Toimeentulotukilaskuri

Kelan laskurit: http://www.kela.fi/laskurit

Edellisen linkistä ja kuvan mukaisesta kohdasta pääsee toimeentulotukilaskuriin eli klikkaamalla ”Perustoimeentulotuen määrä” kohtaa.

Yksi seikka tulee useimmille yllätyksenä: Kaikki tilille säästetyt varat pitää käyttää ennen kuin toimeentulotukea myönnetään, mutta lasten tilien osalta siten, että lasten omalla tilillä olevat varat kattavat vain lapsen omaa perusosaa, sillä lapsi ei ole elatusvelvollinen vanhempiinsa nähden.

Omaa kotiaan ei tarvitse myydä, mutta muut kiinteistöt ja arvo-omaisuus pitää muuttaa rahaksi (toisinaan tukea myönnetään ja omaisuuden myyntiin annetaan kohtuulliseksi katsottu aika). Toimeentulotuki ei ole perustulo vaan viimesijainen tuki – eli toimeentulotukea myönnetään vasta kun mistään muualta ei voi saada rahaa kattamaan perustoimeentulominimin mukaisia elinkuluja.

https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/617122-suomalaisperheen-toimeentulotuen-maara-hatkayttaa-tulisitko-sina-toimeen-220-ekk

Onneksi yhdenkään neljähenkisen perheen ei tarvitse tulla toimeen 220 euron kuukausisummalla. Toimeentulotuessa otetaan aina huomioon kaikki muut tulot ja tuet, jolloin myönnettävän toimeentulotuen määrä vaihtelee. Yksin elävä voi saada lain perusteella minimissään 292 euroa kuukaudessa kohtuullisten asumismenojen lisäksi (edellinen sisältää kaikki tulot ja tuet), jota tietenkin voidaan vähentää vielä pienemmäksi ellei kaikkia asumismenoja hyväksytä menoksi esim. liian iso vuokra tai sähkölämmityksestä aiheutuva ylisuuri sähkölasku (ei kuitenkaan taida olla ihan lain mukainen tulkinta).

SUOMILANDIA on laskenut, että isä, äiti ja kaksi lasta saisi rahaa  2774,42 e/kk kun vuokra on 800 euroa. Väärin meni.

Kuten huomataan, niin laskuria voi käyttää myös ilman, että laittaa mitään tuloja, jolloin laskuri kertoo summan, joka perheellä tulisi olla käytettävissä kun huomioidaan perheen kaikki tulot ja tuet. Mikäli perheeseen kuuluu isä, äiti ja kaksi alle 10 vuotiasta lasta, niin perheen kaikki tulot ja tuet ovat yhteensä 2229,42 e/kk, kun käytetään 800 euron vuokraa. Huom. tuo summa sisältää lapsilisät, asumistuet, kotihoidon tuet, lasten elatusavut… Edellisen lisäksi lisäosalla saa mm. välttämättömät sairaudenhoitokulut ja harkinnan mukaan maksusitoumuksia esim.  silmälaseihin.

(Olen aiemmin käsittänyt, että 1. vanhempi saisi saman perusosan kuin yksin asuva ja vasta muut yli 18-vuotiaat saisivat kukin tuon 417,53 euroa, mutta laskuri ei näin laske).

Mikäli perheeseen kuuluu isä, äiti ja kaksi 10 – 17 vuotiasta lasta, niin perheen kaikki tulot ja tuet ovat yhteensä 2298,20 e/kk, kun käytetään 800 euron vuokraa. Kun lapset ovat yli 10 vuotta, niin perhe saa 68,78 euroa kuukaudessa enemmän kuin sellainen perhe, jossa on kaksi alla 10 vuotiasta lasta.

