ole koskaan mennyt töihin ”päivärytmin perusteella” vaan olen aina mennyt töihin omien työvuorojen mukaan, koska olen tehnyt päivätyön lisäksi myös kolmivuorotyötä ja iltatyötä. Koskaan en ole mennyt töihin työn tekemisen ilosta vaan aina se suurin motiivi on ollut palkka, vaikka olen myös ollut työllisyyskurssin kautta palkattomana työntekijänä tekemässä täsmälleen samoja hommia kuin muut ovat tehneet palkkaa vastaan.

Kun puhutaan työelämätaidoista, niin mikään työllistämispalvelu ei välttämättä ole osa ongelman ratkaisua vaan päinvastoin, sillä työntekijän arkuus ja arvottomuuden tunne vain heikentää niitä todellisia työelämätaitoja, koska työllistämispalveluiden aloitusoletuksena on aina jokin älylliseltä kehitykseltään elukan tasolle jäänyt ali-ihminen, jolloin parhaimmillaankin se työllistämispalveluilla ”korjattu taso” on huomattavasti alempana kuin oli työttömäksi joutuneen todellinen lähtötilanne.

Lopuksi todetaan ettei työt ole pääasia… ja sitten esitetään kiertoilmaisuja sille, kuinka nuorille on nopeasti opetettava heidän asemansa yhteiskunnassa ja saada nuoret vakuuttuneeksi siitä, että on vain nuorten itsensä parhaaksi, kun joku veronmaksajien kukkarosta otettua rahallista korvausta vastaan ”kannustaa heitä” toimimaan pyyteettöminä ja nöyrinä työntekijöinä.

Ihan terveellä aivotoiminnalla ajateltuna olisi nuorten ja yhteiskunnan eduksi, jos esim. lumitöistä, liikuntapaikkojen hoitamisesta tai keittiötyöskentelystä maksettaisiin palkkaa. Sitten lopuksi jokainen voi miettiä: Kuinka kieroon kasvaneen ihmisen täytyy olla, että näin selvää perusideaa tärkeämmäksi nousee toisen ihmisen velvollisuus osallistua niin kutsuttuihin ”työllistämispalveluihin”, joissa ihminen pakotetaan luovuttamaan oma työpanos halveksuttuna ja palkatta? Kuinka kieroon kasvanut ihmisen pitää olla, että järkevämmäksi menoksi nousee ”työllistymistä estävien työllistämispalveluiden laskutus”  ja siitä aiheutuvat muut kerrannaiskustannukset kuin saman summan käyttäminen työnteon vastineeksi maksettavaan palkkaa, jolloin työttömyys vähenisi ja yhä suurempi joukko maksaisi veroja?

Itse asiassa, jopa laki edellyttäisi yhdenvertaista kohtelua (eli samasta työstä sama palkka), jonka lisäksi Ihmisoikeudet eivät salli pakkotyön teettämistä tai anna oikeutta alistaa ihmisiä kauppatavaraksi, mutta kiertoilmaisuilla toteutettuna ja yleisellä hyväksynnällä edellinen ei koske kaikkia ihmisryhmiä.

Kuinka viran suoma valta mielletään

Alla on erään sosiaalityöntekijän kirjoitus. Kirjoituksessa nostetaan esiin ongelmana, että ihmiset tietävät erittäin hyvin omat oikeutensa ja osaavat vaatia niitä, jolloin ihmiset ovat vaatimassa palvelua. Edellinen on siinä mielessä erikoista, että virka-asemassa palkkaa nostavan työntekijän pitäisi kohdella kaikkia ihmisiä yhdenvertaisesti ja kertoa heille kuuluvista oikeuksista. Mikään asiaan liittymätön seikka ei saisi vaikuttaa virka-asemassa suoritettaviin työtehtäviin.

https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/168870-sosiaalityontekija-x-n-kolumni-nykyiset-turvapaikanhakijat-vaativat-palvelua,-auttaminen-ei-enaa-riita

Henkilö kirjoittaa, että aiemmin heiltä pyydettiin apua, jolla luultavasti tarkoitetaan enemmän kerjäämistä kuin pyytämistä. Aivan kuin kirjoittaja peräänkuuluttaisi vanhaa hyvää aikaa, jolloin sosiaalityöntekijä sai pärstäkertoimen perusteella arvioida, myöntääkö lain mukaisen toimeentulotuen kokonaan vai osittain tai esittääkö virheellisen väittämän ettei henkilö ole oikeutettu saamaan mitään tukea. Hyvin tyypillistä on esittää väitteitä, että jonkun toisen vaatima apu olisi sitten pois kaikkein heikommalta ihmiseltä, jolla lähinnä kerjätään ulkopuolisilta ihmisiltä oikeutusta mielivallan käyttämiselle.

Asiaan liittyen julkaistiin myös toinen kommentti:

https://www.karjalainen.fi/mielipide/item/169227-mielipide-sosiaalityontekija-x-n-kirjoitus-oli-leimaava-nimettomyyden-suojissa

Vaikka yllä olevassa kommentissa kirjoitetaan maahanmuuttajista, niin sama oikeus saada asiallista ja yhdenvertaista palvelua koskee myös kaikkia muitakin.

