Näin luodaan työntekijäpula

Seuraavassa kuvataan yhden suurimman työtekijäpulaa huutavan yrittäjäryhmän toimintaa työnantajana, työnantaja saa työpanoksen ja sukulaiset maksavat työntekijän elinkustannukset, jonka jälkeen työntekijä ansaitseekin potkut ilman lupailtua palkkaa:

https://yle.fi/uutiset/3-9718709

Yllä oleva tapaus kertoo työnantajien markkinoista, jossa työntekijää saa kohdella epäoikeudenmukaisesti, mutta tästä huolimatta uusia työntekijöitä on tulossa. Eiköhän tämänkin työnantajan maineen levitessä ilmene työnhakijapulaa, jolloin kansanedustajat jälleen kerran pelastavat ”rehellisen yrittäjän” pulasta ja laativat uusia työttömien ihmisoikeuksia kiristäviä päätöksiä, jolloin palkkatyöpaikan toivossa näillekin työnantajille edelleenkin riittää työnhakijoita.

Jutussa olisi vain pitänyt mainita yritys ja kurssien järjestäjät, että asiallista toimintaa suosivat voisivat boikotoida näitä tahoja.

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3716397-tyon-perassa-muuttaminen-luottamuskysymys

Paljon on puhuttu ja kirjoitettu siitä, että työttömiä ei saada muuttamaan työpaikkojen perässä, mutta todelliset riskit tuntien asiassa ei pitäisi olla mitään ihmeteltävää. Nykyinen työmarkkinatilanne on johtanut siihen, että työn perässä toiselle puolelle suomea muuttanut työntekijä voidaan irtisanoa hyvinkin nopeasti ja hänen tilalleen voidaan ottaa uusi työntekijä. Nykyään työntekijältä vaaditaan sellaista sitoutumista työpaikkaa, että hän on valmis raapimaan elinkustannukset ”jostain muualta” kuin palkasta, mutta samaan aikaan työnantajalta ei vaadita edes sitoutumista valitsemaansa työntekijään edes sen verran, että työnantaja joutuisi maksamaan työn vastaanottamisesta aiheutuneet kustannukset.

Nykyisessä työmarkkinatilanteessa se kannustava keppi pitäisi suunnata yksinomaan työnantajaan…

Mainokset

Työtön ei kelpaa

http://www.ksml.fi/kotimaa/Varap%C3%A4%C3%A4toimittaja-Pasanen-Ty%C3%B6tt%C3%B6mi%C3%A4-on-mutta-ty%C3%B6ntekij%C3%B6ist%C3%A4-on-silti-pulaa/1014174?pwbi=17be0fee7b27ff3941236fcdd053bc0a

Tässähän ”tämä” työministeriön ja työvoimavirkailijoiden työn tulos on sitten luettavissa.

Työtä olisi tarjolla, mutta moni yritys kärsiin työvoimapulasta.

Työttömät eivät kelpaa, koska ikä, terveys tai muu sopimattomuus vapaina oleviin työtehtäviin ovat esteinä työllistymiseen.

Mitä sitä turhia hienostelemaan ”muusta sopimattomuudesta” – sanotaan vaan ihan suoraan: Miksi kukaan palkkaisi työttömän kun työministeriö on vuosikymmenien ajan levittänyt propagandaa, että työttömyyden syynä ei ole työpaikkojen puute vaan työttömien henkilökohtaiset ominaisuudet 1. päihdeongelmat, 2. mielenterveydelliset häiriöt, 3. elämänhallinta ongelmat, 4. laiskuus, 5. koulutuksen puute, …

Kuvahaun tulos haulle angry smileyKuvahaun tulos haulle angry smiley

Jokaiseen työpaikkaan löytyy koulutettuja työnhakijoita, jotka ovat valmiita muuttamaan työn perässä, mutta työllistymisen estää ainoastaan työnantajien kohtuuttomat vaatimukset.

