Tarkoitushakuinen juttu

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005451665.html

Luultavasti juttuun kirjoitettavan kommentin sanoma menee parhaiten perille, jos sen saa ensimmäisten kommenttien joukkoon, koska harvat viitsivät lukea satoja kommentteja.

Lähetin kaksi kertaa kommenttiketjuun seuraavan viestin:

 

Onhan taas erikoisesti tehty päätelmiä. Työmarkkinatuesta saa noin 19 euroa päivälle, jos on kustannuksia jakava puoliso, joka maksaa asumiskustannukset. Yksin asuvalla työttömällä osa työmarkkinatuesta menee asumiskuluihin, jolloin päivälle jää asumiskustannuksien jälkeen 16 euroa (487 e/kk). Edellisen summan saa kun osallistuu veronmaksajien maksamaan palveluun eli palkattoman työn tekemiseen tai työttömän päivähoitoon (+/-9 euroa/työpäivä?). Palkattoman työntekemisen ongelmat tiedostava ja siitä kieltäytyvä saa noin 9 euroa päivälle (292 e/kk).

Kun edellisiin tukiin saa lisärahaa 200 euroa kuukaudessa tai enemmän, niin ei pidä tulkita tuota kolmen tai viiden tonnin kuukausipalkkaa saavan rahan-arvolla vaan päivän elinkuluista 16 – 10 eurolla elävän tulojen nousuna.

Lisäksi tulee ihmisoikeudet, ei tarvitse olla sylkykuppina, terveydenhuolto, … ja eläkekertymä.

Ketä palvelee tuollaiset vihajutut työttömiä kohtaan?”

 

Itse en ensimmäistä lähettämääni kommenttia löytänyt, joten lähetin kommentin myöhemmin uudelleen. Löysin toisen kerran lähettämäni kommentin  .

Ikävää, että tuollaisia ”työttömien tuet ovat liian suuria, jotka eivät alentamatta kannusta työttömiä hakeutumaan työtekoon” -juttuja kirjoitetaan ja jätetään kertomatta, että se ”vain 209 euron lisätulo” voi olla työttömälle jopa 40 – 70 %:ia suurempi summa päivittäisiin elinkustannuksiin, joka 9 – 16 euron rahassa tuo merkittävän helpotuksen päivittäiseen elämään. Edellisen lisäksi vain työtön ymmärtää, miten paljon elämästä poistuu henkistä painolastia ja epävarmuutta, kun työelämään siirtymällä jälleen nousee ihmisarvoiseksi ja pääsee nauttimaan säännöllisen palkkatulon turvasta.

Vielä palkkaa nauttivien pitäisi muistaa, että tuolla ”työmarkkinatukea saavalle 1000 euroa kuukaudessa lisää” on palkat poljettu niin alas, että seuraavissa yt-neuvotteluissa työnantaja valitsee irtisanooko normaalia palkkaa saavan työntekijän vain ”1000 euroa kuukaudessa työmarkkinatuen lisäksi”  saavan työntekijän.

Mainokset

Lisää työtönvastaista ”tutkimusta”

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710302200495486_u0.shtml

Yksi asia edellisessä on täysin oikein: Väärään perheeseen syntynyt ei työllisty koulutuksestaan huolimatta.

Tutkijoiden päätelmät sen sijaan pohjautuvat vahvasti asenteisiin,

1. Tutkijoiden mukaan työttömillä tai heidän lapsillaan ei ole työelämään hakeutumista edistäviä arvoja. Tutkijat eivät kuitenkaan näe ristiriitaa siinä, että työttömäksi jäävät kuitenkin ovat nähneet vaivaa opiskella itselleen ammatin tai jopa useita ammatteja, jotta työpaikan saaminen olisi todennäköisempää.

2. Tutkijoiden mukaan työttömien asenteissa on vikaa. Mitähän vikaa työttömien asenteessa on ja mikä olisi työttömälle tutkijoiden mielestä oikea asenne? Tuskin tarkoittavat sitä työllistymisen kannalta haitallisinta asennetta, jossa työttömät suostuvat työpaikan toiveessa tekemään palkatonta työtä, tai sitä hyväuskoista asennetta, että työllisyyskoulutuksen kautta työllistymismahdollisuudet paranisivat, … (työvoimavirkailijat myöntävät työllistämistukia siten, että työllistämiskurssien työllistävä vaikutus saadaan näennäisesti korkeaksi https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/07/26/tyollistamispalveluista-tyottomaksi-tai-tyollistamispalveluun/ ja työllisyyskurssin jälkeen edelleen työttömänä töitä hakeva kuuluukin työllisyyskurssin suorittamisen jälkeen niiden harvojen huonoiten kurssin läpäisseiden joukkoon, jotka eivät työllistyneet).

