Työllistämispalveluista työttömäksi tai työllistämispalveluun

Joka kuukausi maksetaan verovaroilla työllistämispalveluista, joilla ei ole merkittävää työllistävää vaikutusta.

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/c0d548d1-ebbe-4db3-995a-49d608f9582d

Vaikeasti työllistyvät eli rakennetyöttömyys

Rakenteellista työttömyyttä voidaan mitata pitkäaikaistyöttömyyden, toistuvaistyöttömyyden, työvoimapoliittisista palveluista työttömäksi palanneiden ja näissä palveluissa toistuvasti kiertävien henkilöiden yhteismääränä.

Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet.

Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet. Ei kuitenkaan edelliseen ryhmään kuuluvia yhdenjaksoisia pitkäaikaistyöttömiä.

Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olleet, joiden työllistäminen on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Henkilöt eivät sisälly pitkäaikaistyöttömien tai rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien muuttujiin.

Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. palvelussa.

Kun puhutaan työllistämispalvelun jälkeisestä työllistymisestä, niin seuraavan linkin alusta löytyy vuoden 2012 onnistuneet työllistymiset taulukoituna:

http://tem.fi/analyysit-vuosi-2014

Joka ainoa työllistyminen on tapahtunut verovaroilla tukien. Kuinka monen aktiivitoimenpiteiltä avoimille työmarkkinoille sijoittuneen työttömän työsuhde on jatkunut kun palkkatuki on loppunut?

 

 

Mainokset

Työtön ei kelpaa

http://www.ksml.fi/kotimaa/Varap%C3%A4%C3%A4toimittaja-Pasanen-Ty%C3%B6tt%C3%B6mi%C3%A4-on-mutta-ty%C3%B6ntekij%C3%B6ist%C3%A4-on-silti-pulaa/1014174?pwbi=17be0fee7b27ff3941236fcdd053bc0a

Tässähän ”tämä” työministeriön ja työvoimavirkailijoiden työn tulos on sitten luettavissa.

Työtä olisi tarjolla, mutta moni yritys kärsiin työvoimapulasta.

Työttömät eivät kelpaa, koska ikä, terveys tai muu sopimattomuus vapaina oleviin työtehtäviin ovat esteinä työllistymiseen.

Mitä sitä turhia hienostelemaan ”muusta sopimattomuudesta” – sanotaan vaan ihan suoraan: Miksi kukaan palkkaisi työttömän kun työministeriö on vuosikymmenien ajan levittänyt propagandaa, että työttömyyden syynä ei ole työpaikkojen puute vaan työttömien henkilökohtaiset ominaisuudet 1. päihdeongelmat, 2. mielenterveydelliset häiriöt, 3. elämänhallinta ongelmat, 4. laiskuus, 5. koulutuksen puute, …

Kuvahaun tulos haulle angry smileyKuvahaun tulos haulle angry smiley

Jokaiseen työpaikkaan löytyy koulutettuja työnhakijoita, jotka ovat valmiita muuttamaan työn perässä, mutta työllistymisen estää ainoastaan työnantajien kohtuuttomat vaatimukset.

Yrityksen sortuessa huutamaan työvoimapulaa samaan aikaan kun satojatuhansia koulutettuja etsii palkkatöitä, pitäisi herättää epäluottamuksen yrityksen johdon kykyihin ja sitä kautta pitäisi herättää huolta yrityksen toiminnan epävarmuudesta. Aikaisemmista virheistä voisi sen verran ottaa opiksi ettei ihan yhtä luottavaisesti suhtaudu yrityksen kasvunäkymiin, jos oman yrityksen toiminta on kovin tiiviisti sidoksissa työvoimapulaa huutavan yrityksen toimintaan.

Työnhaun aloitus muuttuu omatoimiseksi

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/tyonhaun-aloitus-muuttuu-kolmivaiheiseksi-oma-aktiivisuus-korostuu-palveluiden-digitalisoituessa/765179/

 

Uudistuksen myötä työttömien on itse kirjattava järjestelmään tarvittavat tiedot. Kolmivaiheisen sähköisen työnhaun toisen vaiheen voi tehdä heti tai kahden seuraavan arkipäivän aikana ja kolmannen vaiheen työllistymissuunnitelma on tehtävä seitsemän vuorokauden aikana.

Uudistuksen myötä ei tarvita enää työvoimavirkailijan työpanosta ja näin työvoimavirkailijoiden työaika vapautuu muuhun toimintaan. Työtön puolestaan joutuu itse kantamaan vastuun omista näppäilyistä, vaikka luultavasti työttömällä ei ole käytettävissään riittävästi tietoa kunkin valinnan merkityksestä ja osa tietojenantomahdollisuuksista saattaa jäädä huomaamatta.

Kannattaa huomioida, että lehtitietojen mukaan toisen vaiheen tekemiseen on annettu kaksi arkipäivää ja kolmannen vaiheen tekemiseen on annettu seitsemän vuorokautta (myös lauantai ja sunnuntai lasketaan). Epäselväksi jää lasketaanko määräajat työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisesta vai edellisen vaiheen kirjaamisesta lähtien.

