PALTAN mukaan 490 euroa kuukaudessa on liikaa…

Tarkastusten tyly saldo: ulkomaisilla siivoojilla ei aina työlupia, palkka alle minimin, ei vuorolisiä…

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005573822.html

Kun joku tekee työnsä, niin työnantajat eivät enää voi hyväksikäyttää alipalkattuja ulkomaalaisia.

http://www.iltalehti.fi/talous/201802222200763810_ta.shtml

Palvelualojen työnantajien yhdistys tuli julkisuuteen vaatimaan ”työttömyyden kovaan ytimeen puuttumista” eli tarkemmin sanottuna työmarkkinatukea saavien työttömien liian isoihin tukiin. Kuinka pienellä palkalla työttömän pitäisi tehdä töitä, jos työmarkkinatuen myöntäminen tekee työpaikan vastaanottamisesta työttömälle taloudellisesti kannattamatonta? Miten työmarkkinatuki voi edes muodostua työllistymisen esteeksi eli isommaksi tuloksi kuin Palvelualojen työnantajien ”työstä tarjoama rahallinen korvaus”?

Kelan maksaman työttömyyskorvauksen tason löytää tuolta: http://www.kela.fi/tyomarkkinatuen-maara-ja-maksaminen eli 32,40 euroa 5 päivältä viikossa ja veroa maksetaan 20 %ia. Kuukausittain saatava tuki on keskimäärin 557,28 euroa/kuukausi (32,40 euroa/päivä * 21,5 päivää/kuukausi * 0,80 vero). Mikäli työtön saa muita tukia, niin asumiskulujen jälkeen jää muihin elinkustannuksiin noin 490 euroa kuukaudessa.

Pitäisikö ryhtyä miettimään muita selityksiä  sille ettei palvelualojen työnantajat saa työvoimaa ”normaalilla kuukausipalkalla!

https://www.palta.fi/palta/ :”Jäsentemme yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2014 on arviolta 39 miljardia euroa.”

Usein puhutaan siitä ettei työttömille ole taloudellisesti kannattavaa ottaa vastaan Palvelualojen työnantajien tarjoamaan työpaikkaa, vaikka pitäisi puhua täsmällisemmin siitä, että työttömällä ei ole varaa ottaa vastaan alipalkattuja töitä, jos työtä tehden pitää kuitenkin elää sosiaaliturvalla ja raapia ne työssäkäyntikulut 490 euron kuukausituloista.

https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/8683ec21-e062-4626-b18a-30fa3a31c7ae

300 ammattiin johtanutta tutkintoa, mutta koko ajan kova pula työvoimasta, joten eikö edes ne itse koulutetut kelpaa – vai onko taloudellisesti kannattavampaa kouluttaa sivoustutkinnon suorittavia työharjoittelijoita?

Mainokset

Ei tarvetta palkkatyöntekijöille

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005546560.html

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyrki Häkämies vaatii kannustinloukkujen purkamista, koska työvoiman saatavuudessa on ongelmia.

Suomen palkkatason löytää tuolta: http://m.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001918490.html?nomobile=2

Kelan maksaman työttömyyskorvauksen tason löytää tuolta: http://www.kela.fi/tyomarkkinatuen-maara-ja-maksaminen 32,40 euroa 5 päivältä viikossa ja veroa maksetaan 20 %ia, joten päivälle saa tukea noin 18 euroa. Alinta työttömyyskorvausta saavien määrän löytää tuolta: http://raportit.kela.fi/linkki/43890469

Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan voi laskea laskurilla: https://ytk.fi/jos-jaat-tyottomaksi/paivarahalaskuri , jossa eri kuukausipalkkoja kokeilemalla voi päätellä, että pienellä kuukausipalkalla tuki on hieman yli puolet kuukausipalkasta, ja suuremmilla ansioilla tuki on alle puolet kuukausipalkasta.

Miten puoli miljoonaa koulutettua työtöntä ja näin vaatimattomat tuet voisivat muodostaa esteen työvoiman saatavuudelle? Kun puhutaan palkkatyöpaikoista, niin väistämättä on päädyttävä tulokseen, että nykyiset tuet kannustavat erittäin hyvin ottamaan vastaan huonostikin palkattuja työtehtäviä.

