Työtön ei kelpaa

http://www.ksml.fi/kotimaa/Varap%C3%A4%C3%A4toimittaja-Pasanen-Ty%C3%B6tt%C3%B6mi%C3%A4-on-mutta-ty%C3%B6ntekij%C3%B6ist%C3%A4-on-silti-pulaa/1014174?pwbi=17be0fee7b27ff3941236fcdd053bc0a

Tässähän ”tämä” työministeriön ja työvoimavirkailijoiden työn tulos on sitten luettavissa.

Työtä olisi tarjolla, mutta moni yritys kärsiin työvoimapulasta.

Työttömät eivät kelpaa, koska ikä, terveys tai muu sopimattomuus vapaina oleviin työtehtäviin ovat esteinä työllistymiseen.

Mitä sitä turhia hienostelemaan ”muusta sopimattomuudesta” – sanotaan vaan ihan suoraan: Miksi kukaan palkkaisi työttömän kun työministeriö on vuosikymmenien ajan levittänyt propagandaa, että työttömyyden syynä ei ole työpaikkojen puute vaan työttömien henkilökohtaiset ominaisuudet 1. päihdeongelmat, 2. mielenterveydelliset häiriöt, 3. elämänhallinta ongelmat, 4. laiskuus, 5. koulutuksen puute, …

Kuvahaun tulos haulle angry smileyKuvahaun tulos haulle angry smiley

Jokaiseen työpaikkaan löytyy koulutettuja työnhakijoita, jotka ovat valmiita muuttamaan työn perässä, mutta työllistymisen estää ainoastaan työnantajien kohtuuttomat vaatimukset.

Yrityksen sortuessa huutamaan työvoimapulaa samaan aikaan kun satojatuhansia koulutettuja etsii palkkatöitä, pitäisi herättää epäluottamuksen yrityksen johdon kykyihin ja sitä kautta pitäisi herättää huolta yrityksen toiminnan epävarmuudesta. Aikaisemmista virheistä voisi sen verran ottaa opiksi ettei ihan yhtä luottavaisesti suhtaudu yrityksen kasvunäkymiin, jos oman yrityksen toiminta on kovin tiiviisti sidoksissa työvoimapulaa huutavan yrityksen toimintaan.

Työnhaun aloitus muuttuu omatoimiseksi

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/tyonhaun-aloitus-muuttuu-kolmivaiheiseksi-oma-aktiivisuus-korostuu-palveluiden-digitalisoituessa/765179/

 

Uudistuksen myötä työttömien on itse kirjattava järjestelmään tarvittavat tiedot. Kolmivaiheisen sähköisen työnhaun toisen vaiheen voi tehdä heti tai kahden seuraavan arkipäivän aikana ja kolmannen vaiheen työllistymissuunnitelma on tehtävä seitsemän vuorokauden aikana.

Uudistuksen myötä ei tarvita enää työvoimavirkailijan työpanosta ja näin työvoimavirkailijoiden työaika vapautuu muuhun toimintaan. Työtön puolestaan joutuu itse kantamaan vastuun omista näppäilyistä, vaikka luultavasti työttömällä ei ole käytettävissään riittävästi tietoa kunkin valinnan merkityksestä ja osa tietojenantomahdollisuuksista saattaa jäädä huomaamatta.

Kannattaa huomioida, että lehtitietojen mukaan toisen vaiheen tekemiseen on annettu kaksi arkipäivää ja kolmannen vaiheen tekemiseen on annettu seitsemän vuorokautta (myös lauantai ja sunnuntai lasketaan). Epäselväksi jää lasketaanko määräajat työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisesta vai edellisen vaiheen kirjaamisesta lähtien.

Kannattaa muistaa ettei kannata hyväksyä mitään, jonka merkitystä ei ymmärrä (esim. työvoimapoliittiset toimenpiteet kattaa mm. kuntouttavan työtoiminnan). Kannattaa kirjata suunnitelmaan mahdollisimman vähän, koska se ei kuitenkaan estä toteuttamasta omaa työnhakua, mutta kaikki kirjattu sitoo työtöntä tietokoneen raksuttamalla määräajalla, vaikka mol:n sivut eivät toimisi tai nettiyhteys ei olisi syystä tai toisesta työttömän käytettävissä.