Kannattaa muistaa ettei kannata hyväksyä mitään, jonka merkitystä ei ymmärrä (esim. työvoimapoliittiset toimenpiteet kattaa mm. kuntouttavan työtoiminnan). Kannattaa kirjata suunnitelmaan mahdollisimman vähän, koska se ei kuitenkaan estä toteuttamasta omaa työnhakua, mutta kaikki kirjattu sitoo työtöntä tietokoneen raksuttamalla määräajalla, vaikka mol:n sivut eivät toimisi tai nettiyhteys ei olisi syystä tai toisesta työttömän käytettävissä.

Työtön ei tiedä edes kokemaansa

https://yle.fi/uutiset/3-9709763

 

Uudenmaan alueella on jutun tekohetkellä 3500 työkokeilijaa ja kuukausittain noin 1200 aloittaa työkokeilun. Tyhmempi voisi väittää, että näin suuri palkattomien työntekijöiden tarjonta vaikeuttaa työllistymistä palkkatyöhön, mutta tällaista älykyyttä ei löydy työttömien palveluita järjestävien viranhaltijoiden pääkopasta.

Suppeallakin talouselämän ymmärryksellä pystyy tekemään päätelmän, että palkatonta työvoimaa hyödyntävä yritys saa kilpailuetua, joka ei voi olla vääristämättä yritysten välistä kilpailua, mutta työttömien palveluita järjestävät kiistävät tällaisen mahdollisuuden.

Työttömille tarjottujen palveluiden hyödyttömyys löytyy tilastoista, mutta jokin ”järkeä suurempi voima” saa vain lisäämään näiden hyödyttömien palveluiden ostamista ehtymättömillä verovaroilla. Lapsilta, sairailta, eläkeläisiltä, opiskelijoilta ja työttömien tuistakin otetaan pois, mutta työttömien kyykyttämispalveluiden ylläpitämiseen löytyy aina veronmaksajien rahaa, miksi kukaan ei kyseenalaista tällaista yhteiskunnan varojen käyttöä?

Edellisellä ei edes saavuteta nykyistä pohjanoteerausta, vaan työttömien omat kokemuksetkin pitää kiistää: Kuinkahan moni suomen työtön on joutunut tilanteeseen, jossa nenän alle työnnetään paperi allekirjoitettavaksi ja allekirjoittamatta jättämisen kerrotaan johtavan työttömyyskorvauksen menettämiseen. Edellisestä huolimatta Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston johtaja Jarmo Ukkonen pitää mahdottomana, että työtön ei saisi ”kirjoittamattomien työkkärilakien mukaisessa käskyjenjakotilanteessa” jostain utopiaulottuvuudesta oikeaa tietoa työttömän oikeuksista, laista, lain tarkoituksesta ja kaikelta pahuudelta suojelevaa voimakenttää, joka auttaa selvitymään asiakirjan tarkistamisesta lakimiehen tarkuudella ja pomminpurkajan hermoilla, vaikka kaksi tai useampi henkilö on painostamassa ja varmistamassa ettei työttömälle jää aikaa kyseenalaistaa koko tapahtumaa.

Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen myymälätoiminnan johtaja Kirsi Siitonen tietää, että kritiikki johtuu ainoastaan hyväksikäytettävän voimavaroista. Henkilö luultavasti tarkoitti, että alistetut/nöyryytetyt valittavat ja muut ovat kiitollisia kohtelustaan, mutta tämäkin vain kuvaa nykyisen tilanteen vakavuutta.

Ajatelkaa, kuinka kauan ihminen on saanut alistaa toisia ihmisiä ja missä määrin, kun ihmiselle itselleen on muodostunut käsitys, että hän voi kumota toisen ihmisen oman kokemuksen ja mielipiteen aivan kuin tällä toisella ihmisellä ei olisi kykyä tai oikeutta omaan näkemykseensä.

Miksi pakkotyö jatkuu….

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201707032200243136_u0.shtml

Tarkoitukseksi voidaan väittää ihan mitä tahansa, mutta typeristä väitteistä huolimatta tosiasiat eivät muuksi muutu. Kun työntekijäksi ei voi saada palkatonta työntekijää, niin työ on teetettävä palkatun työntekijän työpanoksella, joten on turha ”lässytellä” ettei palkattomalla työllä korvata palkallista työtä. Menee ihan typeryydellä leikkimiseksi, jos lähdetään silmät kirkkaana väittämään, että palkattomilla hoidetut työtehtävät olisi jätetty tekemättä ellei olisi palkattomia työntekijöitä tekemään näitä hommia ja samalla avoimesti myönnettäisiin työttömän harjoittelevan työtehtäviä, joihin ei koskaan voisi työllistyä palkattuna työntekijänä.

