Työttömien parjauskamppanja

Uusin arvostelija, jonka mielestä työttömille maksetaan liikaa tukia: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005418524.html

Kun henkilön tietoja katsoo Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Aarnio-Wihuri

Tässä sitä nähdään, kuinka ahkera itse omalla työllään omaisuutensa hankkinut 1940 syntynyt mies on ansainnut asemansa. Tämäkin henkilö on alle 80 vuotias, mutta on ihan itse omilla ansioillaan päässyt yli 100 vuotta toimineen perheyrityksen johtoon.

Kyllähän sitä nykyisen työllisyyspolitiikan ja erityisesti palkattoman työvoimatarjonnan vuoksi työttömäksi jääneitä voikin arvostella, he kun eivät ole niin ahkeria, että olisivat vuosikymmeniä ennen syntymäänsä ihan itse ryhtyneet ansaitsemaan omaisuuttaan ilman yhdenkään ihmisen apua.

Ei Antti Aarnio-Wihuri palkannut arvostelemiaan työnhakijoita töihin, mutta piti kuitenkin tulla julkisuuteen arvostelemaan työttömien liian isoja tukia. Mikähän oli henkilön tarjoaman palkan suuruus, kun hän törmää toistuvasti liian isojen työttömyyskorvausten laiskistamiin työnhakijoihin? Vai onko työntekijöiden saamattomuuden suurin syy kyseiselle ikäpolvelle tyypillisissä työnjohtotaidoissa?

Työtön saa työmarkkinatukea verojen pidättämisen jälkeen vain alle 19 euroa päivälle. Aika erikoista, että yksikään ihminen kehtaa suomen hintatasolla lähteä arvostelemaan tätä liian suureksi tueksi ”muille ihmisille”.

Jos mukaan otetaan asumistuki ja toimeentulotuki, niin asumiskulujen jälkeen täysimääräinen tuki on alle 488 euroa kuukaudessa, joka tarkoittaa noin 16 euroa jokaiselle päivälle. Tämä tuki maksetaan työttömälle, joka osallistuu kiltisti kaikkiin työvoimavirkailijoiden määräämiin työllistämispalveluihin, jolla lähinnä varmistetaan ettei työtön vietä vapaa-aikaa. Edellinen ”palvelu” tarkoittaa lähinnä työttömän työkelpoisuuden romuttamista ja työnhaun hankaloittamista, koska työllistämispalveluun osallistuminen tulkitaan tärkeämmäksi velvollisuudeksi kuin työttömän pyrkimys työelämään.

Mikäli työtön kieltäytyy pakkotyöstä tai kauppatavarana olemisesta, niin toimeentulotuen perusosa tippuu 292 euroon kuukaudessa, jolloin jokaiselle päivälle maksetaan tukea alle 10 euroa.

Asumiseen myönnettävä tukihan myönnetään ehdollisena eli tuki myönnetään  sen perusteella, kuinka hyvin asuntoja vuokraavat ”pääsevät tienaamaan” ja omassa talossa asuville tukea myönnetään kovin nihkeästi. Usein tämä asumiseen myönnettävä tuki lasketaan ”tuloksi”, vaikka työttömällä ei ole oikeastaan määräysvaltaa, kuinka hän itse käyttäisi tämän asumiseen myönnettävän tuen (järkevintähän olisi maksaa samalla summalla omaa kotia kuin asua vuokralla) – työttömällä asumistuki kattaa asumismenot parhaiten kun hän asuu vuokralla.

Mitä ihmisen päässä liikkuu järjen tilalla, kun alle 19, 16 tai 10 euron tuki päivittäisiin menoihin tulkitaan ”liian isoksi tueksi” ja kyseenalaistamatta uskotaan, että tämän tuen vuoksi työttömälle ei kelpaa normaali kuukausipalkka?

Kyllähän joillekin maksetaan ansiosidonnaista yli 8000 euroa kuukaudessa, mutta yleensä kaikki kykytystoimet kohdistetaan lähinnä työmarkkinatukea saaviin.

