Päätösvalta elämästä

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201809142201191973_u0.shtml

Kuten lehtijutun lopusta voi lukea, niin työtön teki virheen kun ei ennen opiskelemaan hakeutumista hyväksyttänyt opiskeluja työvoimavirkailijalla. Suunnitelmaan kirjattavan opiskelun lisäksi työvoimavirkailijalle pitää antaa mahdollisuus ohjata työtön ”oikean opiskelun” pariin.

Yleensä selityspyynnössä on päiväys ja selvityksen antamisen viimeinen jättöpäivämäärä. Yleensä myös selityksen jättämispäivämäärä kirjataan. Kun työtön kertoo saaneensa päätöksen kolmen kuukauden kuluttua, niin päätöksen tekopäivä on hyvin todennäköisesti kirjattuna siihen päätökseen. On hyvin tyypillistä, että edellisestä huolimatta esiin putkahtaa virkamies, joka tietää ettei päätöksen tekeminen ole voinut kestää kolmea kuukautta.

Kun selvityspyyntö laaditaan, niin samalla päivämäärällä katkaistaan myös tuen maksatus ja näin toimintaan aina. Köyhä työtön voi hakea tuen tilalle toimeentulotukea, mutta toimeentulotukea ei myönnetä, jos on säästöjä tai helposti rahaksi vaihdettavaa omaisuutta. (Edellinen on myös syy, miksi köyhän ei kannata ostaa osakkeita, laittaa rahaa määräaikaistilille tai ryhtyä esim. asuntosäästäjäksi, sillä ennen toimeentulotuen myöntämistä nämä on epäedullisessakin tilanteessa muutettava käyttövarallisuudeksi).

Kun työtön pyrkii aktiivisesti parantamaan omia työllistymismahdollisuuksia hakeutumalla opiskelemaan, niin sen perusteella keskeytetty tuen maksaminen ja eläminen kolme kuukautta rahattomana tuntuu taatusti enemmän rangaistukselta kuin kannustukselta.

Se Forsströmin esittämä totuus virallinen näkemys saattaa olla hyvin kaukana vallitsevista käytännöistä.

Mainokset

Ristiriita ymmärtämättömyydestä

https://www.iltalehti.fi/politiikka/201809132201196904_pi.shtml

Työttömyyseläkeputkessa oleville on tullut yllätyksenä, että aktiivimalli koskee myös heitä. Aikaisemmin työttömyyseläkeputkeen päässeet ovat saaneet elää ansiosidonnaisella/työmarkkinatuella ilman muille työttömille kuuluvia velvollisuuksia.

Työttömyysturvan maksajat siis kertovat ettei aktiivimallilla ole saavutettu merkittävää vaikutusta työttömyysturvaa saavien työllistymiseen.

TE-hallinnon ihmiset puolestaan kertovat innoissaan, kuinka työttömät ovat ”aktivoituneet”.

Kun se työttömyysturva on kohtuullisiin elinkustannuksiin suhteutettuna aivan liian pieni, niin työttömät pyrkivät entistä aktiivisemmin täyttämään aktiivisuusehdon osallistumalla turhauttaviin työllistämispalveluihin, jotta siitä liian pientä työttömyysturvaa ei leikattaisi vieläkin pienemmäksi.

Aktiivimallin ainoa kiistaton ja tyydytystä tuottava vaikutus on niille ihmisille, joiden mielestä työttömän pitää osallistua aktiivisesti kyykkyhyppelyihin, vaikka sillä ei ole mitään työllistävää vaikutusta ja kyykkyhyppelyiden järjestämisestä aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain useiden miljardien lasku.

