Miksi kärjistäen?

Jo pitkään olen ajatellut kirjoittaa, miksi esitän asiat suoraan ja kärjistäen.

Saku Timosen blogissa kirjoitettua:

Mielestäni Saku Timonen huomioi positiivisena asiana palkatuille työttömille maksettavan palkan, mutta kritisoi yrityksen toimintaperiaatteen perustumista verovaroista otettaviin palkkatukiin.

Saku kirjoittaa suoraan ja selkeästi, mutta vaikuttaisi siltä, että Kuusi Oy:n perustajat ottivat koko kirjoituksen pelkkänä kehuna:

Saattaa olla, että yritys on perustettu ”sydämellä” ja tarkoituksena ei ole tehdä voittoa, mutta siinä tapauksessa hiukan ihmetyttää, miksi toiminta aloitettiin nimenomaan osakeyhtiönä. Ehkä tavoite on työllistää pienen paikkakunnan nuoria palkkatyöhön ja tarjota väylä työelämään, mutta tässäkin hämmästyttää se, että kuitenkin pitää korostaa heidän tarvitsevan erityisen paljon ohjausta ja tarve tuoda julki palkattujen henkilöiden puutteelliset työelämätaidot- onko kyse työttömistä vai älyllisesti rajoittuneista henkilöistä? Mikäli kyse on ihan normaaleista työttömistä, jotka tarvitsevat vain palkkatyöpaikan, niin saattaa olla ettei yksikään työnantaja näe ”poikkeuksellista ohjauksen tarvetta” tai ”sosiaalisten taitojen opettelutarvetta” erityisenä etuna…

Mielestäni on aika erikoinen näkemys, että yrityksen mahdolliset voitot tulevat ainoastaan asiakkaiden taskusta – heidän maksamien laskujen muodossa. Yritystoiminnassa ei voida erotella yrityksen tuloja ja menoja tuolla tavoin (- vai voiko nykyään jo erottaa ”työttömien palvelut” ja ”myytävät palvelut” eri kirjanpitoihin?). Kun verovaroista otettavilla palkkatuilla katetaan yritykselle kuuluvia palkkamenoja, niin yrityksen voitotkin on mahdollistettu veronmaksajien kukkarosta otetuilla tukirahoilla. Mikäli yritys ei saa lainkaan palkkatukea tai muutenkaan hyödynnä palkattomien työntekijöiden työpanosta, niin silloin voidaan esittää väite, että yrityksen voitot on saavutettu yritystoiminnan tuloksena.

Yrityksen perustajan mielestä he eivät ole astuneet yhdenkään paikallisen yrittäjän varpaille.

Nopeasti googlettamalla löytyy paikallinen yritys, joka tarjoaa täsmälleen samoja palveluja. Myös lähikunnista löytyy kiinteistöhuoltoyrityksiä, joten palkkatuella pyörivä yritys vääristää yritysten välistä kilpailutilannetta.

Yritysten palveluiden myymistä palkkatukia hyödyntäen voidaan tietenkin perustella sillä, että palkatut henkilöt ovat jollakin tasolla kehitysvammaisia, jolloin heidän työpanoksen ei katsota kilpailevan muiden kiinteistöyritysten tarjoamien palveluiden kanssa samoista markkinoista. Asiaa voi tulkita myös siten, että ei kilpailla samoilla markkinoilla, koska palkkatukia hyödyntävä yritys tarjoaa palveluja edullisimmilla hinnoilla kuin muut yritykset (mutta yritysten välisessä kilpailussa on nimenomaan aina kyse siitä, kuka pystyy tarjoamaan samaa tuotetta/palvelua edullisemmalla hinnalla). Kolmas mahdollisuus on tulkita ettei palkkatukia hyödyntävä yritys kilpaile muiden yrittäjien kanssa samoista asiakkaista, koska heidän asiakkaansa eivät ole muiden yritysten asiakkaina tai he eivät ole ostamassa kyseessä olevaa palvelua korkeammalla hinnalla muilta yrityksiltä. Kolme vaihtoehtoa, jotka kaikki ovat toinen toistaan älyttömämpiä.