3. Tutkijoiden mielestä työttömien motivaatiot eivät ole kohdallaan. Eiköhän jokaisen työelämään pyrkivän ensisijainen motivaatio ole palkka, jolla voi elättää itsensä  ja vasta sen jälkeen tulee mahdollisuuksien mukaan muita motivaatioita, mutta suurin osa työntekijöistä lähtee ”ei niin mieluisaan työhön” vain sen vuoksi, että saa sen säännöllisen palkan.

4. Tutkijoiden mielestä työttömien tottumusten siirtyminen sukupolvelta toiselle estää työttömien työllistymisen. Tällä voidaan tarkoittaa vain sitä, että köyhän perheen lapsi kykenee selviämään pienemmillä tuloilla kuin parempituloisten vanhempien lapset, koska köyhien lapset ovat sopeutuneet jäämään ilman ”ylimääräisellä rahalla” saatavia palveluita tai tavaroita.

Jälleen kerran älyllisesti ja moraalisesti ala-arvoinen tutkimus, jossa ei huomioitu edes vuosisatojen ajan tunnustettua nepotismia. Suomessa köyhän perheen lapsella voi olla arvot, asenteet, motivaatiot ja tottumukset kohdallaan, mutta kuitenkin hän jää työnhakijavalinnassa toiseksi, kun suhteilla täysin kouluttamaton ja ehkä keskimääräistä tyhmempikin nuori palkataan kesälomansijaiseksi. Myöhemmin edellinen epäoikeudenmukainen vanhempien suhteiden myötä saatu etu vain vahvistaa itseään, koska näiden suhteiden avulla hankitun työkokemuksen avulla työllistytään  helpommin kuin ilman kunnollista työkokemusta. Vaikka henkilön koulutus olisi haettavan työpaikan suhteen aivan väärälle alalle, niin usein työkokemusta arvostetaan jopa enemmän kuin alan koulutusta yhdistettynä työkokemuksen täydelliseen puuttumiseen. Tietenkin aina löytyy poikkeuksia suuntaan ja toiseen.

Tämäkin tutkimus jälleen kerran vahvistaa, että vain työttömissä ja työttömien lapsissa on ”jotain vikaa” ja jätetään täysin huomioimatta, että järjestelmässäkin voisi olla vikaa. Miksi työnantajat maksaisivat palkkaa, kun nykyään työttömän työpanoksen saa ilmaiseksi erilaisten työllistämispalveluiden välityksellä, mutta ilmeisesti tutkijoiden mielestä tämäkin on työttömien työllistymisen kannalta täysin merkityksetön seikka.

Esimerkiksi nostetaan, että työttömät eivät koe työttömyyttään tarpeeksi leimaavana tai uhkaksi elämänlaadulle.

Jos tehdään tästä ihan idioottitason päätelmä, kumpi työnhakija työllistyy helpommina a vai b?

a. asiallisesti käyttäytyvä, ryhdikäs ja reippaasti kulkeva, suoraan silmiin katsova, reippaalla otteella kättelevä, selkeällä äänellä puhuva, määrätietoisesti vastaava ja omat taitonsa tunnistavana työnhakija.

b. häpeillen ja pelokkaasti paikalle tuleva työnhakija, joka kulkee kumarassa seinänvieriä nuollen, ei katso silmiin vaan omiin kengänkärkiinsä, kättelyyn tarttuminen viivästyy ja ote on arka, puhuu hiljaa kuiskaten ja puheesta on vaikeaa saada selvää, kysymyksiin saa lyhyitä tai epämääräisiä vastauksia, henkilö vähättelee itseään tai ei pysty kertomaan omista taidoistaan juurikaan mitään.

Yhtään työpaikkaa ei saada sillä perusteella, että ihminen häpeilisi tai aliarvioisi itseään tai sukujuuriaan. Itse asiassa työttömyys on niin leimaavaa, että työtöntä ei palkata, vaikka hän osoittaisi olevansa työpaikkansa arvoinen: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/08/16/erinomainen-esimerkki/  kuka tahansa muu kuin työtön valitaan ensin työntekijäksi, vaikka kyseessä olisi työttömän palkattoman työskentelyn myötä perustettava uusi työtehtävä.