Ennen ansiosidonnaista saavan kannatti osallistua hyödyttömiin ja turhia kustannuksia yhteiskunnalle aiheuttaviin työllistämispalveluihin, koska osallistumispäivien osalta 500 päivän laskuri pysyi paikallaan. Edellinen lienee yksi syy, miksi työllistymisen kannalta hyödyttömien työllistämiskurssien järjestämistä ei heti alkuunsa lopetettu, vaan niiden hyödyllisyyttä ryhdyttiin valheellisesti vahvistamaan veronmaksajien kukkarosta myönnettävien tukien avulla: https://tuloksetontaopiskelua.wordpress.com/2017/07/26/tyollistamispalveluista-tyottomaksi-tai-tyollistamispalveluun/

Mainokset

Näin luodaan työntekijäpula

Seuraavassa kuvataan yhden suurimman työtekijäpulaa huutavan yrittäjäryhmän toimintaa työnantajana, työnantaja saa työpanoksen ja sukulaiset maksavat työntekijän elinkustannukset, jonka jälkeen työntekijä ansaitseekin potkut ilman lupailtua palkkaa:

https://yle.fi/uutiset/3-9718709

Yllä oleva tapaus kertoo työnantajien markkinoista, jossa työntekijää saa kohdella epäoikeudenmukaisesti, mutta tästä huolimatta uusia työntekijöitä on tulossa. Eiköhän tämänkin työnantajan maineen levitessä ilmene työnhakijapulaa, jolloin kansanedustajat jälleen kerran pelastavat ”rehellisen yrittäjän” pulasta ja laativat uusia työttömien ihmisoikeuksia kiristäviä päätöksiä, jolloin palkkatyöpaikan toivossa näillekin työnantajille edelleenkin riittää työnhakijoita.

Jutussa olisi vain pitänyt mainita yritys ja kurssien järjestäjät, että asiallista toimintaa suosivat voisivat boikotoida näitä tahoja.

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3716397-tyon-perassa-muuttaminen-luottamuskysymys

Paljon on puhuttu ja kirjoitettu siitä, että työttömiä ei saada muuttamaan työpaikkojen perässä, mutta todelliset riskit tuntien asiassa ei pitäisi olla mitään ihmeteltävää. Nykyinen työmarkkinatilanne on johtanut siihen, että työn perässä toiselle puolelle suomea muuttanut työntekijä voidaan irtisanoa hyvinkin nopeasti ja hänen tilalleen voidaan ottaa uusi työntekijä. Nykyään työntekijältä vaaditaan sellaista sitoutumista työpaikkaa, että hän on valmis raapimaan elinkustannukset ”jostain muualta” kuin palkasta, mutta samaan aikaan työnantajalta ei vaadita edes sitoutumista valitsemaansa työntekijään edes sen verran, että työnantaja joutuisi maksamaan työn vastaanottamisesta aiheutuneet kustannukset.

Nykyisessä työmarkkinatilanteessa se kannustava keppi pitäisi suunnata yksinomaan työnantajaan…

Työtön ei kelpaa

http://www.ksml.fi/kotimaa/Varap%C3%A4%C3%A4toimittaja-Pasanen-Ty%C3%B6tt%C3%B6mi%C3%A4-on-mutta-ty%C3%B6ntekij%C3%B6ist%C3%A4-on-silti-pulaa/1014174?pwbi=17be0fee7b27ff3941236fcdd053bc0a

Tässähän ”tämä” työministeriön ja työvoimavirkailijoiden työn tulos on sitten luettavissa.

Työtä olisi tarjolla, mutta moni yritys kärsiin työvoimapulasta.

Työttömät eivät kelpaa, koska ikä, terveys tai muu sopimattomuus vapaina oleviin työtehtäviin ovat esteinä työllistymiseen.