Yrityksen sortuessa huutamaan työvoimapulaa samaan aikaan kun satojatuhansia koulutettuja etsii palkkatöitä, pitäisi herättää epäluottamuksen yrityksen johdon kykyihin ja sitä kautta pitäisi herättää huolta yrityksen toiminnan epävarmuudesta. Aikaisemmista virheistä voisi sen verran ottaa opiksi ettei ihan yhtä luottavaisesti suhtaudu yrityksen kasvunäkymiin, jos oman yrityksen toiminta on kovin tiiviisti sidoksissa työvoimapulaa huutavan yrityksen toimintaan.

Miksi pakkotyö jatkuu….

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201707032200243136_u0.shtml

Tarkoitukseksi voidaan väittää ihan mitä tahansa, mutta typeristä väitteistä huolimatta tosiasiat eivät muuksi muutu. Kun työntekijäksi ei voi saada palkatonta työntekijää, niin työ on teetettävä palkatun työntekijän työpanoksella, joten on turha ”lässytellä” ettei palkattomalla työllä korvata palkallista työtä. Menee ihan typeryydellä leikkimiseksi, jos lähdetään silmät kirkkaana väittämään, että palkattomilla hoidetut työtehtävät olisi jätetty tekemättä ellei olisi palkattomia työntekijöitä tekemään näitä hommia ja samalla avoimesti myönnettäisiin työttömän harjoittelevan työtehtäviä, joihin ei koskaan voisi työllistyä palkattuna työntekijänä.

Miksi ihmeessä työttömän tai koulutetunkin henkilön pitäisi todistella palkattomalla työnteolla pätevyytensä, kun vuosisatojen ajan tämä on saatu testattua palkkaamalla henkilö töihin? Palkka on kuitenkin työntekijän paras motivaattori, ja palkattoman työjakson jälkeen ansaittu uusi palkaton työjakso ei kannusta työtöntä antamaan loputtomasti usean kuukauden palkattomia  työnäyteitä. Useat opiskelijat ovat olleet kesälomien ajan palkkatöissä ja jokainen varmasti tietää oman kokemuksen perusteella, että useampien alojen työhönperehdyttäminen tapahtuu parissa päivässä ja puutteet täydennetään tarpeen vaatiessa pätevämmältä työntekijältä neuvoja kysymällä – tai pomolle/omistajalle soittamalla.

Jos yrittäjillä ei ole riittävää ammatitaitoa tai riskinottokykyä työntekijän palkkaamiseen, niin ei ole mitään järkevää syytä tukea tällaisia yrityksiä verovaroin. Nykyaikana on menty aivan liian pitkälle, kun yrittäjien riskiä siirretään veronmaksajien maksettavaksi ja virheellisen rekrytoinnin riskejä yritetään siirtää työntekijöille. Kun sallitaan yrityksen palkanmaksun korvaaminen  verovaroista maksettavilla sosiaalituilla, mahdollistetaan työntekijän palkkaukseen liittyvien kustannuksien siirtäminen yrityksen tuloksi, jolloin väistämättä vääristetään yritysten välistä kilpailua. Ainoa järkevä tilanne tukea yrityksen kannattavuutta sosiaalisilla tuilla olisi silloin, kun työtön yrittää perustaa itsensä työllistävän yrityksen, mutta jostakin syystä tämänkaltaiset todella työllistävät yhdenmiehen yritykset koetaan aiheuttavan täsmälleen sellaisia ongelmia kuin nykyinen palkattomien työntekijöiden hyödyntämien aiheuttaa. – Tämän tästä saa lukea kauppaketjujen konkursseista, koska ostajat katoavat palkattomien työntekijöiden myötä ja varallisuus siirtyy palkattomia työntekijöitä hyödyntävien yritysten omistajille, jotka eivät osta tarvettaan enempää ja heidän tuloverotus tapahtuu pääasiassa palkkaverotusta huomattavasti matalammalla osinkoverotusprosentilla.

