Lisää työtönvastaista ”tutkimusta”

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710302200495486_u0.shtml

Yksi asia edellisessä on täysin oikein: Väärään perheeseen syntynyt ei työllisty koulutuksestaan huolimatta.

Tutkijoiden päätelmät sen sijaan pohjautuvat vahvasti asenteisiin,

1. Tutkijoiden mukaan työttömillä tai heidän lapsillaan ei ole työelämään hakeutumista edistäviä arvoja. Tutkijat eivät kuitenkaan näe ristiriitaa siinä, että työttömäksi jäävät kuitenkin ovat nähneet vaivaa opiskella itselleen ammatin tai jopa useita ammatteja, jotta työpaikan saaminen olisi todennäköisempää.

2. Tutkijoiden mukaan työttömien asenteissa on vikaa. Mitähän vikaa työttömien asenteessa on ja mikä olisi työttömälle tutkijoiden mielestä oikea asenne? Tuskin tarkoittavat sitä työllistymisen kannalta haitallisinta asennetta, jossa työttömät suostuvat työpaikan toiveessa tekemään palkatonta työtä, tai sitä hyväuskoista asennetta, että työllisyyskoulutuksen kautta työllistymismahdollisuudet paranisivat, … (työvoimavirkailijat myöntävät työllistämistukia siten, että työllistämiskurssien työllistävä vaikutus saadaan näennäisesti korkeaksi https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/07/26/tyollistamispalveluista-tyottomaksi-tai-tyollistamispalveluun/ ja työllisyyskurssin jälkeen edelleen työttömänä töitä hakeva kuuluukin työllisyyskurssin suorittamisen jälkeen niiden harvojen huonoiten kurssin läpäisseiden joukkoon, jotka eivät työllistyneet).

3. Tutkijoiden mielestä työttömien motivaatiot eivät ole kohdallaan. Eiköhän jokaisen työelämään pyrkivän ensisijainen motivaatio ole palkka, jolla voi elättää itsensä  ja vasta sen jälkeen tulee mahdollisuuksien mukaan muita motivaatioita, mutta suurin osa työntekijöistä lähtee ”ei niin mieluisaan työhön” vain sen vuoksi, että saa sen säännöllisen palkan.

4. Tutkijoiden mielestä työttömien tottumusten siirtyminen sukupolvelta toiselle estää työttömien työllistymisen. Tällä voidaan tarkoittaa vain sitä, että köyhän perheen lapsi kykenee selviämään pienemmillä tuloilla kuin parempituloisten vanhempien lapset, koska köyhien lapset ovat sopeutuneet jäämään ilman ”ylimääräisellä rahalla” saatavia palveluita tai tavaroita.

Jälleen kerran älyllisesti ja moraalisesti ala-arvoinen tutkimus, jossa ei huomioitu edes vuosisatojen ajan tunnustettua nepotismia. Suomessa köyhän perheen lapsella voi olla arvot, asenteet, motivaatiot ja tottumukset kohdallaan, mutta kuitenkin hän jää työnhakijavalinnassa toiseksi, kun suhteilla täysin kouluttamaton ja ehkä keskimääräistä tyhmempikin nuori palkataan kesälomansijaiseksi. Myöhemmin edellinen epäoikeudenmukainen vanhempien suhteiden myötä saatu etu vain vahvistaa itseään, koska näiden suhteiden avulla hankitun työkokemuksen avulla työllistytään  helpommin kuin ilman kunnollista työkokemusta. Vaikka henkilön koulutus olisi haettavan työpaikan suhteen aivan väärälle alalle, niin usein työkokemusta arvostetaan jopa enemmän kuin alan koulutusta yhdistettynä työkokemuksen täydelliseen puuttumiseen. Tietenkin aina löytyy poikkeuksia suuntaan ja toiseen.

Tämäkin tutkimus jälleen kerran vahvistaa, että vain työttömissä ja työttömien lapsissa on ”jotain vikaa” ja jätetään täysin huomioimatta, että järjestelmässäkin voisi olla vikaa. Miksi työnantajat maksaisivat palkkaa, kun nykyään työttömän työpanoksen saa ilmaiseksi erilaisten työllistämispalveluiden välityksellä, mutta ilmeisesti tutkijoiden mielestä tämäkin on työttömien työllistymisen kannalta täysin merkityksetön seikka.

Esimerkiksi nostetaan, että työttömät eivät koe työttömyyttään tarpeeksi leimaavana tai uhkaksi elämänlaadulle.

