Kuinka moni työllistyi?

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005572650.html

Helsingin sanomissa oli mahtava ylistys siitä, kuinka Tampereella työttömien yksilöllisempi kuunteleminen ja  paljastunut työttömien syvä ahdistus on auttanut vähentämään työttömyyttä. (tarkoituksellinen kärjistäminen)

Kun tässä pitäisi olla kyse palvelusta, jonka tavoitteena tulisi olla edistää työttömän työllistymistä palkkatyöhön, niin ihmetyttää, kuinka työttömien syvän ahdistumisen paljastuminen edistäisi todellista työttömyyden vähenemistä? Tällaisen uutisen yhteydessä pitäisi kertoa, kuinka moni ”autettu” työtön työllistyi palkkatyöhön, koska näiden työllistämispalveluiden kautta tapahtuva työttömien väheneminen toteutetaan yleisemmin tilastollisilla keinoilla. Työllistämispalveluiden seurauksena ihminen ei yleensä työllisty palkkatyöhön vaan hän ainoastaan poistuu työttömäksi laskettavien joukosta, kun hän saa muutaman kuukauden työpestin palkkatuen turvin tai hän pyöriin eri työllistämispalveluissa tai joutuu kokonaan työttömyyskorvausten ulkopuolelle.

Miksi työvoimavirkailijat tulevat julkisuuteen kertomaan iloisia uutisia siitä, että työttömille aiheutettu syvä ahdistus paljastui! Eikö tämä ole paremminkin kiusaajan riemua kuin sellaisen henkilön riemua, joka olisi tullut julkisuuteen kertomaan, kuinka hän on auttanut työttömiä työllistymään palkkatyöhön? Miten työttömän syvän ahdistuksen paljastuminen edistäisi työllistymistä palkkatyöhön – eivät he kuulu siihen työnhakijoiden ryhmään, jonka työnantajat ovat ensimmäisenä palkkaamassa.

Suomessa ihmisen arvo määräytyy usein työpaikan perusteella, joten työpaikan puuttuminen yksistään johtaa melkoiseen arvottomuuden tunteeseen. Kun edelliseen lisätään työllistämispalvelut, joissa työttömyyden pitkittyessä annettu ”apu”  muuttuu yhä kovemmaksi henkiseksi väkivallaksi, niin ei ole mitenkään yllätyksellistä, että lopulta jossakin vaiheessa työttömän itsetunto romuuntuu. Taloudellisesta pakosta työttömän elinympäristö kutistuu olemattomiin, jolloin työvoimavirkailijan/sosiaalityöntekijän ”todellista suuremmalla suulla” -julistetut mitätöinnit saavat aivan liian suuren merkityksen työttömän elämässä, jonka seurauksen ihmisen  koko elämän usko, positiivinen asenne ja luottamus toisiin ihmisiin muuttuu vastaamaan näiden häntä ”auttaneiden ihmisten” edustamaa kuvaa ihmisyydestä (joka on helvetin ruma ja täynnä sairasta mielivallan käyttöä).

Kuten seuraavasta kuvakaappauksesta voi lukea, niin työvoimavirkailijoiden mukaan työttömät voidaan jaotella kolmeen ryhmään, jossa ensimmäinen ”porukka voisi mennä suoraan töihin ja kaipaa vain pientä apua tai potkua takapuoleensa”.  Kun ihmisen mielestä työpaikkoja riittää eikä työttömyyden syynä ole työpaikkojen puute, niin täytyy esittää kysymys, miksi henkilö valitsi omaksi työtehtäväkseen nimenomaan työttömien ”auttamisen” tilanteessa, jossa hän olisi voinut valita elämäntyökseen minkä tahansa muun työn(?).

Kuten punaisella rajatusta kohdasta voidaan lukea, niin tällä onnistuneella työttömän yksilöllisellä kuuntelemisella voidaan helpommin tehdä päätös, millaisia palveluita yksityisiltä yrittäjiltä ostetaan. Ostetaan siis palveluita, joihin työtön taloudellisilla sanktioilla uhkailemalla velvoitetaan osallistumaan. Mielestäni tässä hieman annetaan vaikutelmaa siitä, että työtön voisi itse päättää omasta elämästään, mutta kuitenkin tehdään erittäin selväksi, että työvoimavirkailijat tekevät päätökset ja niin sanotulla ”kuuntelemisella” ja byrokratian tehostumisella vain saadaan työttömästä lähinnä ”parempi ote”.