JUSSUKKA on sitä mieltä, että työttömät saavat enemmän kuin osa-aikainen duunari. Tämä voi pitää paikkansa, jos on esim. Jari Lindströmin kaltainen paperitehtaalta potkut saanut työtön ja saa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Kun puhutaan toimeentulotuesta, niin kyseessä on alin perustoimeentulotuki, johon kaikki ovat oikeutettuja – eli mikäli opiskelijan, yrittäjän, eläkeläisen, työttömän, matalapalkkaisen tai osa-aikaisen duunarin kuukausitulot jäävät kaikkien tilillä olevien säästöjen, tulojen ja tukien yhteenlaskemisen jälkeen alle laskurin ilmoittaman summan, niin voi hakea puuttuvaa osuutta toimeentulotukena.

Kaikki ovat oikeutettuja lain mukaiseen toimeentulotukeen – työttömät, eläkeläiset, opiskelijat, matala-palkkaiset ja yrittäjät.

Väitteistä huolimatta tuen saaminen ei ole helppoa vaan sen saamiseksi voi joutua toimittamaan yhden jos toisenkin liitteen.

Mainokset

”SE” varma tietolähde

Kun hyväosainen kertoo varmoista tiedoistaan, jotka liittyvät köyhien yltäkylläiseen elämään, niin kyseessä on usein valikoivasta lukutaidosta tai kuulemisesta.

Helsingin Sanomissa oli ”Köyhä äiti”-nimimerkillä kirjoitettu mielipide, jossa kritisoitiin toimeentulotuen mahdollista eväämistä pojan kohdalta, kun poikaa velvoitetaan nostamaan lukio-opintojen ajalle opintolainaa.

Kirjoituksessa kerrotaan, että pojan on pakko ottaa opintolainaa, koska muuten äiti ja poika (muu perhe?) ei selviä opiskelukustannuksista, eikä ilman opintolainan nostamista perheelle jäisi riittävästi rahaa vuokraan, sähköön tai ruokaan.

Kun lapsi velvoitetaan nostamaan opintolaina, niin toimeentulotukea myönnettäessä se tarkoittaa, että  laina huomioidaan tulona, jolloin opiskelijan osalle ei enää jää toimeentulotukena maksettavaa perusosaa. Mikäli kyse on yksinhuoltaja vanhemmasta ja lapsesta, niin lievimmällä tulkinnalla lainan nostamatta jättäminen johtaisi tilanteeseen, jossa kahden ihmisen elinkustannukset pitäisi kattaa vanhemman perusosalla, joka on noin 490 euroa kuukaudessa kohtuullisten asumiskustannuksien lisäksi, johon voi tietenkin saada yksinhuoltajan korotuksen, mikäli äidillä on muita alaikäisiä lapsia*. Luultavasti kunnat ovat käyttäneet ankarimmillaan tätä tulkintatapaa, koska omaan talouteen muuttavasta opiskelijasta aiheutuisi kunnalle isommat menot kuin heistä aiheutuu vanhempien luona asuen. Edellisen lisäksi joissakin kunnissa on katsottu, että lukio on yleisivistävää opiskelua, joka ei johda ammatilliseen tutkintoon, joten lukiossa opiskelevilta ei ole vaadittu opintolainan nostamista saman ikäisenä kuin on vaadittu ammattikoulussa opiskelevilta.

(On mahdollista, että toimeentulotukea myönnettäessä lapsen saama opintotuki ja opintolaina lasketaan koko perheen/talouden tuloksi, jolloin nostamaton opintolaina voisi johtaa tilanteeseen, jossa kahden henkilön käytettävissä olisi noin 490 euroa kuukaudessa* – (miinus) – lapsen saama opintotuki ja opintolaina. Mikäli tämän kaltainen päätös tehtäisiin, niin päätöksestä kannattaisi tehdä oikaisuvaatimus ja sen jälkeen valitus hallinto-oikeuteen sillä perusteella ettei lapsi ole elatusvelvollinen vanhempiinsa nähden).