Jos tehdään tästä ihan idioottitason päätelmä, kumpi työnhakija työllistyy helpommina a vai b?

a. asiallisesti käyttäytyvä, ryhdikäs ja reippaasti kulkeva, suoraan silmiin katsova, reippaalla otteella kättelevä, selkeällä äänellä puhuva, määrätietoisesti vastaava ja omat taitonsa tunnistavana työnhakija.

b. häpeillen ja pelokkaasti paikalle tuleva työnhakija, joka kulkee kumarassa seinänvieriä nuollen, ei katso silmiin vaan omiin kengänkärkiinsä, kättelyyn tarttuminen viivästyy ja ote on arka, puhuu hiljaa kuiskaten ja puheesta on vaikeaa saada selvää, kysymyksiin saa lyhyitä tai epämääräisiä vastauksia, henkilö vähättelee itseään tai ei pysty kertomaan omista taidoistaan juurikaan mitään.

Yhtään työpaikkaa ei saada sillä perusteella, että ihminen häpeilisi tai aliarvioisi itseään tai sukujuuriaan. Itse asiassa työttömyys on niin leimaavaa, että työtöntä ei palkata, vaikka hän osoittaisi olevansa työpaikkansa arvoinen: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/08/16/erinomainen-esimerkki/  kuka tahansa muu kuin työtön valitaan ensin työntekijäksi, vaikka kyseessä olisi työttömän palkattoman työskentelyn myötä perustettava uusi työtehtävä.

Yhteiskunnan pitäisi lopettaa oikeaan perheeseen syntyneiden suosiminen, koska mitä tehdään kirjaviisaudella, jos älykkyys ei riitä edes idiootin tasolle tai ihmisen pahuus kumoaa älykkyyden.

Nyt keskitytään työnhakijavalinnassa toiseksi jääneiden työpaikanhakijoiden mielipuoliseen ja lähes raivohulluun kepittämiseen, vaikka olisi ehdottomasti järkevämpää keskittyä pätevimmän työnhakijan valitsemiseen ja lopettamaan palkattomalla työnteolla aiheutettu palkkatyöpaikojen hävittäminen. Jos halutaan mielipuolista ja raivohullua kepittämistä, niin eikö keppiä pitäisi antaa niille henkilöille, jotka valitsevat suhteiden perusteella työntekijöitä julkisiin työtehtäviin ja niihin epäpäteviin työpaikananastajiin, jotka suhteiden avulla ohittavat pätevät työpaikanhakijat?

Mainokset

Työttömien todellinen määrä

https://yle.fi/uutiset/3-9790165?origin=rss

Edellisen uutisen mukaan työttömiä oli heinäkuussa 207 000. Uutinen on sikäli erikoinen, että heinäkuussa Kelan päivärahaa saavia työttömiä oli 227 138 ja edellisen lisäksi työttömät saavat myös ansiosidonnaista päivärahaa, joten yhteenlaskun tulokseksi ei pitäisi tulla pienempää määrää kuin on pelkästään Kelan korvauksia saavia työttömiä:

http://raportit.kela.fi/linkki/66182867

 

Seuraavasta taulukosta näkyy (http://raportit.kela.fi/linkki/82377423) , että vuoden 2016 lopussa työttömistä sai ansioturvaa yli 41 % ja loput alle 59 % sai Kelan maksamia  työttömyyskorvauksia:

Edellisestä taulukosta myös nähdään, että vuoden 2016 lopussa työttömiä oli 413 851, joten vuoden alussa työttömien määrä olisi vähentynyt 206 851 työttömällä?

Todellisuudessa heinäkuussa 2017 työttömiä oli luultavasti jonkin verran yli  452 265 (Kelan työttömyyskorvauksia 227 138 +(ansiosidonnaisella noin 227 138 * 0,41) + jutussa mainitut piilotyöttömät 132 000) .

Työttömiä katoaa jonnekin ja vain rahaa seuraamalla voidaan tehdä suuntaa antavia päätelmiä työttömien todellisesta määrästä.

 

Tilastotietoa:

http://www.kela.fi/tilastotietokanta-kelasto_sisallysluettelo#Ty%C3%B6tt%C3%B6m%C3%A4t

http://raportit.kela.fi/linkki/6429318

Edellisestä taulukosta nähdään, että työttömyys osui vuoden 2016 aikana 720 726 ihmisen kohdalle  (Kelan työttömyyskorvausta sai 369 651 henkilöä ja ansiosidonnaista työttömyyskorvausta sai 351 075 henkilöä) ja tietenkin kyseisen vuoden aikana ansiosidonnaiselta kelan työmarkkinatuelle pudonnut työtön kuuluu molempiin ryhmiin, joten työttömien todelliseksi määräksi ei kuitenkaan voida tulkita yli 700 000 henkilöä huomioimatta tietoa ansiosidonnaiselta päivärahalta pudonneiden työttömien määrää . Edellisen taulukon perusteella vuoden 2016 aikana maksettiin työttömyyskorvauksia 104 744 782 päivältä, joka jaettuna koko vuoden korvauspäivillä (253) tuottaa tulokseksi 414 011 koko vuoden työttömänä ollutta, joten todellisia työttömiä oli enemmän kun huomioidaan omavastuupäivät, karenssikuukaudet ja piilotyöttömät.