Miksi työnantajalle kuuluvaa työnohjausta pitäisi tukea verovaroilla? Miksi haukutaan työnhakijoita huonosta valmiudesta tehdä töitä? Mikäli päätetään palkata työntekijäksi lukion käynyt ja jätetään alan ammattitutkinnon suorittanut valitsematta, niin luonnollisesti työntekijän perehdyttäminen lähtee ihan perusasioista ja tämä vie enemmän aikaa kuin ammattitutkinnon suorittaneen perehdyttämiseen kuluisi.

Mikäli työntekijä ei tuota riittävää työpanosta palkkansa vastineeksi, niin silloin työnjohdossa täytyy olla vikaa, tai on palkattu epäpätevä henkilö, tai on palkattu työntekijä ilman todellista tarvetta. Huonoja työntekijöitä löytyy, mutta huonoille työntekijöille pitää antaa varoituksia ja ellei työnantaja saa palkan vastineeksi työajalla tehtyä työskentelyä tai riittävää työpanosta, niin työntekijälle pitäisi antaa potkut. Näiden huonojen työntekijöiden palkkaamisen ja pitämisen perusteella ei pitäisi vaatia asiaan täysin syyttömiltä työttömiltä palkattoman työn tekemistä.

 

Ylläolevista väitteistä huolimatta harva palkattomien työkokeilujen ja palkkatukityöpaikkojen kierteeseen jäänyt työtön pääsee rehelliseen palkkatyöhön. Hämmästyttävintä on ettei vuosien aikana kertyneistä tuloksista kuitenkaan löydy totuutta, vaikka yhä useammat kertovat tämän ihan avoimesti:

https://yle.fi/uutiset/3-9704644?origin=rss

Edellisessä kerrotaan ihan avoimesti, että työkokeilun jälkeen voi työllistyä palkkatuella. Edellinen lienee ”SE” tilastoihin merkittävä onnistunut työllistyminen, vaikka koko palkallinen työjakso kestää vain saman ajan kuin veronmaksajien kukkarosta maksetaan palkkatukea. Luultavasti useat työnantajat olisivat valmiita palkkaamaan työttömän työnhakijan heti palkkatuen kera, mutta ilmeisesti työvoimavirkailijoiden kirjoittamattomat ”työkkärilait” sallivat palkkatuen myöntämisen vasta palkattoman työjakson jälkeen, jolloin saavutetaan työttömän nöyryyttämisen lisäksi näennäinen työllistymiseksi tulkittava tulos.

Suomen kulissit takaa ja edestä

Suomen ihmisoikeustilanne on tiedossa:

https://perustuslakiblogi.wordpress.com/2017/05/10/pauli-rautiainen-tyomarkkinatuen-ja-asumistuen-taso-loukkaa-euroopan-sosiaalista-peruskirjaa/

Samaan aikaan suomi pitää erittäin onnistuneesti yllä vaikutelmaa hyvästä taloustilanteesta:

http://www.hs.fi/talous/art-2000002892044.html

Päättäjät steppailevat kovasti ylläpitääkseen vaikutelmaa hyvästä työllisyystilanteesta.

Karkeasti ottaen suomessa työttömäksi jäävä pääsee nopeasti palkkatyöhön tai jää työvoimapalveluiden piirileikkeihin pyörimään. Todellinen pitkäaikatyöttömyys lisääntyy koko ajan, vaikka kuntien työmarkkinatuen sakkomaksujen vaikutuksesta erilaisilla temppuiluilla saadaan aika ajoin pitkäaikaistyöttömän yhtäjaksoinen työttömyyskertymä katkaistua. Hirveästi käytetään yhteiskunnan varoja siihen, että varmistetaan ettei työtön pääse liikaa nauttimaan elämästään 21,5 pv/kk * 32,44 euroa/pv *0,80 = 557,97 euroa/kk summalla. Päättäjät hoitavat omasta mielestään työttömyyttä onnistuneesti, kun palkkatyötä vailla olevan tuki myönnetään eri nimikkeillä tai eri luukuilta, vaikka tämän kaltainen edestakaisin steppailu aiheuttaa vain yhteiskunnalle lisäkuluja.