Yksi mahdollisuus olisi työttömän työllistyminen palkkatuen avulla, mutta kuten alapuolella olevasta taulukosta käy selväksi, niin palkkatuen myöntämistä ei ole merkittävästi lisätty Tampereella:

http://raportit.kela.fi/linkki/9794339

Seuraavassa taulukossa on Tampereen alueen työttömyystukien määräaikojen täyttymiset, josta voisi tehdä hätäisiä päätelmiä ettei työttömyys ole merkittävissä määrin vähentynyt –  yhä harvempi työtön tippuu ansiosidonnaiselta päivärahalta, yhä useampi työtön on saanut enimmäisajan Kelan maksamaa päivärahaa  ja lähes yhtä moni työtön saavuttaa 500 päivän työmarkkinatukirajan kuin aiemminkin:

http://raportit.kela.fi/linkki/46320042

 

Lisäksi pitää huomioida mahdollisuus tulkita sama tilanne eri näkökulmista:

Työtön voi kertoa ettei hän änkeä kauppaan pahimpana ruuhka-aikana vaan hän pyrkii käymään kaupassa hiljaisempina aikoina, jotta ei turhaan pitkittäisi työssäkäyvien ruokakaupassa-asiointia pitentämällä kassajonoja juuri ruuhka-aikaan.

Kun saman asian ilmaisee viranhaltija, jonka mielestä työttömät ovat mielenterveysongelmaisia, niin tulkinta samasta asiasta voikin muuttua muotoon, jossa työtön välttelee muita ihmisiä ahdistuksen, paniikkihäiriön ja voimakkaan sosiaalisen tilanteen pelon vuoksi.

Mielestäni on kuitenkin varsin luonnollista, mikäli työtön todellakin alkaa välttelemään sosiaalisia tilanteita… ensin taloudellisista syistä ja myöhemmin kuvioihin tulee myös lukemattomia muita syitä…

Mainokset

TAMPERELAINEN – lehti

Tamperelaisessa oli taas työttömän kannalta tosi surullista luettavaa.

https://www.tamperelainen.fi/blogi/599100-aktiivimalli-on-hyva

”Taloudelliset kannustimet toimivat, kun työtöntä virkistetään työnhakuun”, näinhän sitä suomessa tulkitaan aktiivimallista kun kyseessä on ihmisoikeudeton työtön, vaikka yleensä taloudelliset kannustimet tarkoittavat lisärahaa eikä epäonnistumisesta seuraavaa työttömyyskorvauksen alentamista. Muistetaanhan tuossa myös mainita, että valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäen mukaan aktiivimallissa on kyse reilusta tavasta lyhentää työttömyyttä ja väärinkäsitykset mallista vievät huomion pääosioista. Kyse ei kuitenkaan ole väärinkäsityksistä vaan kieroutuneesta tulkinnasta, sillä ilman työttömiin kohdistuvaa fanaattista vihaa aktiivimallia ei voi pitää reiluna eikä edes kannustavana.

Aktiivimallista löytyy tietoa Saku Timosen blogista: http://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/tag/aktiivimalli/ ja https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Aktiivimalli , mutta mikäli haluaa ihan itse lukea virallisempaa tekstiä: https://finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170124

https://www.tamperelainen.fi/blogi/598809-kuinka-kauan-maksetaan

A-P. Pietilä ex-päätoimittaja ja tietokirjailija kysyy, kuinka kauan työttömiä elätetään, sillä suomi otti 50 miljardia euroa työttömien elättämiseen. Tällainen kirjoitus asettaa henkilön koko elämäntyön kyseenalaiseksi, sillä hän itse kuuluu yhteiskunnan elätettävien joukkoon, jonka lisäksi on melkoisen törkeää väittää, että valtiolla riitti rahaa kaikkeen muuhun turhuuteen, mutta työttömien elättämiseen jouduttiin ottamaan velkaa. Pitäisikö A-P. Pietilän kuitenkin kysyä, kuinka kauan eläkeläisiä elätetään ja onko oikein maksaa toiselle eläkeläiselle enemmän kuin toiselle?  Jos A-P. Pietilä ehdottelee takarajoja ja sivistysvaltion alasajoa, niin pitäisi tiedostaa se oman oksan paikka, koska yhteiskunta voi edelleen hyväksikäyttää työttömiä, mutta eläkeläiset ovat yhteiskunnalle pelkkä menoerä.