 

Kuntoutuksen hyödyn arvioiti vuodelta 2015: http://www.kela.fi/documents/10180/1346663/Kuntoutuksen+hy%C3%B6dyn+arviointi_raportti+2015.pdf/9ddf8a33-2048-492d-9fbb-3e4235cb8b07

 

Työttömille ostettujen palveluiden kustannusten arviointia…

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/markku-jaisi-elakkeelle-vuoden-kuluttua-mutta-te-toimisto-ehdotti-uutta-kallista-koulutusta-minusta-tuntuu-hirvealta-koulutus-pitaisi-tarjota-nuoremmalle/6538228#gs.6ckh09o

Edellisestä linkistä löytyy tieto, että tärkeintä järjestettävässä työllisyyskoulutuksessa on työttömän velvollisuus osallistua, jonka rinnalla työllisyyskurssin hyödyllisyys ja työllistävä vaikutus on  täysin merkityksetön seikka.

 

Työttömien pakkoaktivoinneista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksista voi vain arvioida…

http://raportit.kela.fi/linkki/20712314

Vuoden 2016 aikana maksettiin työttömyyskorvauksia 104 744 782 päivältä, vaikka korvattavien työttömyyspäivien määrän kasvu on vuosittain hidastunut, niin määrä ei ole kuitenkaan kääntynyt laskuun.

http://raportit.kela.fi/linkki/79835595

Työttömien aktivointiaste on vaihdellut noin 30 ja 37 %:n välillä.

 

Kun edellisistä kolmesta linkistä löytyviä tietoja yhdistetään, niin saadaan karkea arvio työttömille ostettavien palveluiden hinnasta:

vuoden 2016 aikana maksetut työttömyyskorvauspäivät 104 744 782 * 0,30 osuus työttömistä aktiivitoimenpiteissä * 150 euroa/päivä

…tarkoittaa vuodessa vähintään 4 713 515 190 euron lisämenoa veronmaksajille, koska a) kaikki työttömien palvelut veloitetaan jokaiselta päivältä, b) myös työpanoksen vastaanottajalle maksetaan koulutuskorvaus, c) työttömien määrä lisääntyy koko ajan, d) työttömien velvollisuutta osallistua aktivointiin lisätään koko ajan, joten 30 %:ia lienee liian pieni osuus – ja edellisen lisäksi työttömille edelleen maksetaan työttömyyskorvauksen suuruinen tuki ehkä 9 eurolla korotettuna, jonka lisäksi yhteiskunta maksaa myös työministeriön alaisen toiminnan kustannukset.

Vuodessa ostetaan 4,7 miljardilla ”lisäpalveluita” työttömille, joissa lähinnä otetaan työttömän työpanos ilmaiseksi.

… ja todellinen summa lienee paljon suurempi.

Kun edellisen summan jakaa luvulla 500 000, joka lienee lähellä todellista työttömien määrää, niin saadaan vuodelle 9427 euroa. Mikäli edellinen summa yhdistetään työttömille maksettaviin tukiin, niin voidaan vain päätyä tulokseen – tekemätöntä työtä löytyy ja rahaa palkanmaksuun löytyisi – mutta jostakin syystä päättäjät eivät voi hyväksyä sitä, että työttömille maksettaisiin työnteosta palkkaa ja työttömyydestä loisiminen lopetettaisiin.

Päivitys 23.8.2017

http://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2017/08/23/tyottomyysbisnesta/#comment-42589

Sakun blogista löytyi yläpuolella löytyvä tieto kuntottavan työtoiminnan kustannuksista.

”2430,40? euroa ja 2635? euroa kuukaudessa, jonka lisäksi maksetaan 10 euroa niiltä päiviltä kun työtön velvoitetaan saapumaan paikalle. Huom. Tuo ”kiinteä kuukausikorvaus” voi tarkoittaa vuokraa, jolloin kyse ei olisi työttömän palvelusta veloitettavasta kiinteästä kuukausikorvauksesta.