Edellisen lisäksi toimeentulotuessa voidaan tehdä ankarampi tulkinta, jossa huomioidaan ettei vanhempi ole enää elatusvelvollinen aikuiseen lapseen nähden, jolloin aikuistuneen opiskelijan  voidaan katsoa olevan velvollinen maksamaan asumiskustannuksista oma osansa, jolloin äiti saisi edelleen oman perusosansa, mutta vuokrasta ja sähköstä aiheutuvista kuluista perheen lukumäärällä jaettu osuus katsottaisiin katettavaksi opiskelijan lainaosalla/opintotuella. Edellinen tarkoittaisi opintolainan nostamatta jättämisestä aiheutuvan tilanteen muuttumista sellaiseksi, että äidin pitäisi kattaa noin 490 euron perusosallaan lapselle kuuluvan osuuden asumiskustannuksista, lapsen opiskelukustannukset sekä molempien kaikki elinkulut.

Toimeentulotuen myöntämistapa on ankarimman mahdollisen tulkinnan perusteella sellainen, että toimeentulotukea saavan perheen lapsen kannattaa muuttaa omilleen heti 18 vuotta täytettyään. Kuten olen jo aiemmin kirjoittanut, niin jotkut hyvätuloiset perheet osaavat maksimoida oman perheen tilanteen ja he auttavat 18 vuotta täyttävät lapset omaan asuntoon, joka on omaan talouteen muuttavan nuoren kannalta ylellisyyttä * (tämä ei luonnollisesti missään määrin estä lapsen kotona vierailua tai yöpymistä).

Mielestäni seuraavasta mielipidekirjoituksesta saa käsityksen, että poika asuu äitinsä kanssa:

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005590856.html

Kun Köyhän äidin mielipidettä luetaan valikoivalla lukutaidolla, niin saadaan yläpuolelta löytyvä tulkinta, jossa poika asuu yksin omassa taloudessaan ja pojan taloudellinen tilanne ei pakoittaisi opintolainan nostamiseen, jos poika vain asuisi äitinsä kanssa. Mielipiteen kirjoittaja on ilmeisen hyvätuloinen, koska perusolettamana on, että lapsi voi asua kotonaan ilman mitään kustannuksia.

HUOM. Joskus lapset joutuvat muuttamaan pois kotoaan kun lukio tai ammattikoulu sijaitsee toisella paikkakunnalla, sillä jokaisen opiskelijan vanhemmat eivät asu opiskelupaikkakunnalla.

Kelan tulkinta tilanteesta kirjoitettiin muutamia tunteja myöhemmin ja siihenkin ilmaantui heti ensimmäiseksi kommentiksi varma tieto siitä, että kyseisessä tapauksessa lukiolainen asuu vuokra-asunnossa (yksin*), joka on kirjoittajan mielestä kummallista, jos rahat ovat tiukassa.  Ellei kyse ole jopa samasta kommentoijasta, niin tässä kirjoittaja kertoo, että kyse on toisen polven hyvätuloisesta. Kun kirjoittajan perheessä on kuitenkin velvoitettu ottamaan opintolaina, niin todennäköisesti vanhemmat ovat olettaneet inflaation syövän opintolainasta suurimman osan, jolloin opintolainan ottamatta jättäminen olisi taloudellisesti typerää. Edellisestä voidaan tehdä olettamus, että kirjoittaja on todennäköisesti keski-ikäinen, sillä nuorempien aikana inflaatio ei ole merkittävästi syönyt lainapääoman arvoa kuten tapahtui vielä 1970-80 luvuilla (ilmaista lainaa arvopapereiden ostamiseen). Lisäksi pitää huomioida, että tällä vuosituhannella opiskelijoiden kesätyöpaikkojen saanti on merkittävästi vaikeutunut ja kirjoittajan tapaisia työpaikkoja on saanut lähinnä vanhempien tai sukulaisten omistamista yrityksistä.