Kun vaaditaan työvoiman saatavuuden esteenä olevien kannustusloukkujen purkamista, niin kyse ei voi mitenkään olla palkkatyöstä vaan täytyy olla kyse palkattoman työvoiman saatavuudesta. Merkittävä osa työttömistä tekee töitä sosiaalitukien vastineeksi, mutta tämä ei riitä Elinkeinoelämän keskusjohdolle vaan edelleen vaaditaan kannustusloukkujen poistamista, koska…

… työttömät eivät muuta kaupungista maalle (kun on kyse puute vuokra-asunnoista tai asumiseen liittyvistä tuista)  tai maalta kaupunkiin tai kaupungista toiseen (kun on kyse lyhytaikaisesta tai matalapalkkaisesta työtehtävästä)…

… työttömät eivät riittävästi kilpaile palkattomista työpaikoista, joten vain sosiaaliturvaa heikentämällä voidaan taata työnantajille riittävästi pätevää, ahkeraa ja henkensä edestä palkatonta työtä kerjäävää työvoimaa…

Myönnettäkööt, että…

Lapsiperheille muodostuu tukien myöntämisen porrasmallin johdosta joitakin kannustinloukkuja, jotka eivät kannusta ottamaan oman pätevyystason alittavia työtehtäviä pienellä palkalla. Edellisen ei kuitenkaan pitäisi aiheuttaa työnantajille mitään merkittäviä työvoiman saatavuusongelmia, koska perheellisten tilalleen löytyy lapsettomia työpaikanhakijoita. Luonnollisesti työnantaja voi valita mieluimmin sellaisen työntekijän, jolla on lapsia elätettävänä, mutta silloin työnantajan pitää olla valmis maksamaan sellaista palkkaa, että hän saa haluamansa työntekijän.

Kannustinloukkujen purkamisessa ei siis ole kyse palkkatyövoiman saatavuudesta vaan työtekijöiden ihmisoikeuksista, joka ovat muodostuneet hidastavaksi esteeksi työnantajien palkattoman työvoiman hyväksikäytölle.

Suurin ongelmahan on ettei palkattomia työntekijöitä voi hakea julkisesti kuten voidaan etsiä palkkatyöntekijöitä, koska silloin ei voitaisi pitää kiinni jo hyväksyttävästä väitteestä, että palkattomalla työllä ei korvata palkkatyötä vaan palkattomat työntekijät vain harjoittelevat työtehtäviä, joihin ei koskaan palkattaisi työntekijää. Kannustusloukkuja on purettava eli suoremmin sanottuna sosiaaliturvaa on alennettava, jotta työttömät itse hakeutuvat aktiivisemmin palkattomiin työpaikkoihin eli etsivät ne kuuluisat piilotyöpaikat, joita ei siis voi julkisesti avoimiksi ”palkattomiksi työpaikoiksi” -ilmoittaa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005546560.html

EK:n pitäisi julkistaa ne yritykset ja työtehtävät, joihin yritykset eivät ole julkisesta työntekijähausta huolimatta saaneet ainoatakaan työpaikanhakijaa.

 

 

Hyvin menee…

https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/604576-palkansaajien-ostovoima-nousi-reippaasti-ekonomisti-toppuuttelee-vaitteita

Korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestön Akavan pääekonomisti Eugen Koev’n mukaan: Suomalaisten palkansaajien ostovoima kasvaa jo vauhdilla (?) – Luultavasti edellinen on jäänyt monelta palkansaajalta huomaamatta, mutta ehkä hän tarkoittaa vain Akavan jäsenten palkkoja. Suomessa on noin puoli miljoonaa työtöntä ja silti työvoiman tarjontaa pitäisi kasvattaa (?).

Joo, hyvin menee, mutta menkööt…

Suomessa levitetään ahkerasti propagandatietoutta, mutta valitettavasti tosielämä kulkee niiden todellisten faktojen perusteella:

https://www.aamulehti.fi/uutiset/loytotavaratalo-lopettaa-noin-50-irtisanotaan-henkilokunta-sai-tietaa-synkat-uutiset-keskiviikkoaamuna-200708773

https://www.aamulehti.fi/uutiset/kuljun-kartanon-loytotavaratalon-lopettaminen-paattaa-reissut-tuttuun-kauppaan-kavimme-taalla-jo-kun-lapset-olivat-pienia-ja-muksut-ovat-kohta-viidenkymmenen-200710660

https://yle.fi/uutiset/3-10050630?origin=rss

Jälleen kerran yksi edullisen hintatason kauppa sulkee ovensa kannattamattomana. Liiketoiminnalle ei löytynyt jatkajaa, joka on kieltämättä sijoittajan kannalta ihan järkevä ratkaisu, koska Kuljun Kartanon tyypillisemmältä asiakasryhmältä alkaa pikku hiljaa ostovoima hiipumaan ja Suomessa ostovoima keskittyy hyväosaisille, jotka maksavat ensisijassa tuotteen brändistä ja sen jälkeen tulee toisarvoisena tuotteen käyttötarkoitus.