Yhteiskunnan pitäisi lopettaa oikeaan perheeseen syntyneiden suosiminen, koska mitä tehdään kirjaviisaudella, jos älykkyys ei riitä edes idiootin tasolle tai ihmisen pahuus kumoaa älykkyyden.

Nyt keskitytään työnhakijavalinnassa toiseksi jääneiden työpaikanhakijoiden mielipuoliseen ja lähes raivohulluun kepittämiseen, vaikka olisi ehdottomasti järkevämpää keskittyä pätevimmän työnhakijan valitsemiseen ja lopettamaan palkattomalla työnteolla aiheutettu palkkatyöpaikojen hävittäminen. Jos halutaan mielipuolista ja raivohullua kepittämistä, niin eikö keppiä pitäisi antaa niille henkilöille, jotka valitsevat suhteiden perusteella työntekijöitä julkisiin työtehtäviin ja niihin epäpäteviin työpaikananastajiin, jotka suhteiden avulla ohittavat pätevät työpaikanhakijat?

Työttömien parjauskamppanja

Uusin arvostelija, jonka mielestä työttömille maksetaan liikaa tukia: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005418524.html

Kun henkilön tietoja katsoo Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Aarnio-Wihuri

Tässä sitä nähdään, kuinka ahkera itse omalla työllään omaisuutensa hankkinut 1940 syntynyt mies on ansainnut asemansa. Tämäkin henkilö on alle 80 vuotias, mutta on ihan itse omilla ansioillaan päässyt yli 100 vuotta toimineen perheyrityksen johtoon.

Kyllähän sitä nykyisen työllisyyspolitiikan ja erityisesti palkattoman työvoimatarjonnan vuoksi työttömäksi jääneitä voikin arvostella, he kun eivät ole niin ahkeria, että olisivat vuosikymmeniä ennen syntymäänsä ihan itse ryhtyneet ansaitsemaan omaisuuttaan ilman yhdenkään ihmisen apua.

Ei Antti Aarnio-Wihuri palkannut arvostelemiaan työnhakijoita töihin, mutta piti kuitenkin tulla julkisuuteen arvostelemaan työttömien liian isoja tukia. Mikähän oli henkilön tarjoaman palkan suuruus, kun hän törmää toistuvasti liian isojen työttömyyskorvausten laiskistamiin työnhakijoihin? Vai onko työntekijöiden saamattomuuden suurin syy kyseiselle ikäpolvelle tyypillisissä työnjohtotaidoissa?

Työtön saa työmarkkinatukea verojen pidättämisen jälkeen vain alle 19 euroa päivälle. Aika erikoista, että yksikään ihminen kehtaa suomen hintatasolla lähteä arvostelemaan tätä liian suureksi tueksi ”muille ihmisille”.

Jos mukaan otetaan asumistuki ja toimeentulotuki, niin asumiskulujen jälkeen täysimääräinen tuki on alle 488 euroa kuukaudessa, joka tarkoittaa noin 16 euroa jokaiselle päivälle. Tämä tuki maksetaan työttömälle, joka osallistuu kiltisti kaikkiin työvoimavirkailijoiden määräämiin työllistämispalveluihin, jolla lähinnä varmistetaan ettei työtön vietä vapaa-aikaa. Edellinen ”palvelu” tarkoittaa lähinnä työttömän työkelpoisuuden romuttamista ja työnhaun hankaloittamista, koska työllistämispalveluun osallistuminen tulkitaan tärkeämmäksi velvollisuudeksi kuin työttömän pyrkimys työelämään.

Mikäli työtön kieltäytyy pakkotyöstä tai kauppatavarana olemisesta, niin toimeentulotuen perusosa tippuu 292 euroon kuukaudessa, jolloin jokaiselle päivälle maksetaan tukea alle 10 euroa.

Asumiseen myönnettävä tukihan myönnetään ehdollisena eli tuki myönnetään  sen perusteella, kuinka hyvin asuntoja vuokraavat ”pääsevät tienaamaan” ja omassa talossa asuville tukea myönnetään kovin nihkeästi. Usein tämä asumiseen myönnettävä tuki lasketaan ”tuloksi”, vaikka työttömällä ei ole oikeastaan määräysvaltaa, kuinka hän itse käyttäisi tämän asumiseen myönnettävän tuen (järkevintähän olisi maksaa samalla summalla omaa kotia kuin asua vuokralla) – työttömällä asumistuki kattaa asumismenot parhaiten kun hän asuu vuokralla.