Mielestäni nykynuorten tilannetta ei pitäisi erehtyä arvostelemaan menneiden vuosikymmenten perusteella tai yksittäisten henkilöiden taloudellisen tilanteen perusteella, koska se on täysin hyödytöntä. Nykyiset työmarkkinat ovat työnhakijan kannalta onnettomat, koska palkattomia töitä kyseleviä riittää jokaisen yrityksen ovelle jonoksi asti – myös niihin työpaikkoihin, joihin ennen palkattiin pääasiallisesti opiskelijoita.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005592199.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=2&utm_source=tf-other&share=baae5ec53f4a98173fc1ada4adaec70a

Ylläolevasta käy selväksi, että mikäli perhe saa toimeentulotukea, niin opiskelevalta lapselta ei edellytetä opintolainan nostamista ennen kuin hän täyttää 18 vuotta.

Edellinen on parannus ammattikoulussa opiskelevien osalta, mikäli tässä ei jäänyt tähdentämättä, että tämä tulkinta koskee vain lukiossa opiskelevia.

Lisäys 6.3.2018

Edelliseen kommenttiin liittyen: Toimeentulotuki on sellainen tuki, jossa kaikki saadut rahat otetaan laskelmassa huomioon, joten ei hyödytä pistää keräyksiä käyntiin ellei niillä ensin nollata taloudelle myönnettävää toimeentulotukea ja sen jälkeen kerätä vielä ne pojan opiskeluun tarvittavat rahat.

Aikoinaan hyvä joulumieli keräyksessä lahjoitetut rahat otettiin toimeentulotuessa tulona huomioon, jolloin lahjoitetut varat eivät hyödyntäneet köyhän joulua vaan keräysvarat valuivat sosiaalitoimen säästöiksi. Asiasta nousseen hälyn jälkeen näitä köyhille myönnettyjä rahoja ei enää huomioitu toimeentulotukilaskelmassa tulona vaan ne annettiin toimeentulotukea saavallekin lisärahana, jos niitä on annettu toimeentulotukea saaville, sillä sosiaalityöntekijät katsoivat ennen hälyn nousemista ettei köyhä tarvitse mitään lisärahaa jouluksi. Yleensä toimeentulotuessa kaikki tilillä näkyvät panot on laskettu tuloksi esim. poika oli laittanut äitinsä tilille 50 euroa syntymäpäiväkahvitusta varten ja sossu oli vähentänyt saman verran toimeentulotukea.

Kommentoijan mukaan toimeentulotuki on tarkoitettu tilanteisiin, jossa esim. pesukone hajoaa. Kommentoija lisäksi kirjoittaa, että ”ihmiset olettavat  tt-tuen olevan se, millä köyhät elävät”.

Toimeentulotukea myönnetään erittäin harvoin pesukoneen hankintaan ja pitää olla todella poikkeukselliset olosuhteet, että tukea pesukoneen hankintaan myönnetään edes lapsiperheelle. Toimeentulotukea myönnetään vain välttämättömiin elinkuluihin eli asumiskuluihin ja peruosaan, jolla katetaan lähes kaikki talouden normaalimenot ja kaikki ”ei välttämättömät” laskut – lisäosalla voidaan kattaa muita välttämättömiä menoja kuten esim. välttämätön sairauden hoito…

Pesukoneen hankintaan voi joissakin kunnissa saada sosiaalista luottoa, mutta tämä on takaisinmaksettavaa lainaa, joten jonkin tasoista takaisinmaksukykyä edellytetään.

Hyväosaiselle on hyvin tyypillistä poimia ongelmasta jokin yksittäinen asia esim. ryhdytään inttämään lukion kustannuksista, vaikka tässä on kyse pojan kaikista kustannuksista – opiskelusta aiheutuvat kustannukset, liikkuminen, vaatetus, ruoka, harrastukset ja pahimmillaan edellisten lisäksi tulevat vielä asumiskustannukset, vaikka asuu yhteistaloudessa äidin kanssa.