 

Väliaikainen voitto

  1. Työttömyyden pituus ei ole peruste päätelmille, että työttömällä on työ- ja toimintakyvyn rajoituksia, jotka oikeuttaisivat ohjaamaan kuntouttavaan työtoimintaan.
  2. Sopivien työllistämispalveluiden löytyminen ei ole peruste sijoittaa työtöntä kuntouttavaan työtoimintaan.
  3. Toimeentulotuen perusosan alentaminen ei ole peruste sijoittaa työtöntä kuntouttavaan työtoimintaan.
  4. Kunnan taloustilanne tai työmarkkinatuen maksuosuus ei ole peruste sijoittaa työtöntä kuntouttavaan työtoimintaan.
  5. Työttömyysetuuden menettämisellä uhkailemalla työtöntä ei saisi pakottaa kuntouttavaan työtoimintaan (tai muuhunkaan työllistämispalveluun), jos se ei vastaa työttömän palvelutarvetta.

https://www.oikeusasiamies.fi/fi_FI/-/apulaisoikeusasiamies-polonen-arvostelee-kuntien-menettelya-kuntouttavaan-tyotoimintaan-ohjaamisessa

https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/5424/2017

https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/274/2018

Yllä todetuista asioista Saku Timonen on kirjoitellut jo pitkään, mutta homma on saanut jatkua kaikessa rauhassa vuodesta toiseen. Vasta nyt saatiin selkeään lain rikkomiseen apulaisoikeusasiamiehen kannanotto.

Näitä ratkaisuja ei olisi saatu, jos selvityksen antaja olisi ymmärtänyt jättää lainvastaiset perustelut pois. Nyt apulaisoikeusasiamiehen oli tehtävä tämä ratkaisu, koska itse selvityksessä mainittiin, kuinka homma käytännössä hoidetaan. Sakun blogia lukemalla olisivat osanneet laittaa selvitykseen vain lain mukaiset perusteet ja ratkaisu olisi saattanut olla täsmälleen samasta toiminnasta aivan päinvastainen.

Mielenkiintoisinta olisi tietää, voiko nyt työtön kieltäytyä kuntouttavasta työstä, jos hänellä ei ole työ- ja toimintakyvyn rajoitteita vai muuttuuko tämä mielipiteeksi työttömän palvelun tarpeesta? Tehdyissä ratkaisuissahan henkilö teki satunnaisesti töitä ja muidenkaan perusteiden vuoksi henkilön työ- ja toimintakykyä ei olisi mitenkään voinut kyseenalaistaa. Mielenkiintoista olisi myös tietää,  voiko kuntouttavaan työtoimintaan painostettu tämän perusteella lopettaa kuntouttavan työtoiminnan?

Tämä voi tuntua pieneltä voitolta, mutta tämä ilo ei tule  jatkumaan pitkään, sillä kansanedustajilta ei varmasti tule loppumaan ne lukuisat kiertoilmaisut, joilla nämäkin laillisuusesteet tullaan kiertämään.

Toisaalta, oliko tämä lainkaan voitto, sillä nyt vain sijoittavat työ- ja toimintakykyiset työttömät työkokeiluun, josta ei enää selviä neljällä tunnilla viikossa ja sijoituspaikka voi olla täsmälleen sama (?).

 

 

Kallis pelotevaikutus

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005800879.html

Mitä tulee tuohon otsakkeessa mainittuun työttömän ”vapaa-ajan menettämisen pelkoon”, niin siinä on sellainen mielenkiintoinen ongelma kuin raha:

– työssäkäyvällä olisi rahaa, mutta ei aikaa. Useimmat työssäkäyvät ovat todenneet, että lomakuukausina kuluu enemmän rahaa kuin muina kuukausina, koska ”vapaa-ajan viettäminen” maksaa, vaikka viettäisi koko loman kotona.

… ja työttömällä olisi aikaa, mutta ei rahaa.

Ja toisekseen työttömyyskorvausten saamisen ehtona on työpaikan – tai täsmällisemmin  sanottuna työllisyyspalvelujen (välitön) vastaanottamisevelvoite eli vapaa-ajan viettämisen näkökulmasta melkoinen passiivisuusvelvoite esim. opiskelu on luvanvaraista ja vähäinekin palkaton puuhastelu voi viedä tuet.

Jokaisen palkansaajan, joka kadehtii työttömän ”vapaa-aikaa”, pitäisi irtisanoutua omasta palkannostovelvollisuudestaan ja siirtyä viettämään sitä kadehtimaansa vapaa-aikaa. Myös yrittäjät voisivat laittaa pillit pussiin ja luovuttaa sen oman yritystoiminnan valtaama markkinarako jollekin toiselle yrittäjälle. Tekosyyksi ei kannata selitellä ettei pystyisi olla toimettomana, sillä palkkaa kaipaamattomalle ja todella ahkeralle työntekijälle niitä palkattomia töitä löytyy sen verran ettei enää tarvitse viettää vapaa-aikaa.

