Toimeentulotuen epääminen perusteltava

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2016/20162466

Kun haetaan toimeentulotukea useammalle kuukaudelle, niin päätöksessä on perusteltava ellei haetuille kuukausille myönnetä toimeentulotukea.

Lisäksi toimeentulotukipäätöksessä on mainittava toimeentulotukihakemuksessa tiettyihin kuluihin haetun toimeentulotuen hylkääminen ja perustelut.

 

Yleensä jätetään huomioimatta hakemuksessa mainittu tuen hakeminen ja tehdään hylkäävä päätös ilman mainintaa sekä perusteluja…

Mainokset

Viranhaltijan asiaton käytös

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708022200301574_u0.shtml

Tapauksesta löytyy lisätietoja aikaisemmin julkaistuista jutuista: http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/liminkalaismies-joutui-asunnottomaksi-sosiaalitoimi-kehotti-telttailemaan-naapurin-pihalla-nyt-han-nukkuu-kunnantalon-edessa/766671/ ja http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708022200301563_u0.shtml

Viranhaltijan asiaton käytös mahdollistetaan seuraavalla kaavalla:

1. Ensin kielletään asiattoman käyttäytymisen mahdollisuus,

2. sen jälkeen esitetään vittumaisen ymmärtävällä äänellä ja painotuksella pahoittelut, jos asiakas on tuntenut tulleensa kohdelluksi epäasianmukaisesti (ei pahoitella tapahtunutta vaan vittuillaan asiakkaan herkkänahkaisuudesta, vaikka asiakas olisi kertonut vain asiattomasta kohtelusta eikä olisi kertonut omista tunteistaan yhtään mitään),

3. kun on kielletty ettei asiatonta käytöstä ole tapahtunut ja pitäisi kertoa, mitä sitten on tapahtunut, niin silloin muistuukin ettei salassapitomääräysten vuoksi voi kommentoida yksittäistä tapausta,

4. asiaa väännettässä joudutaan sanomaan, että JOS tällaista on tapahtunut eli JOS työntekijä myöntää asiattoman käytöksensä, niin asiasta keskustellaan,

5. korostetaan ettei tiedossa ole tällaisista tapahtuneen, vaikka työnjohtaja joutuu kommentoimaan asiaa nimenomaan saamansa tiedon perusteella. Edellinen typeryys mahdollistetaan,  koska ainoastaan viranhaltijan esittämä näkemys todetaan tapahtuneeksi

ja sitten

6. lopuksi kerrotaan kuinka kyseisen kaltaisessa tilanteessa toimitaan, vaikka näin ei ole toimittu.

Itse jutussa kirjoitetussa toiminnassa on tapahtunut paljon virhetulkintoja. Asumistukea ei voi saada ilman vuokrasopimusta, joten asumistuen saamisen asettaminen vuokra-asunnon ehdoksi on älytön. Ilmeisesti tarvittaisiin sosiaalitoimen tai kelan maksusitoumusta, jotta vuokrasopimus voitaisiin tehdä, mutta sosiaalityöntekijä heittäytyy ”haluttomaksi”. Toimeentulotuki on myönnettävä hakijalle taloudellisen tilanteen perusteella, joten ei voida evätä toimeentulotukea ensisijaisten etuuksien saamattomuuden perusteella, varsinkin kun ei ole olemassa vuokrasopimusta asunnosta, joka asumistukipäätös on asetettu toimeentulotuen saamisen ehdoksi. Lopulta asiaton toiminta kruunataan toteamuksella ettei asuntoa anneta, koska rahaton ihminen ei ole maksanut väliaikaisasunnon vuokriaan.

Näin sosiaalitoimessa todellisuudessa autetaan ihmistä  – täysin järjetöntä toimintaa. Kohtuuton tilanne, jonka lisäksi palkkaa nostavat viranhaltijat nauttivat (mieli)vallastaan ilman velvollisuuksia ja vastuuta.

http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/kunta-limingan-kunnantalon-pihalla-yopyvan-miehen-tapauksesta-kuulostaa-merkilliselta/766730/

Oikeuskäytännön valituksia ehkäisevässä toiminnassa parantamisen varaa

Olen aikaisemminkin tässä blogissa ihmetellyt, miksi toimeentulotuen hakijan kannalta hyödyllisiä laillisuusvalvojien kannanottoja tai hallinto-oikeuksien ratkaisuja ei ole viime vuosina juurikaan julkaistu netissä. Luulisi, että tiedon lisääntyessä ihmiset osaavat tehdä lain vastaisista päätöksistä enemmän valituksia, joten edellisen perusteella on hieman hämmentävää ettei viime vuosina ole kuitenkaan merkittävissä määrin julkaistu uusia oikaisuratkaisuja tai laillisuusvalvojien kannanottoja.

Netistä löytyvän tiedon perusteella sähkölaskun kohtuullistamisesta löytyy Turun hallinto-oikeuden ratkaisu: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14876525/hallinto–oikeuden-paatoksien-kesto!