Alimmaisessa kommentissa TeeKivelä kertoo, kuinka toimeentulotuki todellisuudessa toimii. (Kannattaa huomioida, että kiristyneen ilmapiirin vuoksi nykyään köyhän ”saman kaltaiset salaiset tulot” voivat johtaa todennäköisemmin syytettyjen penkille kuin 1980-luvulla.)

Punaisella reunustetussa kommentissa nähdään jälleen kerran sossuna työskentelevän loputon ilkeys: Sosiaalityöntekijän palkalla yksihuoltajakin pystyy helposti maksamaan lapsensa opiskelut, joten on hiukan kyseenalaista kun hyvätuloisen lapsi vie köyhältä perheeltä mahdollisuuden kirjastokirjoihin – ei niitä kirjastokirjoja kaikille halukkaille riitä. Tietenkin hyvätuloisen lapsella on oikeus lainata kaikkia kirjaston kirjoja, mutta erittäin ilkeäksi tempuksi tuon tekee, kun sen lisäksi lähdetään köyhän nenän edestä viedyllä mahdollisuudella lätkimään köyhiä.

”Näin se vain on” -nimimerkki aloitti väitteen, että poika elää omassa vuokra-asunnossa ja sen jälkeen kaikki sisäistivät tuon olettamuksen, vaikka olisivat tekstin lukemalla pystyneet päättelemään, että todennäköisesti poika asuu äitinsä kanssa. Kovin oli ikeitä kommentteja ”yksin vuokralla asuvan pojan” tilanteeseen (esim. Kesän loppu), joten otin kuvakaappaukset  ”Näin se vain on” -nimimerkin muista kommenteista. Voi vain todeta, että yksi tietämätön saa paljon pahaa aikaiseksi. Niin, ne 1970- luvun pienemmät työttömyysluvut eivät johtuneet tuon ajan elinkustannuksiin nähden isommasta sosiaaliturvasta vaan siitä, että 1970-luvulla työpaikkoja oli saatavilla ja tuolloin vielä 6 vuoden kansakoulullakin vain käveltiin suoraan palkalliseksi työntekijäksi.

”Minulla on oikeuksia” -täti iskee jälleen köyhien kimppuun

Jo ennen virkaan astumistaan Elli Aaltonen kertoi häntä Kelan pääjohtajan työhön ajavista tavoitteista, jotka olivat hieman ristiriidassa Kelan roolin kanssa (https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/04/27/minulla-on-oikeuksia-mutta-tyottomilla-ei-ole/).

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005589536.html

Uusimmassa avautumisessa Elli Aaltonen ihmettelee, miksi palkkatyöstä ulkoistetuille työttömille myönnetään kuukaudesta toiseen toimeentulotukea ja vaatii keskustelua ”muista vaihtoehdoista”. Vaatimus on sikäli erikoinen, että huolimatta ”muiden mahdollisten vaihtoehtojen toteuttamisesta” palkkatyöhön kelpaamaton työtön tarvitsee edelleen rahaa elinkuluihin, jotka todennäköisesti vain maksettaisiin ”vaihtoehtoisina tukina ja/tai käsittelykorvauksina” edelleen Kelan kautta, mutta jälleen kerran aiheutuneiden lisäkulujen myötä euromäärältään veronmaksajille huomattavasti suurempina menoina kuin olisi pelkästään työttömille/köyhille maksettavat tuet.

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/onko-elli-aaltonen-nykyajan-robin-hood–kelan-paajohtaja-kysyy-voisiko-hyvatuloisten-lapsilisista-ja-elakkeista-tayttaa-koyhien-pussia-6.3.218437.e2eeb1c035

Elli on onnistunut syntymään ajalla, jolloin työttömyys oli varsin tuntematon käsite ja hänen hämmästyttävä uraputkensa on jatkunut julkisissa viroissa vuosikymmenestä toiseen. Viimeisimmän työpaikan Kelan pääjohtajana hän sai arvonnan tuloksena ja sen jälkeen yhteiskunta on maksanut miljoonia täysin ylimääräisiä menoja, joten tätin huoli köyhien elättämiseen menevistä veronmaksajien rahoista on hiukan kummallinen.

