Työtön ei kelpaa

http://www.ksml.fi/kotimaa/Varap%C3%A4%C3%A4toimittaja-Pasanen-Ty%C3%B6tt%C3%B6mi%C3%A4-on-mutta-ty%C3%B6ntekij%C3%B6ist%C3%A4-on-silti-pulaa/1014174?pwbi=17be0fee7b27ff3941236fcdd053bc0a

Tässähän ”tämä” työministeriön ja työvoimavirkailijoiden työn tulos on sitten luettavissa.

Työtä olisi tarjolla, mutta moni yritys kärsiin työvoimapulasta.

Työttömät eivät kelpaa, koska ikä, terveys tai muu sopimattomuus vapaina oleviin työtehtäviin ovat esteinä työllistymiseen.

Mitä sitä turhia hienostelemaan ”muusta sopimattomuudesta” – sanotaan vaan ihan suoraan: Miksi kukaan palkkaisi työttömän kun työministeriö on vuosikymmenien ajan levittänyt propagandaa, että työttömyyden syynä ei ole työpaikkojen puute vaan työttömien henkilökohtaiset ominaisuudet 1. päihdeongelmat, 2. mielenterveydelliset häiriöt, 3. elämänhallinta ongelmat, 4. laiskuus, 5. koulutuksen puute, …

Kuvahaun tulos haulle angry smileyKuvahaun tulos haulle angry smiley

Jokaiseen työpaikkaan löytyy koulutettuja työnhakijoita, jotka ovat valmiita muuttamaan työn perässä, mutta työllistymisen estää ainoastaan työnantajien kohtuuttomat vaatimukset.

Yrityksen sortuessa huutamaan työvoimapulaa samaan aikaan kun satojatuhansia koulutettuja etsii palkkatöitä, pitäisi herättää epäluottamuksen yrityksen johdon kykyihin ja sitä kautta pitäisi herättää huolta yrityksen toiminnan epävarmuudesta. Aikaisemmista virheistä voisi sen verran ottaa opiksi ettei ihan yhtä luottavaisesti suhtaudu yrityksen kasvunäkymiin, jos oman yrityksen toiminta on kovin tiiviisti sidoksissa työvoimapulaa huutavan yrityksen toimintaan.

Työtön ei tiedä edes kokemaansa

https://yle.fi/uutiset/3-9709763

 

Uudenmaan alueella on jutun tekohetkellä 3500 työkokeilijaa ja kuukausittain noin 1200 aloittaa työkokeilun. Tyhmempi voisi väittää, että näin suuri palkattomien työntekijöiden tarjonta vaikeuttaa työllistymistä palkkatyöhön, mutta tällaista älykyyttä ei löydy työttömien palveluita järjestävien viranhaltijoiden pääkopasta.

Suppeallakin talouselämän ymmärryksellä pystyy tekemään päätelmän, että palkatonta työvoimaa hyödyntävä yritys saa kilpailuetua, joka ei voi olla vääristämättä yritysten välistä kilpailua, mutta työttömien palveluita järjestävät kiistävät tällaisen mahdollisuuden.

Työttömille tarjottujen palveluiden hyödyttömyys löytyy tilastoista, mutta jokin ”järkeä suurempi voima” saa vain lisäämään näiden hyödyttömien palveluiden ostamista ehtymättömillä verovaroilla. Lapsilta, sairailta, eläkeläisiltä, opiskelijoilta ja työttömien tuistakin otetaan pois, mutta työttömien kyykyttämispalveluiden ylläpitämiseen löytyy aina veronmaksajien rahaa, miksi kukaan ei kyseenalaista tällaista yhteiskunnan varojen käyttöä?

Edellisellä ei edes saavuteta nykyistä pohjanoteerausta, vaan työttömien omat kokemuksetkin pitää kiistää: Kuinkahan moni suomen työtön on joutunut tilanteeseen, jossa nenän alle työnnetään paperi allekirjoitettavaksi ja allekirjoittamatta jättämisen kerrotaan johtavan työttömyyskorvauksen menettämiseen. Edellisestä huolimatta Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston johtaja Jarmo Ukkonen pitää mahdottomana, että työtön ei saisi ”kirjoittamattomien työkkärilakien mukaisessa käskyjenjakotilanteessa” jostain utopiaulottuvuudesta oikeaa tietoa työttömän oikeuksista, laista, lain tarkoituksesta ja kaikelta pahuudelta suojelevaa voimakenttää, joka auttaa selvitymään asiakirjan tarkistamisesta lakimiehen tarkuudella ja pomminpurkajan hermoilla, vaikka kaksi tai useampi henkilö on painostamassa ja varmistamassa ettei työttömälle jää aikaa kyseenalaistaa koko tapahtumaa.

Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen myymälätoiminnan johtaja Kirsi Siitonen tietää, että kritiikki johtuu ainoastaan hyväksikäytettävän voimavaroista. Henkilö luultavasti tarkoitti, että alistetut/nöyryytetyt valittavat ja muut ovat kiitollisia kohtelustaan, mutta tämäkin vain kuvaa nykyisen tilanteen vakavuutta.

Ajatelkaa, kuinka kauan ihminen on saanut alistaa toisia ihmisiä ja missä määrin, kun ihmiselle itselleen on muodostunut käsitys, että hän voi kumota toisen ihmisen oman kokemuksen ja mielipiteen aivan kuin tällä toisella ihmisellä ei olisi kykyä tai oikeutta omaan näkemykseensä.

Miksi pakkotyö jatkuu….

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201707032200243136_u0.shtml

Tarkoitukseksi voidaan väittää ihan mitä tahansa, mutta typeristä väitteistä huolimatta tosiasiat eivät muuksi muutu. Kun työntekijäksi ei voi saada palkatonta työntekijää, niin työ on teetettävä palkatun työntekijän työpanoksella, joten on turha ”lässytellä” ettei palkattomalla työllä korvata palkallista työtä. Menee ihan typeryydellä leikkimiseksi, jos lähdetään silmät kirkkaana väittämään, että palkattomilla hoidetut työtehtävät olisi jätetty tekemättä ellei olisi palkattomia työntekijöitä tekemään näitä hommia ja samalla avoimesti myönnettäisiin työttömän harjoittelevan työtehtäviä, joihin ei koskaan voisi työllistyä palkattuna työntekijänä.

Miksi ihmeessä työttömän tai koulutetunkin henkilön pitäisi todistella palkattomalla työnteolla pätevyytensä, kun vuosisatojen ajan tämä on saatu testattua palkkaamalla henkilö töihin? Palkka on kuitenkin työntekijän paras motivaattori, ja palkattoman työjakson jälkeen ansaittu uusi palkaton työjakso ei kannusta työtöntä antamaan loputtomasti usean kuukauden palkattomia  työnäyteitä. Useat opiskelijat ovat olleet kesälomien ajan palkkatöissä ja jokainen varmasti tietää oman kokemuksen perusteella, että useampien alojen työhönperehdyttäminen tapahtuu parissa päivässä ja puutteet täydennetään tarpeen vaatiessa pätevämmältä työntekijältä neuvoja kysymällä – tai pomolle/omistajalle soittamalla.

Jos yrittäjillä ei ole riittävää ammatitaitoa tai riskinottokykyä työntekijän palkkaamiseen, niin ei ole mitään järkevää syytä tukea tällaisia yrityksiä verovaroin. Nykyaikana on menty aivan liian pitkälle, kun yrittäjien riskiä siirretään veronmaksajien maksettavaksi ja virheellisen rekrytoinnin riskejä yritetään siirtää työntekijöille. Kun sallitaan yrityksen palkanmaksun korvaaminen  verovaroista maksettavilla sosiaalituilla, mahdollistetaan työntekijän palkkaukseen liittyvien kustannuksien siirtäminen yrityksen tuloksi, jolloin väistämättä vääristetään yritysten välistä kilpailua. Ainoa järkevä tilanne tukea yrityksen kannattavuutta sosiaalisilla tuilla olisi silloin, kun työtön yrittää perustaa itsensä työllistävän yrityksen, mutta jostakin syystä tämänkaltaiset todella työllistävät yhdenmiehen yritykset koetaan aiheuttavan täsmälleen sellaisia ongelmia kuin nykyinen palkattomien työntekijöiden hyödyntämien aiheuttaa. – Tämän tästä saa lukea kauppaketjujen konkursseista, koska ostajat katoavat palkattomien työntekijöiden myötä ja varallisuus siirtyy palkattomia työntekijöitä hyödyntävien yritysten omistajille, jotka eivät osta tarvettaan enempää ja heidän tuloverotus tapahtuu pääasiassa palkkaverotusta huomattavasti matalammalla osinkoverotusprosentilla.

Miksi työnantajalle kuuluvaa työnohjausta pitäisi tukea verovaroilla? Miksi haukutaan työnhakijoita huonosta valmiudesta tehdä töitä? Mikäli päätetään palkata työntekijäksi lukion käynyt ja jätetään alan ammattitutkinnon suorittanut valitsematta, niin luonnollisesti työntekijän perehdyttäminen lähtee ihan perusasioista ja tämä vie enemmän aikaa kuin ammattitutkinnon suorittaneen perehdyttämiseen kuluisi.

