Sanktioiden määrä 2015 (2016 ja 2017 osalta tiedot ”hukassa”)

Erinomainen kirjoitus aktiivimallista: https://mielenkartta.com/2018/02/03/aktiivimallin-todellinen-tarkoitus/

Alapuolelta löytyy parin vuoden takainen uutinen, jonka mukaan työttömille määrättävät sanktiot ovat lisääntyneet vuodesta 2014 vuoteen 2015 mennessä 134 %:a. Luultavasti sama linja on jatkunut myös vuosien 2016 ja 2017 aikana. Edellinen tarkoittaa sitä, että yhä useampi työtön on viime vuosien aikana joutunut työttömyyskorvausten ulkopuolelle.

https://yle.fi/uutiset/3-8691470

Kuten yläpuolella olevan linkin jutusta käy selväksi, niin nämä työtarjouksesta kieltäytymiset eivät kuitenkaan tarkoita kieltäytymistä työttömän saatavilla olevasta työpaikasta vaan sanktiot on määrätty työvoimavirkailijan määrämän avoimen työpaikan hakematta jättämisestä tai työttömän jostain muusta laiminlyönnistä, koska työttömän kaikki laiminlyönnit johtaa samaan tulkintaan.

Seuraavasta kuvasta on luettavissa yksi esimerkki siitä, kuinka joidenkin kohdalla todellinen tieto valuu kuin vesi hanhen selästä:

https://murobbs.muropaketti.com/threads/tyoettoemaen-elaemae-ketju.584784/page-1052

…  henkilön näkemyksen mukaan työttömyys kasvaa, koska ihmisiä on saatu esiin piilotyöttömyydestä. Millä mekanismilla tämä olisi mahdollista? Jopa Kelan mukaan kokonaan tulottomat taloudet ovat lisääntyneet http://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4341:

Huomionarvoista on, että luku 38 704 perustuu Kelan toimeentulotukitilastoihin ja edellisien vuosien toimeentulotukien myöntämiseen liittynyt tulottomuus on kuvattu vaalealla oranssilla eli vuoden 2016 vastaava luku oli alle 10 000. Selkeämmin sanottuna luku 38 704 olisi pitänyt merkitä kuvaajaan vaalean oranssilla palkilla ja jatkettuun käppyrän lukuun 38 704 pitäisi vielä lisätä ne henkilöt, joilla ei ole asumistukirekisterin mukaan tuloja, joka siis olisi tummempi oranssi palkki. – Aikaisempina vuosina ilmeisesti laskettiin molemmat yhteen ottamatta huomioon, että osa täysin tulottomista kuuluu molempiin ryhmiin, joten heidät on saatettu laskea kahteen kertaan. Todellisten tulottomien määrä on kuitenkin isompi kuin luku 38 704, koska pitäisi huomioida myös pelkkää asumistukea saavat ja kokonaan tukien ulkopuolella olevat henkilöt, jotka elävät säästöillään.

Myös uutisissa on kerrottu hälyyttäviä lukuja työttömyysturvan ulkopuolelle autettujen määrästä:

https://m.iltalehti.fi/kotimaa/201709062200374511_u0.shtml

Seuraavasta linkistä löytyvät tiedot ovat työttömän kannalta negatiivisia, koska ne kertovat karua kieltä siitä, että yhä useammin työtön tekee työtä palkatta eri työllisyyspalveluiden kautta:

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160500/TKAT_Joulu_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Työttömien määrä on vuosien saatossa lisääntynyt, vaikka työttömyyden kasvuvauhti on hidastunut. Kuten yläpuolella olevasta  Työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastosta nähdään, niin työttömien määrän lisääntymisestä huolimatta yhä harvempi työtön saa palkkatyöpaikan palkkatukien avulla, koska työttömän työpanoksen voi vaatia palkatta ja röyhkeämmin kuin vuosia aikaisemmin.

Vuoden 2017 aikana 21 800 henkilöä suoritti työttömyydestä määrättyä rangaistusta kuntouttavassa työtoiminnassa.

Mainokset

Kuinka työtön saa asiallista kohtelua?

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005556635.html

Näin joustamattomasti tulkitaan työttömän oikeuksia, sillä työttömän on todellakin oltava työvoimavirkailijan kyykkyhypyteltävänä 24 tuntia vuorokaudessa ja 7 päivää viikossa kun työtön nostaa työttömyyden perusteella työttömyyskorvauksia. Jokainen ymmärtää ja hyväksyy työttömän velvollisuuden ottaa vastaan palkkatöitä, mutta näissä työvoimavirkailijoiden kyykkyhyppelyissä on erittäin harvoin kyse palkkatyöstä, sillä yhä useammin työttömän työpanos otetaan palkattomana. Kyse ei siis ole lainkaan lakiin kirjatusta velvollisuudesta olla työmarkkinoiden käytettävissä, vaan työttömän velvollisuudesta noudattaa määrätyllä hetkellä työvoimavirkailijan kyykkyhyppäyskäskyä.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005560415.html

Työtön voi todellakin saavuttaa asiallisen kohtelun, jos riittää rohkeutta tuoda asia julkisuuteen omalla nimellään.