Mielenkiintoinen väite, että yritykselle on kunnia asia maksaa täyttä palkkaa kaikille työntekijöille, mutta kuitenkin myönnetään työkokeilijoiden ottaminen. Suomen joka ainoa yritys voi ihan samalla perusteella väittää, että heidän yritykselleen on kunnia asia maksaa täyttä palkkaa kaikille työntekijöilleen, vaikka he hyödyntäisivät kaikki palkattoman työnteon muodot, koska virallisesti ei ole olemassa ”palkattomia työntekijöitä” vaan he ovat aina viralliselta nimikkeeltään työkokeilijoita, työharjoittelijoita tai työkuntoutujia.

Jos työntekijällä on mahdollisuus valita työnteosta palkka tai saman työn tekeminen palkatta, niin aina työntekijä valitsee sen palkan. Se seikka, että työtön itse pyytää päästä palkattomaksi työntekijäksi johtuu ainoastaan siitä yksinkertaisesta syystä, että hänellä ei ole muita vaihtoehtoja ja aina pyynnön taustalta löytyy jonkin asteinen pakko/pakottaminen. On täysin merkityksetön seikka, että työtön itse pyytää. – Ei ole yhtään oikeudenmukaisempaan toimintaa, jos varkaat pysäyttävät yrityksen rahoja yösäiliöön vievän työntekijän/omistajan ja joku varkaista uhkaa fyysisellä väkivallalla ellei rahoja kuljettava ”lahjoita täysin vapaaehtoisesti” yrityksen rahoja uhkausta esittämättömälle varkaalle – varkaat voivat myös vaatia, että rahoja kuljettava henkilö pyytää, että saa lahjoittaa rahat. Tuskin tällaisen ryöstön seurauksena tulkittaisiin rahat vapaaehtoisesti lahjoitetuiksi ja ainoa seuraamus aiheutuisi varkaalle, joka esitti sanallisen uhkauksen tai suoritti lahjoitusta edeltäneellä ajalla pahoinpitelyn.  Miksi työttömän kohtelussa taloudellisen hyödyn ottajalle sallittaisiin ”viattomaksi ja pyyteettömaksi auttajaksi”-julistautuminen, koska kyse on kuitenkin hyvin selkeästi työttömän työpanoksen tai palkan ottamisesta.

Perustettuun osakeyhtiöön on sijoitettu varoja ja toimintaa lähteen pyörittämään henkilöt, jotka eivät saa työstään palkkaa…

Yritysrekisterin mukaan yritys on tuottanut tappiota, mutta jäädään mielenkiinnolla seuraamaan…

Presidentti Mauno Koivisto taisi aikoinaan todeta ettei kukaan lähde politiikkaan mukaan täysin pyyteettömästi toisten etuja ajamaan vaan taustalta löytyy myös omat intressit.

Kun lähdetään hyödyntämään verovaroista otettavaa palkkatukea ja tarjoamaan työttömälle palkkatyötä, niin työttömän näkökulmasta tilanne tietenkin paranee palkattomaan työskentelyyn nähden. Ainoaksi positiiviseksi asiaksi jää se työntekijälle maksettava palkka – joka pitäisi aina kuulua työntekijälle – ja monta negatiivista seikkaa…

Palkkatukea siis hyödynnetään yritystoiminnan palkauksen perustana, jolloin verovaroista myönnettävällä palkkatuella ei edes pyritä työllistymään yritykseen palkkatuetun ajan jälkeen.

Yritys luonnollisesti perustelee toimintaansa väheksymällä palkkaamiensa työntekijoiden työntekokykyjä, jolloin jo lähtöasetelmissa palkkatuen avulla saatu työkokemus asetetaan kyseenalaiseksi.

Vaatimaton palkka, jolloin lähdetään polkemaan alan työntekijöiden palkkatasoa työehtosopimusten minimiin.