Kuljun kartano oli edullinen ostospaikka, kun ei välittänyt tai ei ollut varaa ostaa ylihinnoiteltuja merkkituotteita. Valitettavasti viimeisinä vuosina Kuljun Kartanon hintataso nousi (ilmeisesti asiakasmäärien hiipuessa) siinä määrin markettien hintatasolle, että yhä harvemmin tuli piipahdettua Kuljun Kartanossa ostoksilla.

Korjataan aiheuttajalla

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/240408-suomen-tyomarkkinat-eivat-toimi-tyottomia-enemman-kuin-talvisodan-aikana-miehia

Jotain hyvää siinäkin kun edes  joku tiedostaa, että työttömiä on enemmän kuin talvisodan aikana miehiä rintamalla, mutta sitten mennäänkin päätä pahkaa päin karjalan mäntyä.

Parannetaan pienipalkkaisten asemaa alentamalla palkkoja? Edellinen kertoo vain karua kieltä siitä, kuinka mielipuoliseen tilaan yhteiskunta on ajettu. Melkoisella varmuudella sama idea ei toimisi, jos joku ehdottaisi, että parannetaan suuripalkkaisten asemaa alentamalla palkkoja, jonka jälkeen alennettuja palkkoja voitaisiin täydentää tulonsiirroilla (siis sosiaalituella).

Työmarkkinat eivät toimi, koska työttömistä on tehty ihmisoikeudettomia, joiden työpanoksen voi vaatia ilman asianmukaista palkkaa. Moneen kertaan on julkisuudessa kerottu, että moniongelmaisiksi leimatut työttömät eivät kelpaa työnantajille, vaikka olisi huutava pula työntekijöistä. Ainoa ratkaisu työmarkkinoiden tervehdyttämiseen on lopettaa kaikki palkattoman työn tekeminen ja yhteiskunnan verovarojen sysääminen työttömien kyykytyspalveluihin, joilla nykyinen työttömyys on aiheutettu ja työttömät leimattu työllistämiskelvottomiksi. Mikäli työttömän työpanos ei kelpaa palkan vastineena, niin silloin maksetaan työttömyyskorvausta.

Miksi entisestään pieniä palkkoja pitäisi alentaa? Palvelut ja tuotteet hinnoitellaan kustannusten perusteella, jos ”ei ole varaa” palveluun tai tuotteeseen, niin silloin ollaan ilman.

Ydinongelma löytyy seuraavasta kuvasta: Yhä suurempi osuus yrityksen tuotosta menee omistajille ja yhä pienempi osuus käytetään palkkojen maksuun. Palkanmaksuhaluttomuus johtuu siis lähinnä siitä, että halutaan rikastua nopeammin kuin ennen vuotta 1973 ja ahneus on vain kasvanut vuosi vuodelta.

Ellei työpanoksen vastineeksi makseta kelvollista palkkaa, niin silloin ei pitäisi olla oikeutta vaatia työntekijän työpanostakaan.

Kautta aikojen työnantajat ovat kouluttaneet työntekijät työnteon kautta, mutta nykysin nuoret saavat ammatillisen peruskoulutuksen, jolloin heillä on paremmat edellytykset oppia uusia työtehtäviä kuin oli aiemmilla sukupolvilla. Mikäli yrittäjä päättää palkata lukion käyneen sen sijaan, että palkkaisi ammattikoulun käyneen, niin siihen työnantajalla on oikeus, mutta tällaista idiotismia ei pitäisi käyttää perusteena palkkojen polkemiseen. Mikäli yrittäjä päättää, että hänelle kelpaa vain ammattitaitoinen työvoima, niin silloin hän joutuu maksamaan ammattimiehen palkan. Mikäli yrittäjä ei halua maksaa ammattimiehen palkkaa, niin silloin hän on tyydyttävä sellaiseen työntekijään, joka hyväksyy hänen maksaman palkan. Mikäli työnantaja ei hyväksy näitä vaihtoehtoja, niin silloin tilalle tulee yrittäjä, jolle nämä realiteetit eivät aiheuta ongelmaa.

Jotta suomen kansantalous saataisiin nousuun, niin pitää palata vanhaan tapaan, jossa työntekijälle maksetaan aina työpanoksen vastineeksi palkkaa.

Mikäli halutaan tukea verovaroilla yrityksen toimintaa, niin silloin yhteiskunnan antama taloudellinen tuki tai verohelpotukset pitäisi kohdistaa suoraan yritykseen (eikä työntekijään). Näin yhteiskunta myös voisi paremmin valvoa, että  yhteiskunta saa käytetyille verovaroille vastinetta – eikä käytettäisi verovaroja siihen, että pistetään köyhemmät ihmiset kärsimään.