Usein työttömien kohtelu menee niin mielipuoliseksi ettei edes työttömien vihaajatkaan pystyisi ymmärtämään kohtelua ”täysipäiseksi toiminnaksi”. Tässä julkisuuteen tuodussa tapauksessa olisi toteutettu virkavelvollisuutta siten, että työttömän lapset olisivat kärsineet, koska työttömälle isälle annettiin kaksi ikävää vaihtoehtoa, karenssi matkan toteuttamisesta tai matkan peruminen sekä matkarahojen menetys työttömän kyykkyhyppely-velvollisuuden noudattamisesta.

Ministeriön virkamies on ihan oikeassa etteivät työvoimavirkailijat pelkästään ilkeyttään kiusaa, sillä työvoimavirkailijoilla vaikuttaisi olevan ilkeyttä voimakkaampi velvollisuus käyttää viran suomaa valtaa siten, että työttömän elämästä tehdään maksimaalisen kurjaa, jotta työtön ”päättää lopettaa” oman työttömyytensä. Onko kyse työvoimavirkailijoiden itse omaksumasta tavasta hoitaa työtehtäviään vai perustuuko toimintatapa työministeriön ohjeisiin on epäselvä, koska työvoimavirkailijoiden näkemys ja työministeriön virallinen näkemys eroavat toisistaan. Hämmästyttää kuitenkin on, että aina löytyy joku viranhaltija, joka tulee julkisuuteen väittämään mustaa vitivalkoiseksi, vaikka vallitsevat käytännöt pitäisi olla erittäin hyvin työministeriön virkamiesten tiedossa.

Muiden työttömien kannalta tällä on eräs seuraus, joka ei kuitenkaan ole mikään uusi keksintö, vaikutelmaa muodollisesti asiallisesta toiminnasta voidaan ylläpitää, kun siirretään aikaa tilanteen kannalta merkityksettömästi, jonka jälkeen voidaan todeta ettei toistuva siirtäminen ole mahdollista. (Olen kirjoittanut aiemmin omasta kokemuksestani ja tuolloin olin ikikarenssissa eli en saanut työttömyyskorvauksia: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2015/06/07/te-keskuksen-selvityspyynto/)

Työttömien järjetön ja asiaton kohtelu on rutiinia, mutta itse ongelmasta näkyy vain jäävuoren huippu ”mielipuolisuuden”-valtameressä.

Seuraavassa on toinen tapaus, joka oikaistiin julkisuuden myötä:

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201802122200738370_u0.shtml

Yleensä työttömän on haettava hänelle ilmoitettua avointa työpaikkaa, vaikka hän itse tietää ettei hänellä ole mitään edellytyksiä tehdä kyseistä työtä. Työttömän kohdalla tulkitaan, että työtön ei saa itse päättää ettei jokin työtehtävä sovi hänelle vaan tämä päätös kuuluu ainoastaan työnantajalle. Edellisen tulkinnan vuoksi työvoimavirkailijan ilmoittaman avoimen työpaikan hakematta jättäisestä seuraa työttömälle aina karenssi.

Seuraavassa on kolmas tapaus, jossa suoritetaan työttömään kohdistuvaa virkavelvollisuutta, mutta työttömän osalta lähinnä varmistetaan työttömyyden jatkuminen:

https://www.aamulehti.fi/hyvaelama/tyoton-rami-hautalahti-22-on-nyt-karenssissa-ja-elaa-toimeentulotuella-pitaisi-luopua-rankaisemisesta-ja-keksia-miten-autetaan-ja-kannustetaan-200665051?utm_source=leiki&utm_medium=iltalehti&utm_campaign=kontekstuaalinen

Mitä enemmän työtön yrittää työllistyä palkkatyöhön, niin sitä enemmän työvoimavirkailijoilla on velvollisuus panna ”kapuloita työttömän rattaisiin”, koska mielivallan käyttämisen pääperiaate on varmistaa ettei työttömän oma tahto toteudu.