Mistä veronmaksajat ovat maksaneet miljoonia?

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201704252200110399_uu.shtml

Yllä olevassa jutussa mainitaan, että Kela valmistautui maksamaan 4,7 miljoonaa vahingonkorvauksia toimeentulotukipäätösten viivästymisistä, mutta oikeastaan kaikki maksetut rahat otettiin veronmaksajien kukkarosta – aivan kuten Kelan maksamat tuetkin otetaan. Toimeentulopäätöksien tekeminen ylitti laissa määritellyn enimmäisajan, jonka seurauksena köyhillä ei ollut varaa ostaa ruokaa tai lääkkeitä ja vuokranantajat joutuivat odottamaan vuokrarahojaan.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/217974-kela-kiistaa-pelkka-tukien-viivastys-ei-aiheuta-haatoa

Toimeentulotuen viivästymisen uhriksi ei joutunut vain työttömät, vaan myös pientä eläkettä saavat ihmiset joutuivat odottamaan toimeentulotukea, jolloin eläkeläisillä ei ollut rahaa ruokaa, lääkkeisiin tai laskujen maksamiseen. Eläkeläiset ry. nosti esille tukien viivästymisen vuoksi kasvavan häätöuhkan.

http://www.kela.fi/kuumat-perunat#Totu

Kela julisti, että Kelan viivästykset eivät aiheuta vuokrasopimuksen purkamista, vaikka tällaista ”lupausta” Kela ei voi antaa ja vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus, mikäli vuokranmaksu viivästyy toistuvasti. Huomionarvoista myös on, että Kelan kiireellinen käsittely ei pysäytä aloitettua häätöprosessia ja lopulta ”niitä kiireellisiä” hakemuksia taisi olla Kelassa useamman päivän jonon verran.

https://yle.fi/uutiset/3-8859797

Kela palkkasi satoja etuuskäsittelijöitä kunnista, jolloin toimeentulotukipäätösten lisäksi Kelassa ryhdyttiin tekemään kannustavaa sosiaalityötä, joka tarkoitti toimeentulotukipäätöksen kannalta tarpeettomia lisäselvityspyyntöjä eli ylimääräistä perustoimeentulotuen käsittelyyn liittymätöntä työtä, mutta tärkeintähän oli tukien maksatuksen viivästyminen ja kärsimyksen aiheuttaminen niiden ihmisten elämää, joiden oikeuden ”olla ja elää” Elli Aaltonen asettaa kyseenalaiseksi.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201702222200075319_uu.shtml

Kela taisi muutamaan otteeseen palkata lisää työntekijöitä – jakamaan veronmaksajien rahaa. Kela myös siirsi muita työntekijöitä purkamaan perustoimeentulotuen jonoja, jolloin muidenkin Kelan päätösten tekemiseen kului normaalia enemmän aikaa.

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/kelajoutui-luopumaan-yhden-luukun-ideasta/?shared=1745955-a2131b85-500

Kun köyhiä pidetään joka kuukausi löyhässä hirressä eikä tehdä useamman kuukauden päätöksiä, niin tästä aiheutuva ylimääräisten hakemusten käsittely lisää entisestään etuuskäsittelijöiden työmäärää ja pelkästään tehdyt ylityöt maksoivat veronmaksajille miljoonia.

Lisäksi kunnat ovat maksaneet enemmän harkinnanvaraista toimeentulotukea kuin koskaan aiemmin, koska Kelan perustoimeentulotukipäätökset viivästyivät ja ihmiset joutuivat täysin kohtuuttomiin tilanteisiin.

https://yle.fi/uutiset/3-10049747

Työttömyydestä loisivien tahojen ja Ellin kaltaisten vaatimuksesta kansanedustajat lisäävät yhä uusilla keinoilla työttömien kannustusta ottaa vastaan työpaikkoja, joita ei ole olemassa.