Aikaisemmin eräät sosiaalityön opiskelijat kirjoittivat mielipidekirjoituksen, jossa kirjoittivat monien ihmisten kuvittelevan sosiaalihuollon kassan olevan pohjaton (https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2016/03/10/kantelut-sosiaalihuollosta/). Edellisenkin kirjoituksen yhteydessä jätetään huomioimatta toinen erittäin tärkeä periaate, että lain mukainen toimeentulotuki on myönnettävä tuen hakijan taloudellisen tilanteen perusteella, eikä tukea voida evätä sen perusteella ettei sosiaalihuollon kassassa ole/olisi rahaa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005529795.html

Edellisessä uutisessa kerrotaan, kuinka toimeentulotukijoiden hakijoiden määrä kasvoi, kun tuen myöntäminen siirtyi kelan maksettavaksi. Minun mielestäni tuossa tulee esille selkein todiste, että lain mukaista toimeentulotukea ei myönnetty sosiaalityöntekijöiden toimesta asiallisesti ja lain mukaisesti. Uutisessa kirjoitetaan, että tuen saamatta jääminen olisi ollut tukeen oikeutetun oma valinta eikä seurausta siitä, että sosiaalityöntekijät olisivat pyrkineet asiattomilla keinoilla eväämään lain mukaisen toimeentulotuen myöntämisen.

Valitettavasti sama asiaton linja jatkuu edelleen Kelassa, koska Kela on palkannut etuuskäsittelijöiksi kuntien entisiä työntekijöitä, jotka ovat omaksuneet ”toimeentulotukimenojen minimointikeinot”.  Kelan siis pitäisi keskittyä tuen myöntämiseen, joka tapahtuu hakijan taloustilanteen perusteella, mutta työaikaa käytetään edelleen ”kannustavaan sosiaalityöhön”. Kun henkilön perusosaa alennetaan, niin tuen alentamisesta on ilmoitettava kunnan sosiaalitoimeen, mutta se toimeentulotuen hakematta jättämiseen kannustava oman käden oikeus vaatia esim. aktivointisuunnitelmaa toimeentulotukihakemuksen liitteeksi ei enää kuulu varsinaisen taloudellisen tilanteen todistamiseen.

Edellisessä on kyse sosiaalityöntekijöistä ja toimeentulotuen myöntämisestä, mutta täsmälleen samankaltainen pärstäkertoimen mukaan annettava palveluperiaate toimii TE-toimistossa, jossa työttömän palveluiden ”vaatiminen” johtaa hyvin helposti loputtomiin ongelmiin.

Toimeentulotuessa tiliote on toimitettava

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2017/201702952

Edellisen Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteella toimeentolotukihakemus voidaan hylätä, jos ei toimita pyydettyjä tiliotteita.

Omalla kohdalla heinäkuun jatkohakemuksessa ei ollut tiliotepyyntöä, mutta elokuun päätöksessä tilitiedot vaaditaan takautuvasti edellisen päätöksen kattavalta ajanjaksolta:

 

Aikaisemmin toimeentulotuen sai asiakirjoilla todistettavien tulojen ja menojen perusteella. Osa toimeentulotukea saaneista jätti kuitenkin laskut maksamatta, koska kokemuksen kautta he huomasivat, että heille myönnettiin uudelleen tukea samoihin laskuihin esim. häätämisen tai sähkönkatkaisun välttämiseksi. Tiedon levitessä yhä useampi saattoi käyttää keinoa lisätuen saamiseksi, jolloin alettiin vaatimaan tiliotteita, joista pystyttiin varmistamaan laskujen tulleen maksetuksi.

Valitettavasti tiliotteiden toimittaminen johti useisiin lisäongelmiin.

Toimeentulotuen myöntämistä viivästytettiin useita kuukausia, jolloin voitiin tilille tulleet lainarahat huomioida tulona ja kuukauden elämiseen myönnetty toimeentulotuki kutistui esim. 58, 33 euroon:

Vakavampi ongelma oli ehdottomasti sosiaalityöntekijän mahdollisuus tunkeutua toimeentulotuen hakijan yksityiselämään tiliotteilta löytyvän tiedon perusteella. Kuten seuraavasta merkinnästä voi päätellä, niin pelkästään laskujen maksu ei ollut riittävä tieto vaan tiliottelta olisi pitänyt löytyä muitakin tietoja:

Niin, tiliotteelta voisi hyvin helposti peittää tietoja menoista, jotka haluaisi pitää yksityiselämään kuuluvana tietona, mutta sekin oikeus on jo viety:

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/eoar3000.sh?HAKUSANA=4181%2F4%2F11

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?$APPL=ereoapaa&$BASE=ereoapaa&$THWIDS=0.49/1501942129_8374&$TRIPPIFE=PDF.pdf

 

Kollektiivinen viha köyhiä kohtaan johtaa pikku hiljaan olemassa olevan lain kumoamiseen/nakertamiseen köyhien osalta…