Jos myyjä haukkuu myytävää tavaraa eri termeillä kelvottomaksi, murjoo myytävän tavaran myyntikelvottomaan kuntoon tai maksaa asiakkaalle myytävän tavaran vastaanottamisesta, niin tuskin kukaan ihmettelee, kun tällainen pähkähullu toiminta johtaa vain huonompaan taloudelliseen tilanteeseen. Jostakin syystä suomen päättäjät kuvittelevat toimivansa älykkäästi kun hoitavat työttömyyttä vastaavalla  tavalla: Osallistuvat aktiivisesti työttömien hakkumiseen, murjovat työllistämispalveluilla työttömän nopeasti työkelvottomaksi, varmistavat kyykyhyppelyillä ettei työttömälle jää aikaa työnhakuun ja elämiseen liian pienellä tuella varmistetaan ettei työnhakukuluihin ole varaa. Yksinkertaisesti: Työttömyyttä voidaan hoitaa työttömän kannalta vain yhdellä tavalla eli työttömän työpanos olisi myytävä työnantajalle palkan vastineeksi, jolloin pitäisi ymmärtää ettei työttömän haukkuminen, murjominen tai rahan sysääminen työttömän vastaanottajalle edistä työllistymistä vaan päinvastoin.

Miksi näin kuitenkin tehdään?

http://tuhannentyohakemuksenimies.blogspot.fi/2015/03/tyottomilla-tienaus.html , josta löytyy linkki https://www.aamulehti.fi/juttuarkisto/?cid=1194964550110

21,5 pv/kk * 8 h/pv * 48 euroa/h = 8256 euroa/kk  …kuukausipalkaksi laskettuna tulee ihan mukava summa, jonka voisi käyttää myös yhteiskunnalle hyödyllisen työpanoksen ostamiseen ellei työttömän nöyryyttäminen tuottaisi suurempaa tyydytystä.

Olisi jo korkea aika ryhtyä kertomaan veronmaksajille, kuinka paljon rahaa TODELLISUUDESSA käytetään työttömien kyykyttämiseen? Tietojen julkistamisen voisi tehdä kuukausittain julkaistavalla tiedotteella, jossa eritellään työministeriön kulut, TE-toimistojen kulut ja kunkin työllistämispalveluyrityksen ”palvelutarjonta”-laskutuksesta aiheutuneet kulut.

Olisi myös aiheellista ryhtyä julkaisemaan todellista tietoa työllistämispalveluiden työllistävästä vaikutuksesta. Alla olevan jutun perusteella työvoimapalveluiden tehokkuutta on tutkittu – mistä löytyy tulokset? Miksi työvoimapalveluiden työllistämisvaikutuksia tutkitaan mielipidekyselynä, kun tiedon voisi poimia työministeriön tiedoista?

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/220690-kela-sen-paljasti-tyovoimapalveluilla-ei-vaikutusta-tyollistymiseen-aika-karu-luku

 

Ärsyttävää työttömyydessä…

Olen vuosien saatossa havainnut, että työllistymisen kannalta mentiin väärälle raiteelle kun ryhdyttiin järjestämään työllisyyskoulutusta, joka perustui pääasiassa työssäoppimiseen eli palkattomaan työntekoon. Idea oli heti alussa tuhoon tuomittu, koska

1. työnantajalla ei ole motivaatiota perehdyttää työtehtäviin ja usein työssäoppiminen tupistyy yksinkertaisiin käskyttämällä tehtäviin työtehtäviin,

2. työnantajan tärkein tehtävä on maksimoida yrityksen tulot ja usein vain työntekijän palkasta voidaan joustaa työn laadun/tuloksen kärsimättä,

3. yrittäjää ei kiinnosta, millä työntekijä maksaa elämisensä,

4. seuraavat palkattomat jonottavat omaa vuoroaan, joten hyvin palkattomista työtehtävistä suoriutuneen työntekijän palkkaamiseen ei ole tarvetta

5. saadun työkokemuksen vähäinen positiivinen vaikutus menetetään, kun työnantajan on selitettävä ettei työntekijä ollut kelvollinen palkattavaksi, jolloin voidaan ottaa seuraava palkaton työntekijä.