Miksi ihmeessä tuota veronmaksajien kukkarosta kauhottua summaa ei voida käyttää työttömän palkkaamiseen ihan rehelliseen työsuhteeseen? Kun tuo summa yhdistetään työttömän saamiin tukiin, niin yhteiskuntahan säästäisi melkoisesti.”

Verovaroilla maksetaan joidenkin ihmisten alistamisperverssioiden toteuttamisesta, koska jokaiselle työttömälle olisi parempi päästä palkkatyöhön kuin joutua työllistämispalveluiden rattaisiin.

Ja seuraavassa uutisessa Ministeri Orpo vaatimassa lisää ”kannustavuutta” työttömille, vaikka työttömät voisi kyykyttämisen sijaan palkata töihin ja varat voisi ottaa työttömien kyykyttämiseen käytettävistä varoista.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005337315.html

 

Kelan työajan käyttö

Omalla kohdalla Kelan toimeentulotukipäätökset on (yhtä ainoata kahden kuukauden päätöstä lukuunottamatta) tehty vain kuukaudeksi kerrallaan. Lisäksi jokainen päätös on tullut postitse vasta viikon kuluttua päätöksen tekemisestä.  Edellinen on ehkä paikallaan, koska voinhan jo huomenna olla tuloksellisesti kuollut(?). Melkoisella varmuudella tuen tarpeeni tulee kuitenkin jatkumaan, koska työllistymiseni palkkatyöhön on erittäin epätodennäköistä, sillä palkkatyöpaikkoja on liian vähän ja edellisen lisäksi työttömät on lähinnä ulkoistettu palkkatyömarkkinoilta.

Eiköhän Kelan työntekijöiltä kulu enemmän työaikaa, kun ryhdytään ”kannustusmielessä” tekemään vain kuukauden toimeentulotukipäätöksiä, vaikka perusosan alentaminen on mahdollista kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Ja luulisi tuon päätöksen postittamisen viikon viipeeseenkin kuluvan ylimääräistä työaikaa – ellei jo järjestelmään ole kirjattu tuota viikon ”kannustavaa-viivettä”. Niille, joilla ei ole nettiyhteyttä tuo epätietoisuus on täysin kohtuutonta, koska ennen päätöksen saamista he eivät voi olla varmoja tuen saamisesta, jolloin mahdollisesti pitkä ja vaivalloinen asiointimatka voi osoittautua täysin hukkareissuksi ellei vaihtoehtoisesti viivästytä laskujen maksua päätöksen saapumiseen asti, joka puolestaan aiheuttaa omat ongelmansa.

Laillisuusvalvojien pitäisi ehdottomasti tutkia, kuinka Kela tekee toimeentulotukipäätöksiä, koska mitenkään ei voi olla järkevää viivästyttää seuraavan kuukauden päätösten tekemistä kuukauden viimeisille päivämäärille saakka, vaan päätöksiä pitäisi tehdä kuukauden jokaisena päivänä.

Seuraavan jutun mukaan yhteiskunta on maksanut miljoonia euroja Kelan ylitöistä:

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/kelajoutui-luopumaan-yhden-luukun-ideasta/?shared=1745955-a2131b85-500

Yllä olevassa tekstissä löytyy tieto, että yksin asuvan perusosa olisi 487,89 euroa, mutta jätetään jälleen kerran kertomatta, että tuota peruosaa voidaan alentaa 20 %:ia tai 40 %:ia. Ilman työttömiiin kohdistuvaa vihapropagandaa kerrottaisiin, että työttömän peruosa on  292 euroa kuukaudessa, jota voidaan korottaa työttömän pärstäkertoimen ja aktiivisuuden perusteella 487,89 euroon kuukaudessa. Edellinen on siis käytännön toteutus suomen lakiin kirjatusta oikeudesta yhdenvertaiseen kohteluun, koska viranhaltijoille annetaan (mieli)valta poiketa laista vain oman harkinnan perusteella.

Jos poistettaisiin työttömien velvollisuus tehdä pakkotyötä eri nimikkeiden alaisena, niin tuen tarve vähenisi, koska palkattomilla työntekijöillä täytettäviin työpaikkoihin pitäisi palkata työntekijöitä. Mikäli poistettaisiin edes pakkotyöhön kiristäminen perusosan alentamisella, niin hyvin todenäköisesti yhteiskunta säästäisi, koska yksilötasolla tehokas taloudellinen pakko tuottaa vähemmän säästöä kuin kiristämisen kustannuksiin kuluu yhteiskunnan varoja.