Mitä sitä turhia hienostelemaan ”muusta sopimattomuudesta” – sanotaan vaan ihan suoraan: Miksi kukaan palkkaisi työttömän kun työministeriö on vuosikymmenien ajan levittänyt propagandaa, että työttömyyden syynä ei ole työpaikkojen puute vaan työttömien henkilökohtaiset ominaisuudet 1. päihdeongelmat, 2. mielenterveydelliset häiriöt, 3. elämänhallinta ongelmat, 4. laiskuus, 5. koulutuksen puute, …

Kuvahaun tulos haulle angry smileyKuvahaun tulos haulle angry smiley

Jokaiseen työpaikkaan löytyy koulutettuja työnhakijoita, jotka ovat valmiita muuttamaan työn perässä, mutta työllistymisen estää ainoastaan työnantajien kohtuuttomat vaatimukset.

Yrityksen sortuessa huutamaan työvoimapulaa samaan aikaan kun satojatuhansia koulutettuja etsii palkkatöitä, pitäisi herättää epäluottamuksen yrityksen johdon kykyihin ja sitä kautta pitäisi herättää huolta yrityksen toiminnan epävarmuudesta. Aikaisemmista virheistä voisi sen verran ottaa opiksi ettei ihan yhtä luottavaisesti suhtaudu yrityksen kasvunäkymiin, jos oman yrityksen toiminta on kovin tiiviisti sidoksissa työvoimapulaa huutavan yrityksen toimintaan.

Miksi pakkotyö jatkuu….

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201707032200243136_u0.shtml

Tarkoitukseksi voidaan väittää ihan mitä tahansa, mutta typeristä väitteistä huolimatta tosiasiat eivät muuksi muutu. Kun työntekijäksi ei voi saada palkatonta työntekijää, niin työ on teetettävä palkatun työntekijän työpanoksella, joten on turha ”lässytellä” ettei palkattomalla työllä korvata palkallista työtä. Menee ihan typeryydellä leikkimiseksi, jos lähdetään silmät kirkkaana väittämään, että palkattomilla hoidetut työtehtävät olisi jätetty tekemättä ellei olisi palkattomia työntekijöitä tekemään näitä hommia ja samalla avoimesti myönnettäisiin työttömän harjoittelevan työtehtäviä, joihin ei koskaan voisi työllistyä palkattuna työntekijänä.

Miksi ihmeessä työttömän tai koulutetunkin henkilön pitäisi todistella palkattomalla työnteolla pätevyytensä, kun vuosisatojen ajan tämä on saatu testattua palkkaamalla henkilö töihin? Palkka on kuitenkin työntekijän paras motivaattori, ja palkattoman työjakson jälkeen ansaittu uusi palkaton työjakso ei kannusta työtöntä antamaan loputtomasti usean kuukauden palkattomia  työnäyteitä. Useat opiskelijat ovat olleet kesälomien ajan palkkatöissä ja jokainen varmasti tietää oman kokemuksen perusteella, että useampien alojen työhönperehdyttäminen tapahtuu parissa päivässä ja puutteet täydennetään tarpeen vaatiessa pätevämmältä työntekijältä neuvoja kysymällä – tai pomolle/omistajalle soittamalla.

Jos yrittäjillä ei ole riittävää ammatitaitoa tai riskinottokykyä työntekijän palkkaamiseen, niin ei ole mitään järkevää syytä tukea tällaisia yrityksiä verovaroin. Nykyaikana on menty aivan liian pitkälle, kun yrittäjien riskiä siirretään veronmaksajien maksettavaksi ja virheellisen rekrytoinnin riskejä yritetään siirtää työntekijöille. Kun sallitaan yrityksen palkanmaksun korvaaminen  verovaroista maksettavilla sosiaalituilla, mahdollistetaan työntekijän palkkaukseen liittyvien kustannuksien siirtäminen yrityksen tuloksi, jolloin väistämättä vääristetään yritysten välistä kilpailua. Ainoa järkevä tilanne tukea yrityksen kannattavuutta sosiaalisilla tuilla olisi silloin, kun työtön yrittää perustaa itsensä työllistävän yrityksen, mutta jostakin syystä tämänkaltaiset todella työllistävät yhdenmiehen yritykset koetaan aiheuttavan täsmälleen sellaisia ongelmia kuin nykyinen palkattomien työntekijöiden hyödyntämien aiheuttaa. – Tämän tästä saa lukea kauppaketjujen konkursseista, koska ostajat katoavat palkattomien työntekijöiden myötä ja varallisuus siirtyy palkattomia työntekijöitä hyödyntävien yritysten omistajille, jotka eivät osta tarvettaan enempää ja heidän tuloverotus tapahtuu pääasiassa palkkaverotusta huomattavasti matalammalla osinkoverotusprosentilla.