Hyödyntämällä palkkatukea voidaan myydä samaa palvelua edullisemmin kuin ne yritykset, jotka joutuvat kattamaa kaikki palkkakustannukset yritystuloilla. Eli vääristetään yritysten välistä kilpailua ja vaarannetaan terveellä pohjalla toimivien yritysten toimintaa. Epäreilussa kilpailutilanteessa häviävien yritysten myöntä häviää myös palkkatyöpaikkoja.

Palkasta luonnollisesti saadaan verotuloja, mutta tämänkin voi tulkita siten, että yhteiskunta vain saa osan palkkatuesta takaisin ja hintana on yritysten välisen kilpailun vääristäminen.

Kun työntekijä saa palkkaa, niin yhteiskunnan ei tarvitse maksaa sosiaalisia tulonsiirtoja, mutta etu muuttuu merkityksettömäksi, jos tämä keino saavutetaan ainoastaan yhteiskunnan tukien varassa ja annetaan kannattomattomalle yritykselle epäreilua kilpailuetua.

Vääristynyt kilpailu edellyttää, että kilpailevien yritystenkin pitää saada työntekijöiden työpanos edullisemmin, joten työntekijöiden palkkoja pitää alentaa tai muidenkin työnantajien pitää saada palkkatukea työntekijöiden palkkaukseen. Lopulta kukaan yrittäjä ei halua maksa työntekijöiden koko palkkaa vaan vaaditaan, että työntekijät maksavat veroillaan osan omista palkoistaan. Selkeämmin sanottuna tämä idea toimii kuin seula, johon palautetaan osa seulan lävitse kulkevasta nesteestä/materiaalista ja jonkin ajan kuluttua seula ammottaa tyhjyyttään.

Jälleen kerran lähdetään saman kaltaiselle umpikujaan päättyvälle tielle kuin aikoinaan lähdettiin työttömien palkattoman työn teettämisellä:

Luultavasti aikoinaan pyrittiin edistämään työttömien työllistymistä järjestämällä työllisyyskursseja, jotka olivat pääasiassa palkatonta työntekoa. Työllisyyskurssien välityksellä työnantajat saivat palkkaa maksamatta työuraa aloittelevan työntekijän työpanoksen, josta he olivat aiemmin joutuneet maksamaan palkkaa. Työttömyyden lisääntyessä työnantajat oppivat, että he voivat vaatia yhä koulutetumpia ja pätevämpiä työttömiä tekemään palkatonta työtä. Nykyään palkkaamiseen vaadittava ammattitaito ei enää ole realistisessa suhteessa työnantajien palkanmaksuhalukkuuteen nähden, joten esiintyy näennäistä työvoimapulaa. Edellinen johtuu siitä, että työttömät eivät enää edes kelpaa palkattavaksi vaan työnantajan pitäisi saada työntekijä toisen yrityksen palkkalistoilta ja mielellään valittavana pitäisi olla omassa yrityksessä vuosien ajan palkatonta työtä tehnyt, jonka tietenkin oletetaan edelleen jatkavan palkattomana työntekijänä.

Edellinen toiminta sisälsi taloudellisen hyödyn tavoittelun lisäksi myös enemmän tai vähemmän hyvää tahtoa, joka johti työttömien ulkoistamiseen palkkatyömarkkinoilta, koska palvelun myymistä ja palvelun lopputulosta toteutettiin lähinnä työttömien työkykyä solvaamalla. Työttömän näkökulmasta tämä ”hyvällä tahdolla totetettu” hyväksikäyttö ja perusteeton parjaaminen on aina ollut väärin.