Itse olen ollut työllisyyskursseilla ja tehnyt palkatonta työtä. Työllisyyskurssien opetuksen sisältö oli lähinnä odottelua, koska useimmille tunneille ei kukaan tullut opettamaan ja se opetuskin oli tiedollisesti turhauttavaa lässytystä. Täytyy myöntää, että tuolloin uskoin työllisyyskurssien edistävän työllistymistä. Nyt hieman kyynisempänä tiedostan, mikä asiassa on ongelmallista – Kun työllisyyskurssien väitetään ”työllistävän lähes kaikki hyväksytysti kurssin läpikäyneet”, niin työllisyyskurssin jälkeen työllistymätön onkin todistettavasti surkea työntekijä eikä ahkera työnhakija ja lisäkouluttautuja.

Nykyään olen lähinnä ärsyyntynyt jokaisesta palkattoman työn muodosta, koska

1. palkaton työ vie palkkatyöpaikkoja,

2. palkatonta työntekijää vedätetään tyhjillä lupauksilla ja kohdellaan hyväksikäytettävänä idioottina,

3. työnantajat eivät ole kiitollisia palkattomasta työntekijästä, vaan he tietävät saavansa lisää palkattomia työntekijöitä kun jatkavat työttömien parjaamista,

4. palkattoman työntekijän välittäjä kuppaa verovarovaroista kohtuuttomia korvauksia, vaikka yhteiskunnalle myydyn ”palvelun” tulos tapahtuu lähinnä työttömän oman työn tuloksena esim. työttömälle annettava kannustava kehoitus hankkia työharjoittelupaikka, mistä tahansa, tai saa kenkää kurssilta sekä lisäbonuksena karenssia,

5. työnantaja saa korvauksen kun vastaanottaa palkattoman työntekijän, joka on epäoikeudenmukaista ja nöyryyttävää työntekijälle,

6. työnantaja saa haukkua työttömiä sosiaalipummeiksi ja huutaa pää punaisena sosiaaliturvan vastikkeeksi työpanosta, jolloin sosiaaliturva korvaa työstä maksettavan palkan,

7. yrityksen täysin moraaliton toiminta muuttuu rahavirraksi yritykselle,

8. yritys ei maksa työntekijöilleen palkkaa, mutta omistajat keräävät omaisuutta,  toteuttavat verosuunnittelua ja toteuttavat varojen sijoittelua ”Nalle-Pankin” avustuksella,

9. vuosienkaan palkattoman työn tekeminen ei riitä tai vähennä työttömän parjaamista sohvalla makaavaksi laiskuriksi,

10. ollaan valmiita maksamaan ”vastikkeellisesta sosiaaliturvasta” enemmän kuin työttömän palkkaaminen rehelliseen työsuhteeseen maksaisi.

Tuolla väärällä raiteella ollaan siis matkattu aivan liian pitkään ja täytyy myöntää, että eniten pistää vihaksi ne persereikämietteet, joilla tämä työttömän ihmisarvon ja ihmisoikeuksien loukkaaminen käännetään työttömän auttamiseksi. Ja edellisen lisäksi tulee ne vieläkin ärsyttävämmät ”muka järkevät perustelut”, joissa on älyttömän itsepintaisesti pidettävä kiinni toiminnan työllistävästä vaikutuksesta, vaikka ”kukaan aiemmista ei ole onnistunut, niin sinä voit olla se ensimmäinen ihme”.