Mikäli työntekijä ei tuota riittävää työpanosta palkkansa vastineeksi, niin silloin työnjohdossa täytyy olla vikaa, tai on palkattu epäpätevä henkilö, tai on palkattu työntekijä ilman todellista tarvetta. Huonoja työntekijöitä löytyy, mutta huonoille työntekijöille pitää antaa varoituksia ja ellei työnantaja saa palkan vastineeksi työajalla tehtyä työskentelyä tai riittävää työpanosta, niin työntekijälle pitäisi antaa potkut. Näiden huonojen työntekijöiden palkkaamisen ja pitämisen perusteella ei pitäisi vaatia asiaan täysin syyttömiltä työttömiltä palkattoman työn tekemistä.

 

Ylläolevista väitteistä huolimatta harva palkattomien työkokeilujen ja palkkatukityöpaikkojen kierteeseen jäänyt työtön pääsee rehelliseen palkkatyöhön. Hämmästyttävintä on ettei vuosien aikana kertyneistä tuloksista kuitenkaan löydy totuutta, vaikka yhä useammat kertovat tämän ihan avoimesti:

https://yle.fi/uutiset/3-9704644?origin=rss

Edellisessä kerrotaan ihan avoimesti, että työkokeilun jälkeen voi työllistyä palkkatuella. Edellinen lienee ”SE” tilastoihin merkittävä onnistunut työllistyminen, vaikka koko palkallinen työjakso kestää vain saman ajan kuin veronmaksajien kukkarosta maksetaan palkkatukea. Luultavasti useat työnantajat olisivat valmiita palkkaamaan työttömän työnhakijan heti palkkatuen kera, mutta ilmeisesti työvoimavirkailijoiden kirjoittamattomat ”työkkärilait” sallivat palkkatuen myöntämisen vasta palkattoman työjakson jälkeen, jolloin saavutetaan työttömän nöyryyttämisen lisäksi näennäinen työllistymiseksi tulkittava tulos.

Kuinka välttää karensseja

Paras keino välttää karenssit on muistaa, että työvoimavirkailijat eivät ole auttamassa työtöntä työllistymisessä palkkatyöhön. Työvoimavirkailijoiden ainoaksi tavoitteeksi on jäänyt työttömän ”kannustaminen”, joka toteutetaan rakentamalla työttömälle aktivoiva miinakenttä ja valvomalla ettei työttömälle luvatonta aktiivisuutta esiinny.

Mikäli työtön haluaa työllistyä, niin ne kuviot on tehtävä ihan omana aktiivisuutena, omalla ajalla ja työvoimavirkailijoille asiasta kertomatta.

 

Seuraavassa jutussa henkilö oli suotunut miinan asettamiseen, joka sitten työkiireiden vuoksi räjähti näpeille ja samalla vei henkilön pariksi kuukaudeksi työttömyyskorvausten ulkopuolelle:

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706232200226644_u0.shtml

Edellinen olisi vältetty, jos henkilö olisi kieltäytynyt laittamasta cv:tä nettiin, koska tästä kieltäytymisestä ei voi seurata karenssia. Kieltäytymisestä huolimatta henkilö olisi kuitenkin halutessaan voinut laittaa sen cv:n nettiin. Hän teki virheen kun sitoutui laittamaan cv:n nettiin, koska tämän jälkeen suostumus sitoo työtöntä ja mitään järjellistä tai älyllistä joustavuutta asiassa ei sen jälkeen enää ole olemassa.

Kaikki mihin sitoutuu on toteutettava, vaikka saisi palkkatyöpaikan, sillä määrättävällä karenssilla voi olla vaikutusta seuraavan työttömyysjakson alkaessa.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706292200236975_u0.shtml

Paperimiehen kohdalla toteutui tyypillinen karenssi, jonka perusteet saatiin yksinkertaisesti kirjaamalla järjestelmään tieto työsopimuksen irtisanomisesta. Karenssi kumoutuu, mikäli paperimies pystyy hyväksyttävästi todistamaan kirjatun tiedon vääräksi. Työnantajan kirjallinen ilmoitus voisi riittää, mutta ei välttämättä. Työtön on aina syyllinen ellei voi muuta todistaa, työttömän syyllisyysolettama on erittäin vahva, koska se ei perustu kirjoitettuun lakiin vaan yleisesti hyväksyttyyn käytäntöön.  (Ikikarenssiin 2006)

Nykyään pidän lomat kohdalla ”lomapäivät” laskettiin työttömyyskorvauksettomaksi ajaksi. (Minunkin kohdalla lomakorvauspäivät on laskettu karenssiajan alle -en tiedä, onko kyse ihan vakiituneesta käytännöstä vai pärstäkertoimeen  perustuvasta harkinnasta laittaa työnhaku alkamaan vasta lomakorvauspäiviä vastaavan ajan kuluttua)