Työtön ei tiedä edes kokemaansa

https://yle.fi/uutiset/3-9709763

 

Uudenmaan alueella on jutun tekohetkellä 3500 työkokeilijaa ja kuukausittain noin 1200 aloittaa työkokeilun. Tyhmempi voisi väittää, että näin suuri palkattomien työntekijöiden tarjonta vaikeuttaa työllistymistä palkkatyöhön, mutta tällaista älykyyttä ei löydy työttömien palveluita järjestävien viranhaltijoiden pääkopasta.

Suppeallakin talouselämän ymmärryksellä pystyy tekemään päätelmän, että palkatonta työvoimaa hyödyntävä yritys saa kilpailuetua, joka ei voi olla vääristämättä yritysten välistä kilpailua, mutta työttömien palveluita järjestävät kiistävät tällaisen mahdollisuuden.

Työttömille tarjottujen palveluiden hyödyttömyys löytyy tilastoista, mutta jokin ”järkeä suurempi voima” saa vain lisäämään näiden hyödyttömien palveluiden ostamista ehtymättömillä verovaroilla. Lapsilta, sairailta, eläkeläisiltä, opiskelijoilta ja työttömien tuistakin otetaan pois, mutta työttömien kyykyttämispalveluiden ylläpitämiseen löytyy aina veronmaksajien rahaa, miksi kukaan ei kyseenalaista tällaista yhteiskunnan varojen käyttöä?

Edellisellä ei edes saavuteta nykyistä pohjanoteerausta, vaan työttömien omat kokemuksetkin pitää kiistää: Kuinkahan moni suomen työtön on joutunut tilanteeseen, jossa nenän alle työnnetään paperi allekirjoitettavaksi ja allekirjoittamatta jättämisen kerrotaan johtavan työttömyyskorvauksen menettämiseen. Edellisestä huolimatta Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston johtaja Jarmo Ukkonen pitää mahdottomana, että työtön ei saisi ”kirjoittamattomien työkkärilakien mukaisessa käskyjenjakotilanteessa” jostain utopiaulottuvuudesta oikeaa tietoa työttömän oikeuksista, laista, lain tarkoituksesta ja kaikelta pahuudelta suojelevaa voimakenttää, joka auttaa selvitymään asiakirjan tarkistamisesta lakimiehen tarkuudella ja pomminpurkajan hermoilla, vaikka kaksi tai useampi henkilö on painostamassa ja varmistamassa ettei työttömälle jää aikaa kyseenalaistaa koko tapahtumaa.

Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen myymälätoiminnan johtaja Kirsi Siitonen tietää, että kritiikki johtuu ainoastaan hyväksikäytettävän voimavaroista. Henkilö luultavasti tarkoitti, että alistetut/nöyryytetyt valittavat ja muut ovat kiitollisia kohtelustaan, mutta tämäkin vain kuvaa nykyisen tilanteen vakavuutta.

Ajatelkaa, kuinka kauan ihminen on saanut alistaa toisia ihmisiä ja missä määrin, kun ihmiselle itselleen on muodostunut käsitys, että hän voi kumota toisen ihmisen oman kokemuksen ja mielipiteen aivan kuin tällä toisella ihmisellä ei olisi kykyä tai oikeutta omaan näkemykseensä.

Miksi pakkotyö jatkuu….

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201707032200243136_u0.shtml

Tarkoitukseksi voidaan väittää ihan mitä tahansa, mutta typeristä väitteistä huolimatta tosiasiat eivät muuksi muutu. Kun työntekijäksi ei voi saada palkatonta työntekijää, niin työ on teetettävä palkatun työntekijän työpanoksella, joten on turha ”lässytellä” ettei palkattomalla työllä korvata palkallista työtä. Menee ihan typeryydellä leikkimiseksi, jos lähdetään silmät kirkkaana väittämään, että palkattomilla hoidetut työtehtävät olisi jätetty tekemättä ellei olisi palkattomia työntekijöitä tekemään näitä hommia ja samalla avoimesti myönnettäisiin työttömän harjoittelevan työtehtäviä, joihin ei koskaan voisi työllistyä palkattuna työntekijänä.