Mikäli herra viitsisi tarkistaa kirjoittamiensa asioiden taustaa, niin hän ymmärtäisi (ellei haluaisi ymmärtää asioita väärin), että työttömät eivät työllisty, koska heidän työpanoksen voi ottaa palkatta ja yhteiskunnan maksaman korvauksen kera. Tätä työllistymisen estettä ei poistetta työttömän asenteella, koulutuksella, osaamisella tai millään ammattinimikkeellä.

Olisi muuten erikoista, jos sosiaalityöntekijät maksaisivat työttömän työttömyyden perusteella jonkun ulkopuolisen ihmisen asunnon kuluja.  Mikäli henkilö tarkoittaa omistusasunnon kuluja, niin silloin huomioidaan vain asumiskulut, jotka ovat aina vähemmän kuin olisi vastaavan asunnon vuokra (yhteiskunta siis säästää). Sosiaalityöntekijät voivat myöntää harkinnanvaraista tukea ja yleensä annetaan muutaman kuukausi aikaa muuttaa omaisuutta rahaksi.  Kuitenkin lyhyesti sanottuna ihmisen pitää olla persaukinen ennen kuin toimeentulotukea myönnetään.

https://www.tamperelainen.fi/blogi/596625-johtajat-lipeavat-ruodusta

Ala-arvoista hyökätä kansalaisaloitteen tekijän kimppuun, joten se yliopistomaailmaan kuuluvan emerituksen voisi jättää käyttämättä ja ottaa käyttöön ammattinimike ex-päätoimittaja.

Palkkatiedot alle 2600 euroa tienaavista löytyy netistä: http://m.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001918490.html?nomobile=2 . Alapuolelta voi etsiä sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän palkkaa:

Tosi vaatimattomia palkkoja raskaista töistä ja kuitenkin pitäisi saada palkkoja pienemmäksi, koska ”työttömiä ei saada töihin liian isojen tukien takia”. Työmarkkinatuki on 32,4 euroa päivässä, viideltä päivältä viikossa ja veroa pidätetään 20 %:ia, joten kuukaudessa maksetaan 557,28 euroa. Toimeentulotukea voidaan myöntää persaukiselle sen verrat, että katetaan asumiskulut ja perusosa, jotka yksin asuvalla henkilöllä on  noin 800 – 1000 euroa kuukaudessa, kun vuokra on noin 500 euroa ja asumistuki tietenkin sisältyy tuohon summaan). Eli, jos vain viitsisi katsoa asiaa propagandan taakse, niin pystyisi päättelemään, että tuet kannustavat erittäin hyvin palkkatyöpaikkojen vastaanottamiseen. Edellisen lisäksi mielipuolinen parjaaminen kannustaa työttömiä tekemään töitä jopa palkatta ja loput työttömät pakotetaan, mutta edes se ei riitä fanaattisille työttömien vihaajille.

Edellisestä tietenkin löytyy poikkeuksia, koska ansiosidonnaista saavan ja ulosotossa olevan työttömän kohdalla ei ole taloudellisesti kannattavaa vastaanottaa työtä kovin pienellä palkalla.

https://www.tamperelainen.fi/blogi/594197-kenella-on-oikeus-suomeen

Tähän loppuun sopii hyvin Sakun blogin kommenttiosiosta löytynyt linkki: https://www.suomenmaa.fi/uutiset/essee-natsipropaganda-perustui-vaihtoehtoisiin-faktoihin-6.3.212875.f495d851fc

Yllä olevien kaltaisten kirjoitusten vuoksi työttömät on leimattu ja syrjäytetty palkkatyömarkkinoilta, joten voi vain todeta, että toimittajat syyttävät työttömiä siitä, mitä ovat itse saaneet aikaan.