Minä en ole koskaan ymmärtänyt työllistämispalveluja järjestävien tahojen logiikkaa, mutta minulla on eräs tuttava, jonka avulla koen aina silloin tällöin merkittäviä ahaa- elämyksiä…

Tämä tuttava myy taikakeppiä, jolla sekoittamalla juomasta tulee paremman makuista. Tuttava kertoi, että eräs yhteinen tuttavamme oli kovasti kehunut, kuinka taikakepillä sekoittaen juomasta oli todellakin tullut paremman makuista. Totuus lienee lähempänä normaalia kohteliasta käyttäytymistä, jossa henkilölle oli tarjottu juotavaa tilanteessa, jossa yleensä kehutaan juoman makua tai pidetään ”turpa rullalla”. Henkilö ei ollut järjestänyt makutestiä taikatikulla sekoitetun ja sekoittamattoman juoman välillä, koska hän itse oli täysin vakuuttunut taikatikun merkittävästä vaikutuksesta juoman makuun ja sen vuoksi hän yhdisti juomasta saadut kehut taikatikun ansioksi.

Kuten tiedetään, niin työvoimavirkailijat saavat positiivista palautetta työllistämispalveluista, mutta kukaan ei tunne sellaista henkilöä muuten kuin kuulopuheelta. Luultavasti tämä on seurausta siitä, että mennään myöntämään, että ehkä jollekin työttömälle jostakin työllistämispalvelusta voisi olla apua (mutta ei kuitenkaan minulle!).

Edellisestä pääsemme vihdoin lopputulokseen: Työttömiä kyykyttävät tahot tulkitsevat kaikkein paskimmatkin temppunsa pelkästään positiivisina – ellei iske heidän nenäänsä suoraan tähän heidän ilolla rakentamaan paskakasaan ja kerro ilman mitään tulkinnan mahdollisuutta, että tämä on paskaa. Jos lähdetään tielle, jossa mietitään paskan käyttöä lannoitteena tai paskan koostumuksen miellyttävyyden eri asteita tietyssä tilanteessa, niin työttömien kyykyttäjät unohtavat sen olevan pelkkää paskaa ja ryhtyvät levittämään sitä paskaa entistäkin innokkaampina.

Mainokset

PALTA:n mukaan 490 euroa kuukaudessa on liikaa…

Tarkastusten tyly saldo: ulkomaisilla siivoojilla ei aina työlupia, palkka alle minimin, ei vuorolisiä…

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005573822.html

Kun joku tekee työnsä, niin työnantajat eivät enää voi hyväksikäyttää alipalkattuja ulkomaalaisia.

http://www.iltalehti.fi/talous/201802222200763810_ta.shtml

Palvelualojen työnantajien yhdistys tuli julkisuuteen vaatimaan ”työttömyyden kovaan ytimeen puuttumista” eli tarkemmin sanottuna työmarkkinatukea saavien työttömien liian isoihin tukiin. Kuinka pienellä palkalla työttömän pitäisi tehdä töitä, jos työmarkkinatuen myöntäminen tekee työpaikan vastaanottamisesta työttömälle taloudellisesti kannattamatonta? Miten työmarkkinatuki voi edes muodostua työllistymisen esteeksi eli isommaksi tuloksi kuin Palvelualojen työnantajien ”työstä tarjoama rahallinen korvaus”?

Kelan maksaman työttömyyskorvauksen tason löytää tuolta: http://www.kela.fi/tyomarkkinatuen-maara-ja-maksaminen eli 32,40 euroa 5 päivältä viikossa ja veroa maksetaan 20 %ia. Kuukausittain saatava tuki on keskimäärin 557,28 euroa/kuukausi (32,40 euroa/päivä * 21,5 päivää/kuukausi * 0,80 vero). Mikäli työtön saa muita tukia, niin asumiskulujen jälkeen jää muihin elinkustannuksiin noin 490 euroa kuukaudessa ellei kohtuullisten asumiskulujen ylittävä osuus leikkaa tätä summaa pienemmäksi*.

Pitäisikö ryhtyä miettimään muita selityksiä  sille ettei palvelualojen työnantajat saa työvoimaa ”normaalilla kuukausipalkalla!

https://www.palta.fi/palta/ :”Jäsentemme yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2014 on arviolta 39 miljardia euroa.”