Palkattoman työnteon kannattajat pystyvät ylittämään jopa täydellisen idiotismin, kun soitetaan persereikäpasunalla työllisyystilanteen paranemisesta, vaikka koko ajan yhä useampi ihminen tekee palkattomia töitä ja uusia työpaikkoja syntyy lähinnä työllisyyspalveluihin.

”Suomessa eletään nyt kovinta nousukautta” – palvelualat kasvoivat reippaasti

tyollistamistoiminta-17

Lähde: http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005099725.html

Ylen uutisissa oli äskettäin tehty pienimuotoinen kysely, kuinka työttömät katsovat hyötyneensä työvoimavirkailijoiden tapaamisista:

Karenssin pelko varjostaa työttömien haastatteluja, joita moni pitää täysin hyödyttöminä

ruskeakielia-loytyy-aina

Lähde: http://yle.fi/uutiset/3-9474328?origin=rss

Kun on joutunut vastaanottamaan työllisyyspalveluja, niin on käynyt selväksi kuinka työtöntä manipuloidaan. Periaatteessa on täysin mahdollista, että työvoimavirkailija palvelee työtöntä ystävällisesti, mutta luultavasti ystävyydellä pyritään vain saavuttamaan työttömän luottamus. Työtön saattaa luottavaisesti kertoa omasta tilanteestaan ja yksityisestä elämästä, joita sitten myöhemmin käytetään työkaluina kun lähdetään painostamaan työtöntä.

Yllä olevan kuvan kahden ensimmäisen positiivisen palautteen antajan kohdalla tuli mieleen, että henkilöt suhtautuvat työvoimavirkailijan ystävällisyyteen liian sinisilmäisesti ja työttömyyden pitkittyessä saattaa paljastua taustalta löytyvä suunnitelmallinen ilkeys.

Kolmannen kohdalla tulee väistämättä ajatelleeksi, että joistakin työttömistä saa helposti äänitorvia toitottamaan työttömiin liittyvää vihapropagandaa. Vaikka työttömällä olisi ”aikaa”, niin miksi ihmeessä terveen itsetunnon omaava viettäisi täysin vapaaehtoisesti elinaikaansa kuulusteluissa, joiden ilmapiiri on yleensä erittäin vihamielinen, syyllistävä ja kohtelu nöyryyttävää. Ilmeisesti tämä työtön on selvitynyt työllistämispalveluista pelkästään kysymyksiin vastaamalla, koska yhdistää työttömien kyykyttämisen vain kysymyksiin. Kuitenkin pelkät kysymyksetkin voivat olla erittäin ”kyykyttäviä”, jos kysymys muotoillaan psykologiaa väärinkäyttäen ja käytetään negatiivisesti tulkittavia eleitä, äänensävyjä sekä painotuksia. Vaikka työttömien haastattelut tehtäisiin ihan hyvässä hengessä ja ilmapiirissä, niin yhtään ainoata työllistymistä niillä ei koskaan saavuteta. Aivan käsittämätöntä, että joku pitää työttömien ainoina toimintavaihtoehtoina kotona/sohvalla  makoilua tai osallistumista kyykytyspalveluihin.

Jokainen työtön toivottavasti tavoittelee jollakin tasolla työttömyyteen sopeutumista, mutta väittäisin kuitenkin useimmille luonnollisemmaksi ratkaisuksi pyrkiä työelämään, koska työttömällä ei ole rahaa elämiseen ja ympäristön työttömiin kohdistama viha on murskaavaa. Siinä vaiheessa kun työttömällä ei ole enää realistisia mahdollisuuksia työllistyä, niin on ihan turha yrittää kerta toisensa jälkeen odottaen eri lopputulosta, koska lottoamisesta poiketen työllistymisen todennäköisyys ei pysy samana vaan pienenee ajan kuluessa.