Miksi ihmeessä työttömän tai koulutetunkin henkilön pitäisi todistella palkattomalla työnteolla pätevyytensä, kun vuosisatojen ajan tämä on saatu testattua palkkaamalla henkilö töihin? Palkka on kuitenkin työntekijän paras motivaattori, ja palkattoman työjakson jälkeen ansaittu uusi palkaton työjakso ei kannusta työtöntä antamaan loputtomasti usean kuukauden palkattomia  työnäyteitä. Useat opiskelijat ovat olleet kesälomien ajan palkkatöissä ja jokainen varmasti tietää oman kokemuksen perusteella, että useampien alojen työhönperehdyttäminen tapahtuu parissa päivässä ja puutteet täydennetään tarpeen vaatiessa pätevämmältä työntekijältä neuvoja kysymällä – tai pomolle/omistajalle soittamalla.

Jos yrittäjillä ei ole riittävää ammatitaitoa tai riskinottokykyä työntekijän palkkaamiseen, niin ei ole mitään järkevää syytä tukea tällaisia yrityksiä verovaroin. Nykyaikana on menty aivan liian pitkälle, kun yrittäjien riskiä siirretään veronmaksajien maksettavaksi ja virheellisen rekrytoinnin riskejä yritetään siirtää työntekijöille. Kun sallitaan yrityksen palkanmaksun korvaaminen  verovaroista maksettavilla sosiaalituilla, mahdollistetaan työntekijän palkkaukseen liittyvien kustannuksien siirtäminen yrityksen tuloksi, jolloin väistämättä vääristetään yritysten välistä kilpailua. Ainoa järkevä tilanne tukea yrityksen kannattavuutta sosiaalisilla tuilla olisi silloin, kun työtön yrittää perustaa itsensä työllistävän yrityksen, mutta jostakin syystä tämänkaltaiset todella työllistävät yhdenmiehen yritykset koetaan aiheuttavan täsmälleen sellaisia ongelmia kuin nykyinen palkattomien työntekijöiden hyödyntämien aiheuttaa. – Tämän tästä saa lukea kauppaketjujen konkursseista, koska ostajat katoavat palkattomien työntekijöiden myötä ja varallisuus siirtyy palkattomia työntekijöitä hyödyntävien yritysten omistajille, jotka eivät osta tarvettaan enempää ja heidän tuloverotus tapahtuu pääasiassa palkkaverotusta huomattavasti matalammalla osinkoverotusprosentilla.

Miksi työnantajalle kuuluvaa työnohjausta pitäisi tukea verovaroilla? Miksi haukutaan työnhakijoita huonosta valmiudesta tehdä töitä? Mikäli päätetään palkata työntekijäksi lukion käynyt ja jätetään alan ammattitutkinnon suorittanut valitsematta, niin luonnollisesti työntekijän perehdyttäminen lähtee ihan perusasioista ja tämä vie enemmän aikaa kuin ammattitutkinnon suorittaneen perehdyttämiseen kuluisi.

Mikäli työntekijä ei tuota riittävää työpanosta palkkansa vastineeksi, niin silloin työnjohdossa täytyy olla vikaa, tai on palkattu epäpätevä henkilö, tai on palkattu työntekijä ilman todellista tarvetta. Huonoja työntekijöitä löytyy, mutta huonoille työntekijöille pitää antaa varoituksia ja ellei työnantaja saa palkan vastineeksi työajalla tehtyä työskentelyä tai riittävää työpanosta, niin työntekijälle pitäisi antaa potkut. Näiden huonojen työntekijöiden palkkaamisen ja pitämisen perusteella ei pitäisi vaatia asiaan täysin syyttömiltä työttömiltä palkattoman työn tekemistä.

 

Ylläolevista väitteistä huolimatta harva palkattomien työkokeilujen ja palkkatukityöpaikkojen kierteeseen jäänyt työtön pääsee rehelliseen palkkatyöhön. Hämmästyttävintä on ettei vuosien aikana kertyneistä tuloksista kuitenkaan löydy totuutta, vaikka yhä useammat kertovat tämän ihan avoimesti:

https://yle.fi/uutiset/3-9704644?origin=rss

Edellisessä kerrotaan ihan avoimesti, että työkokeilun jälkeen voi työllistyä palkkatuella. Edellinen lienee ”SE” tilastoihin merkittävä onnistunut työllistyminen, vaikka koko palkallinen työjakso kestää vain saman ajan kuin veronmaksajien kukkarosta maksetaan palkkatukea. Luultavasti useat työnantajat olisivat valmiita palkkaamaan työttömän työnhakijan heti palkkatuen kera, mutta ilmeisesti työvoimavirkailijoiden kirjoittamattomat ”työkkärilait” sallivat palkkatuen myöntämisen vasta palkattoman työjakson jälkeen, jolloin saavutetaan työttömän nöyryyttämisen lisäksi näennäinen työllistymiseksi tulkittava tulos.

