Työttömät eivät olekaan alkoholisteja vaan mielisairaita

Työterveydenhuollon erikoislääkäri Raija Kerätär on tehnyt tutkimuksen, jossa on tutkittu 1512 TYPpiin ohjattua pitkäaikaistyötöntä. Työttömien työkykyä on luokiteltu uuden testaustavan perusteella, jossa on hyödynnetty ”uutta monialaista tapaa arvioida työkykyä”.

Asiaan liittyvää tietoa löytyy tuolta: Pitkäaikasityöttömien työkyvyn arviointi ja Työttömien työkyky. Tutkimuksesta löytyy useita lehtijuttuja mm. Kolmasosa työttömistä on työkyvyttömiä.

Työttömän mahdollisuudet:

kevätär 1

Täytyy myöntää etten ymmärrä yllä olevan kaavion numeroarvoja, 4+185+77 ei ole 225 ja 2% + 82% ? 34 % on 118 % ei 100 % – taulukossa taitaa olla ”suosituksia 1,27/asiakas”(?). Olisiko taulukon tiedoista tulkittavissa, että 85 % suostui tekemään palkattomia töitä ja 15 % työttömistä tutkittiin tarkemmin, joista 4 henkilöä todettiin työkykyiseksi ja ohjattiin palkattomaan työhön. (Oletan, että TYPin työpaikat ovat lähinnä palkattomia työpaikkoja, vaikka minulla ei ole asiasta 100 %:sta tietoa – virheellisen käsityksen saa korjata).

Seuraavassa on eriteltynä, 225 palkattomaan työhön sijoittumattoman pitkäaikaistyöttömän todetut sairaudet:

kerätär 2

78 henkilöltä löytyi sairaus ja 147 henkilö todettiin mielisairaiksi. Täytyy sanoa, että TYPpiin ohjatuilla työttömillä on armottomat vaihtoehdot: 1. Suostu palkattomaan työhön tai 2. julistetaan mielisairaaksi ja diagnoosilta pelastuu, mikäli löytyy muu diagnosoitu sairaus.

 

Lehtiuutisen mukaan Raija Kerätär havaitsi tutkimuksessaan, että eräs osasyy pitkäaikaikaistyöttömien työkyvyn heikkenemiselle on terveydenhuollon kapea-alainen, sairauskeskeinen näkökulma.

Kun puhutaan työkyvyn heikkenemisestä, niin luulisi kyse olevan työntekoa haittaavasta sairaudesta, fyysisestä tai psyykkisestä, jotka ovat siis todennettavissa sairauskeskeisesti.

Tutkimuksen mukaan pitkäaikaistyöttömillä on usein monimuotoisia ongelmia, joihin liittyy monessa tapauksessa mielenterveyden ja oppimiskyvyn häiriöitä.

Mitä ovat ne työkykyyn vaikuttavat monimuotoiset ongelmat?

Kun puhutaan työkykyyn vaikuttavasta mielenterveyden häiriöstä, luulisi diagnoosin perustuvan psykiatrin diagnoosiin. Pitää muistaa, että mielenterveydellisiä häiriöitä esiintyy myös työelämässä olevilla, joten mielenterveyshäiriö ei välttämättä tarkoita työkyvyttömyyttä.

Mitä tulee oppimishäiriöihin, niin ei pidä unohtaa, että useat menestyneet yrittäjät ja kuninkaalliset ovat julkisesti kertoneet kärsineensä tai yhä kärsivän erilaisista oppimishäiriöistä. Yleensä oppimiskyvyn häiriöt vaikuttavat enemmänkin ammatin valintaan kuin varsinaiseen työkyvyttömyyteen.

Raija Kerättären mukaan työttömän tilanteesta saataisiin kattava kuva, kun eri viranomaisten hallussa olevaa asiakastietoa ja asiakkaan omia näkemyksiä hyödynnetään nykyistä paremmin.

Raija Kerättären tutkimus taitanee perustua siis lähinnä ”monialaiseen” eli useamman ammattialan edustajien päätelmiin.

Olen aiemmin kirjoittanut yhdestä tietooni tulleesta merkinnästä, joka löytyy työministeriön rekisterissä: Käyttäytyy aggressiivisesti. Saattaa olla, että työvoimavirkailijat ovat tehneet muitakin herjaavia merkintöjä, joita voisi hyödyntää Raija Kerättären monialaisessa tavassa luokitella minut.

Olen saanut haltuuni osan sosiaalityöntekijän tekemistä merkinnöistä ja mielestäni ne kertovat enemmän sosiaalityöntekijän mielentilasta kuin minun mielenterveydestä tai kyvystä tehdä työtä. Yksi viittaus sosiaalityöntekijän tekemästä merkinnästä löytyy tuolta: Ei luota (ihmisiin). (Muille työttömille opiksi: Nykyinen tilanteeni on seurausta siitä, että olen virheellisesti luottanut työvoimavirkailijoiden ja sosiaalityöntekijöiden toimivan asiallisesti ja lain mukaisesti. Älkää luottako vaan ottakaa itse selvää. Valitettavasti mennyttä ei voi korjata myöhemmin elämässä opittua hyödyntäen).