Miksi työnantajalle kuuluvaa työnohjausta pitäisi tukea verovaroilla? Miksi haukutaan työnhakijoita huonosta valmiudesta tehdä töitä? Mikäli päätetään palkata työntekijäksi lukion käynyt ja jätetään alan ammattitutkinnon suorittanut valitsematta, niin luonnollisesti työntekijän perehdyttäminen lähtee ihan perusasioista ja tämä vie enemmän aikaa kuin ammattitutkinnon suorittaneen perehdyttämiseen kuluisi.

Mikäli työntekijä ei tuota riittävää työpanosta palkkansa vastineeksi, niin silloin työnjohdossa täytyy olla vikaa, tai on palkattu epäpätevä henkilö, tai on palkattu työntekijä ilman todellista tarvetta. Huonoja työntekijöitä löytyy, mutta huonoille työntekijöille pitää antaa varoituksia ja ellei työnantaja saa palkan vastineeksi työajalla tehtyä työskentelyä tai riittävää työpanosta, niin työntekijälle pitäisi antaa potkut. Näiden huonojen työntekijöiden palkkaamisen ja pitämisen perusteella ei pitäisi vaatia asiaan täysin syyttömiltä työttömiltä palkattoman työn tekemistä.

 

Ylläolevista väitteistä huolimatta harva palkattomien työkokeilujen ja palkkatukityöpaikkojen kierteeseen jäänyt työtön pääsee rehelliseen palkkatyöhön. Hämmästyttävintä on ettei vuosien aikana kertyneistä tuloksista kuitenkaan löydy totuutta, vaikka yhä useammat kertovat tämän ihan avoimesti:

https://yle.fi/uutiset/3-9704644?origin=rss

Edellisessä kerrotaan ihan avoimesti, että työkokeilun jälkeen voi työllistyä palkkatuella. Edellinen lienee ”SE” tilastoihin merkittävä onnistunut työllistyminen, vaikka koko palkallinen työjakso kestää vain saman ajan kuin veronmaksajien kukkarosta maksetaan palkkatukea. Luultavasti useat työnantajat olisivat valmiita palkkaamaan työttömän työnhakijan heti palkkatuen kera, mutta ilmeisesti työvoimavirkailijoiden kirjoittamattomat ”työkkärilait” sallivat palkkatuen myöntämisen vasta palkattoman työjakson jälkeen, jolloin saavutetaan työttömän nöyryyttämisen lisäksi näennäinen työllistymiseksi tulkittava tulos.

Suomen kulissit takaa ja edestä

Suomen ihmisoikeustilanne on tiedossa:

https://perustuslakiblogi.wordpress.com/2017/05/10/pauli-rautiainen-tyomarkkinatuen-ja-asumistuen-taso-loukkaa-euroopan-sosiaalista-peruskirjaa/

Samaan aikaan suomi pitää erittäin onnistuneesti yllä vaikutelmaa hyvästä taloustilanteesta:

http://www.hs.fi/talous/art-2000002892044.html

Päättäjät steppailevat kovasti ylläpitääkseen vaikutelmaa hyvästä työllisyystilanteesta.