Tietoa, josta pitäisi kirjoittaa enemmän

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005264147.html

Erittäin kiva lukea vaihteeksi asioista tietävän kynästä lähtöisin olevaa täysin selvää asiaa.

Yleensä tämän tästä saa lukea tekstejä, joissa työttömät syyllistetään aivan käsittömistä asioista ja taustalta löytyy vaatimus saada työntekijän työpanos palkatta tai elämään riittämättömällä palkalla. Koskaan ei olisi pitänyt joustaa työnantajan työntekijälleen maksamasta palkasta, koska ihmisen ahneus auttaa joustamaan moraalista ja tässä tapauksessa tarjonta on vain lisännyt kysyntää. Nykyistä lisääntyvää palkattoman työvoiman kysyntään yritetään tavoitella yhä törkeimmillä väitteillä ja vaaditaan köyhien elämän ajamista tilanteeseen, jossa elossa pysyäkseen työttömän täytyisi taistella palkattomasta työpaikasta verenmaku suussa.

Kun törmää työnhakijoille annettuihin neuvoihin tai työhönottajien näkemyksiin, niin usein niissä korostetaan ulkonäkötekijöitä (hakija ja hakemus) ja neuvot pätevyyden esiin tuomisesta loistavat lähes aina poissaolollaan. On täysin selvää, että työntekijä pitäisi valita työtehtävien vaatimusten perusteella.  Rekrytointi on tuomittu epäonnistumaan, jos lähdetään valitsemaan työntekijää pähkähulluilla perusteilla esim. tehdään oleteus, että painoindeksiltään alle 20 oleva työnhakija on kaikin puolin pätevämpi ja ahkerampi kuin painoindeksiltään yli 25 – tai – kirjoitusvirheettömällä hakemuksella työpaikkaa hakeva hitsari on pätevämpi kuin ammatillisesti pätevän hitsaaja, jonka hakemus kuhisee kirjoitusvirheitä ja hakemuksen muotoilu kertoo onnistuneesta kyvystä rikkoa työllistämiskoulutuksen myötä ”paskantärkeäksi” nostettua työnhaun etikettiä.

Lisäksi ”epäonnistunut rekrytointi oikeuttaa hyödyntämään palkattomia työntekijöitä” -perusteessa löytyy toinenkin epäloogisuusongelma, sillä palkattujen työntekijöiden perusteella ei voi tehdä mitään päätelmiä valinnan ulkopuolelle jäävistä työttömistä. Tietenkin voidaan tehdä päätelmä, että paras työnhakija on ”tietenkin” tullut valituksi, mutta tämän kaltainen päätelmä ei läpäise minkään tason älyllistä tarkastelua.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201705212200153251_u0.shtml

Yllä olevassa jutussa tulee viitaus yleisesti hyväksyttyyn epäkohtaan. Palkataan suhteilla epäpäteviä ihmisiä ja käytännössä vastuu rajoittuu palkan vastaanottamiseen. (En ota tässä kantaa jutussa mainittuihin pomoihin, sillä en ole seurannut heidän työskentelyn tuloksia – vaan otan kantaa yleiseen epäkohtaan, jossa pätevämpi hakija voidaan sivuttaa toisen hakijan saavuttaman aseman tai suhteiden perusteella).

Pitäisi tiedostaa, että yhteiskunnan kannalta olisi kustannus- ja toimintatehokkaampaa palkata pätevin hakija, sillä epäpätevän aiheuttamat lisäkustannukset maksetaan veronmaksajien kukkarosta ja epäpätevämpi ei pysty saavuttamaan niitä tuloksia, joita pätevämpi työntekijä voisi saavuttaa.

Pitäisi lopettaa puhuminen vastikkeettomista työttömyyskorvauksista, jotka ovat korvauksia työttömyydestä, ja nostaa puheenaiheeksi verotukseen enemmän vaikuttavat seikat eli vastikkeettomat palkat ja muodollinen virkavastuu.

