Oikeuskäytännön valituksia ehkäisevässä toiminnassa parantamisen varaa

Olen aikaisemminkin tässä blogissa ihmetellyt, miksi toimeentulotuen hakijan kannalta hyödyllisiä laillisuusvalvojien kannanottoja tai hallinto-oikeuksien ratkaisuja ei ole viime vuosina juurikaan julkaistu netissä. Luulisi, että tiedon lisääntyessä ihmiset osaavat tehdä lain vastaisista päätöksistä enemmän valituksia, joten edellisen perusteella on hieman hämmentävää ettei viime vuosina ole kuitenkaan merkittävissä määrin julkaistu uusia oikaisuratkaisuja tai laillisuusvalvojien kannanottoja.

Netistä löytyvän tiedon perusteella sähkölaskun kohtuullistamisesta löytyy Turun hallinto-oikeuden ratkaisu: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14876525/hallinto–oikeuden-paatoksien-kesto!

Netistä löytyy myös tieto Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin päätöksestä 11.6.2015 Dnro 1955/4/14 , jossa otetaan kantaa toimeentulotuen maksatuksen viivästymiseen: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14838290/koska-kela-alkaa-maksamaan-korvauksia , jonka päätösnumeron perusteella päätöstä ei löydy oikeusasiamiehen julkaistujen ratkaisujen joukosta.

Aika ajoin netin keskustelupalstoilla törmää hyödyllisiin tietoihin, joiden perusteella saa tietoa laillisuusvalvojien ja hallinto-oikeuksien tekemistä päätöksistä. Miksi tieto pitää hankkia epävirallisista lähteistä, kun samaan aikaan viranomaiset julkaisevat päätöksiä netissä?

Jos viranomaiset julkaisisivat päätöksien keskeiset sisällöt netissä, niin toimeentulotukea hakiessa voisi jo oikaisuvaatimuksen laatimisessa laittaa liitteeksi asiaan liittyvän päätöksen, jolloin valittamistarve hallinto-oikeuteen vähenisi.

Kun päätöksiä ei julkaista, niin joudutaan tekemään valituksia tarpeettoman puutteellisilla perusteluilla ja hallinto-oikeuksistakin tulee oikaisuvaatimuskäsittelyn kaltaisia kumileimasimia, jolloin varsinainen oikeudellinen arviointi tehdään vasta Korkeimmassa hallinto-oikeudessa, jos valituslupa myönnetään.

Miksi toimeentulotukihakemuksen käsittelyn viivästymisestä löytyy lukuisia päätöksiä, mutta uutta tietoa lain tulkinnoista löytyy vain epävirallisista lähteistä?

Kela ei voi tarkistaa…?

http://www.ess.fi/Mielipide/art2367632

Pidän todennäköisenä, että sosiaalipolitiikan professorin tarkoituksena on herättää keskustelua, onko kotona asuva nuori toimeentulotuen todellinen tarvitsija.

Aikaisemminhan ammattikoululaiset joutuivat nostamaan opintolainan ennen kuin heille myönnettiin toimeentulotukea ja lukiolaisten kohdalla opintolainan nostamista ei vaadittu, koska kyse ei ollut ammattiin valmistumisesta vaan yleissivistävästä koulutuksesta.

Mielipiteessä esitetään ettei Kela voi tarkistaa  todellisuudessa mitään muuta varallisuutta kuin mikä näkyy verotiedoissa. Edellisestä huolimatta kannattaa muistaa, että väärien tietojen antaminen toimeentulotukihakemuksen yhteydessä saattaa johtaa seuraamuksiin.

Heikki Hiilamon mielipidekirjoituksen voisi ymmärtää myös siten ettei Kela voi tarkistaa ilmoittamattomia pankkitilejä, mutta löytyy mahdollisuus pyytää hallinto-oikeudelta lupaa pankkitietojen tarkastamiseen. Tietoa voisi kuitenkin hyödyntää siten, että ei ilmoita toimeentulotukea hakiessa säästö- tai asuntosäästötilejä ja kiinnijäämisen riski on ainoastaan siinä tapauksessa, että tehdään lupapyyntö hallinto-oikeudelle.