Uutisessa kerrotaan, että työllisyyspalveluun määrääminen aktivoi joidenkin työttömien työnhakua työllisyspalvelun alkamista edeltävällä ajalla (näinhän ei tapahtuisi, jos työllisyyspalvelu olisi vapaaehtoinen). Miksi kukaan lähtisi työllisyyspalveluun ”autettavaksi”, kuuntelemaan teoriaopetusta, opettelemaan ennestään hallussa olevia työnhakutaitoja ja tekemään kuukausia palkatonta työtä, jos olisi mahdollisuus päästä palkkatyöhön? Kyseessä lienee kuitenkin työttömän epätoivoinen yritys välttää turhaksi tai haitalliseksi mieltämä työllisyyspalvelu.

Vihdoinkin myönnetään suurelle lukijakunnalle, että työllisyyspalveluilla ei ole työllistävää vaikutusta. Ilmeisesti se ”ei suuri positiivinen” vaikutus saadaan kun työllisyyspalvelun jälkeen parille työttömälle myönnetään palkkatuki ”johonkin työpaikkaan” ja muutama työtön siirtyy toiseen työllistämispalveluun. Tästä on vielä pitkä matka siihen, että myönnettäisiin työllistämispalveluilla olevan voimakas negatiivinen vaikutus työllistymiseen. Valitettava tosiasia lienee, että yhä useammin työllistämisavun kohteeksi joutunut työtön jää pyörimään eri työllistämispalveluissa, joista on vaikeampi ponnistaa takaisin työelämään eli normaaliin palkkatyöhön.

Pitäisi kirjoittaa rehellisesti, että yhteiskunta maksaa ”näin monta” miljardia, jotta saataisiin peloteltua työttömät vastaanottamaan työpaikkoja, joita ei ole olemassa.

Kuinka paljon työttömien pelottelu/kannustaminen/kyykyttäminen maksaa veronmaksajille?

https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808202201147683_pi.shtml

Yllä olevan uutisen perusteella  noin 3,4 miljardia menee työttömien elättämiseen (työttömyyskorvaukset, asumistuki ja toimeentulotuki) ja loput 6 miljardista eli 2,6 miljardia meneekin sitten siihen työttömien pelottelemiseen.

11 miljardin laskuun työttömyydestä kuulunee myös osa palkattoman työnteon aiheuttamista kustannuksista. 7,6 miljardia maksetaan siitä ilosta etteivät työttömät saa työstään palkkaa tai pääse viettämään vapaa-aikaa työttömyyskorvauksia nostellen.

Kun Hölmöläiset lähtee kadehtimaan työttömien työttömyyskorvauksia (3,4 miljardia), niin ollaan valmiita maksamaan yli kaksi kertaa suurempi summa (7,6 miljardia) … tuloksesta johon terve ihminen ei käyttäisi euroakaan!

 

 

Kotona makaamalla saa enemmän…

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005798259.html

Edellisen uutisen otsikosta saa vaikutelman, että kotona makaamalla työtön saa enemmän rahaa kuin töitä tekemällä. Kun uutisen lukee, niin totuus on ihan jotain muuta.

Henkilö oli lupautunut menemään työkokeiluun, jossa hän kävisi yhtenä tai kahtena päivänä viikossa. Näin ei tapahtunut ja työkokeilija ilmoitti asiasta rehellisesti myös Kelaan, jolloin häneltä jäi saamatta kolmen päivän työmarkkinatuki. Kyseessä ei siis ole sellainen tilanne, että kotona makaavalle työttömälle maksettaisiin enemmän, koska työkokeilijana hän olisi saanut enemmän, mikäli hän olisi sopimuksen mukaan käynyt työkokeilussa yhtenä tai kahtena päivänä viikossa.