 

Hoitokokemus

Viime keväänä stressi oli melkoista ja purin yöllä yhden hampaan hajalle ja toisesta purin paikan irti. Onneksi Apteekista saa väliaikaista paikka-ainetta nimeltä Cavit, jonka voi itse laittaa hampaaseen, jolloin hammas kestää hieman paremmin akuuttihoitoon pääsyyn asti. (Edellinen vinkiksi, jos sattuu harrastamaan hampaiden yöpurentaa tai hampaasta lähtee paikka ja hoitoajan saamiseen menee vuorokausia tai kuukausia).

Kuten olen jo aiemmin tässä blogissa kirjoittanut, niin minä onnistun saamaan hoitoajan Tampereen hammashoitoon, kun kyttään varaamattomia aikoja verkkoasioinnista:

Kun valitsee yllä olevasta näkymästä ajanvarauksen eikä firefoxin blokkaamaa Allow-kohtaa, niin pääsee katsomaan kaikkien hammashoitoloiden ja hammaslääkärien avoinna olevat ajat:

Yleensä tilanne on ettei vapaita aikoja löydy ja vapaan ajan löytäminen voi viedä useita viikkoja. Minä olen sattunut löytämään vapaita aikoja vain vuorokauden vaihduttua sunnuntain ja maanantain välisenä yönä (tämäkin vinkkinä, jos joutuu samaan tilanteeseen).

Firefox siis estää suoran ohjautumisen yllä näkyvään aikakatkaisuilmoitukseen eli toisin sanoen, mikäli selain ei estäisi automaattista ohjausta aikakatkaisusivulle tai erehtyy painamaan Allow kohtaa, niin asiointi päättyy heti alkuunsa. Liekö edellisen ”asetuksen” syynä, että aikoinaan puhelimitse aikavarausta yrittäessä vasta sosiaalitunnuksen antamisen jälkeen todetiin ettei ole antaa vapaita hoitoaikoja.

Esimerkiksi Kelan nettisivuilla asioidessa Firefox myös estää toiselle sivulle ohjautumisen ja tyhjältä sivulta pääse eteenpäin hoitamaan asioitaan vain hyväksymällä uuden ikkunan avautumisen, mutta tässä kuitenkin pääsee tavoitellulle asiointisivulle eikä asioinnin aikakatkaisuilmoitus -sivulle.

Ennen kuin onnistuin saamaan hoitojan, niin haljennut hammas ehti tulehtua ja lopulta itse hampaan poisto oli hieman kivuliasta. Hammasta poistettaessa osa juuresta ei suostunut lähtemään irti, joten jatkohoitona olisi ollut juuren kirurginen poisto.  Hammaslääkäri arveli, että saisi ajan joskus syksyllä. Edellinen sopi minulle, koska ajattelin, että toinen hammas pitäisi ehtiä hoitaa ennen kuin sekin tulehtuu. Sain ensimmäisellä käynnillä tulehtuneen hampaan hoitamiseen V-PEN-kuurin.

Ennen kuin ehdin varaamaan hoitoaikaa toiselle hampaalle, niin sain aikavarausilmoituksen hampaan juuren poistoon.

Aikavarausilmoituksessa on käsky ottaa särkylääkettä tunti ennen toimenpidettä, joka olisi ollut burana 400 mg, koska hammaslääkäri ei määrännyt särkylääkettä. Hammaslääkäri oli määrännyt V-PEN kuurin, joka oli aloitettu ja syöty loppuun paljon ennen aikavarausta.

Tampereella voi yhdellä henkilöllä olla varattuna vain yksi hoitoaika, joten en saanut varattua hoitoaikaa toiselle hampaalle. Yritin verkkoasioinnissa perua tuota Acutan aikaa, mutta aikavarauksen poisto ei onnistunut:

Lähetin alla olevan viestin Eeva Torppa-Saariselle.

Verkkoasioinnista huomasin, että aikavaraus oli peruttu jo samana päivänä, joten tärkein asia oli toteutunut eikä kirjaamon henkilökuntaa tarvinnut vaivata.

 

Myöhemmin sain yllä olevan viestin, jossa otsikkokentään oli kirjoitettu ”Asia hoidettu”. Ehkä Eeva Torppa-Saarinen ajatteli etten tarvitse muuta vastausta.