Olen aiemminkin tiedostanut edelliseen sisältyvän epäkohdan, sillä sosiaalivirkailijoilla on ollut oikeus käyttää harkintaa tehdessään toimeentulotukipäätöksiä. Jollekin on voitu myöntää lyhytaikaisen tulottomuuden perusteella kaikki, mitä hakija on ”kehdannut pyytää”. Toisilta on evätty se lain mukainen minimitoimeentulotukikin ja pahimmillaan, jopa se valituskelpoinen kielteinen päätöskin on jätetty antamatta.

Toimeentulotukea hakiessa pitää esittää tiliotteet kaksi kuukautta aiemmalta ajalta, verotiedot, …jne. ja yhdenvertaisuuden perusteella kaikkien kohdalla pitäisi toimia samoin, mutta köyhän kohdalla voidaan tietenkin vaatia takautuvasti selvitystä useiden vuosien ajalta ennen kuin toimeentulotukea myönnetään.

… eli ellei ole syntynyt johonkin suomen mahtisukuun, niin toimeentulotukea hakiessa kannattaa ilmoittaa rehellisesti kaikki oikeat tiedot.

”Kela ei maksa toimeentulotukea kotona asuville täysi-ikäisille” -päätöksistä kannattaa tehdä oikaisuvaatimukset ja valitukset hallinto-oikeuteen. Perusteluissa kannattaa käyttää hyväksi hallinto-oikeuksien päätöksiä, joiden mukaan vanhemmalla ei ole oikeutta saada toimeentulotukea samassa taloudessa asuvan täysi-ikäisen lapsen asumiskustannuksiin. Tietenkään toimeentulotuen hakijan tiliotteelta ei silloin saa löytyä tilillepanoja, sillä ne kaikki lasketaan tuloksi ellei pysty luotettavasti todistamaan tiliotteella näkyvää panoa takaisinmaksettavaksi lainaksi.

Päivitys 9.5.2017

http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/517677-hakevatko-rikkaiden-lapset-helppoa-rahaa-toimeentulotuesta-nain-kela-vastaa

Mielestäni kaikki ovat yhdenvertaisesti oikeutettuja saamaan toimeentulotukea.

Täytyy muistaa, että nykyinen työttömien kannustaminen on lähtöisin parempituloisten ajatusmaailmasta ja samalla ideologilla he kasvattavat omia lapsiaan. Eräs hyvätuloinen järjesti 18 vuotta täyttäneelle lukiolaiselle oman asunnon ja totesi, että hänen elatusvelvollisuutensa päättyi siihen. Niissä tilanteissa, missä köyhä tai keskituloinen perhe yrittää avustaa omia lapsiaan, niin rikas ”kannustaa” itsenäiseen toimeentuloon – eli apua ei omalle jälkikasvulle tipu. Eli aikaisempi tulkinta, jossa hyvätuloiseen perheeseen syntynyt opiskelija sai vähemmän opintotukea ja lainaa kuin köyhään perheeseen syntynyt oli epäoikeudenmukaista, koska kaikki rikkaat eivät auta opiskelemaan lähteviä lapsiaan taloudellisesti, jotenminkään tuen myöntäminen ei voi perustua tämä kaltaiseen perusolettamukseen.

 

Olen tainnut aiemmin mainita blogissa, että aikoinaan opiskelijoilla ei ollut velvollisuutta nostaa opintolainaa vaan he saattoivat hakea toimeentulotukea. Vasta siinä vaiheessa, kun tämä lain porsaanreikä levisi köyhempienkin tietoon ja yhä useampi kieltäytyi opintolainan ottamisesta, niin lakia muutettiin siten ettei toimeentulotukea saanut ilman toimeentulolaskelmaan huomioitua opintolainaa. – Toisin sanoen osa työttömiä parjaavista hyvätuloisista on nostanut opiskeluiden ajalla toimeentulotukea, vaikka väittävätkin etteivät ole koskaan saaneet yhteiskunnalta mitään tukia ja tiukasti väittävät aina maksaneensa aina kaikki omat kulunsa (edellinen ei olle suomessa mahdollista pelkästään koulu- ja opiskelujärjestelmän vuoksi).

Päättäjille vain 750 euroa kuukaudessa ja kaikki muut edut pois

Kun päättäjille maksettaisiin ainoastaan 750 euron palkkio kuukaudessa ilman mitään lisäosia, niin alkaisi päätöksiin löytyä muitakin ratkaisuvaihtoehtoja kuin työttömän tukien pienentäminen. Voisi tulla mieleen sellainenkin kumma vaihtoehto, että työnantajan pitää maksaa työntekijälleen sellaista palkkaa, jolla suomessa voi hankkia kohtuullisen elintason.