Miksi ihmeessä työttömän tai koulutetunkin henkilön pitäisi todistella palkattomalla työnteolla pätevyytensä, kun vuosisatojen ajan tämä on saatu testattua palkkaamalla henkilö töihin? Palkka on kuitenkin työntekijän paras motivaattori, ja palkattoman työjakson jälkeen ansaittu uusi palkaton työjakso ei kannusta työtöntä antamaan loputtomasti usean kuukauden palkattomia  työnäyteitä. Useat opiskelijat ovat olleet kesälomien ajan palkkatöissä ja jokainen varmasti tietää oman kokemuksen perusteella, että useampien alojen työhönperehdyttäminen tapahtuu parissa päivässä ja puutteet täydennetään tarpeen vaatiessa pätevämmältä työntekijältä neuvoja kysymällä – tai pomolle/omistajalle soittamalla.

Jos yrittäjillä ei ole riittävää ammatitaitoa tai riskinottokykyä työntekijän palkkaamiseen, niin ei ole mitään järkevää syytä tukea tällaisia yrityksiä verovaroin. Nykyaikana on menty aivan liian pitkälle, kun yrittäjien riskiä siirretään veronmaksajien maksettavaksi ja virheellisen rekrytoinnin riskejä yritetään siirtää työntekijöille. Kun sallitaan yrityksen palkanmaksun korvaaminen  verovaroista maksettavilla sosiaalituilla, mahdollistetaan työntekijän palkkaukseen liittyvien kustannuksien siirtäminen yrityksen tuloksi, jolloin väistämättä vääristetään yritysten välistä kilpailua. Ainoa järkevä tilanne tukea yrityksen kannattavuutta sosiaalisilla tuilla olisi silloin, kun työtön yrittää perustaa itsensä työllistävän yrityksen, mutta jostakin syystä tämänkaltaiset todella työllistävät yhdenmiehen yritykset koetaan aiheuttavan täsmälleen sellaisia ongelmia kuin nykyinen palkattomien työntekijöiden hyödyntämien aiheuttaa. – Tämän tästä saa lukea kauppaketjujen konkursseista, koska ostajat katoavat palkattomien työntekijöiden myötä ja varallisuus siirtyy palkattomia työntekijöitä hyödyntävien yritysten omistajille, jotka eivät osta tarvettaan enempää ja heidän tuloverotus tapahtuu pääasiassa palkkaverotusta huomattavasti matalammalla osinkoverotusprosentilla.

Miksi työnantajalle kuuluvaa työnohjausta pitäisi tukea verovaroilla? Miksi haukutaan työnhakijoita huonosta valmiudesta tehdä töitä? Mikäli päätetään palkata työntekijäksi lukion käynyt ja jätetään alan ammattitutkinnon suorittanut valitsematta, niin luonnollisesti työntekijän perehdyttäminen lähtee ihan perusasioista ja tämä vie enemmän aikaa kuin ammattitutkinnon suorittaneen perehdyttämiseen kuluisi.

Mikäli työntekijä ei tuota riittävää työpanosta palkkansa vastineeksi, niin silloin työnjohdossa täytyy olla vikaa, tai on palkattu epäpätevä henkilö, tai on palkattu työntekijä ilman todellista tarvetta. Huonoja työntekijöitä löytyy, mutta huonoille työntekijöille pitää antaa varoituksia ja ellei työnantaja saa palkan vastineeksi työajalla tehtyä työskentelyä tai riittävää työpanosta, niin työntekijälle pitäisi antaa potkut. Näiden huonojen työntekijöiden palkkaamisen ja pitämisen perusteella ei pitäisi vaatia asiaan täysin syyttömiltä työttömiltä palkattoman työn tekemistä.

 

Ylläolevista väitteistä huolimatta harva palkattomien työkokeilujen ja palkkatukityöpaikkojen kierteeseen jäänyt työtön pääsee rehelliseen palkkatyöhön. Hämmästyttävintä on ettei vuosien aikana kertyneistä tuloksista kuitenkaan löydy totuutta, vaikka yhä useammat kertovat tämän ihan avoimesti:

https://yle.fi/uutiset/3-9704644?origin=rss

Edellisessä kerrotaan ihan avoimesti, että työkokeilun jälkeen voi työllistyä palkkatuella. Edellinen lienee ”SE” tilastoihin merkittävä onnistunut työllistyminen, vaikka koko palkallinen työjakso kestää vain saman ajan kuin veronmaksajien kukkarosta maksetaan palkkatukea. Luultavasti useat työnantajat olisivat valmiita palkkaamaan työttömän työnhakijan heti palkkatuen kera, mutta ilmeisesti työvoimavirkailijoiden kirjoittamattomat ”työkkärilait” sallivat palkkatuen myöntämisen vasta palkattoman työjakson jälkeen, jolloin saavutetaan työttömän nöyryyttämisen lisäksi näennäinen työllistymiseksi tulkittava tulos.