Kokoomuksen Elina Lepomäki vaatii sosiaaliturvan poistamista

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/239495-elina-lepomaki-talouselamalle-aktiivimalli-pintaraapaisu-ongelmat-ovat-paljon

Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäen ehdotukset ovat melkoisen räväkkää luettavaa, joten laitoin otsakkeen samalla tasolla.

 

Kummasti se ihminen tekee niin kuin halutaan, kun riittävästi uhkaillaan ja Elina Lepomäen mukaan tätä keinoa pitäisi työttömien kohdalla enemmän hyödyntää.

 

Harhaan johtavaa tietoakin levitetään kun väitetään yrittäjän menettävän sosiaaliturvansa. Myös yrittäjillä on yhdenvertainen oikeus toimeentuloturvaan aivan kuten on kaikilla muillakin esim. työssäkäyvillä, opiskelijoilla, eläkeläisillä ja työttömillä. Luonnollisesti yrittäjän on yhtä vaikea saada toimeentulotukea kuin muidenkin, kaikki säästöt on ensin käytettävä, arvokkaampi omaisuus on myytävä asuntoa lukuuottamatta ja taloudellinen tilanne on perusteellisesti todistettava – yrittäjällä toisin saattaa olla enemmän liitteitä toimitettavana. Oikeus työttömyyskorvaukseen palautuu kun yrittäjä lopettaa virallisesti yritystoiminnan. Luulisi kokoomuksen kertovan yrittäjille oikeaa tietoa heidän oikeudestaan sosiaaliturvaan, mutta ehkä kokoomus saa enemmän ääniä kun asettaa yrittäjien edun ja köyhien edun vastakkain, jolloin annetaan vaikutelma, että köyhän saama tuki otetaan yrittäjältä pois.

Yrittäjillä on mahdollisuus hankkia turvaa työttömyyden varalle: https://syt.fi/

Työttömän kaikki aktiivisuus voidaan tulkita siten, että hän menettää oikeuden saada työttömyyskorvausta ja toiminta yrittäjänä kuuluu tähän joukkoon, mutta tämä harkitaan tapauskohtaisesti ja ”senttiäkään ei tarvitse yritystoiminnalla tienata”.

 

Lepomäki peräänkuuluttaa paikallista sopimista, jolla yrittäjä voisi sanella, kuinka paljon viitsii maksaa työntekijälleen palkkaa. Tässä yhteydessä tulee mieleen vastaehdotus, että kaikkien hallituspuolueita äänestäneiden yrittäjien pitäisi tarjota kaikille halukkaille oman yrityksen tuotteita tai palveluita samalla periaatteella eli asiakkaat saisivat maksaa oman mielensä mukaan (eräs ravintoloitsija keksi idean antaa asiakkaiden maksaa oman arvionsa mukaan – ei kannattanut ja muistaakseni ihmiset alihinnoittelivat saamansa palvelun alle raaka-aine kustannusten).

 

Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki ehdottaa sosiaaliturvan poistamista ja sen korvaamista perustilillä, jolta voisi ottaa kuukaudessa 600 euroa tai halutessaan vähemmän, koska tililtä otettu raha on sidottu enimmäismäärään(?) tai otettu raha tulkitaan takaisinmaksettavaksi lainaksi(?). Tässä on yksi esimerkki, kuinka pihalla kansanedustaja voi olla suomen hintatasosta, kun itse pääsee hyötymään tai sitten Lepomäen mukaan köyhät voi laittaa vaihtoehtotilanteeseen – asunnoton tai ravinnoton ja ihan itse saa päättää haluaako syödä ulkoruokinnassa vai kuolla nälkään katon alla.

Mielestäni ennen sitä pitäisi muodostaa palkkatili, josta ”yhteishyödyllisen yhtiön tai säätiön, valtion omistaman yrityksen, kunnan tai valtion” työntekijä voi nostaa palkkansa. Mikäli suomesta löytyy kyseisiin työtehtäviin yksikään paremmin koulutettu, niin kaikki nostetut palkat peritään takaisin ja tehty työ julistetaan takautuvasti työharjoitteluksi tai työkokeiluksi. Suoremmin sanottuna ennen kuin lähdetään köyhän saamia almuja ”tilittämään”, niin pitäisi puuttua paljon suurempiin ongelmiin eli suhteilla palkattuihin työntekijöihin ja vastikkeettomien palkkojen maksamiseen.

 

Ja ennen mitään ”tilittämisiä” olisi järkevää puuttua alakuvan punaisen viivan alapuolelta löytyvien veropakoilijoiden mentävien reikien paikkaamiseen…

http://blogi.kansanelakelaitos.fi/wp-content/uploads/2012/01/verokuvio_blogi.jpg

Naapurin Reiska laittoi Sakun blogin kommenttiosiossa linkin yllä olevaan kuvaajaan ja tutkimustiivistelmään: http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/904