Onnistuin lopulta saamaan hoitoajan toiselle hampaalle, mutta valitettavasti juuri sinä päivänä kaupungin röntgenjärjestelmä oli epäkunnossa. Tuolla käynnillä ei tehty mitään toiselle hampaalle, mutta onneksi hammaslääkäri antoi kuitenkin uuden hoitoajan ja muutaman päivän kuluttua saatiin toiseen hampaaseen uusi paikka.

–>

Myöhemmin löysin jostakin suomi24:n keskustelupalstalta kirjoituksen, jossa henkilö kertoi hänen kanta.fi tietoihin ilmestyneen toisen henkilön lääkemääräys. Edellisen innoittamana kävin katsomassa omat tietoni ja hämmästyin hammaslääkärikäynnin jälkeen ilmestyneitä lääkemääräyksiä: Burana 600 mg ja Kefexin 500 mg. Ensin ajattelin, että ne on määrätty jollekin toiselle henkilölle, koska hammaslääkäri ei maininnut tulevista lääkemääräyksistä hoidon yhteydessä ja kotiin ei tullut mitään muuta tietoa kun aikavarauksessa ollut tieto.

Kun avasin lääkemääräyksen, niin lääke oli määrätty hammashoitolassa, jossa en käynyt ja edes verkkoasioinnin aikavarauksessa kyseistä hammashoitolaa ei löytynyt. Lääkkeen oli kuitenkin määrännyt hammaslääkäri, joka oli ensimmäisellä kerralla hoitanut hampaitani. Nyt Acutan aikavarauksen ohje sai hieman toisen merkityksen, mutta pitäisihän potilaalle jotenkin mainita, että järjestelmään ilmestyy myöhemmin lääkemääräyksiä tai kertoa aikavarauksessa, että apteekista voi noutaa nuo ”jos on määrätty”- antibiootit.

Sattumoisin olen allerginen Duracef-lääkkeelle ja tämä tieto on kirjattu jo vuosia sitten hammashoidon potilaskorttiin. Pikaisen googletuksen perusteella tuo olisi kefalosporiini, joten ilman lisätietoja en tuota lääkettä ostaisi.

Olisi mielenkiintoista tietää liittyykö Kefexin määräämiseen jonkinlainen bakteeriviljely poistetusta hampaasta, koska netistä löytyvän tiedon mukaan V-Pen olisi ensisijainen lääke. Lääkemääräyksessä mainitaan, että Kefexin kuuri olisi pitänyt aloittaa leikkausta edeltävänä päivänä, joten tulee vaikutelma ettei kuuria tarvita ellei juurta poisteta, mutta pitäisikö sittenkin ”jotakin” hoitaa tuota vastaavalla lääkkeellä, vaikka juuren poisto siirtyy eteenpäin…

Äkkiähän tuosta laatisi sähköpostiviestin, mutta tyhjän saa pyytämättäkin.

Mikäli olisi aikoinaan mennyt tuolla varatulla ajalla juuren poistoon, niin minä en olisi tiennyt hakea apteekista ensimmäisen hammaslääkärikäynnin jälkeen määrättyjä lääkkeitä.

Hieman myöhemmin nousi kohu erään lähihoitajan nauhoitetuista mielipiteistä. Kun sallitaan hoitohenkilökunnan asiaton käyttäytyminen (HUOM. tällä en nyt tarkoita minua hoitaneita hammaslääkäreitä), niin miksi ihmeessä he eivät saisi julkisesti kertoa, millaisia ihmisiä he hoitavat ala-arvoisesti esim. työttömiä, lihavia, tummahiuksisia, silmälasipäisiä…. silloin nämä potilaat voisivat hakeutua toisten hoidettavaksi.

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/564028-il-rasistinen-hoitaja-kertoo-videolla-kayttavansa-maahanmuuttajiin-paksumpia

Toimeentulotuessa tiliote on toimitettava

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2017/201702952

Edellisen Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteella toimeentolotukihakemus voidaan hylätä, jos ei toimita pyydettyjä tiliotteita.