Miksi ihmeessä työttömien pitäisi korvata palkatonta työtä tekemällä epäpätevien työn tulosta? Jos työ- ja elinkeinoministeriössä olisi pätevää henkilökuntaa, niin nykyiset työllistämispalvelut pyrkisivät edistämään palkkatyöhön työllistymistä ja työttömyyden syyksi hyväksyttäisiin myös työpaikkojen puuttuminen. Jos korostettaisiin virkavastuuta, niin nykyiset työllistymisen kannalta hyödyttömät työllistämispalvelut olisi jo vuosia sitten lopetettu kustannustehottomina, jolloin työttömyydestä loisiminen ei olisi koskaan saavuttanut nykyisiä mittasuhteita, jossa kansantalous ja työllisyys ”paranee” samaan tahtia kuin työttömien kyykytyspalveluja tarjoavien yritysten liikevaihto kasvaa. Eikö pätevä henkilökunta ymmärtäisi, että on järjetöntä vähentää palkansaajien määrää, korvata työntekijälle kuuluva palkka veronmaksajien kukkarosta maksettavalla sosiaaliturvalla ja edistää verosuunnittelua harrastavan yrittäjän omaisuuden kerryttämistä, koska se oma palkka maksetaan verovaroista. Lopulta siitä omasta palkasta pidätetään sen oman toiminnan seurauksena yhä enemmän veroa, koska yhä useampi tekee palkatonta työtä ja yhteiskunnan kustannukset katetaan yhä pienemmän veronmaksajajoukon veroilla. Tietenkin on mahdollista, että työ- ja elinkeinoministeriöstä löytyy pätevää henkilökuntaa ja oikeaa tietoa, mutta sitten täytyy ihmetellä, miksi päättäjät eivät tee päätöksiä koko yhteiskunnan etua ajatellen?

Suomen kulissit takaa ja edestä

Suomen ihmisoikeustilanne on tiedossa:

https://perustuslakiblogi.wordpress.com/2017/05/10/pauli-rautiainen-tyomarkkinatuen-ja-asumistuen-taso-loukkaa-euroopan-sosiaalista-peruskirjaa/

Samaan aikaan suomi pitää erittäin onnistuneesti yllä vaikutelmaa hyvästä taloustilanteesta:

http://www.hs.fi/talous/art-2000002892044.html

Päättäjät steppailevat kovasti ylläpitääkseen vaikutelmaa hyvästä työllisyystilanteesta.

Karkeasti ottaen suomessa työttömäksi jäävä pääsee nopeasti palkkatyöhön tai jää työvoimapalveluiden piirileikkeihin pyörimään. Todellinen pitkäaikatyöttömyys lisääntyy koko ajan, vaikka kuntien työmarkkinatuen sakkomaksujen vaikutuksesta erilaisilla temppuiluilla saadaan aika ajoin pitkäaikaistyöttömän yhtäjaksoinen työttömyyskertymä katkaistua. Hirveästi käytetään yhteiskunnan varoja siihen, että varmistetaan ettei työtön pääse liikaa nauttimaan elämästään 21,5 pv/kk * 32,44 euroa/pv *0,80 = 557,97 euroa/kk summalla. Päättäjät hoitavat omasta mielestään työttömyyttä onnistuneesti, kun palkkatyötä vailla olevan tuki myönnetään eri nimikkeillä tai eri luukuilta, vaikka tämän kaltainen edestakaisin steppailu aiheuttaa vain yhteiskunnalle lisäkuluja.

Jos myyjä haukkuu myytävää tavaraa eri termeillä kelvottomaksi, murjoo myytävän tavaran myyntikelvottomaan kuntoon tai maksaa asiakkaalle myytävän tavaran vastaanottamisesta, niin tuskin kukaan ihmettelee, kun tällainen pähkähullu toiminta johtaa vain huonompaan taloudelliseen tilanteeseen. Jostakin syystä suomen päättäjät kuvittelevat toimivansa älykkäästi kun hoitavat työttömyyttä vastaavalla  tavalla: Osallistuvat aktiivisesti työttömien hakkumiseen, murjovat työllistämispalveluilla työttömän nopeasti työkelvottomaksi, varmistavat kyykyhyppelyillä ettei työttömälle jää aikaa työnhakuun ja elämiseen liian pienellä tuella varmistetaan ettei työnhakukuluihin ole varaa. Yksinkertaisesti: Työttömyyttä voidaan hoitaa työttömän kannalta vain yhdellä tavalla eli työttömän työpanos olisi myytävä työnantajalle palkan vastineeksi, jolloin pitäisi ymmärtää ettei työttömän haukkuminen, murjominen tai rahan sysääminen työttömän vastaanottajalle edistä työllistymistä vaan päinvastoin.