Minulla on erittäin huonoja kokemuksia siitä, kuinka TE-toimistossa ja sosiaalitoimessa huomioidaan asiakkaan näkemys, joten pidän Raija Kerättären asiakkaan omien näkemysten hyödyntämistä muodollisena ja lähinnä pakollisena lisäyksenä. Itse asiassa minusta vaikuttaisi siltä, että tämä uusi monialainen tapa arvioida työkykyä perustuu nimenomaan tarpeeseen ohittaa asiakkaan oma näkemys ja avuksi otetaan muiden ihmiset  ”päiväkirjamerkinnät”. Luultavasti muiden merkintöjen hyödyllisyys perustuu virheelliselle oletukselle, että viranomaisen tekemät päiväkirjamerkinnät ovat aina asiallisia. Minä tiedän oma kokemuksen perusteella, että tehdään tarkoitushakuisesti herjaavia merkintöjä, joiden ilmeisin tavoite on saadaan työkaluja/lyöntivälineitä vastaisen varalle tai pyrkimys vaikuttaa negatiivisesti seuraavan viranhaltijan suhtautumiseen työtöntä kohtaan.

Raija Kerätär päättyy tulokseen, että

  1. Suunnattukkaan terveystarkastus ei ole riittävä tunnistamaan työttömien työkykyä haittaavia sairauksia.
  2. Hankkeen aikana kehitetty monialainen työ- ja toimintakyvyn arviointimalli osoittautui toimivaksi.
  3. Pitkään työttömänä olleiden osallisuuden kohentuminen on tärkeä edellytys ammatillisten urien tai työkykyisyyden etenemiselle
  4.  Työllistämishankkeissa tulisi työn tarjoamisen lisäksi haketoimijoilla olla vahva ohjaus- ja kuntoutusosaaminen

 

1.Työtöntä ei siis voi lähettää terveystarkastukseen, josta saataisiin pienellä suuntauksella toivottu oppimis- tai mielenterveysdiagnoosi?

2.Monialainen työ- ja toimintakyvyn arviointimalli osoittautui toimivaksi, koska mielisairauteen liittyvät oireet ja häiriökäyttäytyminen oli todettavissa työministerin tai sosiaalitoimiston asiakasmerkinnöistä?

Tiedättekö kuinka pahasti työkkärin täti suuttuu, kun työvoimatoimistosta hakee toiselle paikkakunnalla tapahtuvaan työpaikkahaastatteluun liikkuvuusavustusta ja työtön ei tyydy tyhjään lomakeeseen sekä lupauksen, että jokin toinen taho lähettää täytetyn lomakkeen myöhemmin postitse? Liikkuvuusavustuksen saaminen edellyttää lomakkeen täyttämistä ja liikkuvuusavustuksen kirjaamista järjestelmään ennen toteutettavaa työhaastattelumatkaa. Syystä tai toisesta ärsyyntyneen tai suuttuneen päiväkirjamerkinnät eivät välttämättä ole ihan asiallisia. Yleensä työvoimavirkailija ja sosiaalityöntekijä kokee hankalaksi asiakkaaksi sellaisen, joka ei ole helposti ohjailtava käsinukke.

 puppet

3.Minäkin voisi todeta, että Raija Kerättären, työvoimavirkailijoiden ja sosiaalityöntekijöiden ammattitaito kohenisi merkittävästi, jos he tekisivät työnsä palkatta – Voihan sitä todeta, mikä toiselle on hyväksi, mutta tosiasia lienee, että harva TYPpiin joutunut on työllistynyt palkkatyöhön.

4.Pitkäaikaistyöttömien käsittelyssä ei siis riitä työn tarjoaminen vaan tarvitaan VAHVA OHJAUS– ja kuntoutusosaaminen. Työvoimatoimiston kautta harvemmin saa palkkatöitä ja yleisin työvoimapalveluista saatava apu on VAHVA PAINOSTAMINEN palkattomaan työhön tai muuhun päivähoitoon.

Kun pyritään työllistämään työtön, niin miksi tarvitaan useamman henkilön mielipide? Äskettäin oli uutinen, jonka mukaan työttömän valinnanvapaus lisää työllistymistä. Mistä kumpuaa ”tarve” todeta ammattilaisen suorittama terveystutkimus puutteelliseksi ja hakea toivottu ”työkykyä haittaava sairaus” ulkopuolisten tekemien ”Asiakas on mulkku”-merkintöjen perusteella? Miksi ei voida hyväksyä, että työtön itse tietää, mitä työtä pystyy ja haluaa tehdä? Miksi yritetään auttaa työtöntä sulkemalla työtön ulkopuolelle ja päättämään ulkopuolisten kesken hyvässä yhteisymmärryksessä, että työtön soveltuu kerämään palkatta koiran paskaa puistosta? Millä oikeudella yhdelläkään ulkopuolisella on oikeus päättää, että sinulle ei ole hyväksi saada työstäsi palkkaa vaan sinulle on parasta tehdä työsi palkatta?

Tutkimuksessa mainitaan, että pitkäaikaistyöttömät (pitkään asiattoman kohtelun kohteena olleet) kokevat itsetuntonsa heikommaksi, joka minusta ei ole mitenkään yllättävää siihen verrattuna kuinka työtöntä kohdellaan työvoimatoimistossa. Itse asiassa minua suututtaakin, että epävarmat nuoret ihmiset alistetaan sellaiseen palveluun, josta on ehdottomasti vain haittaa työllistymisen kannalta ja rikkoo täydellisesti ihmisen minäkäsityksen.

Jälleen saatiin tutkimus, joka antaa uudet kyseenalaiset keinot leimata työttömiä ja oikeutuksen entistä voimallisemmin alistaa ja nöyryyttää työtöntä.

Olen lukenut mielipiteitä, että joku ihminen olisi ollut tyytyväinen TYPin palveluihin. Olen myös lukenut mielipiteitä, että joku on ollut tyytyväinen päästessään palkattomaan työhön. Minun mielestäni ihmisiä ei saa kohdella niin kaltoin, että he hyötyvät TYPin palveluista tai ovat tyytyväisiä päästessään palkattomaan työhön.

Mainokset