Päättäjillä on kovat paineet pienentää toimeentulotukea, koska yhä useammin työnhakijat kieltäytyvät tekemästä kokopäivätyötä toimeentulotukiminimin mukaisella sosiaalituella tai toimeentulotukiminimin alittavalla palkalla.

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3707703-kommentti-hallitus-leikkaamassa-toimeentulotukea-puolivaliriihessa

Edellisessä uutisessa nähdään kuinka tavallinen kansanosa saadaan harhautettua uskomaan ”tuilla elämisen autuus ja yltäkylläisyys”.

Vuosina 1998 – 2006 oli asumismenoissa 7 %:n omavastuuosuus, joten vuokrasta hyväksyttiin toimeentulotukilaskelmassa menoksi 93 %:n osuus. Uutisessa mainitaan, että omavastuu kompensoitiin hyvinkin samansuuruisella asumistuen korotuksella, joka on harhaanjohtava väite. Toimeentulotukilaskelmassa asumistuki otetaan aina täysimääräisesti tulona huomioon, joka tarkoittaa tuen saajalle täsmälleen samaa kuukausittaista rahasummaa, vaikka asumistuki olisi 0 euroa tai 80 %:ia vuokran määrästä.

Ja ihan järjellä ajateltuna, miksi alennettaisiin myönnettävää toimeentulotukea asumismenojen omavastuuosuudella ja sama säästö korvattaisiin korotetulla asumistuella.

Tässä voidaan tietenkin kikkailla prosenteilla: Kun 500 euron vuokrasta jätetään huomiomatta menona 7 %:n omavastuosuus se tarkoittaa 35 euroa vähemmän myönnettävää tukea. Mikäli samaan aikaan asumistukea korotetaan 7 %:lla, niin se tarkoittaisi tuen korotusta noin 21 eurolla, jolloin saataisiin päättäjien laskuopilla 14 euron säästö kuukaudessa ja samaan aikaan voidaan antaa suurelle yleisölle vaikutelma ettei köyhän tukia laskettu lainkaan – toista laskettiin 7 %:ia ja toista nostettiin 7 %:ia. Todellisuudessa kuitenkin säästettäisiin tuo 35 euroa, koska sen verran vähemmän tukea köyhä saisi kuukauden elämiseen.

Kun myönnetään toimeentulotukea, niin muita tukia ei ”lisätä toimeentulotuen päälle” vaan laskelman mukainen miniminormi pysyy täsmälleen samana.

Vuokran omavastuuosuus voitiin kuitenkin toimeentulotukea myönnettäessä kompensoida pärstäkertoimeen perustuvalla lisätuella. Kyseessä on aivan sama viranhaltijalle suotu oikeus käyttää omaa harkintaa, kuin kahdessa samankaltaisessa tilanteessa, jossa yhdelle toimeentulotuen hakijalle myönnetään täysi perusosa ja toisten kohdalla perusosaa alennetaan 20 tai 40 prosenttia (tämä on sitä lain mukaista yhdenvertaista kohtelua!).

Jos toimeentulotukimenoja ryhdytään laskemaan vuokran omavastuusosuudella, niin se tarkoittaa käytännössä perustoimeentulotuen alentamista täsmälleen samalla summalla kuin omavastuuosuus on vuokrasta.

Esimerkiksi 500 euron kuukausivuokran perusteella 10 %:n omavastuu tarkoittaisi tuen pienentämistä 50 eurolla, joka tarkoittaa..

…että yksinasuvalla täyttä perusosaa saavalla jäisi asumismenojen jälkeen 437,89 euroa kuukaudessa elämiseen.

…että yksinasuvalla 20 %:lla alennettua  perusosaa saavalla jäisi asumismenojen jälkeen 340,31 euroa kuukaudessa elämiseen.

…että yksinasuvalla 40 %:lla alennettua peruosaa saavalla jäisi asumismenojen jälkeen 242,73 euroa kuukaudessa elämiseen.

Kun kuukausivuokra kasvaa, niin kasvaa omavastuuosuuskin, mikäli siis omavastuuosuus määriteltäisiin jälleen kerran prosentteina vuokran kokonaismäärästä.