Piinalta ainakin hetkeksi säästynyt olisi välttänyt karenssin rustaammalla jonkinlaisen työhakemuksen, johon olisi voinut laittaa aloittavansa/aloittaneensa työt toisessa yrityksessä. Tässä oli ilmeisesti sellainen tilanne ettei työnhakijaksi ilmoittautumisen jälkeen toteutunut ensimmäinen aikavaraus/työttömän kyykkyhyppäys käskystä, jolloin koko aiempi työnhakuaika poistui ja kaikki työttömyyskorvaukset perittiin takaisin. Edellisen mahdollisuutta voi minimoida änkeämällä aikavaraukselle mahdollisimman nopeasti työnhakijaksi ilmoittautumisen jälkeen, jolloin mahdollinen sanktio alkaa juuri sillä päivämäärällä kuin kieltäytyminen tulkitaan tapahtuneen, joten jo maksettuja työttömyyskorvauksia ei peritä pois. (TE-keskuksen selvityspyyntö)

Hellun tapaus on hyvin tyypillinen, käden vamma ja käyttökielto, mutta valitettavasti Hellu ei ole sairauspäivärahalla vaan työttömyyskorvauksella. Tilanteesta muodostuu mahdollisuus auttaa työtön työttömyyskorvauksien ulkopuolelle ja työvoimavirkailija ei voi jättää hyödyntämättä kirjoittamattomien työkkärilakien mukaisia velvotteitaan. Oliskohan tämä karenssin voitu välttää menemällä työpaikalle ja/tai ilmoittamalla työnjohdolle, että heti ensimmäisenä työpäivänä minä lähden hakemaan työpaikkalääkäriltä sairaslomaa, jolloin henkilöä ei ehkä olisi valittu työpaikkaan ja silloin lääkärintodistuksella olisi ollut enemmän merkitystä? Tässä karenssissa taisi olla oleellista, että henkilö itse päätti ettei työnantaja ota töihin tai kieltäytyi vastaanottamasta työtä, jolloin lääkärintodistuksella ei kumota työttömän kieltäytymistä. Mikäli työnantaja olisi perustellut työnhakijan valitsematta jättämistä työkyvyttömyydellä, niin silloin lääkärintodistus olisi saattanut riittää karenssin kumoamiseen.

Kyykytystä kohdalla allekirjoitetussa suunnitelmassa taisi olla mainittuna työkokeilu tai työvoimapoliittiset toimenpiteet, jolloin työtön on sitoutunut toimintaan ja kieltäytymisestä seuraa karenssi. Tässä tapauksessa työttömän mikään aktiivisuus ei olisi riittävä, koska työvoimavirkailija käyttää aina ylintä valtaa työttömään nähden. Ennen vanhaan tämän karenssin olisi voinut välttää vaatimalla poistamaan suunnitelmasta kaikki ylimääräiset vaihtoehdot ja kirjaamalla vain toteutettava suunnitelma riittävällä tarkkuudella. Nykyään saattaa olla ettei työttömän allekirjoituksella ilmaistua vapaaehtoista suostumusta enää tarvita, vaan työvoimavirkailija käskee ja tottelematta jättäminen johtaa työttömyyskorvausten menettämiseen.

Hyvin pian pitkäaikaistyötön sai karenssin, koska ei pysty todistettavasti esittämään hakeneensa työpaikkaa. Kuten lehdissä on kirjoitettu, niin osalla postin viivästyminen tai postin katoaminen on ollut riittävä peruste karenssin kumoamiseen, mutta useimpien kohdalla karenssi pysyy. Ehkä tämän henkilön kannattaisi ottaa yhteyttä yritykseen, jonne on hakemuksen lähettänyt ja pyytää sieltä vahvistus työpaikan hakemisesta. Varmin keino on lähettää työhakemus sähköpostilla tai ottamalla kuvakaappaus netissä täytetystä hakemuksesta (kannattaa säilyttää ainakin vuoden ajan), mutta luultavasti tällainen tilanne ratkeaa vain työnantajan lähettämällä vastauksella. ( työttömän väärä aktiivisuus ).

Mies 35 kertoi aikomuksesta rikkoa työttömän työttömyyskorvausten nostamisen ehtona olevaa pasiivisuusvelvoitetta. Tämän kaltaiset tilanteet välttää kun ei puhu omista asioistaan mitään ylimääräistä – kannattaa pidättäytyä perusoletuksessa, että pöydän toisella puolella istuu elämäsi pahin kiusaaja, jolle on annettu älytön mielivalta päättää sinun elämästäsi, joten suu supussa ja mahdollisimman vähän sanomista työvoimavirkailijan hutkittavaksi.