Karkeasti ottaen suomessa työttömäksi jäävä pääsee nopeasti palkkatyöhön tai jää työvoimapalveluiden piirileikkeihin pyörimään. Todellinen pitkäaikatyöttömyys lisääntyy koko ajan, vaikka kuntien työmarkkinatuen sakkomaksujen vaikutuksesta erilaisilla temppuiluilla saadaan aika ajoin pitkäaikaistyöttömän yhtäjaksoinen työttömyyskertymä katkaistua. Hirveästi käytetään yhteiskunnan varoja siihen, että varmistetaan ettei työtön pääse liikaa nauttimaan elämästään 21,5 pv/kk * 32,44 euroa/pv *0,80 = 557,97 euroa/kk summalla. Päättäjät hoitavat omasta mielestään työttömyyttä onnistuneesti, kun palkkatyötä vailla olevan tuki myönnetään eri nimikkeillä tai eri luukuilta, vaikka tämän kaltainen edestakaisin steppailu aiheuttaa vain yhteiskunnalle lisäkuluja.

Jos myyjä haukkuu myytävää tavaraa eri termeillä kelvottomaksi, murjoo myytävän tavaran myyntikelvottomaan kuntoon tai maksaa asiakkaalle myytävän tavaran vastaanottamisesta, niin tuskin kukaan ihmettelee, kun tällainen pähkähullu toiminta johtaa vain huonompaan taloudelliseen tilanteeseen. Jostakin syystä suomen päättäjät kuvittelevat toimivansa älykkäästi kun hoitavat työttömyyttä vastaavalla  tavalla: Osallistuvat aktiivisesti työttömien hakkumiseen, murjovat työllistämispalveluilla työttömän nopeasti työkelvottomaksi, varmistavat kyykyhyppelyillä ettei työttömälle jää aikaa työnhakuun ja elämiseen liian pienellä tuella varmistetaan ettei työnhakukuluihin ole varaa. Yksinkertaisesti: Työttömyyttä voidaan hoitaa työttömän kannalta vain yhdellä tavalla eli työttömän työpanos olisi myytävä työnantajalle palkan vastineeksi, jolloin pitäisi ymmärtää ettei työttömän haukkuminen, murjominen tai rahan sysääminen työttömän vastaanottajalle edistä työllistymistä vaan päinvastoin.

Miksi näin kuitenkin tehdään?

http://tuhannentyohakemuksenimies.blogspot.fi/2015/03/tyottomilla-tienaus.html , josta löytyy linkki https://www.aamulehti.fi/juttuarkisto/?cid=1194964550110

21,5 pv/kk * 8 h/pv * 48 euroa/h = 8256 euroa/kk  …kuukausipalkaksi laskettuna tulee ihan mukava summa, jonka voisi käyttää myös yhteiskunnalle hyödyllisen työpanoksen ostamiseen ellei työttömän nöyryyttäminen tuottaisi suurempaa tyydytystä.

Olisi jo korkea aika ryhtyä kertomaan veronmaksajille, kuinka paljon rahaa TODELLISUUDESSA käytetään työttömien kyykyttämiseen? Tietojen julkistamisen voisi tehdä kuukausittain julkaistavalla tiedotteella, jossa eritellään työministeriön kulut, TE-toimistojen kulut ja kunkin työllistämispalveluyrityksen ”palvelutarjonta”-laskutuksesta aiheutuneet kulut.

Olisi myös aiheellista ryhtyä julkaisemaan todellista tietoa työllistämispalveluiden työllistävästä vaikutuksesta. Alla olevan jutun perusteella työvoimapalveluiden tehokkuutta on tutkittu – mistä löytyy tulokset? Miksi työvoimapalveluiden työllistämisvaikutuksia tutkitaan mielipidekyselynä, kun tiedon voisi poimia työministeriön tiedoista?

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/220690-kela-sen-paljasti-tyovoimapalveluilla-ei-vaikutusta-tyollistymiseen-aika-karu-luku