Helmikuulle vielä vähemmän tukea

Laitoin helmikuun toimeentulotukihakemuksen ajoissa ja sain jo päätöksen.

Kuten yläkuvasta näkyy, niin helmikuun asumistuki jätetään maksamatta tililleni, koska sillä kuitataan helmikuun perustoimeentulotukea.

Asumistuessa on vuositarkastus, mutta helmikuulle on merkitty maksettavaksi sama asumistuki kuin on aiemminkin myönnetty eli 312 euroa ja tämä on otettu helmikuun toimeentulotukilaskelmassa tulona huomioon. Edellinen siis tarkoittaa, että helmikuulle maksettava 312 euron asumistuki on ”tavallaan” huomioitu  toimeentulotukipäätöksessä 624 euron arvoisena tulona.

Kun asumistuki on otettu helmikuun laskelmassa tulona huomioon ja samainen asumistuki käytetään myönnettävän toimeentulotuen kuittaamiseen, niin vuokranmaksun jälkeen ei sitten paljoa syödä…

 

… paitsi, että kokemusperäisen tiedon perusteella osaan jo varautua tämän kaltaisen ”auttamisen” varalle ja säästössä on hieman rahaa.

Mainokset

Kelan hyvän joulun toivotus

Edelleen Kelan työntekijöillä on aikaa tehdä toimeentulotukipäätöksiä yhdelle kuukaudelle kerrallaan (Missään tapauksessa tukea ei olisi myönnetty ensi vuoden loppuun, mutta stressaavan elämäntilanteen vuoksi en aina ole riittävän huolellinen ja mahdollisuus hakea toimeentulotukea kuluvan kuukauden loppuun saakka kasvaa – siis ei tavallaan tule lainkaan hakeneeksi tukea tuleville kuukausille. Edellisen virheen välttämiseksi laitan hakemuksen aina vuoden loppuun saakka):

Hyvä puoli edellisessä päätöksessä olisi ettei nyt joulukuussa tarvitsisi säästää rahaa tammikuun vuokranmaksua varten – ellei seuraava uhka olisi jo helmikuussa. (Edellisellä taas ei olisi suurtakaan merkitystä, mutta menin ja ostin ainokaisen hajonneen nojatuolini tilalle uuden nojatuolin, joten kuukausien säästöt meni siihen hankintaan).

Ehkä kaikkein ärsyttävintä päätöksessä kuitenkin on ettei pyyntöäni maksusitoumuksen tekemättä jättämisistä noudatettu.  Maksusitoumuksen käytännön toiminnasta olen kirjoittanut aiemmin: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/02/04/maksusitoumus-pyytamatta/

 

Toimintaohjeet helmikuun 2018 toimeentulotukihakemusta varten:

Poikkeuksellisesti jatko-ohjeissa ei pyydetä tiliotetta, joka sitten tarkoittaa kahta mahdollista vaihtoehtoa: 1. kun lain mukaan päätös pitäisi tehdä, niin lähetetään lisäselvityspyyntö tiliotteista, joka tietenkin tarkoittaa toimeentulotuen maksatuksen viivästymistä tai 2. yrittävät laskea aiemmin toimitetuilla tiliotteilla näkyvät säästöt toimeentulotukea vähentäväksi varallisuudeksi (https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/11/18/kelaan-voi-luottaa/).

Päätöksessä uhataan tuttuun tapaan koko hakemuksen hylkäämisellä tai käsittelyn viivästymisellä, vaikka lain mukaan oikeus toimeentulotukeen muodostuu taloudellisen tilanteen perusteella ja taloudellinen tilanne todistetaan asiakirjoilla. Lain mukaan koko toimeentulotukihakemusta ei voida hylätä sen perusteella ettei toimita toimeentulotuen myöntämisen kannalta tarpeettomia ”kannustavia selvityksiä”( https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2015/08/03/selvitys-tyonhausta-toimeentulotukea-haettaessa/). Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa laissa mainittujen ehtojen täyttyessä. (Alle 293 euroa kuukauden elinkuluihin on lähinnä elossa kituuttamiseen riittävä summa, mutta se ei vaaranna oikeutta jakavien tuomarien mielestä ihmisarvoista elämää, vaikka THL on todennut vuoden 2013* välttämättömien elinkulujen kattamiseen tarvittavan 669 euroa kuukaudessa – siis yksinelävällä henkilöllä asumiskustannusten lisäksi https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005461925.html * muistaakseni alkuperäisessä lähteessä mainitaan taulukon tietojen olevan vuodelta 2013).

 

Aikaisempien oikeusratkaisujen ja laillisuusvalvojien kannanottojen perusteella tilanne on selvä, mutta koskaan ei voi olla varma… 

.. ei siis mitään uutta tai ihmeellistä, mutta olisi voinut näin joulun alla jättää väliin.