Alapuolella on Kelan oikaisuvaatimuksen ohjeet, jonka lopussa kerrotaan, että viikolla 32 keskimääräinen käsittelyaika oli 101 kalenteripäivää. Kun työaikaa riittää tarpeettomaan ”kannustamiseen”, niin onko kohtuullista, että toimeentulotukea hakenut ja oikaisuvaatimuksen tehnyt joutuu odottelemaan yli neljännesvuoden (kumileimasin)päätöstä, jotta voi tehdä valituksen hallinto-oikeuteen? Olen aiemmin kirjoittanut Kelan ilmoittamien käsittelyaikojen ylittyneen omalla kohdalla tuplaten.

http://www.kela.fi/toimeentulotuki-nain-haet-muutosta?inheritRedirect=true

 

Kun yhteiskunta näin avoimesti hyväksyy köyhän elämän kurjistamisen, niin onko lopulta yksittäisen kansalaisen vika, jos hän lähtee mukaan…

Todennäköisesti seuraava tapaus ei liity yksinomaan yhteiskunnan köyhempiin ihmisiin, sillä luultavasti siinä tapauksessa asiaa ei olisi lähdetty edes tutkimaan, mutta eikö nykyinen asenneilmapiiri kannusta kohtelemaan työttömiä/tyhmiä/köyhiä juuri jutussa kerrotulla tavalla:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/227733-esitutkinta-apteekkari-myi-potilaille-jopa-laakejatetta-haluttiin-ottaa-rahat-pois

Työttömien elinajan valvomiseen ja kurjuuden varmistamiseen käytetään älyttömästi valvontakapasiteettia ja yhteiskunnan rahaa, koska halutaan varmistaa ettei työttömien elämä ole vain pelkkää vapaa-ajan viettämistä, mutta eikö työttömiin kohdistunut viha ole saanut jo sairaat mittasuhteet, kun samaan aikaan todella tärkeät valvontakohteet laiminlyödään – jopa useiden vuosien ajan?

Erinomainen esimerkki

https://yle.fi/uutiset/3-9770059?origin=rss

Päivi on laillistettu sairaanhoitaja Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa, mutta valitettavasti hän joutuu työvoimatoimiston rattaisiin. Työtönhän ei suomessa työntekijäksi kelpaa, vaikka olisi millainen pätevyys ja kokemus. Sairaanhoitaja on ilmeisen pätevä ja oppimiskykyinen kun on voinut siirtyä Ruotsiin ja Tanskaan toimimaan sairaanhoitajana, joissa luultavasti hoidon taso on korkeampi kuin Suomessa.

Elokuussa 2016 Lappeenrannassa päätettiin kokeilla Keskussairaalan päivystyksessä aula-avustajaa, jossa Päivi todisti olevansa työpaikan perustamisen arvoinen työntekijä.

Virka laitettiin julkiseen hakuun, mutta Päivi ei ollut ensimmäinen valinta eikä edes toinen… työnantaja kertoi, että Päivi oli kolmas valinta (olisi ollut työnantajalle melkoinen häpeä myöntää, että Päivi oli vasta neljäs tai jopa vasta 161 valinta). Luultavasti monikaan ei ole sairaanhoitaja pätevyydellä valmis ryhtymään aula-avustajaksi.

Päivi on tekstin mukaan optimistinen ja positiivinen, mutta 6 vuoden auttaminen riitti nakertamaan työttömän niin hajalle, että hän uskoo ettei hänen sairaanhoitajan pätevyytensä paluumuuttajana ollut riittävän korkea… enimmäisen vuoden aikana(?), toisen vuoden aikana(?), kolmannen vuoden aikana(?)… Eikö suomalaiset sairaanhoitajat jää lainkaan äitiyslomalle tai hoitovapaalle?

Päivi oli niin lyöty, että hän yllättyi kun juuri hänet valittiin työtehtävään. Tähän kuka tahansa täyspäinen sanoisi, että Päivin olisi pitänyt olla ehdottomasti ensimmäinen valinta, koska hän oli ainoa, jolla oli kokemusta tehtävistä ja hänellä oli sairaanhoitajan pätevyys kolmessa maassa, joten aula-avustajaksi häneltä löytyi uskomattoman hyvä ammattitaito ja kielitaitoakin löytyi.

Mielestäni osoittaa vain työhönottajien ääliömäisyyttä, kun kolmessa maassa laillistettu sairaanhoitaja ei saanut alan töitä heti palattuaan suomeen ja työttömyysaika venyi kuuteen vuoteen.

Tuossa lopussa sitten onkin työkkäritätien ehdoton vaatimus – kaikki paska on otettava vastaan… ja sitten muutaman vuoden aivopesun jälkeen olet jopa kiitollinen.