Usein puhutaan siitä ettei työttömälle ole taloudellisesti kannattavaa ottaa vastaan työnantajien tarjoamaan työpaikkaa, vaikka pitäisi puhua täsmällisemmin siitä, että työttömällä ei ole varaa ottaa vastaan alipalkattuja töitä, jos työtä tehden pitää kuitenkin elää sosiaaliturvalla ja raapia ne työssäkäyntikulut 490 euron* kuukausituloista.

https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/8683ec21-e062-4626-b18a-30fa3a31c7ae

300 ammattiin johtanutta tutkintoa, mutta koko ajan kova pula työvoimasta, joten eikö edes ne itse koulutetut kelpaa – vai onko taloudellisesti kannattavampaa kouluttaa siivoustutkinnon suorittavia työharjoittelijoita?

Ei tarvetta palkkatyöntekijöille

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005546560.html

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyrki Häkämies vaatii kannustinloukkujen purkamista, koska työvoiman saatavuudessa on ongelmia.

Suomen palkkatason löytää tuolta: http://m.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001918490.html?nomobile=2

Kelan maksaman työttömyyskorvauksen tason löytää tuolta: http://www.kela.fi/tyomarkkinatuen-maara-ja-maksaminen 32,40 euroa 5 päivältä viikossa ja veroa maksetaan 20 %ia, joten päivälle saa tukea noin 18 euroa. Alinta työttömyyskorvausta saavien määrän löytää tuolta: http://raportit.kela.fi/linkki/43890469

Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan voi laskea laskurilla: https://ytk.fi/jos-jaat-tyottomaksi/paivarahalaskuri , jossa eri kuukausipalkkoja kokeilemalla voi päätellä, että pienellä kuukausipalkalla tuki on hieman yli puolet kuukausipalkasta, ja suuremmilla ansioilla tuki on alle puolet kuukausipalkasta.

Miten puoli miljoonaa koulutettua työtöntä ja näin vaatimattomat tuet voisivat muodostaa esteen työvoiman saatavuudelle? Kun puhutaan palkkatyöpaikoista, niin väistämättä on päädyttävä tulokseen, että nykyiset tuet kannustavat erittäin hyvin ottamaan vastaan huonostikin palkattuja työtehtäviä.

Kun vaaditaan työvoiman saatavuuden esteenä olevien kannustusloukkujen purkamista, niin kyse ei voi mitenkään olla palkkatyöstä vaan täytyy olla kyse palkattoman työvoiman saatavuudesta. Merkittävä osa työttömistä tekee töitä sosiaalitukien vastineeksi, mutta tämä ei riitä Elinkeinoelämän keskusjohdolle vaan edelleen vaaditaan kannustusloukkujen poistamista, koska…

… työttömät eivät muuta kaupungista maalle (kun on kyse puute vuokra-asunnoista tai asumiseen liittyvistä tuista)  tai maalta kaupunkiin tai kaupungista toiseen (kun on kyse lyhytaikaisesta tai matalapalkkaisesta työtehtävästä)…

… työttömät eivät riittävästi kilpaile palkattomista työpaikoista, joten vain sosiaaliturvaa heikentämällä voidaan taata työnantajille riittävästi pätevää, ahkeraa ja henkensä edestä palkatonta työtä kerjäävää työvoimaa…

Myönnettäkööt, että…

Lapsiperheille muodostuu tukien myöntämisen porrasmallin johdosta joitakin kannustinloukkuja, jotka eivät kannusta ottamaan oman pätevyystason alittavia työtehtäviä pienellä palkalla. Edellisen ei kuitenkaan pitäisi aiheuttaa työnantajille mitään merkittäviä työvoiman saatavuusongelmia, koska perheellisten tilalleen löytyy lapsettomia työpaikanhakijoita. Luonnollisesti työnantaja voi valita mieluimmin sellaisen työntekijän, jolla on lapsia elätettävänä, mutta silloin työnantajan pitää olla valmis maksamaan sellaista palkkaa, että hän saa haluamansa työntekijän.