Netistä löytyy myös tieto Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin päätöksestä 11.6.2015 Dnro 1955/4/14 , jossa otetaan kantaa toimeentulotuen maksatuksen viivästymiseen: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14838290/koska-kela-alkaa-maksamaan-korvauksia , jonka päätösnumeron perusteella päätöstä ei löydy oikeusasiamiehen julkaistujen ratkaisujen joukosta.

Aika ajoin netin keskustelupalstoilla törmää hyödyllisiin tietoihin, joiden perusteella saa tietoa laillisuusvalvojien ja hallinto-oikeuksien tekemistä päätöksistä. Miksi tieto pitää hankkia epävirallisista lähteistä, kun samaan aikaan viranomaiset julkaisevat päätöksiä netissä?

Jos viranomaiset julkaisisivat päätöksien keskeiset sisällöt netissä, niin toimeentulotukea hakiessa voisi jo oikaisuvaatimuksen laatimisessa laittaa liitteeksi asiaan liittyvän päätöksen, jolloin valittamistarve hallinto-oikeuteen vähenisi.

Kun päätöksiä ei julkaista, niin joudutaan tekemään valituksia tarpeettoman puutteellisilla perusteluilla ja hallinto-oikeuksistakin tulee oikaisuvaatimuskäsittelyn kaltaisia kumileimasimia, jolloin varsinainen oikeudellinen arviointi tehdään vasta Korkeimmassa hallinto-oikeudessa, jos valituslupa myönnetään.

Miksi toimeentulotukihakemuksen käsittelyn viivästymisestä löytyy lukuisia päätöksiä, mutta uutta tietoa lain tulkinnoista löytyy vain epävirallisista lähteistä?

Kela ei voi tarkistaa…?

http://www.ess.fi/Mielipide/art2367632

Pidän todennäköisenä, että sosiaalipolitiikan professorin tarkoituksena on herättää keskustelua, onko kotona asuva nuori toimeentulotuen todellinen tarvitsija.

Aikaisemminhan ammattikoululaiset joutuivat nostamaan opintolainan ennen kuin heille myönnettiin toimeentulotukea ja lukiolaisten kohdalla opintolainan nostamista ei vaadittu, koska kyse ei ollut ammattiin valmistumisesta vaan yleissivistävästä koulutuksesta.

Mielipiteessä esitetään ettei Kela voi tarkistaa  todellisuudessa mitään muuta varallisuutta kuin mikä näkyy verotiedoissa. Edellisestä huolimatta kannattaa muistaa, että väärien tietojen antaminen toimeentulotukihakemuksen yhteydessä saattaa johtaa seuraamuksiin.

Heikki Hiilamon mielipidekirjoituksen voisi ymmärtää myös siten ettei Kela voi tarkistaa ilmoittamattomia pankkitilejä, mutta löytyy mahdollisuus pyytää hallinto-oikeudelta lupaa pankkitietojen tarkastamiseen. Tietoa voisi kuitenkin hyödyntää siten, että ei ilmoita toimeentulotukea hakiessa säästö- tai asuntosäästötilejä ja kiinnijäämisen riski on ainoastaan siinä tapauksessa, että tehdään lupapyyntö hallinto-oikeudelle.

Olen aiemminkin tiedostanut edelliseen sisältyvän epäkohdan, sillä sosiaalivirkailijoilla on ollut oikeus käyttää harkintaa tehdessään toimeentulotukipäätöksiä. Jollekin on voitu myöntää lyhytaikaisen tulottomuuden perusteella kaikki, mitä hakija on ”kehdannut pyytää”. Toisilta on evätty se lain mukainen minimitoimeentulotukikin ja pahimmillaan, jopa se valituskelpoinen kielteinen päätöskin on jätetty antamatta.

Toimeentulotukea hakiessa pitää esittää tiliotteet kaksi kuukautta aiemmalta ajalta, verotiedot, …jne. ja yhdenvertaisuuden perusteella kaikkien kohdalla pitäisi toimia samoin, mutta köyhän kohdalla voidaan tietenkin vaatia takautuvasti selvitystä useiden vuosien ajalta ennen kuin toimeentulotukea myönnetään.

… eli ellei ole syntynyt johonkin suomen mahtisukuun, niin toimeentulotukea hakiessa kannattaa ilmoittaa rehellisesti kaikki oikeat tiedot.

”Kela ei maksa toimeentulotukea kotona asuville täysi-ikäisille” -päätöksistä kannattaa tehdä oikaisuvaatimukset ja valitukset hallinto-oikeuteen. Perusteluissa kannattaa käyttää hyväksi hallinto-oikeuksien päätöksiä, joiden mukaan vanhemmalla ei ole oikeutta saada toimeentulotukea samassa taloudessa asuvan täysi-ikäisen lapsen asumiskustannuksiin. Tietenkään toimeentulotuen hakijan tiliotteelta ei silloin saa löytyä tilillepanoja, sillä ne kaikki lasketaan tuloksi ellei pysty luotettavasti todistamaan tiliotteella näkyvää panoa takaisinmaksettavaksi lainaksi.