….

Erikoista on, että suomen hintatasoon nähden liian alhaisella toimeentulotuella tulevat erittäin hyvin toimeen vain ne henkilöt, jotka nostavat itse kymmenkertaisia kuukausituloja.

Työttömän selittelyvelvollisuus

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/hao/2008/oulun_hao20080262

Yleensä työttömältä vaaditaan selvityksiä työllistymis-suunnitelmistaan ja esittämään todisteita työnhaun aktiivisuudesta. Ylläolevasta päätöksestä käy selväksi ettei toimeentulotuen perusosan alentamisen perusteena voida käyttää sitä, että työtön kieltäytyy antamasta (riittävää tai mitään) selvitystä näihin niin sanottuihin ”työnhakuun liittyviin kannustaviin lisäselvityspyyntöihin”.

Laissa lukee selkeästi, että perusosaa voidaan alentaa kaksi kuukautta kieltäytymistä tai laiminlyöntiä seuraavan kuukauden ajalta, jolloin samalla kieltäytymisellä tai laiminlyönnillä ei voida perustella seuraavien kuukausien perusosan alentamista. Löytyy hallinto-oikeuden päätös, jonka mukaan perusosan alentamista voidaan ketjuttaa kuukaudesta toiseen, mikäli tapahtuu uusi kieltäytyminen tai laiminlyönti (tämä päätös ei kuitenkaan kestä perusoikeusmyönteistä tulkintaa, joten perusosan alentamisen ketjuttamisesta kannattaa tehdä valituksia ainakin KHO:n asti).

Lain mukaan työttömän on perusosan alentamisen uhalla osallistuttava erilaisten suunnitelmien laatimiseen, mutta tämä ei tarkoita, että työttömän olisi hyväksyttävä suunnitelmaan sellaisia toimenpiteitä, jotka työtön katsoon hyödyttömiksi oman työllistymisen kannalta.

Toimeentulotuen perusosan alentaminen voidaan tehdä kun  työtön kieltäytyy yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä.

Toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa myös sen perusteella, että työtön kieltäytyy sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa  (tätä tulkitaan siten, että mistä tahansa työvoimapalvelusta kieltäytyminen oikeuttaa toimeentulotuen perusosan alentamiseen, koska oikeus työttömyyskorvaukseen katsotaan turvaavan toimeentulon – tästä näkemyksestä pitäisi tehdä valituksia KHO:n siten, että toimeentulolla tarkoitettaisiin palkkatuloa eikä nykyisen kaltaista ”kauppatavarana” olemista. Nykyään pidetään selviönä, että työttömän pitää osallistua verovaroilla järjestettyyn palveluun, jonka tavoitteena on yhä useammin työttömän päivähoito tai palkattoman työn teko, jotka eivät johda palkkatyöhön eli maksettavien työttömyyskorvausten lisäksi käytetään verovaroja työttömän kyykyttämiseen).

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412

 

Kela hylkää toimeentulotukihakemuksia yhä enemmän

https://www.google.fi/search?q=n%C3%A4in+kela+on+k%C3%A4sitellyt+perustoimeentulotuen+hakemuksia&client=firefox-b&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjQ3YnSkI3TAhWpa5oKHQmbB1EQ_AUICSgC&biw=1920&bih=940#imgrc=HoZpBnUQk7aQJM:

Yläkuvassa löytyy mielenkiintoinen tulos toimeentulotukihakemusten keskimääräisestä käsittelyajasta, joka on luultavasti saatu siten, että vastaanotettuun toimeentulotukihakemukseen vastataan ”millä tahansa” -lisäselvityspyynnöllä, jossa lisäselvitysten toimittamiselle annetaan riittävästi aikaa. Määräajan päättymisen jälkeen alkaa uusi 7 arkipäivän käsittelyaika, joten useita viikkojakin kestävä päätös kirjataan tehdyksi muutamassa työpäivässä.

Laillisuusvalvojan pitäisi selvittää kaikkien Kelan lähettämien lisäselvityspyyntöjen sisällöt ja tarkastella 1. lisäselvityksien tarpeellisuutta toimeentulotukilaskelman tekemisessä, 2. pyydetääkö lisäselvityksellä tietoa, joka on jo toimitettu tai pyydetty, 3. kuinka nopeasti päätös on tehty lisäselvitysten toimittamisen jälkeen… 58.  täysin asiattomien lisäselvityspyyntöjen sisältö ja määrä.