Omalla kohdalla heinäkuun jatkohakemuksessa ei ollut tiliotepyyntöä, mutta elokuun päätöksessä tilitiedot vaaditaan takautuvasti edellisen päätöksen kattavalta ajanjaksolta:

 

Aikaisemmin toimeentulotuen sai asiakirjoilla todistettavien tulojen ja menojen perusteella. Osa toimeentulotukea saaneista jätti kuitenkin laskut maksamatta, koska kokemuksen kautta he huomasivat, että heille myönnettiin uudelleen tukea samoihin laskuihin esim. häätämisen tai sähkönkatkaisun välttämiseksi. Tiedon levitessä yhä useampi saattoi käyttää keinoa lisätuen saamiseksi, jolloin alettiin vaatimaan tiliotteita, joista pystyttiin varmistamaan laskujen tulleen maksetuksi.

Valitettavasti tiliotteiden toimittaminen johti useisiin lisäongelmiin.

Toimeentulotuen myöntämistä viivästytettiin useita kuukausia, jolloin voitiin tilille tulleet lainarahat huomioida tulona ja kuukauden elämiseen myönnetty toimeentulotuki kutistui esim. 58, 33 euroon:

Vakavampi ongelma oli ehdottomasti sosiaalityöntekijän mahdollisuus tunkeutua toimeentulotuen hakijan yksityiselämään tiliotteilta löytyvän tiedon perusteella. Kuten seuraavasta merkinnästä voi päätellä, niin pelkästään laskujen maksu ei ollut riittävä tieto vaan tiliottelta olisi pitänyt löytyä muitakin tietoja:

Niin, tiliotteelta voisi hyvin helposti peittää tietoja menoista, jotka haluaisi pitää yksityiselämään kuuluvana tietona, mutta sekin oikeus on jo viety:

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/eoar3000.sh?HAKUSANA=4181%2F4%2F11

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?$APPL=ereoapaa&$BASE=ereoapaa&$THWIDS=0.49/1501942129_8374&$TRIPPIFE=PDF.pdf

 

Kollektiivinen viha köyhiä kohtaan johtaa pikku hiljaan olemassa olevan lain kumoamiseen/nakertamiseen köyhien osalta…

Sosiaalitoimi auttaa jälleen…

Sain jälleen kerran erittäin näyttävästi kirjeen Tampereen kaupungilta:

Kirjeessä siis ilmoitetaan, että minut on luokiteltu avopalveluiden tarvitsijaksi/käyttäjäksi:

http://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/001-2008/88.html

Tampereen kaupungin omilta sivuilta löytyy googlaamalla ”avopalvelut” seuraava sivu:  http://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/organisaatio/hyvinvoinnin-palvelualue/avo-ja-asumispalvelut.html

Minusta on lähinnä nöyryyttävää, että minut luokitellaan työttömyyden perusteella ryhmään, jossa ihmiset tarvitsevat apua erilaisiin arkielämän taitoihin ja toimintoihin.

Edellinen lähinnä kunnialoukkauksena tulkitsemani luokittelu ei edes riitä, vaan siitä pitää tiedottaa myös ulkopuolisille ihmisille. Mielestäni sosiaalitoimella pitäisi olla aina salassapitovelvollisuus, mutta näköjään  tietoa ”asiakkuudesta” saa kuitenkin levittää käyttämällä kirjekuoria, joissa selkeästi ilmoitetaan kirjeen lähettäjäksi ”avopalvelut”.

Kyseisessä kirjeessä siis ilmoitettiin aikavarauksesta:

Palveluntarvetta ei ole edes arvioitu ja oikeastaan kyse lienee tilaisuudesta, jossa ilmoitetaan lain velvoittavan minua osallistumaan palkattoman työn tekemiseen tai osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan. Minä haluan tämän kirjallisena ja allekirjoitettuna ettei jälkipyykkiä pestessä tule kiistaa suullisesti esitetyn asian sisällöstä.

Tampereen kaupungin tavasta mainita selkeästi kirjeen lähettäjä tuli mieleen olisiko hyväksyttävää lähetellä esim. kansanedustajille ja viranhaltijoille heidän kotiosoitteisiin kirjeitä, joissa päällä lukisi:

Sadistiset pervopalvelut/ Pedofiilit.

(Osoite luottamuksellinen)

Varoitus: Älkää vain lähetelkö tällaisia palvelutarjouskirjeitä, vaikka tekisi mieli toteuttaa samaa vastanöyryytystä, leimaamista ja elämää rajoittavien huhujen levittämistä kuin nykysuomessa on sallittua työttömien kohdalla.