 

Aikaisemmin löytyi laillisuusvalvojan päätös ettei tiliotteen toimittamatta jättäminen ollut peruste koko toimeentulotukihakemuksen hylkäämiseen, mutta köyhiin kohdistunut vihan lietsonta on tehnyt tehtävänsä ja hallinto-oikeuden tuomarit ovat jo todenneet , että tiliotteen toimittamatta jättäminen oikeuttaa hylkäämään koko toimeentulotukihakemuksen. Kun hyväksytään avoimesti viranhaltijoiden asiaton käyttäytyminen, niin pitäisi suoda myös köyhälle oikeus suojella omaa yksityiselämää edes  siinä mittakaavassa kuin köyhällä on ”varaa elää”.

Suomen perusturvan taso

Tuloksi laskettu asumistuki 312 euroa ja menoksi yksin asuvan perusosa 292,73 euroa sekä vuokra 487,34 + 18,00 euron vesimaksu.

Kuukaudessa saa 312 + 486,07 euroa, josta maksetaan vuokra 505,34 euroa (THL:n määrittelemä vuokra vuodelle 2013 oli 454 euroa) ja kaikki muut menot on katettava 292,73 eurolla:

Kun työtön suostuu tekemään sosiaaliturvan vastineeksi työtä, niin hänen peruosansa on 487,89 euroa kuukaudessa, mutta kaikilta työttömiltä ei kuitenkaan vaadita työpanosta.

http://www.kela.fi/toimeentulotuki-perusosan-maara

Kaikki köyhiä kadehtivat voivat laskea omat peruosat yllä olevan taulukon mukaan ja sen lisäksi pitää huomioida, että kaikki tuet sekä ylimääräiset tulot sisältyvät yhteenlaskettuun perusosaan. Suoremmin sanottuna perusosan lisäksi ei saa muita tukia kuten lapsilisiä, elatusmaksuja tai työttömyyskorvausta vaan ne sisältyvät yllä mainitun taulukon perusosiin – ei edes pankkitilille laitettua syntymäpäivärahaa tai syntymäpäiväkahvitukseen lahjoitettua rahaa saa pitää lisärahana vaan ne vähennetään perusosasta (toki lasten säästöt vähentävät vain lapsen omaa perusosaa, sillä lapset eivät ole elatusvelvollisia vanhempiinsa nähden). Asumistuki lasketaan tuloksi, joten se sisältyy kohtuullisiksi katsottuihin asumiskustannuksiin. Ennen kuin voi saada toimeentulotukea, niin kaikki tilillä olevat säästöt on käytettävä ja omaa kotia lukuunottamatta kaikki kalliimpi rahaksi vaihdettava omaisuus on myytävä.

THL on tehnyt arvion perusturvan riittävyydestä 2017 ja tuloksista löytyy taulukko vuoden 2013 kohtuullisiksi katsotuista minimimenoista, joka olisi vuonna 2013 ollut yksinasuvalla 600 – 669 euroa kuukaudessa asumismenojen jälkeen:

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135425/Suomensosiaalinentila_4_2017_final2_korjattu.pdf?sequence=1

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-938-5

THL:n arvio on, että

Useimmilla henkilöillä toimeentulotuen miniminormi muodostaa maksimitulot, koska suomessa vuokrataso on korkea. THL:n päätelmä on hiukan erikoinen, koska se antaa vaikutelman, että toimeentulotuki riittäisi paikkaamaan suomen riittämätöntä perusturvaa. Yksinäisen perusturva on 292,73 tai 487,89 euroa kuukaudessa asumiskustannusten jälkeen, jolloin kyseisten summien prosenttiosuus 669 eurosta on 43,75 – 72,9 %:ia THL:n määrittelemistä kohtuullisen kulutuksen minimibudjetista vuodelta 2013. Mikäli huomioitaisiin vuoden 2017 hintataso ja todellinen prosenttilasku, niin tulos olisi vielä huonompi.

Kukaan ei kerro, että olet oikeutettu tukiin

http://www.ess.fi/Mielipide/art2418529

Virheellisillä tiedoilla jälleen lietsotaan, että kotona olemalla saa enemmän sosiaalitukia kuin palkattuna.

Henkilön kohdalla laskelma saattoi mennä pakkaselle, koska häneltä perittiin 3000 euroa takaisin, mutta tästä ei pitäisi kuitenkaan vetää johtopäätöksiä, että kotona olemalla saa enemmän sosiaaliturvaa kuin palkkatyössä olemalla. Henkilö oli mielenterveyseläkeläinen ja ilmeisesti tulorajojen ylittyessä häneltä perittiin jo maksettuja eläkkeitä tai muita tukia takaisin.