Laillisuusvalvojan pitäisi myös selvittää kaikkien Kelan hylkäämien toimeentulotukihakemusten perustelut: Hylätäänkö toimeentulotukihakemuksia myös silloin kuin toimeentulotuki pitäisi myöntää toimitettujen asiakirjojen perusteella.

Luonnollisesti laillisuusvalvojalla ei riitä työaikaa näin laajaan tehtävään, mutta minä olisin valmis kuukausipalkalla poimimaan räikeimpiä tapauksia kaikkien päätösten joukosta, jonka jälkeen laillisuusvalvoja voisi tutkia poimittujen päätösten lainmukaisuuden. Mikäli kyseinen työtehtävä perustettaisiinkin, niin tuskin minua kuitenkaan valittaisiin , sillä kyseiseen työtehtävään olisi perustellumpaan palkata oikeustiedettä opiskelevia, mutta valitettavasti heiltä ei löydy tarvittavaa motiivia tai ymmärrystä päätösten vaikutuksesta köyhän elämään, jolloin katsotaan muutamien kuukausien viipellä myönnetyn toimeentulotuen hyvittävän/kumoavan kaikki tapahtuneet lainvastaisuudet.

http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3697777-hylattyjen-toimeentulotukihakemusten-maara-on-kovassa-kasvussa

aiemmin…

Kun toimeentiulotukea ei myönnetä, niin se tarkoittaa ettei vuokranmaskuun ole riittävästi rahaa, vaikka saisi asumistukea noin puoleen vuokrasummasta. Jos työtön saa työmarkkinatukea ja asumistukea, niin usein nämä tuet yhdessä riittävät kohtuulliseen vuokraan.  Edellisen perusteella voidaankin ”köyhät kyykkyyn” -aatteella päätellä ettei pelkästään toimeentulotuen viipyminen aiheuta häätöä, koska suomessa näyttäisi olevan täysin hyväksytty näkemys ettei kuukausipalkkaa saamattoman tarvitse syödä (edes palkatonta työtä tehdessä).

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/217974-kela-kiistaa-pelkka-tukien-viivastys-ei-aiheuta-haatoa

http://www.kela.fi/kuumat-perunat#Totu

Minua ei ole koskaan häädetty asunnosta, mutta tiedän silti ettei aloitettua vuokrasopimuksen purkuprosessia heppoisin perustein keskeytetä, koska vuokranantajan näkökulmasta on erittäin todennäköistä, että samaisen henkilön vuokranmaksuongelmat jatkuvat tulevaisuudessakin, jolloin mahdollisimman nopea vuokrasuhteen lopettaminen todennäköisesti minimoin aiheutuneen vuokratappion ja aiheutetun vahingon asunnolle. Kun vuokralaista ollaan jo häätämässä, niin on vuokranantajan kannalta ihan yksi lysti, vaikka Kela todellakin käsittelisi lupauksensa mukaisesti häädettävän ihmisen kuukauden toimeentulotukihakemuksen yhdessä työpäivässä.

Kun Kela koko ajan vain parantaa hakemusten hylkäysprosenttia, niin väistämättä se voi vain tarkoittaa lain vastaisia päätöksiä ja toimeentulotuen hakijalle aiheutettua kohtuutonta taloudellista tilannetta, joka voi jatkua useita kuukausia.

Miten Kela voisi korjata ongelmia kun epäkohtien korjaamisen sijaan keskitytään peittelemään ja vähättelemään todellista tilannetta?

Kelalle on siirretty perustoimeentulotuen myöntäminen, joka tapahtuu asiakirjoilla todistettavien tulojen ja hyväksyttyjen menojen perusteella, jolloin Kelan omavalintaiset työaikaa vaativat  ”hakijan tilanteen selvitykset” menevät toimintavallan ulkopuolelle.

Toimeentulotuki ja ensisijaisten etuuksien päätöksien odottelu

http://yle.fi/uutiset/3-9501058?origin=rss

Aiemmin Saku kirjoitti, että näin toimitaan ja minä yritin vängätä vastaan, sillä pitäähän rahattomalle myöntää tukea elinkustannuksiin taloudellisen tilanteen mukaan, vaikka joskus tulevaisuudessa saa kyseiselle ajalle takautuvasti maksettavaa tukea: http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2017/03/06/kurjaliston-paluu/#comment-41861 . Rahaton siis hakee toimeentulotukea, mutta päätöstä ei anneta ennen kuin saadaan ensisijaisten etuuksien päätökset, johon voi mennä kuukausia. Päätöksestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta, koska valituskelpoista päätöstä ei anneta.