Edellisen jutun perässä oli Aamulehden kirjoittamaa faktaa, jossa tuuletetaan työttömän saamista työttömyyskorvauksista. Faktan yhteydessä unohdetaan mainita yksi oleellinen seikka eli se, että työttömyyskorvauksesta pidätetään 20 %:ia veroa. Kun jätetään kertomatta työttömyyskorvausten verollisuus, luodaan virheellistä vaikutelmaa todellista suuremmista tuista, koska valtaosa palkansaajista ei suostu ymmärtämään työttömyyskorvauksesta maksettavaa veroa.

 

Nuorten oikeuksien jyrääminen

Kerrataan ensin faktat:

  1. Suomessahan alle 25 -vuotias ei saa työttömyyskorvauksia ellei hänellä ole ammatillista tutkintoa.
  2. Suomessa opiskelupaikkoja ei riitä kaikille ja tilannetta pahennetaan nuorten opiskelupaikkojen pakkohaulla, jolla lähinnä täytetään olemassa olevia alemman asteen opiskelupaikkoja välivuosiksi. Nuorten pakkohaulla vain tuhlataan yhteiskunnan kannalta opiskelupaikka, josta joku alasta kiinnostunut voisi valmistua ammattiin.
  3. Ilman rahaa ei liikuta eikä ylläpidetä sosiaalisia suhteita, koska halvimmilaankin tarvitaan matkarahat ja kaikki harrastukset ovat usein aivan liian kalliita rahattomalle. Tähän vaikuttaa jo lapsesta saakka myös vanhempien köyhyys.
  4. Ilman rahaa ei ylläpidetä omaa ulkonäköä tai asiallista vaatetusta, jolloin jossakin vaiheessa myös häpeä omasta ulkoisesta olemuksesta vaikeuttaa sosiaalisten suhteiden ylläpitoa.
  5. Nuoret eivät saa palkkatyöpaikkoja, koska heidän työpanoksen voi ottaa maksamatta palkkaa.
  6. Kun nuori osallistuu työllistämispalveluihin, niin hän saa työttömyyskorvauksen, mutta silloin nuoren saama työmarkkinatuki kuluu pääosin työssäkäyntikuluihin ja ruokaan.
  7.  Nuorten motivaatio ilman palkkaa ei luonnollisesti ole sama kuin olisi palkkaa saadessa, joten näin saavutetaan ”auttajien” myötävaikutuksella lumipalloefekti, jossa nuorten innoton työpanos antaa oikeuden vaatia lisää palkattoman työn tekemistä tai osallistumista muuhun ”puuhasteluun”, jotka maksetaan veronmaksajien pohjattomasta kukkarosta.

Kun sairaalla järjestelmällä on alistettu nuoret todella huonoon elämäntilanteeseen, niin paikalle lehataa niin sanotut ”auttajat”. Näiden ”auttajien” ainoa tavoite on lisätä työttömyydestä loisimista ja tarve alistaa toista ihmistä.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201712072200586043_u0.shtml

Yllä on taas kerran raportti, jonka voi tulkita vain siten, että nuoret kokevat syrjäytyvänsä ellei heille järjestetä lisää palkattomia työskentelymahdollisuuksia tai osallistumista ”muuhun puuhasteluun”. Kun nuorilla ei ole mahdollisuutta osallistua edellä mainittuihin veronmaksjien kustannuksella järjestettäviin palveluihin, niin heidän psyykkinen terveydentila, ihmisuhteet, fyysinen kunto ja ulkonäkö on huonompi kuin muilla taloudellisesti paremmin toimeentulevilla nuorilla. Tietenkin myös taloudellinen tilanne heikkenee ellei heille järjestetä lisää palkattomia työskentelymahdollisuuksia tai ”puuhastelua”, koska heille ei makseta työttömyyskorvausta elleivät he osallistu näihin veronmaksajien kukkarosta maksettaviin ”palveluihin”.

Raportissa voivotellaan kuinka nuoret ovat epätoivoisia, mutta ellei nuori ole epätoivoinen, niin silloin nämä ”auttajat” katsovat olevansa oikeutettuja arvioimaan nuoren tilanteen pahemmaksi kuin nuori itse arvio.

Pitäisi esittää yksi kysymys näille nuorten auttajille ja se on: Pitääkö nuorelle maksaa työstä palkkaa? Mikäli vastauksena on, että on nuoren eduksi tehdä palkatonta työtä tai osallistua ”puuhasteluun”, niin pitäsi löytyä yhteiskunnalta moraalista selkärankaa viheltää tällainen peli poikki.