Kauhea tilanne kohdalla saattaa olla kyse siitä, että työttömyyskorvaukset maksetaan takautuvasti, jolloin ne lasketaan käytettävissä olevaksi tuloksi maksupäivämäärän jälkeiselle ajalle, mutta työttömyyskorvauksia ei voi jaksottaa useammalle kuukaudelle, jolloin ainakin seuraavalle kuukaudelle se toimeentulotuen alennettu peruosa ja asumiskustannukset pitäisi saada. Näistä lain vastaisista päätöksistä pitää vain jaksaa tehdä oikaisuvaatimus ja aikoinaan valitus hallinto-oikeuteen. Kyseessä on kuitenkin työttömän tuplarangaistus, siinä mielessä, että karenssin lisäksi toimeentulotuen peruosaa alennetaan, mutta ainakaan hallinto-oikeus ei tulkitse tätä päällekkäiseksi seuraamukseksi samasta rikoksesta.

Siis aivan järjettömän sairasta hommaa, mutta valitettavasti näin homma toimii käytännön tasolla.

Suostukaa vain siihen toimintaan, mistä ei voi kieltäytyä ilman karenssia. Suunnitelmaa voidaan päivittää tarpeen mukaan (toisin työvoimavirkailijat eivät välttämättä suhtaudu tähän suopeasti, sillä se loukkaa heidän määräämisoikeuttaan), mutta yleensä suunnitelmassa on mainittava se seikka, johon tarvitsee työvoimavirkailijan puoltamisen tai yhteiskunnan myöntämän tuen.

Mahdollisuus palkkatukipaikkaan on mainittava suunnitelmassa, mutta ei kannata suostua/kirjata vain palkkatukimahdollisuutta, vaan kannattaa kirjata suunnitelmaan – milloin, minne, mihin tehtäviin.. jne – eli ne rajaehdot/odotukset, joiden katsot parantavan omaa työllistymistäsi.

Mahdollisuus työllisyyskurssiin on myös mainittava suunnitelmassa, mutta kannattaa kirjata suunnitelmaan omaa työllistämistä parantavat työllistämiskurssit ettei joudu jollekin räkäpupunpussauskurssille.

Kokoomus kalastelee jälleen

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/jaskari%20tetoimisto-62506

Kokoomuksen edustajat ovat kilvan esittämässä kommentteja työttömien vastikkeettomien tukien laiskistavasta vaikutuksesta ja he ovat olleet vaatimassa työn vastaanottamisen kannattavuuden/velvoittavuuden parantamista. Kokomuuksen Harri Jaskaria ”hermostutti” uutinen, jossa kokoomuksen tavoitteen mukainen työttömien ”kannustaminen” toteutuu. Myönnetään, että kyse on jälleen kerran pähkähullusta kannustamista, mutta työttömien kaikki ”kannustamiset” ovat pähkähulluja ja lähes kaikki työttömien ”aktivoinnit” pääasiassa estävät terveen työkykyisen ihmisen työllistymistä.

Jutussa mainittua kokoomuksen Harri Jaskarin ”hermostutti”-tilaa ei voi selittää millään muulla syyllä kuin äänien kalastelulla. Kokoomus ajaa vain suurituloisten asioiden parantamista, mutta valitettavasti tämän ryhmän äänimäärä on yhtä pieni kuin on kokoomuksen linjasta hyötyvien joukko, joten äänestäjiä pitää kalastella myös keskituloisten ja köyhien joukosta, vaikka he joutuvat kokoomuksen tavoitteleman yhteiskunnan maksumiehiksi: ”Tilanne on hälyttävä” – ekonomisti huolissaan Suomeenkin rantautuneesta palkkatyököyhyydestä.  Kun työntekijän on tehtävä työtä pienellä palkalla tai jopa palkatta, niin verotuloista joudutaan maksamaan työntekijän elinkulut.

Kun työvoimavirkailija saa tietää, että työtön puuhailee tai edes suunnittelee tekevänsä, jotain joka antaa mahdollisuuden käyttää ”kokonaisvaltaista tulkintaa/harkintaa” ettei työtön ole kokopäiväisesti riittävän passiivinen työnhakija, niin asiasta laaditaan selvityspyyntö. Työttömyyskorvausten maksatus päättyy välittömästi selvityspyynnön laatimispäivämäärällä eli täsmälleen samalla hetkellä kuin työvoimavirkailija päättää painaa nappia.

Tässä vakiintuneessa käytännössä ei ole enää mitään ihmeellistä, koska aika ajoin on julkisuuteen tullut juttuja näistä työttömien työttömyyskorvausten kummastuttavista katkaisuperusteista.