Miksi näin kuitenkin tehdään?

http://tuhannentyohakemuksenimies.blogspot.fi/2015/03/tyottomilla-tienaus.html , josta löytyy linkki https://www.aamulehti.fi/juttuarkisto/?cid=1194964550110

21,5 pv/kk * 8 h/pv * 48 euroa/h = 8256 euroa/kk  …kuukausipalkaksi laskettuna tulee ihan mukava summa, jonka voisi käyttää myös yhteiskunnalle hyödyllisen työpanoksen ostamiseen ellei työttömän nöyryyttäminen tuottaisi suurempaa tyydytystä.

Olisi jo korkea aika ryhtyä kertomaan veronmaksajille, kuinka paljon rahaa TODELLISUUDESSA käytetään työttömien kyykyttämiseen? Tietojen julkistamisen voisi tehdä kuukausittain julkaistavalla tiedotteella, jossa eritellään työministeriön kulut, TE-toimistojen kulut ja kunkin työllistämispalveluyrityksen ”palvelutarjonta”-laskutuksesta aiheutuneet kulut.

Olisi myös aiheellista ryhtyä julkaisemaan todellista tietoa työllistämispalveluiden työllistävästä vaikutuksesta. Alla olevan jutun perusteella työvoimapalveluiden tehokkuutta on tutkittu – mistä löytyy tulokset? Miksi työvoimapalveluiden työllistämisvaikutuksia tutkitaan mielipidekyselynä, kun tiedon voisi poimia työministeriön tiedoista?

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/220690-kela-sen-paljasti-tyovoimapalveluilla-ei-vaikutusta-tyollistymiseen-aika-karu-luku

 

Kokoomus kalastelee jälleen

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/jaskari%20tetoimisto-62506

Kokoomuksen edustajat ovat kilvan esittämässä kommentteja työttömien vastikkeettomien tukien laiskistavasta vaikutuksesta ja he ovat olleet vaatimassa työn vastaanottamisen kannattavuuden/velvoittavuuden parantamista. Kokomuuksen Harri Jaskaria ”hermostutti” uutinen, jossa kokoomuksen tavoitteen mukainen työttömien ”kannustaminen” toteutuu. Myönnetään, että kyse on jälleen kerran pähkähullusta kannustamista, mutta työttömien kaikki ”kannustamiset” ovat pähkähulluja ja lähes kaikki työttömien ”aktivoinnit” pääasiassa estävät terveen työkykyisen ihmisen työllistymistä.

Jutussa mainittua kokoomuksen Harri Jaskarin ”hermostutti”-tilaa ei voi selittää millään muulla syyllä kuin äänien kalastelulla. Kokoomus ajaa vain suurituloisten asioiden parantamista, mutta valitettavasti tämän ryhmän äänimäärä on yhtä pieni kuin on kokoomuksen linjasta hyötyvien joukko, joten äänestäjiä pitää kalastella myös keskituloisten ja köyhien joukosta, vaikka he joutuvat kokoomuksen tavoitteleman yhteiskunnan maksumiehiksi: ”Tilanne on hälyttävä” – ekonomisti huolissaan Suomeenkin rantautuneesta palkkatyököyhyydestä.  Kun työntekijän on tehtävä työtä pienellä palkalla tai jopa palkatta, niin verotuloista joudutaan maksamaan työntekijän elinkulut.

Kun työvoimavirkailija saa tietää, että työtön puuhailee tai edes suunnittelee tekevänsä, jotain joka antaa mahdollisuuden käyttää ”kokonaisvaltaista tulkintaa/harkintaa” ettei työtön ole kokopäiväisesti riittävän passiivinen työnhakija, niin asiasta laaditaan selvityspyyntö. Työttömyyskorvausten maksatus päättyy välittömästi selvityspyynnön laatimispäivämäärällä eli täsmälleen samalla hetkellä kuin työvoimavirkailija päättää painaa nappia.

Tässä vakiintuneessa käytännössä ei ole enää mitään ihmeellistä, koska aika ajoin on julkisuuteen tullut juttuja näistä työttömien työttömyyskorvausten kummastuttavista katkaisuperusteista.