Mitä tulee kahden aikuisen ihmisen väliseen sopimukseen, niin se ei sido yhteiskuntaa maksamaan tukea toteutumatta jääneestä aktiivitoimenpiteestä. Nyt henkilö nimenomaan makasi kotona ja laiminlöi sopimuksen mukaisen viikottain tapahtuvan työkokeilun, jolloin hän menetti koko päivän työmarkkinatuen. Mikäli hän olisi pysynyt työtä hakevana työttömänä eikä suostunut työkokeiluun, niin luonnollisesti hän ei olisi voinut menettää työmarkkinatukea työkokeilun laiminlyönnistä.

Mikäli työtön olisi halunnut tukia nostaen toteuttaa kahden aikuisen keskenään sopiman lomatuurauksen ja sen vuoksi siirtää kullekin viikolle sovittuja työkokeilupäiviä peräkkäisille päiville, niin Kelan tuet saadakseen hänen olisi pitänyt ilmoittaa Kelalle sopimuksen mukaan toteutuneista työkokeilupäivistä.

Virheellistä ilmoitusta Kelalle ei kuitenkaan kannata tehdä, koska kiinni jääminen voi johtaa huomattaviin lisävaikeuksiin. Työttömän ei myöskään pitäisi luottaa työnantajan sanaan, sillä hän aikoi kirjallisen sopimuksen vastaisesti hyödyntää työkokeilijaa palkattomana työntekijänä. Mikä pakottaisi työnantajaa pitämään kiinni suullisesta sopimuksesta? Työnantaja voisi myöhemmin tehdä Kelalle/TE-toimistolle ilmoituksen/selvityksen ettei työttömän työkokeilu toteutunut sopimuksen mukaisesti. Onhan selvää, että mikäli työnantaja tulkitsee ettei hänen kannata palkata työkokelussa ollutta työtöntä, niin hänellä on hyvät mahdollisuudet saada seuraava palkaton työntekijä/lomatuuraaja.

Mitä taas tulee työttömän omaan aktiviisuuteen, niin se on ollut jo vuosikymmeniä miinakentälle lähtemistä, jossa jokainen askel on ensin hyväksytettävä viranhaltijoilla, sen jälkeen joka ainoa askel on toteutettava ja ennen kuin ryhtyy muuttamaan askelpituutta tai jalkaterän asentoa, niin kannattaa varmistaa ettei tästä omavalintaisesta ratkaisusta seuraa työttömyyskorvausten menettämistä.

Ehkä työttömän aktiivisuus tuotti sen verran tyydytystä Kelan työntekijöille, että heiltä jäi huomaamatta ettei työttömyyskorvausta olisi pitänyt maksaa myöskään niiltä viikon päiviltä, joilla työtön teki oman sopimuksen mukaisia töitä lomatuuraajana – siis viikon tarkastelujaksolla sopimuksen ylittäviltä työkokeilupäiviltä. Hyvin monelta työttömältä on jäänyt työttömyyskorvaus saamatta, koska he olivat syyllistyneet luvattomaan aktiivisuuteen ja viranhaltijan tulkinnan mukaan ”he olisivat olleet estyneitä vastaanottamasta tarjottua työpaikkaa”.

  • Edellisestä voi ottaa sen verran opiksi, että kannattaa tehdä sopimukset joustavammin. Tässä tapauksessa olisi kannattanut tehdä sopimus 4 – 8 työkokeilupäivästä neljän viikon ajanjaksolla, joka olisi ollut sisällöltään täsmälleen sama, mutta ei olisi edellyttänyt viikottaista työkokeilupäivää ja olisi mahdollistanut useamman viikon peräkkäiset työkokeilupäivät.

Työttömiä hyväksikäytetään palkattomina työntekijöinä, mutta edes työttömien ketjuttaminen samassa työpaikassa ei saa ”työttömän elinaika ei kuulu työttömälle” -aatteen perusteella toimivia palkkion-/palkannostajia luopumaan virallisesta näkemyksestä, jonka mukaan kyse on työllistymistä edistävästä palvelusta, jossa työttömällä EI KOSKAAN korvata palkkatyöntekijää eikä jätetä yksin työskentelemään.

Miksi työnantaja palkkaisi työntekijän kun yhteiskunta mahdollistaa palkattomien työntekijöiden hyväksikäytön?