Alta löytyy linkki ”yksi työtön vähemmän”-uutiseen, joka hermostutti Kokoomuksen kansanedustajan:

http://yle.fi/uutiset/3-9494116

Yleensä työttömän oma aktiivisuus työllistymiseen tai työllistymisen parantamiseen on työvoimavirkailijalle kuin punainen vaate härälle, koska työvoimavirkailijalle annettu (mieli)valta toimia työttömyyskorvausten vartijana vaikuttaa erikoisella tavalla ihmismieleen. Kun yhdistetään työttömien tukien tarve ja oman elämänsä luuserille annettu mielivalta, niin on muodostunut käytäntö, että työttömän pitää toimia vain ja ainoastaan työvoimavirkailijan määräysten mukaisesti, jos haluaa nostaa työttömyyskorvauksia.

Työttömyyskorvaus olisi aina pitänyt maksaa työttömyyden perusteella täysin erillään työnhausta, jolloin niin sanottu työnvälitys olisi edistänyt työllistymistä eikä siitä olisi muodostunut nykypäivän kaltaista palkattomien työntekijöiden toimittajaa ja verovarojen kuppausavustajaa.

Ylläolevassa jutussa on luettavissa työttömien vuosi vuodelta kiristyneestä kannustamisesta, jossa työtön pyritään auttamaan työttömyyskorvausten ulkopuolelle. Vuosia tai vuosikymmeniä sitten työvoimavirkailija olisi tiedustellut iloinen ilme kasvoillaan taksikurssin alkamispäivämäärää ja myöhemmin ennalta ilmoittamatta työtön olisi saanut kyseisellä päivämäärällä päivätyn selvityspyynnön, jossa olisi kerrottu työttömyyskorvausten maksatuksen katkaisemisesta selvityksen ajaksi. Yllä olevan uutisen perusteella saa vaikutelman, että selvityspyyntö on aloitettu jo siinä vaiheessa, kun työtön on vasta suunnittellut menevänsä taksikurssille – eli työttömän ajattelun tasolla tapahtuva toiminta jo johtaa selvityspyyntöön eli työttömyyskorvausten katkaisuun.

Päivitys 3.4.2017

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/217702-yli-1000-000-vapaata-tyopaikkaa-yli-300-000-tyotonta-kansanedustaja-eihan-asia-nain

Miten ihmeessä meillä voi olla päättäjänä henkilö, jolla ei ole mitään hajua työntekijöiden työpaikkojen vaihtamisesta? Aivan kuin avoimeksi ilmoitetut työpaikat odottaisivat kuukaudesta toiseen työttömien töihin hakeutumista, vaikka avoimena olevat työpaikat vaihtuvat kuukausittain ja suurin osa avoimista työpaikoista ei edes ole työttömien saatavissa. Miksi kukaan työnantaja palkkaisi työttömän työntekijäksi, kun työttömän työpanoksen saa palkattomana ja sen lisäksi yhteiskunnan varoista maksetaan työnantajalle lisäkorvaus.

Kun työntekijä saa paremman työpaikan ja hän irtisanoutuu työpaikastaan, niin luonnollisesti hänen entiseen työpaikkaan tarvitaan uusi työntekijä, joten työpaikka ilmoitetaan avoimeksi. Avoimeen työpaikkaan valitaan jo työelämässä oleva henkilö, joten hän irtisanoutuu entisestä työpaikastaan ja nyt hänen entinen työpaikka ilmoitetaan haettavaksi. Jälleen kerran työpaikkaan valitaan jo työelämässä oleva jne…, joten kuukaudesta toiseen täytetään avoimia työpaikkoja ja ilmoitetaan uusia avoimia työpaikkoja, joihin ei valita yhteiskunnan kelvottomaksi leimaamia työttömiä vaan jo työelämässä olevia työntekijöitä.

Mikäli 6.3.2017 kirjoitettu juttu olisi jotenkin antanut vaikutelman, että kokoomuksen kansanedustaja Harri Jaskari olisi jotenkin työttömän puolella tai edes järkevän työllistämisen kannalla, niin viimeistään tästä 1.4.2017 kirjoitetusta jutusta käy selväksi, että edelleen kokoomuksen kansanedustaja Harri Jaskari vain ja ainoastaan peräänkuuluttaa lisäkannustusta lisäkärsimystä  työttömille ja toteaa veronmaksajien kukkarosta maksettavan toimeentulotuen täydentävän työntekijän elämiseen riittämätöntä palkkaa.

Seuraavasta linkistä löytyy mielenkiintoinen englanninkielinen ohjelma rikkaiden vaikutusvallasta: https://www.youtube.com/watch?v=szPhMaK88M8

 

Työttömyys rikoksena

Huom. Laskelmat ovat täysin teoreettisia: Työttömän menettämä tuki on muunnettu päiväsakoiksi aina 120 päiväsakkoon asti ja sen jälkeen vankeudeksi, jossa 30 euroa vastaa  yhtä päivää vankeutta.