Mitä ihmisen päässä liikkuu järjen tilalla, kun alle 19, 16 tai 10 euron tuki päivittäisiin menoihin tulkitaan ”liian isoksi tueksi” ja kyseenalaistamatta uskotaan, että tämän tuen vuoksi työttömälle ei kelpaa normaali kuukausipalkka?

Kyllähän joillekin maksetaan ansiosidonnaista yli 8000 euroa kuukaudessa, mutta yleensä kaikki kykytystoimet kohdistetaan lähinnä työmarkkinatukea saaviin.

Ennen ansiosidonnaista saavan kannatti osallistua hyödyttömiin ja turhia kustannuksia yhteiskunnalle aiheuttaviin työllistämispalveluihin, koska osallistumispäivien osalta 500 päivän laskuri pysyi paikallaan. Edellinen lienee yksi syy, miksi työllistymisen kannalta hyödyttömien työllistämiskurssien järjestämistä ei heti alkuunsa lopetettu, vaan niiden hyödyllisyyttä ryhdyttiin valheellisesti vahvistamaan veronmaksajien kukkarosta myönnettävien tukien avulla: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/07/26/tyollistamispalveluista-tyottomaksi-tai-tyollistamispalveluun/

Kansanedustaja keksi hyvän tekosyyn

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/230458-kansanedustaja-huolestui-hurjista-vuokrarasteista-vaatii-korjausta-toimeentulotuen

Onko todella tutkittu, miten ihmisten vuokrarästit syntyvät? Olisiko mahdollista, että kansanedustaja Leena Meri vain olettaa, että vuokransa maksamatta jättänyt on saanut lain mukaiset tuet?

Suomessa pienin sosiaaliturva on 292 euroa kuukaudessa, joten tuosta 292 eurosta on maksettava kohtuullisten asumiskustannusten ylittävä osa ja jäljelle jäävän osan on riitettävä kuukauden kaikkiin muihin elinkustannuksiin. Mikäli tuohon tulee lisäksi sähkölaskuja, vakuutusmaksuja, lääkärissä käyntikuluja ja/tai lääkekuluja, niin laskut on maksettava tuolla 292 euron perusosalla, koska Kela myöntää tuet myöhemmin toimitettaviin laskuihin pitkällä viipeellä. Eikä tilanne ole juurikaan parempi, jos työtön saa pakkotyössä käymällä tai kauppatavarana olemalla toimeentulotuen täyden perusosan, joka on yksin asuvalla 487,89 euroa kuukaudessa kohtuullisten asumiskulujen lisäksi (sisältäen työttömyyskorvauksen ja asumistuen).

Edellinen tilanne ei ole edes pahin, koska Suomessa ihminen voi tippua kaikkien tukimuotojen ulkopuolelle, jolloin rahaa ei ole käytettävissä elämiseen tai vuokranmaksuun.

Mikäli tilanne todellakin on sellainen, että toimeentulotuen hakija on saanut tuet ja käyttänyt asumismenoihin tarkoitetun osuuden muihin menoihin, niin miksi perusuomalaisten kansanedustaja Leena Meri ei ehdota ettei tuon kaltaisessa tilanteessa myönnettäisi uudelleen samaan menoon täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea? Miksi kansanedustaja ei ehdota, että vuokrat maksettaisiin suoraan vuokranantajalle vain niissä tapauksissa, joissa henkilöllä on hänelle maksetusta tuista huolimatta ongelmia maksaa laskunsa?

Mikäli toimeentulotukea hakeva saa uudelleen tukea asumiskustannuksiin, niin silloin sosiaalityöntekijä on käyttänyt viran suomaa harkintavaltaa myöntää lisätukea – ja millään järjellä tuota ei pitäisi tulkita oikeudeksi vaarantaa kaikkien muiden toimeentulotukea tarvitsevien asumista. Mikäli Kela maksaisi tuen suoraan vuokranantajalle, niin yhä useampi toimeentulotukea tarvitseva häädettäisiin vuokranmaksujen viivästymisen perusteella. Lisäksi tuolla ehdotuksella kansanedustaja Leena Meri vaatii toimeentulotuen tarpeen paljastamista, joka rikkoo lain määrittelemää salassapitovelvollisuutta.

Kuinka suuri osuus kuntien vuokrien maksuun myöntämästä ehkäisevästä ja täydentävästä tuesta on myönnetty henkilöille sen vuoksi, että Kelan toimeentulotuen maksatus on viivästynyt tai toimeentulotukilaskelmaan ei ole hyväksytty kaikkia lain mukaisia menoja?