Jotta ihminen todella ansaitsisi oman elantonsa, niin hänen pitäisi saada palkkatyöpaikka, eikä tätä tavoitetta saavuteta alistamalla ihmisiä ja antamalla taloudellista hyötyä saaville tahoille oikeutta päättää henkilöiden soveltuvan hyödynnettäväksi kauppatavarana. Jotta yhteiskunta saisi lisää veronmaksajia, niin pitäisi lopettaa kaikki palkattoman työntekemisen muodot, jolloin palkattomilla työntekijöillä täytettyihin työpaikkoihin olisi palkattava työntekijät, jotka sitten osallistuisivat veroja maksamalla yhteiskunnan ylläpitämiseen.

On päättäjiltä aika ääliömäistä tuhota tulevaisuus, joka on suoraan riippuvainen nuoremman sukupolven hyvinvoinnista.

Moraalisesti kyseenalaista on käyttää verovaroja ihmisten henkiseen pahoinpitelyyn, jossa ihmistä ”autetaan” kunnes hän kiltisti alistuu muiden ihmisten taloudellisen edun nimissä hyödynnettäväksi kauppatavaraksi ja palkattomaksi työntekijäksi.

Työllistämispalveluista työttömäksi tai työllistämispalveluun

Joka kuukausi maksetaan verovaroilla työllistämispalveluista, joilla ei ole merkittävää työllistävää vaikutusta.

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/sq/c0d548d1-ebbe-4db3-995a-49d608f9582d

Vaikeasti työllistyvät eli rakennetyöttömyys

Rakenteellista työttömyyttä voidaan mitata pitkäaikaistyöttömyyden, toistuvaistyöttömyyden, työvoimapoliittisista palveluista työttömäksi palanneiden ja näissä palveluissa toistuvasti kiertävien henkilöiden yhteismääränä.

Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet.

Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet. Ei kuitenkaan edelliseen ryhmään kuuluvia yhdenjaksoisia pitkäaikaistyöttömiä.

Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olleet, joiden työllistäminen on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Henkilöt eivät sisälly pitkäaikaistyöttömien tai rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien muuttujiin.

Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. palvelussa.

Kun puhutaan työllistämispalvelun jälkeisestä työllistymisestä, niin seuraavan linkin alusta löytyy vuoden 2012 onnistuneet työllistymiset taulukoituna:

http://tem.fi/analyysit-vuosi-2014

Joka ainoa työllistyminen on tapahtunut verovaroilla tukien. Kuinka monen aktiivitoimenpiteiltä avoimille työmarkkinoille sijoittuneen työttömän työsuhde on jatkunut kun palkkatuki on loppunut?

 

 

Työtön ei kelpaa

http://www.ksml.fi/kotimaa/Varap%C3%A4%C3%A4toimittaja-Pasanen-Ty%C3%B6tt%C3%B6mi%C3%A4-on-mutta-ty%C3%B6ntekij%C3%B6ist%C3%A4-on-silti-pulaa/1014174?pwbi=17be0fee7b27ff3941236fcdd053bc0a

Tässähän ”tämä” työministeriön ja työvoimavirkailijoiden työn tulos on sitten luettavissa.

Työtä olisi tarjolla, mutta moni yritys kärsiin työvoimapulasta.

Työttömät eivät kelpaa, koska ikä, terveys tai muu sopimattomuus vapaina oleviin työtehtäviin ovat esteinä työllistymiseen.

Mitä sitä turhia hienostelemaan ”muusta sopimattomuudesta” – sanotaan vaan ihan suoraan: Miksi kukaan palkkaisi työttömän kun työministeriö on vuosikymmenien ajan levittänyt propagandaa, että työttömyyden syynä ei ole työpaikkojen puute vaan työttömien henkilökohtaiset ominaisuudet 1. päihdeongelmat, 2. mielenterveydelliset häiriöt, 3. elämänhallinta ongelmat, 4. laiskuus, 5. koulutuksen puute, …

Kuvahaun tulos haulle angry smileyKuvahaun tulos haulle angry smiley

Jokaiseen työpaikkaan löytyy koulutettuja työnhakijoita, jotka ovat valmiita muuttamaan työn perässä, mutta työllistymisen estää ainoastaan työnantajien kohtuuttomat vaatimukset.

Yrityksen sortuessa huutamaan työvoimapulaa samaan aikaan kun satojatuhansia koulutettuja etsii palkkatöitä, pitäisi herättää epäluottamuksen yrityksen johdon kykyihin ja sitä kautta pitäisi herättää huolta yrityksen toiminnan epävarmuudesta. Aikaisemmista virheistä voisi sen verran ottaa opiksi ettei ihan yhtä luottavaisesti suhtaudu yrityksen kasvunäkymiin, jos oman yrityksen toiminta on kovin tiiviisti sidoksissa työvoimapulaa huutavan yrityksen toimintaan.