Seuraavan päätöksen avulla voi yrittää saada päätöstä toimeentulotukihakemukseen, koska ensisijaisten päätöksien odottaminen voi johtaa kohtuuttomaan taloudelliseen tilanteeseen ja ensisijaisten etuuksien päätöksien viivästyminen itsestä riippumattomista syistä pitäisi olla hyväksyttävä syy tehdä päätös käytettävissä olevien tietojen pohjalta viivytyksettä. Kannttaa kuitenkin laittaa mukaan myös yksi tai kaikki kolme alla olevaa päätöstä ettei saisi hylkäävää päätöstä.

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2014/20142194

(https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/02/18/lisaselvityspyynnon-yksilointi-ja-paatos/ )

Kun tarvitsee toimeentulotukea ja ryhdytään odottelemaan toimeentulotukeen nähden ensisijaisten etuuksien päätöksiä, niin kannattaa lähettää kiirehtimisviestiä Kelaan, johon laittaa liitteeksi seuraavat päätökset ja korostaa, että toimeentulotuki on myönnettävä hakemisajankohdan olemassa olevien taloudellisten olosuhteiden perusteella:

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/lyhyet/2001/200101344?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=1344

http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2001/200101481?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=1481

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/eoar3000.sh?HAKUSANA=3109%2F4%2F10

 

 

 

Toimeentulotuki ennakkona

https://murobbs.muropaketti.com/threads/sossunluukulle-matka-kaey.659558/page-173

Löysin yläpuolella olevasta linkistä outoa tietoa. Ulkopuolisena en voi kommentoida kyseiseen ketjuun…

Jos henkilö saa toimeentulotukea maaliskuulle ja päätökseen tehdään takaisinperintäpäätös, niin myöhemmin peritään maaliskuulle maksetut työmarkkinatuet siten, että kyseisen kuukauden päiville maksetut työmarkkinatuet peritään kelalle, vaikka ne maksettaisiin kuukausia myöhemmin. Edellinen tarkoittaa sitä, että esim. 20 päivän maksetuista työmarkkinatuista saa periä vain sen osan, joka on maksettu maaliskuun työttömyyspäivien perusteella. Maksatuksen viivyttely ei muuta tilannetta. Mikäli myös huhtikuussa syntyy sama tilanne, niin silloin myös huhtikuulle maksetut työmarkkinatuet voidaan periä takaisin, jos päätökseen on kirjattu takaisinperintäpäätös.

Kun tuossa mainitaan ”maksetaan ennakkona odotettavissa olevaa etuutta vastaan”, niin saa vaikutelman ettei työmarkkinatukea peritä takaisin vaan aikanaan tilille kolahtava työmarkkinatuki lasketaan tuloksi. Samaan viittaa henkilön saama vastaus, että takautuvasti maksettava työmarkkinatuki on tuloa maksuajankohtana. Tuolloin kuitenkin kannattaa huomioida ettei työmarkkinatuki ole sellaista tuloa, jota voisi jaksottaa kahden kuukauden päähän, jolloin oikein otollisessa tilanteessa se tilille kolahtava työmarkkinatuki voi olla puhtaasti lisärahaa. Otollinen tilanne voi muodostua esim, silloin kun saa toimeentulopäätöksen kahdelle tai useammalle kuukaudelle ja samoihin aikoihin tilille kolahtaa työmarkkinatuki – jo myönnettyä toimeentulotukea ei voida perua ja ilman takaisinperintäpäätöstä työmarkkinatukea ei voida periä Kelalle ja yli kahden kuukauden päähän työmarkkinatukea ei saa jaksottaa. …. Tosin sana ennakkona voi antaa oikeuden huomioida myöhemmin maksettavat työmarkkinatuet seuraavien kuukausien laskelmissa tuloina, mutta olettaen, että seuraavaa toimeentulotukipäätöstä tekevä etuuskäsittelijä huomaa aiemmalta ajalta jaksotettavat työmarkkinatuet.