Kannustinloukkujen purkamisessa ei siis ole kyse palkkatyövoiman saatavuudesta vaan työtekijöiden ihmisoikeuksista, joka ovat muodostuneet hidastavaksi esteeksi työnantajien palkattoman työvoiman hyväksikäytölle.

Suurin ongelmahan on ettei palkattomia työntekijöitä voi hakea julkisesti kuten voidaan etsiä palkkatyöntekijöitä, koska silloin ei voitaisi pitää kiinni jo hyväksyttävästä väitteestä, että palkattomalla työllä ei korvata palkkatyötä vaan palkattomat työntekijät vain harjoittelevat työtehtäviä, joihin ei koskaan palkattaisi työntekijää. Kannustusloukkuja on purettava eli suoremmin sanottuna sosiaaliturvaa on alennettava, jotta työttömät itse hakeutuvat aktiivisemmin palkattomiin työpaikkoihin eli etsivät ne kuuluisat piilotyöpaikat, joita ei siis voi julkisesti avoimiksi ”palkattomiksi työpaikoiksi” -ilmoittaa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005546560.html

EK:n pitäisi julkistaa ne yritykset ja työtehtävät, joihin yritykset eivät ole julkisesta työntekijähausta huolimatta saaneet ainoatakaan työpaikanhakijaa.

 

 

Hyvin menee…

https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/604576-palkansaajien-ostovoima-nousi-reippaasti-ekonomisti-toppuuttelee-vaitteita

Korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestön Akavan pääekonomisti Eugen Koev’n mukaan: Suomalaisten palkansaajien ostovoima kasvaa jo vauhdilla (?) – Luultavasti edellinen on jäänyt monelta palkansaajalta huomaamatta, mutta ehkä hän tarkoittaa vain Akavan jäsenten palkkoja. Suomessa on noin puoli miljoonaa työtöntä ja silti työvoiman tarjontaa pitäisi kasvattaa (?).

Joo, hyvin menee, mutta menkööt…

Suomessa levitetään ahkerasti propagandatietoutta, mutta valitettavasti tosielämä kulkee niiden todellisten faktojen perusteella:

https://www.aamulehti.fi/uutiset/loytotavaratalo-lopettaa-noin-50-irtisanotaan-henkilokunta-sai-tietaa-synkat-uutiset-keskiviikkoaamuna-200708773

https://www.aamulehti.fi/uutiset/kuljun-kartanon-loytotavaratalon-lopettaminen-paattaa-reissut-tuttuun-kauppaan-kavimme-taalla-jo-kun-lapset-olivat-pienia-ja-muksut-ovat-kohta-viidenkymmenen-200710660

https://yle.fi/uutiset/3-10050630?origin=rss

Jälleen kerran yksi edullisen hintatason kauppa sulkee ovensa kannattamattomana. Liiketoiminnalle ei löytynyt jatkajaa, joka on kieltämättä sijoittajan kannalta ihan järkevä ratkaisu, koska Kuljun Kartanon tyypillisemmältä asiakasryhmältä alkaa pikku hiljaa ostovoima hiipumaan ja Suomessa ostovoima keskittyy hyväosaisille, jotka maksavat ensisijassa tuotteen brändistä ja sen jälkeen tulee toisarvoisena tuotteen käyttötarkoitus.

Kuljun kartano oli edullinen ostospaikka, kun ei välittänyt tai ei ollut varaa ostaa ylihinnoiteltuja merkkituotteita. Valitettavasti viimeisinä vuosina Kuljun Kartanon hintataso nousi (ilmeisesti asiakasmäärien hiipuessa) siinä määrin markettien hintatasolle, että yhä harvemmin tuli piipahdettua Kuljun Kartanossa ostoksilla.

Korjataan aiheuttajalla

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/240408-suomen-tyomarkkinat-eivat-toimi-tyottomia-enemman-kuin-talvisodan-aikana-miehia

Jotain hyvää siinäkin kun edes  joku tiedostaa, että työttömiä on enemmän kuin talvisodan aikana miehiä rintamalla, mutta sitten mennäänkin päätä pahkaa päin karjalan mäntyä.