Edellisen lisäksi sosiaalityöntekijät ovat saattaneet myöntää tarveharkintaista tukea helpommin:

 

 

Työttömille ostettujen palveluiden kustannusten arviointia…

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/markku-jaisi-elakkeelle-vuoden-kuluttua-mutta-te-toimisto-ehdotti-uutta-kallista-koulutusta-minusta-tuntuu-hirvealta-koulutus-pitaisi-tarjota-nuoremmalle/6538228#gs.6ckh09o

Edellisestä linkistä löytyy tieto, että tärkeintä järjestettävässä työllisyyskoulutuksessa on työttömän velvollisuus osallistua, jonka rinnalla työllisyyskurssin hyödyllisyys ja työllistävä vaikutus on  täysin merkityksetön seikka.

 

Työttömien pakkoaktivoinneista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksista voi vain arvioida…

http://raportit.kela.fi/linkki/20712314

Vuoden 2016 aikana maksettiin työttömyyskorvauksia 104 744 782 päivältä, vaikka korvattavien työttömyyspäivien määrän kasvu on vuosittain hidastunut, niin määrä ei ole kuitenkaan kääntynyt laskuun.

http://raportit.kela.fi/linkki/79835595

Työttömien aktivointiaste on vaihdellut noin 30 ja 37 %:n välillä.

 

Kun edellisistä kolmesta linkistä löytyviä tietoja yhdistetään, niin saadaan karkea arvio työttömille ostettavien palveluiden hinnasta:

vuoden 2016 aikana maksetut työttömyyskorvauspäivät 104 744 782 * 0,30 osuus työttömistä aktiivitoimenpiteissä * 150 euroa/päivä

…tarkoittaa vuodessa vähintään 4 713 515 190 euron lisämenoa veronmaksajille, koska a) kaikki työttömien palvelut veloitetaan jokaiselta päivältä, b) myös työpanoksen vastaanottajalle maksetaan koulutuskorvaus, c) työttömien määrä lisääntyy koko ajan, d) työttömien velvollisuutta osallistua aktivointiin lisätään koko ajan, joten 30 %:ia lienee liian pieni osuus – ja edellisen lisäksi työttömille edelleen maksetaan työttömyyskorvauksen suuruinen tuki ehkä 9 eurolla korotettuna, jonka lisäksi yhteiskunta maksaa myös työministeriön alaisen toiminnan kustannukset.

Vuodessa ostetaan 4,7 miljardilla ”lisäpalveluita” työttömille, joissa lähinnä otetaan työttömän työpanos ilmaiseksi.

… ja todellinen summa lienee paljon suurempi.

Kun edellisen summan jakaa luvulla 500 000, joka lienee lähellä todellista työttömien määrää, niin saadaan vuodelle 9427 euroa. Mikäli edellinen summa yhdistetään työttömille maksettaviin tukiin, niin voidaan vain päätyä tulokseen – tekemätöntä työtä löytyy ja rahaa palkanmaksuun löytyisi – mutta jostakin syystä päättäjät eivät voi hyväksyä sitä, että työttömille maksettaisiin työnteosta palkkaa ja työttömyydestä loisiminen lopetettaisiin.

Päivitys 23.8.2017

http://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2017/08/23/tyottomyysbisnesta/#comment-42589

Sakun blogista löytyi yläpuolella löytyvä tieto kuntottavan työtoiminnan kustannuksista.

”2430,40? euroa ja 2635? euroa kuukaudessa, jonka lisäksi maksetaan 10 euroa niiltä päiviltä kun työtön velvoitetaan saapumaan paikalle. Huom. Tuo ”kiinteä kuukausikorvaus” voi tarkoittaa vuokraa, jolloin kyse ei olisi työttömän palvelusta veloitettavasta kiinteästä kuukausikorvauksesta.

Miksi ihmeessä tuota veronmaksajien kukkarosta kauhottua summaa ei voida käyttää työttömän palkkaamiseen ihan rehelliseen työsuhteeseen? Kun tuo summa yhdistetään työttömän saamiin tukiin, niin yhteiskuntahan säästäisi melkoisesti.”

Verovaroilla maksetaan joidenkin ihmisten alistamisperverssioiden toteuttamisesta, koska jokaiselle työttömälle olisi parempi päästä palkkatyöhön kuin joutua työllistämispalveluiden rattaisiin.

Ja seuraavassa uutisessa Ministeri Orpo vaatimassa lisää ”kannustavuutta” työttömille, vaikka työttömät voisi kyykyttämisen sijaan palkata töihin ja varat voisi ottaa työttömien kyykyttämiseen käytettävistä varoista.

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005337315.html