Palkkatyöläisten määrä lisääntyy kun ”köyhiä kannustetaan” eli suoremmin sanottuna kyykytetään, mutta se ei tuota yhteiskunnalle todellisia tuottavia työpaikkoja vaan veronmaksajat vain maksavat yhä enemmän kyykyttämispalveluista – eli yhä enemmän tuhlataan veronmaksajien rahaa täydelliseen järjettömyyteen.

https://yle.fi/uutiset/3-10089522

Aktiivimallin 4,65 %:n leikkaus työttömyyskorvauksiin aiheuttaa marginaalisesti merkittävän leikkauksen tukiin, joten sitä täytyy täydentää toimeentulotukea hakemalla tai hakemalla tykyvyttömyyseläkettä, jonka käsittelyn ajalta 4,65 %:n leikkausta ei tehdä. Edellinen tarkoittaa entistä enemmän tukihakemusten käsittelyä ja lisää veroeuroja tukihakemuskäsittelijöiden palkkojen maksuun, mutta tärkeintähän on pyrkimys pienentää köyhälle maksettavaa tukea ja se seikka, että köyhä ei saa elinkuluihin riittämätöntä tukea liian helposti.

Näin saavutetaan tilanne, että Kelassa on entistä enemmän työntekijöitä jakamassa veronmaksajien rahaa ja Kelan jakamien veroeurojen määrä vain kasvaa.

https://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/15-miljardin-euron-nainen-%E2%80%93-l%C3%A4pivalaisussa-elli-aaltonen

Jos Elli Aaltonen on todella huolissaan veronmaksajien rahoista, niin eikö ensimmäinen ja tärkein keino säästää veronmaksajien rahaa olisi tehdä se oma eroanomus?

Kuinka paljon veronmaksajien rahoja säästyisi, jos tuet myönnettäisiin elämäntilanteen perusteella ja lopetettaisiin kaikki veronmaksajille lisäkuluja aiheuttavat kyykytykset ja niihin liittyvät palkattomat työt, joiden myötä yhteiskunta vain menettää palkkatyöpaikkoja ja yhteiskunnan kuluihin osallistuvia veronmaksajia?

… siis…  jos ei huomioida köyhille aiheutettua kärsimystä maksettujen veroeurojen arvoisena tuloksena.

 

 

Helmikuulle vielä vähemmän tukea

Laitoin helmikuun toimeentulotukihakemuksen ajoissa ja sain jo päätöksen.

Kuten yläkuvasta näkyy, niin helmikuun asumistuki jätetään maksamatta tililleni, koska sillä kuitataan helmikuun perustoimeentulotukea.

Asumistuessa on vuositarkastus, mutta helmikuulle on merkitty maksettavaksi sama asumistuki kuin on aiemminkin myönnetty eli 312 euroa ja tämä on otettu helmikuun toimeentulotukilaskelmassa tulona huomioon. Edellinen siis tarkoittaa, että helmikuulle maksettava 312 euron asumistuki on ”tavallaan” huomioitu  toimeentulotukipäätöksessä 624 euron arvoisena tulona.

Kun asumistuki on otettu helmikuun laskelmassa tulona huomioon ja samainen asumistuki käytetään myönnettävän toimeentulotuen kuittaamiseen, niin vuokranmaksun jälkeen ei sitten paljoa syödä…

 

… paitsi, että kokemusperäisen tiedon perusteella osaan jo varautua tämän kaltaisen ”auttamisen” varalle ja säästössä on hieman rahaa.