37 päiväsakkoa pelkästään työttömäksi jäämisestä

Työttömäksi jäävällä on 7 päivän omavastuuaika  ennen kuin alkaa saamaan työttömyyskorvauksia.

7  pv * 32,40 euroa/pv = 226 euroa  – (vastaa 37 päiväsakkoa)

sakko-7-paivan-karenssista

Edellinen 7 päivän omavastuuaika tarkoittaa 7 tukipäivää.


Laskelmat on tehty pienimmällä työttömyyskorvauksella eli työmarkkinatuella – ansiosidonnaisella ”työttömyysrikoksen” vakavuus/törkeys kasvaa tuen noustessa.

Tässä vaiheessa on hieman epäselvää tarkoitetaanko 30, 60, 90 päivän karenssilla kalenteripäiviä vai tukipäiviä, joten seuraavassa on laskelmat  ensin kalenteripäivinä ja sen jälkeen tukipäivinä laskettuna. Aikaisemmin karenssit annettiin kuukausissa, joten kyse saattaa olla kalenteripäivistä. (Kun asia varmistuu, niin poistan väärät laskelmat)

—————————————

Parin tunnin tai kahden viikon kestävästä työpaikasta kieltäytymisestä

Työtön kieltäytyy työpaikasta, joka olisi kestänyt enintään kaksi viikkoa (tunneista – kahteen viikkoon), karenssi on 30 päivää. Tarkoittaa lähinnä sitä, että työnhakija syystä tai toisesta jättää hakematta avoinna olevaa työpaikkaa tai hänen tulkitaan omalla toiminnallaan estäneen työsuhteen syntymisen.

Laskelmat tehty olettaen, että sanktio on 30 kalenteripäivää eikä 30 arkipäivää.

22 pv * 32,40 euroa/pv = 712 euroa (vastaa 118 päiväsakkoa)

Mikäli sanktio tarkoittaisi työttömyyskorvauksen menettämistä 30 päivältä:

30 pv * 32,40 euroa/pv = 972 euroa (vastaa 32 vuorokautta vankeutta *)

sakko-30-paivan-karenssista

Työpaikasta kieltäytymisestä

Työtön kieltäytyy TE-toimiston tarjoamasta tai muuten tarjotusta työstä, karenssi on 60 päivää. Tarkoittaa lähinnä sitä, että työnhakija syystä tai toisesta jättää hakematta avoinna olevaa työpaikkaa tai hänen tulkitaan omalla toiminnallaan estäneen työsuhteen syntymisen.

Laskelmat tehty olettaen, että sanktio on 60 kalenteripäivää eikä 60 arkipäivää.

43 pv * 32,40 euroa/pv = 1393 euroa (vastaa 46 vuorokautta vankeutta *)

Mikäli sanktio tarkoittaisi työttömyyskorvauksen menettämistä 60 päivältä:

60 pv * 32,40 euroa/pv = 1944 euroa (vastaa 64 vuorokautta vankeutta *)

sakko-60-paivan-karenssista

Työntekijä eroaa työstään, saa potkut, ei vastaanota tarjottua työtä tai työsopimus kariutuu työttömän menettelyn takia

Työtön eroaa työstä ilman pätevää syytä, tai on itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen, tai työtön ilman pätevää syytä kieltäytyy työstä, johon on valittu, tai työsopimus kariutuu oman menettelyn takia, karenssi on 90 päivää. Tässä on karenssi, jonka työtön saa kun hän todella kieltäytyy tarjolla olevasta työpaikasta (toisin tämänkin sanktion voi saada tulkinnan perusteella).

Laskelmat tehty olettaen, että sanktio on 90 kalenteripäivää eikä 90 arkipäivää.

65 pv * 32,40 euroa/pv = 2106 euroa (vastaa 70 vuorokautta vankeutta*)

Mikäli sanktio tarkoittaisi työttömyyskorvauksen menettämistä 90 päivältä:

90 pv * 32,40 euroa/pv = 2916 euroa (vastaa 97 vuorokautta vankeutta *)

sakko-90-paivan-karenssista

Poliisin sakkolaskuri löytyy tuolta: https://www.poliisi.fi/turvallisuus_ja_valvonta/sakkolaskuri

Lain sallima suurin päiväsakkojen lukumäärä on 120 tai, jos rikoksia on useita, 240, joten vain työttömäksi jääminen ja 30 päivän karenssi olisivat sellaisia rikoksia, joista selviäisi päiväsakoilla.

rikos

Olen tuolla Ikikarensiin 2006 tekstissä laskenut tekemäni rikoksen loppusumman: 80600 euroa  (siis kun minua ei valittu osa-aikaiseksi kirjastoavustajaksi)

Tuollaiset sakot voi saada 560 euron kuukausituloilla 13433 päiväsakolla:

paivasakot

…mutta mikäli olisin saanut 80600 euron sakon, joka käännetään vankeudeksi, niin jokainen 30 euroa tarkoittaa yhden päivän vankeutta, joten sakot tulisi kuitattua 2686 päivän vankeudella, joka tarkoittaa 7 vuoden, 4 kuukauden ja 11 päivän vankeutta.