Päivitys 9.5.2017

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/517677-hakevatko-rikkaiden-lapset-helppoa-rahaa-toimeentulotuesta-nain-kela-vastaa

Mielestäni kaikki ovat yhdenvertaisesti oikeutettuja saamaan toimeentulotukea.

Täytyy muistaa, että nykyinen työttömien kannustaminen on lähtöisin parempituloisten ajatusmaailmasta ja samalla ideologilla he kasvattavat omia lapsiaan. Eräs hyvätuloinen järjesti 18 vuotta täyttäneelle lukiolaiselle oman asunnon ja totesi, että hänen elatusvelvollisuutensa päättyi siihen. Niissä tilanteissa, missä köyhä tai keskituloinen perhe yrittää avustaa omia lapsiaan, niin rikas ”kannustaa” itsenäiseen toimeentuloon – eli apua ei omalle jälkikasvulle tipu. Eli aikaisempi tulkinta, jossa hyvätuloiseen perheeseen syntynyt opiskelija sai vähemmän opintotukea ja lainaa kuin köyhään perheeseen syntynyt oli epäoikeudenmukaista, koska kaikki rikkaat eivät auta opiskelemaan lähteviä lapsiaan taloudellisesti, jotenminkään tuen myöntäminen ei voi perustua tämä kaltaiseen perusolettamukseen.

 

Olen tainnut aiemmin mainita blogissa, että aikoinaan opiskelijoilla ei ollut velvollisuutta nostaa opintolainaa vaan he saattoivat hakea toimeentulotukea. Vasta siinä vaiheessa, kun tämä lain porsaanreikä levisi köyhempienkin tietoon ja yhä useampi kieltäytyi opintolainan ottamisesta, niin lakia muutettiin siten ettei toimeentulotukea saanut ilman toimeentulolaskelmaan huomioitua opintolainaa. – Toisin sanoen osa työttömiä parjaavista hyvätuloisista on nostanut opiskeluiden ajalla toimeentulotukea, vaikka väittävätkin etteivät ole koskaan saaneet yhteiskunnalta mitään tukia ja tiukasti väittävät aina maksaneensa aina kaikki omat kulunsa (edellinen ei olle suomessa mahdollista pelkästään koulu- ja opiskelujärjestelmän vuoksi).

Työttömän selittelyvelvollisuus

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/hao/2008/oulun_hao20080262

Yleensä työttömältä vaaditaan selvityksiä työllistymis-suunnitelmistaan ja esittämään todisteita työnhaun aktiivisuudesta. Ylläolevasta päätöksestä käy selväksi ettei toimeentulotuen perusosan alentamisen perusteena voida käyttää sitä, että työtön kieltäytyy antamasta (riittävää tai mitään) selvitystä näihin niin sanottuihin ”työnhakuun liittyviin kannustaviin lisäselvityspyyntöihin”.

Laissa lukee selkeästi, että perusosaa voidaan alentaa kaksi kuukautta kieltäytymistä tai laiminlyöntiä seuraavan kuukauden ajalta, jolloin samalla kieltäytymisellä tai laiminlyönnillä ei voida perustella seuraavien kuukausien perusosan alentamista. Löytyy hallinto-oikeuden päätös, jonka mukaan perusosan alentamista voidaan ketjuttaa kuukaudesta toiseen, mikäli tapahtuu uusi kieltäytyminen tai laiminlyönti (tämä päätös ei kuitenkaan kestä perusoikeusmyönteistä tulkintaa, joten perusosan alentamisen ketjuttamisesta kannattaa tehdä valituksia ainakin KHO:n asti).

Lain mukaan työttömän on perusosan alentamisen uhalla osallistuttava erilaisten suunnitelmien laatimiseen, mutta tämä ei tarkoita, että työttömän olisi hyväksyttävä suunnitelmaan sellaisia toimenpiteitä, jotka työtön katsoon hyödyttömiksi oman työllistymisen kannalta.

Toimeentulotuen perusosan alentaminen voidaan tehdä kun  työtön kieltäytyy yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä.

Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa myös sen perusteella, että työtön kieltäytyy sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa  (tätä tulkitaan siten, että mistä tahansa työvoimapalvelusta kieltäytyminen oikeuttaa toimeentulotuen perusosan alentamiseen, koska oikeus työttömyyskorvaukseen katsotaan turvaavan toimeentulon – tästä näkemyksestä pitäisi tehdä valituksia KHO:n siten, että toimeentulolla tarkoitettaisiin palkkatuloa eikä nykyisen kaltaista ”kauppatavarana” olemista. Nykyään pidetään selviönä, että työttömän pitää osallistua verovaroilla järjestettyyn palveluun, jonka tavoitteena on yhä useammin työttömän päivähoito tai palkattoman työn teko, jotka eivät johda palkkatyöhön eli maksettavien työttömyyskorvausten lisäksi käytetään verovaroja työttömän kyykyttämiseen).

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412