Alta löytyy linkki ”yksi työtön vähemmän”-uutiseen, joka hermostutti Kokoomuksen kansanedustajan:

http://yle.fi/uutiset/3-9494116

Yleensä työttömän oma aktiivisuus työllistymiseen tai työllistymisen parantamiseen on työvoimavirkailijalle kuin punainen vaate härälle, koska työvoimavirkailijalle annettu (mieli)valta toimia työttömyyskorvausten vartijana vaikuttaa erikoisella tavalla ihmismieleen. Kun yhdistetään työttömien tukien tarve ja oman elämänsä luuserille annettu mielivalta, niin on muodostunut käytäntö, että työttömän pitää toimia vain ja ainoastaan työvoimavirkailijan määräysten mukaisesti, jos haluaa nostaa työttömyyskorvauksia.

Työttömyyskorvaus olisi aina pitänyt maksaa työttömyyden perusteella täysin erillään työnhausta, jolloin niin sanottu työnvälitys olisi edistänyt työllistymistä eikä siitä olisi muodostunut nykypäivän kaltaista palkattomien työntekijöiden toimittajaa ja verovarojen kuppausavustajaa.

Ylläolevassa jutussa on luettavissa työttömien vuosi vuodelta kiristyneestä kannustamisesta, jossa työtön pyritään auttamaan työttömyyskorvausten ulkopuolelle. Vuosia tai vuosikymmeniä sitten työvoimavirkailija olisi tiedustellut iloinen ilme kasvoillaan taksikurssin alkamispäivämäärää ja myöhemmin ennalta ilmoittamatta työtön olisi saanut kyseisellä päivämäärällä päivätyn selvityspyynnön, jossa olisi kerrottu työttömyyskorvausten maksatuksen katkaisemisesta selvityksen ajaksi. Yllä olevan uutisen perusteella saa vaikutelman, että selvityspyyntö on aloitettu jo siinä vaiheessa, kun työtön on vasta suunnittellut menevänsä taksikurssille – eli työttömän ajattelun tasolla tapahtuva toiminta jo johtaa selvityspyyntöön eli työttömyyskorvausten katkaisuun.

Päivitys 3.4.2017

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/217702-yli-1000-000-vapaata-tyopaikkaa-yli-300-000-tyotonta-kansanedustaja-eihan-asia-nain

Miten ihmeessä meillä voi olla päättäjänä henkilö, jolla ei ole mitään hajua työntekijöiden työpaikkojen vaihtamisesta? Aivan kuin avoimeksi ilmoitetut työpaikat odottaisivat kuukaudesta toiseen työttömien töihin hakeutumista, vaikka avoimena olevat työpaikat vaihtuvat kuukausittain ja suurin osa avoimista työpaikoista ei edes ole työttömien saatavissa. Miksi kukaan työnantaja palkkaisi työttömän työntekijäksi, kun työttömän työpanoksen saa palkattomana ja sen lisäksi yhteiskunnan varoista maksetaan työnantajalle lisäkorvaus.

Kun työntekijä saa paremman työpaikan ja hän irtisanoutuu työpaikastaan, niin luonnollisesti hänen entiseen työpaikkaan tarvitaan uusi työntekijä, joten työpaikka ilmoitetaan avoimeksi. Avoimeen työpaikkaan valitaan jo työelämässä oleva henkilö, joten hän irtisanoutuu entisestä työpaikastaan ja nyt hänen entinen työpaikka ilmoitetaan haettavaksi. Jälleen kerran työpaikkaan valitaan jo työelämässä oleva jne…, joten kuukaudesta toiseen täytetään avoimia työpaikkoja ja ilmoitetaan uusia avoimia työpaikkoja, joihin ei valita yhteiskunnan kelvottomaksi leimaamia työttömiä vaan jo työelämässä olevia työntekijöitä.

Mikäli 6.3.2017 kirjoitettu juttu olisi jotenkin antanut vaikutelman, että kokoomuksen kansanedustaja Harri Jaskari olisi jotenkin työttömän puolella tai edes järkevän työllistämisen kannalla, niin viimeistään tästä 1.4.2017 kirjoitetusta jutusta käy selväksi, että edelleen kokoomuksen kansanedustaja Harri Jaskari vain ja ainoastaan peräänkuuluttaa lisäkannustusta lisäkärsimystä  työttömille ja toteaa veronmaksajien kukkarosta maksettavan toimeentulotuen täydentävän työntekijän elämiseen riittämätöntä palkkaa.

Seuraavasta linkistä löytyy mielenkiintoinen englanninkielinen ohjelma rikkaiden vaikutusvallasta: https://www.youtube.com/watch?v=szPhMaK88M8