Löytyisikö jostakin taulukko, kuinka vankilatuomiot määräytyvät eri rikosten perusteella? Tuo oma ikikarensiin johtanut rikos vastaisi luultavasti tappoa tai murhaa.

Juristi Te-toimiston rattaissa

Yleensä työtöntä itseään pidetään syyllisenä kaikkeen mahdolliseen, mutta alla olevasta jutusta käy selväksi samat epäkohdat, joista olen yrittänyt kirjoittaa tässä blogissa.

1. TE-toimistossa ohjeet vaihtelevat sen mukaan kuka niitä tulkitsee

2. TE-toimistossa asioidessa annetaan neuvoja, joita noudattamalla työtön varmasti menettää oikeudet työttömyyskorvaukseen – ja kärsijä on aina ”neuvojen mukaisesti väärin toimiva” työtön, koska lakiin kirjattu viranhaltijoiden velvollisuus antaa oikea tietoa kumoutuu työttömän velvollisuudella selvittää kaikki itseään koskevat ”muotoseikat”.

3. TE-toimistossa oman elantonsa hankkimaan pyrkivälle aktiiviselle työnhakijalle pistetään kapuloita rattaisiin

Kannattaa käydä lukemassa Sirpa Pääkkösen Helsingin Sanomiin kirjoittama juttu kokonaisuudessaan seuraavasta linkistä:

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005044439.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=2&utm_source=tf-other&share=67e4ccbf4f022b3a86a7406bfe60837c

juristi-te-toimiston-rattaissa-1

juristi-te-toimiston-rattaissa-2

juristi-te-toimiston-rattaissa-3

juristi-te-toimiston-rattaissa-4

Yllä olevan jutun perusteella saa vaikutelman, että laskutusosuuskunnan kautta tehty työ ei veisi oikeutta soviteltuun työttömyyskorvaukseen.

Pikainen vierailu työttömän parhaaseen tietolähteeseen eli Saku Timosen sivuille, josta löytyy seuraava kirjoitus: http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/?s=osuuskunta. Saku Timonen kirjoittaa siis työosuuskunnasta, jossa tilannetta tarkastellaan lähinnä työssäoloehdon kertymisen kannalta ja asiaan liittyvän päätöksen perusteella työosuuskunnan kautta tehty työ tulkitaan yrittäjyydeksi, joka ei siis kerrytä työssäoloehtoa. Onko tilanne toinen kun käytetään laskutusosuuskunnan palveluita? Netistä löytyy kirjoitus Mikä muuttuu osuuskuntatyöntekijän sosiaaliturvassa? , josta löytyi vastaus: ”Työ- tai laskutusosuuskunnan kautta tehtävä työ ei tee ihmisestä automaattisesti päätoimista yrittäjää, vaan nykyisen lainsäädännön mukaan hän voi olla sivutoiminen yrittäjä (aiemmin omassa työssä työllistyvä), jolloin hän on edelleen oikeutettu palkansaajan työttömyysetuuteen. Päätöksen yrittäjyyden pää- tai sivutoimisuudesta tekee TE-toimisto.” Eli työttömän oikeus saada soviteltua työttömyyskorvausta palautuu kysymykseen, onko henkilö päätoiminen vai sivutoiminen yrittäjä?

Jokainen voi toimia palkkatyönsä ohella sivutoimisena yrittäjänä ja hoitaa oman kirjanpitonsa, laskutuksensa sekä verojen maksun. Minulle jää hiukan epäselväksi, miksi juristin pitäisi käyttää laskutusosuuskunnan palveluita?

Toinen työttömyyden alussa eteen tuleva hyvin yleisesti käytetty kuoppa on kysymys: Haetko kokopäivätyötä vai osa-aikatyötä? Jos työttömäksi jäänyt haluaa työttömyyskorvaukset, niin on syytä vastata hakevansa kokopäivätyötä, koska osa-aikatyötä hakevalle ei makseta työttömyyskorvauksia, mutta kysymyksen esittämisen yhteydessä työvoimavirkailija ei tätä kerro.