Jokainen on oikeutettu myös töissä ollessaan vähintään samaan toimeentulotuen miniminormiin kuin opiskelija, yrittäjä tai työtön. Lisäksi laki salliin toimeentulotukea myönnettäessä jättää  jokaisesta ansaitusta 100 eurosta huomioimatta tulona 20 euroa, mutta kuitenkin enintään 150 euroon asti, joten on tuen myöntäjän harkinnassa jääkö palkkatöitä tehdessä hieman enemmän rahaa elinkuluihin vai ei.

Eli aina palkkatöissä käyvä on oikeutettu vähintään samaan sosiaaliturvaan kuin ”vain kotona olevat” ja tuen myöntäjän harkinnan mukaan jokainen ansaittu 100 euroa voi tuoda 20 euroa enemmän tuloa kuin olisi pelkkä sosiaaliturva. Toimeentulotuen peruosaa voidaan alentaa 40 %:lla ellei tuen tarpeessa oleva lopeta yritystä tai opiskelua ja siirry ”työllistämispalveluiden” hyväksikäytettäväksi, mutta tätä alentamista ei pitäisi tehdä palkkatyössä käyvän perusosaan ( – olen kuitenkin kuullut huhuja, että löytyisi myös tapauksia, joissa toimeentulotuen perusosan alentamisella olisi pyritty siirtämään osa-aikatyöstä pientä palkkaa saanut kokopäiväisesti ”työllistämispalveluiden” hyväksikäytettäväksi).

Niissä tapauksissa, joissa jotakin maksettua tukea peritään takaisin ja takautuvasti ei myönnetä kyseisille kuukausille toimeentulotukea, voi henkilön taloudellinen tilanne mennä alle toimeentulotuen miniminormin. Täytyy vain huomioida ettei tässä ole kyse siitä, että sosiaalitukea maksettaisiin kotona olevalle enemmän kuin palkkatyössä olevalle, vaan tässä on kyse aivan eri asiasta eli lain mahdollistamasta epäkohdasta. Laki kuitenkin mahdollistaa tuen takaisinperinnä kohtuullistamisen ja toimeentulotukea voidaan harkinnan mukaan myöntää myös takautuvasti, mutta laki ei velvoita tuen myöntäjää toimimaan kohtuullisesti siten ettei näissä poikkeustapauksissakaan alitettaisi toimeentulotuen miniminormia.

Ei pitäisi myöskään tehdä päätelmiä, että kotona olemalla saa enemmän kuin palkkatyössä, jos henkilö huomio vain palkan sekä osan tuista ja jättää hakematta kaikki ne sosiaaliset tuet, joihin hän olisi oikeutettu myös palkkatyössä käydessä – siis ne täsmälleen samaiset tuet, jotka hän kuitenkin laskee ”kotona olevan” tuloiksi.

Pakottaako laki todellakin toimimaan näin?

https://www.verkkouutiset.fi/lv-hakatun-miehen-kipukorvaus-katsottiin-tuloksi-kela-vei-toimeentulotuen/

Edellisessä tapauksessa henkilön kivusta ja särystä saadut korvaukset lasketaan toimeentulotuessa tuloksi. Ei riitä, että ne laskettaisiin palkan tai työttömyyskorvausten tavoin tuloksi vaan henkilön korvaukset jaksotetaan kuukaudesta toiseen.

Blogin aikaisemmista teksteistä löytyy päätöksiä tulojen jaksottamisesta: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/tag/jaksottaminen/ , joista selviää, että esimerkiksi palkka voidaan kuukauden lopussa maksettuna laskea seuraavan kuukauden tuloksi, mutta edes palkkaa ei voi jaksottaa loputtomasti. Miksi siis kivusta ja särystä korvauksia saanut ei saa elää ja kuluttaa korvauksiaan kuin tavallinen ihminen, vaan hänen edellytetään elävän pelkällä miniminormilla, niin kauan kuin korvauksia voidaan jaksottaa 16 euron päiväbudjetilla eteenpäin?

Onko kyseessä todellakin lain pakottama tulkinta vai pyritäänkö vain hyödyntämään lain kirjainta köyhän haitaksi? Aivan kuin suomessa oikeusjärjestelmä olisi mennyt siihen, että köyhän kohdalla ei kohtuullisteta milliäkään vaan aina hyödynnetään ankarin mahdollinen tulkinta ja missään tapauksessa ei huomioida köyhän kohdalla asiaan liittyviä inhimillisiä tekijöitä, joiden perusteella lain tulkintaa pitäisi kohtuullistaa.

Jokainen toimeentulotuen miniminormilla elänyt tietää, että hengissä pysymisen lisäksi olisi joskus kiva ostaa uusia vaatteita, uusia vuodevaatteita ja pyyhkeitä, huonekaluja, kodinkoneita, aika ajoin pitäisi myös ostaa uusi patja sänkyyn… sillä toimeentulotuen miniminormilla eli tuolla 16 euron päivittäisellä summalla jää köyhältä ihmiseltä paljon tarpeellisia hankintoja tekemättä.