Kelan hyvän joulun toivotus

Edelleen Kelan työntekijöillä on aikaa tehdä toimeentulotukipäätöksiä yhdelle kuukaudelle kerrallaan (Missään tapauksessa tukea ei olisi myönnetty ensi vuoden loppuun, mutta stressaavan elämäntilanteen vuoksi en aina ole riittävän huolellinen ja mahdollisuus hakea toimeentulotukea kuluvan kuukauden loppuun saakka kasvaa – siis ei tavallaan tule lainkaan hakeneeksi tukea tuleville kuukausille. Edellisen virheen välttämiseksi laitan hakemuksen aina vuoden loppuun saakka):

Hyvä puoli edellisessä päätöksessä olisi ettei nyt joulukuussa tarvitsisi säästää rahaa tammikuun vuokranmaksua varten – ellei seuraava uhka olisi jo helmikuussa. (Edellisellä taas ei olisi suurtakaan merkitystä, mutta menin ja ostin ainokaisen hajonneen nojatuolini tilalle uuden nojatuolin, joten kuukausien säästöt meni siihen hankintaan).

Ehkä kaikkein ärsyttävintä päätöksessä kuitenkin on ettei pyyntöäni maksusitoumuksen tekemättä jättämisistä noudatettu.  Maksusitoumuksen käytännön toiminnasta olen kirjoittanut aiemmin: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/02/04/maksusitoumus-pyytamatta/

 

Toimintaohjeet helmikuun 2018 toimeentulotukihakemusta varten:

Poikkeuksellisesti jatko-ohjeissa ei pyydetä tiliotetta, joka sitten tarkoittaa kahta mahdollista vaihtoehtoa: 1. kun lain mukaan päätös pitäisi tehdä, niin lähetetään lisäselvityspyyntö tiliotteista, joka tietenkin tarkoittaa toimeentulotuen maksatuksen viivästymistä tai 2. yrittävät laskea aiemmin toimitetuilla tiliotteilla näkyvät säästöt toimeentulotukea vähentäväksi varallisuudeksi (https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/11/18/kelaan-voi-luottaa/).

Päätöksessä uhataan tuttuun tapaan koko hakemuksen hylkäämisellä tai käsittelyn viivästymisellä, vaikka lain mukaan oikeus toimeentulotukeen muodostuu taloudellisen tilanteen perusteella ja taloudellinen tilanne todistetaan asiakirjoilla. Lain mukaan koko toimeentulotukihakemusta ei voida hylätä sen perusteella ettei toimita toimeentulotuen myöntämisen kannalta tarpeettomia ”kannustavia selvityksiä”( https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2015/08/03/selvitys-tyonhausta-toimeentulotukea-haettaessa/). Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa laissa mainittujen ehtojen täyttyessä. (Alle 293 euroa kuukauden elinkuluihin on lähinnä elossa kituuttamiseen riittävä summa, mutta se ei vaaranna oikeutta jakavien tuomarien mielestä ihmisarvoista elämää, vaikka THL on todennut vuoden 2013* välttämättömien elinkulujen kattamiseen tarvittavan 669 euroa kuukaudessa – siis yksinelävällä henkilöllä asumiskustannusten lisäksi https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005461925.html * muistaakseni alkuperäisessä lähteessä mainitaan taulukon tietojen olevan vuodelta 2013).

 

Aikaisempien oikeusratkaisujen ja laillisuusvalvojien kannanottojen perusteella tilanne on selvä, mutta koskaan ei voi olla varma… 

.. ei siis mitään uutta tai ihmeellistä, mutta olisi voinut näin joulun alla jättää väliin.

 

Aikaisemmin löytyi laillisuusvalvojan päätös ettei tiliotteen toimittamatta jättäminen ollut peruste koko toimeentulotukihakemuksen hylkäämiseen, mutta köyhiin kohdistunut vihan lietsonta on tehnyt tehtävänsä ja hallinto-oikeuden tuomarit ovat jo todenneet , että tiliotteen toimittamatta jättäminen oikeuttaa hylkäämään koko toimeentulotukihakemuksen. Kun hyväksytään avoimesti viranhaltijoiden asiaton käyttäytyminen, niin pitäisi suoda myös köyhälle oikeus suojella omaa yksityiselämää edes  siinä mittakaavassa kuin köyhällä on ”varaa elää”.