Parannetaan pienipalkkaisten asemaa alentamalla palkkoja? Edellinen kertoo vain karua kieltä siitä, kuinka mielipuoliseen tilaan yhteiskunta on ajettu. Melkoisella varmuudella sama idea ei toimisi, jos joku ehdottaisi, että parannetaan suuripalkkaisten asemaa alentamalla palkkoja, jonka jälkeen alennettuja palkkoja voitaisiin täydentää tulonsiirroilla (siis sosiaalituella).

Työmarkkinat eivät toimi, koska työttömistä on tehty ihmisoikeudettomia, joiden työpanoksen voi vaatia ilman asianmukaista palkkaa. Moneen kertaan on julkisuudessa kerottu, että moniongelmaisiksi leimatut työttömät eivät kelpaa työnantajille, vaikka olisi huutava pula työntekijöistä. Ainoa ratkaisu työmarkkinoiden tervehdyttämiseen on lopettaa kaikki palkattoman työn tekeminen ja yhteiskunnan verovarojen sysääminen työttömien kyykytyspalveluihin, joilla nykyinen työttömyys on aiheutettu ja työttömät leimattu työllistämiskelvottomiksi. Mikäli työttömän työpanos ei kelpaa palkan vastineena, niin silloin maksetaan työttömyyskorvausta.

Miksi entisestään pieniä palkkoja pitäisi alentaa? Palvelut ja tuotteet hinnoitellaan kustannusten perusteella, jos ”ei ole varaa” palveluun tai tuotteeseen, niin silloin ollaan ilman.

Ydinongelma löytyy seuraavasta kuvasta: Yhä suurempi osuus yrityksen tuotosta menee omistajille ja yhä pienempi osuus käytetään palkkojen maksuun. Palkanmaksuhaluttomuus johtuu siis lähinnä siitä, että halutaan rikastua nopeammin kuin ennen vuotta 1973 ja ahneus on vain kasvanut vuosi vuodelta.

Ellei työpanoksen vastineeksi makseta kelvollista palkkaa, niin silloin ei pitäisi olla oikeutta vaatia työntekijän työpanostakaan.

Kautta aikojen työnantajat ovat kouluttaneet työntekijät työnteon kautta, mutta nykysin nuoret saavat ammatillisen peruskoulutuksen, jolloin heillä on paremmat edellytykset oppia uusia työtehtäviä kuin oli aiemmilla sukupolvilla. Mikäli yrittäjä päättää palkata lukion käyneen sen sijaan, että palkkaisi ammattikoulun käyneen, niin siihen työnantajalla on oikeus, mutta tällaista idiotismia ei pitäisi käyttää perusteena palkkojen polkemiseen. Mikäli yrittäjä päättää, että hänelle kelpaa vain ammattitaitoinen työvoima, niin silloin hän joutuu maksamaan ammattimiehen palkan. Mikäli yrittäjä ei halua maksaa ammattimiehen palkkaa, niin silloin hän on tyydyttävä sellaiseen työntekijään, joka hyväksyy hänen maksaman palkan. Mikäli työnantaja ei hyväksy näitä vaihtoehtoja, niin silloin tilalle tulee yrittäjä, jolle nämä realiteetit eivät aiheuta ongelmaa.

Jotta suomen kansantalous saataisiin nousuun, niin pitää palata vanhaan tapaan, jossa työntekijälle maksetaan aina työpanoksen vastineeksi palkkaa.

Mikäli halutaan tukea verovaroilla yrityksen toimintaa, niin silloin yhteiskunnan antama taloudellinen tuki tai verohelpotukset pitäisi kohdistaa suoraan yritykseen (eikä työntekijään). Näin yhteiskunta myös voisi paremmin valvoa, että  yhteiskunta saa käytetyille verovaroille vastinetta – eikä käytettäisi verovaroja siihen, että pistetään köyhemmät ihmiset kärsimään.